Korkade floskler

matsnyby fixFloskler är i sin förenkling av verkligheten irriterande. Här några exempel:

Floskel 1. Vi sitter alla i samma båt. Det gör vi inte. Somliga sveper fram i lyxkryssare med egen besättning. Den ensamförsörjande mamman som jobbar i snabbköpskassan, får nöja sig med att ro med barnen i gummibåt.

Floskel 2. Vi människor är alla så lika. Det är vi inte alls. Jag har mött snälla, varmhjärtade, hjälpsamma människor fyllda av empati. Jag har också mött elaka och egoistiska människor som inte skyr några medel för sin egen framgång. Vi människor är inte lika.

Floskel 3. Ja, tänk vad världen är liten. Det är den inte alls. Världen är stor. Vi är drygt sju miljarder som stretar på i jämmerdalen. Men ibland kan slumpen göra att världen ser liten ut. På en utskottsresa i USA skulle vi flyga från San Francisco till New York. Vi satt fastspända då kaptenen meddelade att det har uppstått ett tekniskt problem så att vi skulle gå ut ur planet.

På den tiden stod dörren till cockpit vidöppen och jag tittade nyfiket in. Kaptenen bjöd in mig och började stolt beskriva sitt plan. På amerikanskt vis frågade han till slut varifrån jag kommer. Då utspann sig följande märkliga dialog:

– Jag kommer från Finland.

– Tyvärr känner jag till bara en ort i Finland och den heter Jakobstad/Pietarsaari.

– Men hur är det möjligt? Jag bor ju där!

– Jo, jag har en Swan-båt som för övrigt är världens bästa segelbåt.

Då vi skiljdes åt bytte vi visitkort och han frågade vilken plats jag hade i planet. Så fort planet lyft kom en flygvärdinna med en gintonic på bricka enkom till mig med hälsningar från kaptenen.

Sammanträffandet var så otroligt, så då jag kom hem ringde jag till Nautors dåvarande vd Olle Emmes. Jag visste ju att de har ett register över alla båtar de tillverkat. Visst: Emmes kunde bekräfta att flygkaptenen har en Swan segelbåt. Han berättade också om när båten var tillverkad och vilka de tidigare ägarna varit.

Det här var inte ett exempel på världens litenhet. Det berodde bara på en otrolig slump.

Floskel 4. Alla är likadana kålsupare. Med det avser man i allmänhet att alla politiker är tvivelaktiga typer. Så är det inte. Jag har träffat politiker vars moral står långt över medelfinländarens. Men jag har också träffat politiker som jag aldrig skulle köpa en begagnad bil av. Jag nämner inget namn, men en av dem var i ett skede Centerpartiets ordförande och utrikesminister.

Floskel 5. Varje årstid har sin egen tjusning. Jag inlägger en skarp protest. Oktober och november är nämligen inte lika tjusiga som april och maj. En nära besläktad floskel är att det inte finns något dåligt väder, bara dåliga kläder.

Flosklernas mästare var Hasse Alfredsson i rollen som pastor Jansson. Han liknade livet med t.ex en spårvagn, ”vi får kraften uppifrån” eller vid en påse, ”Den är tom och innehållslöst om vi inte fyller den med något, t.ex godis. Vi suger och suger för att få ut det gottaste.”

Mats Nyby

AVAINSANAT

WHO hyväksyi kiinalaisrokotteen hätäkäyttöön

YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO on hyväksynyt kiinalaisen Sinopharm-koronarokotteen hätäkäyttöön. Sinopharm on ensimmäinen kiinalainen maailmanjärjestön hyväksymä rokote.

Yhteensä WHO on tähän mennessä hyväksynyt käyttöön kuusi koronarokotetta.

Related Posts

FFC, Akava och STTK: Finland bör stödja EU:s stimulanspaket

FFC är en av löntagarcentralorganisationerna som anser att Finland bör stödja EU:s stimulanspaket.

Löntagarcentralorganisationerna FFC, Akava och STTK betonar att konsekvenserna kan bli allvarliga om EU:s stimulanspaket fälls i Finland. Om paketet förkastas skulle det sannolikt uppstå marknadstumult som leder till att arbetstillfällen försvinner och vår viktigaste exportregion, unionens inre marknad, lamslås. Organisationerna påpekar att redan det att man åstadkom paketet hade en lugnande effekt på marknaden och har ingett hopp åt världsdelen som har drabbats hårt av coronaviruset.

 

Lue lisää

Related Posts

Heinäluoma povaa Saarikosta lähiaikoina valtiovarainministeriä – ”Voi selkiyttää hallitusyhteistyötä”

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon siirtyminen lähiaikoina valtiovarainministeriksi saattaa europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.) mukaan selkiyttää hallitusyhteistyötä.

”Valtiovarainministerin paikalta talouspoliittinen keskustelu on uskottavampaa kuin kulttuuriministerin tuolilta käytynä.” Heinäluoma kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

Heinäluoman mukaan puheenjohtajan paluu valtiovarainministeriön johtoon voi olla se iso rytminmuutos, jota keskusta itsekin näyttää kaipaavan.

”Ehtona kuitenkin on, että puheenjohtajan takana seisoo kohtuullisen yhtenäinen puolue, joka haluaa vaikuttaa maan asioiden hoitoon – hallituksesta käsin.”

Hallituksen puoliväliriihessä käytiin Heinäluoman mukaan kuilun partaalla. Lopputuloksena oli kuitenkin riittävästi kompromissihalua hallitusyhteistyön jatkamiseen.

”Hallituksen pääpuolueiden välejä yhdeksänpäiväiseksi venynyt loppuvaalikauden budjettiraamien sopiminen koetteli pahasti. Hallitusyhteistyössä aiemmin ollut keskustan ja vihreiden jännite siirtyi nyt ensi kertaa hallituksen pääakselille.”

Keskusta pärjäsi Heinäluoman mukaan parin vuoden takaisissa hallitusneuvotteluissa poikkeuksellisen hyvin. Kaikki kymmenkunta neuvottelutavoitetta toteutuivat.

”Talouspolitiikan iso linja ei voi olla viiden puolueen neuvottelujen jatkuvaa kompromissin tekoa.”

”Maatalouspolitiikan rahoitus, veroratkaisut, sote-uudistuksen maakunnat, kotihoidontuen leikkaamattomuus ja monet muut asiat menivät juuri niin kuin keskusta halusi.”

”Tästä huolimatta keskusta ei ole kokenut oloaan Rinteen tai Marinin hallituksen riveissä kotoisaksi. Tappiollisten eduskuntavaalien jälkeen keskusta hakee edelleen omaa suuntaansa. Etsiskely tuottaa monenlaista kärhämää, jota hallituskumppaneiden monet ulostulot ovat onnistuneet lähinnä vain lisäämään.” Heinäluoma kirjoittaa.

Hallituksen kahden suurimman puolueen kyky luottamukselliseen yhteistyöhön ei Heinäluoman mukaan ole kadottanut merkitystään.

”Talouspolitiikan iso linja ei voi olla viiden puolueen neuvottelujen jatkuvaa kompromissin tekoa.”

”Talouspolitiikassa linjan pitää perustua kestävään ajatteluun, jota pääministeri ja valtiovarainministeri vievät yhteistyössä eteenpäin ja uskaltavat yhdessä myös puolustaa.”

 

Related Posts

Korona viime vuonna Ruotsin kolmanneksi yleisin kuolinsyy

Ruotsissa koronaviruksen aiheuttama tauti oli viime vuonna kolmanneksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonitautien sekä syövän jälkeen. Koronakuolemissa kirjattiin viime vuonna kaksi piikkiä, toinen huhtikuussa ja toinen joulukuussa.

Selvityksen mukaan Ruotsin niin kutsuttu ylikuolleisuus oli vuonna 2020 kolme prosenttia. Naapurimaissa kirjattiin samaan aikaa keskimääräistä vähemmän kuolemia.

Saksassa kolmas koronavirusaalto näyttää taittuneen, maan terveysministeri Jens Spahn arvioi perjantaina.

Kolmas aalto alkoi maaliskuussa, kun tartunnat lähtivät Saksassa uudestaan nousuun etenkin viruksen brittimuunnoksen vetämänä. Uusien tartuntojen määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun viimeisen viikon aikana.

Saksan liittoneuvosto hyväksyi perjantaina lain, joka poistaa koronarajoituksia molemmat rokoteannokset saaneilta. Rokotettujen ja taudin sairastaneiden ei tarvitse lauantaista lähtien noudattaa rajoituksia esimerkiksi liikkumisen tai ihmisten tapaamisen suhteen.

Related Posts

AVAINSANAT

Jopa opettajat syrjivät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria – ”Joissain ympäristöissä on yhä pakko salata kuka on”

Etsivä sateenkaarinuorisotyöntekijä Mari-Katri Lempinen (vas) ja sateenkaarinuorisotyöntekijä Emmi Erkkilä Tampereella joulukuussa 2020.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kertovat todella usein sateenkaarinuorisotyöntekijöille kohtaamastaan syrjinnästä, kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kanssa työskentelevä erikoisnuorisotyöntekijä Mari-Katri Lempinen.

Lempinen aloitti työnsä Pirkanmaan aluehallintoviraston rahoittamassa sateenkaarinuorisotyön hankkeessa vuoden alussa.

Nuoret kärsivät paitsi toisten nuorten kiusaamisesta, myös opettajien ja muiden aikuisten syrjivästä käyttäytymisestä. Moni ei mahdu ahtaiksi kokemiinsa sukupuolinormeihin tai koe kuuluvansa siihen sukupuoleen, johon hänet on määritelty.

–  Esimerkiksi nuori on ilmoittanut oikean nimensä, mutta opettaja kieltäytyy käyttämästä sitä, sanoo Lempinen.

Vuoden 2019 valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä nousi esiin, että ahdistuneisuus ja masennusoireilu oli sateenkaarinuorilla lähes kolme kertaa yleisempää kuin muilla nuorilla.

Lempisen mukaan harva hänen kohtaamistaan nuorista on huolissaan omasta identiteetistään. Yleisempää on syrjintä ja pelko siitä, tuleeko hyväksytyksi.

Toisinaan nuoret eivät uskalla kertoa aikuisille kokemastaan syrjinnästä, koska olettavat, että kaikki vanhemman ikäluokan ihmiset suhtautuvat kielteisesti vähemmistöihin. Työssään Lempinen kannustaa nuoria kertomaan kiusaamisesta koulun henkilökunnalle, koska on henkilökunnan tehtävä puuttua siihen.

–  Sitten olen saanutkin viestejä, että koulussa on reagoitu hienosti ja puututtu kiusaamiseen, Lempinen kertoo.

Vähemmistöille ja identiteettiään etsiville suunnattu toiminta voi tuntua turvallisemmalta

Lempinen ja hänen kollegansa saavat netissä paljon yhteydenottoja ympäri Suomen.

Lempisen käsityksen mukaan kaikenlaisessa nuorisotyössä on keskimäärin hyvät valmiudet käsitellä seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviä kysymyksiä, mutta nuoria saattaa esimerkiksi ahdistaa tulla nuorisotilaan, jossa myös koulukiusaajat käyvät.

–  Sateenkaari meidän työnimikkeessä on ikään kuin ilmoitus, että on sataprosenttisen varmaa, että tälle voin puhua. Täydellisessä maailmassa ei tehtäisi erikseen sateenkaarinuorisotyötä, kuvailee Lempinen.

Helsingin kaupungin läntisen nuorisotyön aluepäällikön Tiina Hörkön mukaan kaikessa nuorisotyössä pitää huomioida yhdenvertaisuus, mutta sen lisäksi tarvitaan erityistä kohdennettua tukea, koska moni sateenkaarinuori kokee ulkopuolisuutta.

–  Jos on kokenut epäasiallista kohtelua, kuten valtaosa sateenkaarinuorista, niin kyllähän se tekee araksi, sanoo Hörkkö.

Korona on vienyt toimintaa nettiin

Helsingissä on monenlaista sateenkaarinuorille ja identiteettikysymyksiä pohtiville suunnattua toimintaa, joka kulkee nimellä IrisHelsinki. Koronarajoitusten lientyessä avautuu myös oma tila.

Tampereella tarve erilliselle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnatulle nuorisotyölle tuli esiin tavanomaisessa nuorisotyössä nuorisotiloissa, kouluvierailuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Ennen korona-aikaa Tampereella toimi sateenkaarinuorille tarkoitettu Kaareva, jossa kävi noin 20–40 yläaste-, ammattikoulu- ja lukioikäistä nuorta viikoittain. Kaareva kokoontui SPR:n tiloissa Tampereen keskustassa. Toiminta on luottamuksellista ja anonyymiä, eli nuorten ei tarvitse esimerkiksi kertoa vanhemmilleen, että he ovat mukana tällaisessa toiminnassa.

Koronarajoitusten aiheuttamien poikkeusolojen myötä nuorisotyötä on tehty paljon sosiaalisessa mediassa käyttäjätunnuksella Nuortensateenkaari. Työntekijät julkaisevat sisältöä ja keskustelevat nuorten kanssa Instagramissa ja Tiktokissa. Virtuaalikokoontumisia pidetään Discord-palvelimella.

Nuoret pohtivat, miten uskaltavat kertoa seksuaalisesta suuntautumisestaan muille

Mari-Katri Lempisen mukaan nuorilla on tarvetta ihan perustiedolle. Olisi tärkeää, että sukupuoli-identiteetti ja se, kenestä on kiinnostunut romanttisesti, miellettäisiin muutenkin kuin ihmisen seksuaalisuuden kautta.

Lempinen kertoo saaneensa viestejä, jossa 11-vuotias pohtii, saako hänen ikäisensä olla bi, eli kiinnostunut omaa sukupuolta olevista ja eri sukupuolta olevista.

–  Kyllähän hyvin moni meistä tietää jo hiekkalaatikolla, kenestä tykkää. Se ei liity seksuaalisuuteen, vaan siihen, keneen ihastut. Lapsen ihastuminen on täysin normaalia, Lempinen sanoo.

Hänen mukaansa kouluissa olisi tärkeää tunnistaa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Koulujen seksuaalikasvatus keskittyy Lempisen mukaan yhä monesti yhdyntään ja raskauden sekä sukupuolitautien ehkäisemiseen.

Nuoret kokevat myös epävarmuutta siitä, miten heihin suhtaudutaan, jos he kertovat seksuaali- tai sukupuoli-identiteetistään.

–  Paljon tulee kysymyksiä siitä, että miten uskaltaisin tulla kaapista, sanoo Lempinen.

Aluksi kannattaa puhua jollekin turvalliselle aikuiselle, koska jos lähipiirin reaktio ei olekaan hyvä, ei ole kuitenkaan yksin asian kanssa. Kertoa voi itselleen helpoimmalla tavalla, esimerkiksi viestillä.

–  Joissain ympäristöissä on toki yhä pakko salata kuka on, sanoo Lempinen.

Related Posts