VALIKKO

Hallitus yllätti rauhanjärjestöt: lakkauttaa muun muassa Rauhanpuolustajien tuet kokonaan vuonna 2025

Hallitus on ilmoittanut keskeisille rauhanjärjestöille lopettavansa näille oikeusministeriön kautta jaetun valtionrahoituksen.

Rauhanjärjestöjen mukaan ilmoitus tuli heille yllätyksenä. Hallitus oli päättänyt torstaina, että oikeusministeriön kautta kymmenelle järjestölle jaettu rauhantyön yleisavustus poistetaan kokonaan vuodesta 2025 alkaen.

– Meille kerrottiin tänään perjantaina tiedotustilaisuudessa, että tämä vuosi on viimeinen jolloin tukea tulee, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius Demokraatille.

Esimerkiksi Rauhanliitto menetti jo täksi vuodeksi avustuksestaan 60 prosenttia, ja joutui lomauttamaan henkilöstöään.

– Vuonna 2023 tuki oli vielä 219 000 euroa, tänä vuonna 93 000 euroa, ja luulimme että tämä leikkausten taso riittäisi, Lodenius kertoo.

Samansuuruista valtiontukea nauttinut Rauhanpuolustajat pitää päätöstä ideologisena ratkaisuna, johon vaikuttaa oikeusministeri Leena Meren (ps) kanta.

– Puolet taloutemme varoista katoaa nyt kerralla. Jo viime vuonna, kun avustussummia pienennettiin, tuli selväksi että taustalla ovat puhtaasti ideologiset syyt, sanoo Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

RAUHANJÄRJESTÖT joutuvat nyt etsimään lisärahoitusta kansalaiskeräyksinä ja lahjoituksina.

Valtaosa toiminnasta tehdään jo nyt talkoina ja vapaaehtoistyönä, mutta järjestöillä on silti kiinteitäkin kuluja. Esimerkiksi Rauhanliiton Helsingin Pasilassa sijaitsevan Rauhanaseman ylläpitokulujen maksaminen on vastedes vaakalaudalla.

– Voi olla, että pelkillä lomautuksilla ei siitä ensi vuonna selvitä. Itsekin olen jo tänä vuonna viisi kuukautta palkattomalla, Lodenius kertoo.

Rauhanpuolustajat ei ole vielä pystynyt laskemaan, mitä leikkauspäätös tekee järjestön työlle ja toiminnalle.

KRIISINHALLINTAVETERAANIEN järjestö Suomen Rauhanturvaajaliitto kertoo myös menettävänsä yleisavustuksensa. Se oli jo vuodelle 2023 murto-osa muiden järjestöjen rahoituksesta, noin 13 000 euroa.

– Toivomme, että saamme hallitukselta heidän lupaustensa mukaan rahoitusta muuta kautta esimerkiksi kriisinhallintaveteraanien psykososiaaliseen tukeen. Nämä rahoituspäätökset ovat toistaiseksi kuitenkin auki, toiminnanjohtaja Ville Mäntysaari sanoo.

Rauhanturvaajaliitto on tarjonnut suomalaisille kriisinhallintaveteraaneille erilaista kuntoutusta, ja toivonut valtion nostavan tämän toiminnan tuet edes samalle tasolle kuin Ruotsissa ja muissa Nato-maissa. Kuntoutusta on rahoitettu myös valtion sosiaali- ja terveysavustuksilla.

Yleinen rauhantyön rahoitus on aiemminkin heilahdellut valtion talouden suhdanteiden mukana, mutta näin isoa muutosta siihen ei ole aiemmin tehty.

– 1990-luvun laman aikana Iiro Viinanen leikkasi avustustamme 70 prosenttia, mutta kokonaan sitä ei ole yksikään sodanjälkeinen hallitus lopettanut, ennen kuin nyt, Laura Lodenius sanoo.

AVAINSANAT

“Rajoittaa vakavasti ammatillista järjestäytymistä” – OAJ riitauttaa työnantajajärjestön painostustoimen

Opetusalan ammattijärjestö OAJ riitauttaa Sivistysala ry:n painostustoimen laillisuuden ja haastaa työnantajajärjestön ohjeistuksen mukaan toimivat työnantajat käräjäoikeuteen.

Yksityisiä kouluja ja oppilaitoksia edustavan Sivistan päätöksen mukaan OAJ:n, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n ja Ammattiliitto Jytyn jäsenillä ei olisi enää oikeutta osallistua työajalla ja ansiota menettämättä ammattiliittojen päättävien elinten kokouksiin.

– Katsomme, että Sivistan painostustoimi rajoittaa vakavasti ammatillista järjestäytymistä ja syrjii työntekijöitä liittoon kuulumisen perusteella. Toimenpide kohdistuu yksittäisiin ammattiliittojen jäseniin, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa tiedotteessa.

OAJ:n kevätvaltuusto on koolla ensi viikolla, ja Sivista pyrkii Murron mukaan näin estämään vaaleilla valittujen valtuutettujen osallistumisen kokoukseen.

Sivistysala Sivista ryhtyi painostustoimiin, kun alan ammattiliitot ilmoittivat lakkouhkasta, OAJ katsoo. Lakkoihin jouduttiin järjestön mukaan, koska neuvotellen ei syntynyt palkkaratkaisua. Ensimmäinen lakko toteutui 23.-24. huhtikuuta ja uusi, nelipäiväinen lakko uhkaa 13.-16. toukokuuta. Sen piirissä on yli 2 000 yksityisten koulujen ja oppilaitosten työntekijää.

SIVISTA on jo aiemmin ilmoittanut keskeyttävänsä ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän sekä estävänsä liittojen jäsenten osallistumisen palkallisesti ja työajalla järjestö- ja luottamusmieskoulutukseen, OAJ kertoo.

Sivistan tuorein päätös rajoitustoimista on määräaikainen ja voimassa 30. kesäkuuta asti.

Osapuolet ovat hakeneet 9. huhtikuuta lähtien ratkaisua palkkakiistaan valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran johdolla. Sovittelija on jättänyt yhden sovintoehdotuksen, jonka OAJ hylkäsi.

OAJ TAVOITTELEE työn vaativuutta vastaavaa palkkaratkaisua, jolla varmistetaan kelpoisten opettajien pysyvyys yksityisellä opetusalalla. Sovittelu jatkuu järjestön mukaan tiiviisti alkuviikosta.

Sopimuksettomassa tilassa on noin 5 000 OAJ:n jäsentä yksityisissä kouluissa ja oppilaitoksissa.

OAJ, JHL ja Jyty neuvottelevat Sivista kanssa myös ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksesta. Nämä neuvottelut ovat kesken. Lakot eivät koske ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.

AVAINSANAT

Vaihtoehdot pöytään – ministeriö etsi keinoja ulkomaalaisten marjanpoimijoiden aseman parantamiseksi

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) pyrkii löytämään keinoja, joilla ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaa voitaisiin parantaa ja työhön liittyvää hyväksikäyttöä ehkäistä. Samalla halutaan taata, että työvoimaa riittää myös jatkossa.

Ongelmat marjanpoimijoiden työoloissa ja palkkauksessa ovat olleet laajalti esillä myös julkisuudessa viime vuosina. Hallituksen tavoitteena on tehdä lakimuutoksia, jotka tulisivat voimaan satokauteen 2025 mennessä. Yksiselitteistä ratkaisuehdotusta ei ole löydetty.

Ministeriö julkisti maanantaina Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ja Vaasan yliopiston tekemän selvityksen, jossa arvioitiin, millaisia taloudellisia vaikutuksia kahdella eri työllistämisvaihtoehdolla olisi. Samalla TEM julkisti oman työryhmänsä loppuraportin.

ENSIMMÄINEN tarkasteltu vaihtoehto oli, että marjanpoimijat tulisivat Suomeen työsuhteessa kausityöhön perustuen. Vaikka työsuhde takaisi poimijoille vähimmäispalkan turvan ja työsuhteen edut, se ei yksinään estäisi mahdollista hyväksikäyttöä tai velkaantumista kotimaassa. Vaihtoehtona selvitettiin työskentelyä itsenäisinä elinkeinonharjoittajina, mitä ei kuitenkaan pidetty realistisena vaihtoehtona.

– Selvää on, ettei kummallakaan ratkaisulla sellaisenaan saataisi hyväksikäyttöä loppumaan, vaan tarvitaan sekä alan omaa vastuullisuustyötä että viranomaisten ennakko- ja jälkivalvontaa, ministeriön työryhmän loppuraportissa todetaan.

PTT:n ja Vaasan yliopiston selvityksen mukaan työsuhteisessa työskentelyssä tultaisiin todennäköisesti noudattamaan jonkinlaista tuntipalkkaisuuteen perustuvaa vähimmäispalkkatasoa.

Samalla taloudellinen riski huonosta satokaudesta siirtyisi poimijoilta työnantajille. Tällöin eniten tienaavien ansiot jäisivät kuitenkin aiempaa pienemmiksi. Selvityksen mukaan tuntipalkkaisuus ei motivoisi poimijoita samalla tavalla kuin urakkapalkka.

Työsuhteesta huolimatta työntekijän matkakulut Suomeen olisivat edelleen heidän omalla vastuullaan, mikä aiheuttaisi edelleen velkaantumista lähtömaassa.

ITSENÄISINÄ toimijoina työskentely vaatisi ulkomaalaisilta poimijoilta byrokratian hallintaa, mitä ei selvityksen mukaan pidetty realistisena suomen kieltä osaamattomilta marjanpoimijoilta.

Elinkeinonharjoittajina marjanpoimijoiden tulisi rekisteröidä yritystoimintansa Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin ja hakea yrittäjän oleskelulupaa Maahanmuuttovirastolta. Luvan saamiseksi heidän olisi laadittava liiketoimintasuunnitelma ja perustettava Y-tunnus. ETA-alueen ulkopuolisten toimijoiden olisi lisäksi hankittava toiminimelle edustaja, jolla on pysyvä asuinpaikka Suomessa, mikäli toimijan oma kotipaikka ei ole Suomessa.

- Käytännössä poimijoilla ei olisi edellytyksiä suoriutua lakisääteisistä velvollisuuksistaan, sanoo PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.

TEMin työryhmä esitti kolmanneksi vaihtoehdoksi sen, että luonnontuotteiden kerääminen lisättäisiin kausityöasetukseen samalla kun maahantuloväylä avattaisiin yrittäjä-poimijoille marjalakia kehittämällä. Tällöin keskinäisen sopimussuhteen järjestäminen jäisi marja-alan yrittäjien ja työntekijän keskenään päätettäväksi.

STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT

Sote-leikkauksilla on pitkät jäljet – synnytysosaston lakkautus saattaa vaikuttaa myös syövän hoitoon Kemissä

Sote-leikkaukset saattavat Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätöspöydissä perustua yksinkertaiseen matematiikkaan, mutta leikkausten heijastusvaikutuksista muodostuu monimutkainen syy-seuraus -vyyhti, jonka hintalappu ja vaikutukset ovat hämärän peitossa.

Kemissä Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysosaston lakkauttaminen saattaa vaikuttaa muun muassa naistentautien ja syövän hoitoon. Orpon hallituksen päätöksellä vuoden 2025 loppuun mennessä lakkautettavalla synnytysosastolla on hoidettu synnyttäjien lisäksi esimerkiksi rintasyöpäpotilaita.

Naistentauti- ja syöpäpotilaiden hoito synnytysosastolla on ollut mahdollista, koska synnytysten määrän väheneminen on vapauttanut osastolta potilaspaikkoja. Tätä nykyä synnytyksiä on Kemissä vajaat 400 vuodessa.

Koko henkilöstö roikkuu löysässä hirressä.

SYNNYTYSOSASTON lakkauttamisen epäselvät vaikutukset hoitotyöhön ovat herättäneet huolta henkilöstön keskuudessa, kertoo Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu (sd.), Tehyn pääluottamusmies Sari Auvinen Mehiläinen Länsi-Pohjasta.

Tilannetta on synkistänyt saman aikainen päätös lasten osaston päivystyksen lakkauttamisesta.

– Täällä on iso suru henkilökunnan puolesta, joka nyt miettii, että mikä on heidän tulevaisuutensa. Koko henkilöstö roikkuu löysässä hirressä, Auvinen sanoo.

Hän pitää häiritsevänä, että osastolla tehtävä työ tuntuu jääneen päätöksentekijöille epäselväksi.

– Kuvitellaan, että ihmiset pyörittelevät peukaloitaan ja odottelevat synnytyksiä. Hoitohenkilökunnalla on paljon muutakin työtä siellä.

Auvisen mukaan on selvä, että hoitoalalla töitä riittää kaikille jatkossakin, mutta missä ja millaisia töitä, on eri asia.

Esimerkiksi ne kätilöt, jotka haluavat jatkossakin hoitaa synnytyksiä, saattavat joutua lähtemään etelään.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Sari Auvinen on Tehyn pääluottamusmies ja Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu

KEMIN keskussairaalaan kohdistuvat sopeutustoimet tuskin jäävät tähän, mutta jo nykyisten leikkauspäätösten perusteella on todennäköistä, että joidenkin potilasryhmien hoitoon pääsy mutkistuu, Auvinen sanoo.

Esimerkiksi raskausajan komplikaatioiden hoidossa päivystävän gynekologin puuttuminen Kemistä saattaa johtaa siihen, että potilas joutuu hakemaan terveysasemalta lähetteen sairaalaan Rovaniemelle ja sairaalasta edelleen gynekologille. Tämä kuormittaa terveydenhuoltoa ja viivyttää hoitoon pääsyä.

Siihen Auvinen ei usko, että synnytysten keskittäminen Rovaniemelle lisäisi automaattisesti synnytysten turvattomuutta. Lapissa on kuljettu pitkiä matkoja synnyttämään ennenkin. Kapasiteetin riittämistä Rovaniemellä hän kuitenkin epäilee.

– Pidempien matkojen takaa tullaan ennakolta paikan päälle. Ei Utsjoella tai Enontekiöllä voi odottaa, että synnytys käynnistyy ja lähteä liikkeelle sitten. On kuitenkin eri asia, tuleeko Utsjoelta viisi synnyttäjää Rovaniemelle odottamaan kuin Kemin alueelta melkein 400. Onko potilashotellissa tai muualla riittävästi tilaa kaikille?

Hoitajamitoituksen laskeminen käynnistää uuden hoivakriisin.

KAIKEN kaikkiaan Auvinen pitää Orpon hallituksen sote-leikkauksia lyhytnäköisinä.

– Mennään monessa asiassa vuosia taaksepäin, ja perustellaan sitä sillä, että nyt on pakko säästää. Sitten voikin olla, että kaikki se maksaa muutaman vuoden aikavälillä aiempaa enemmän.

Esimerkkinä Auvinen mainitsee sairaalaverkkouudistuksen, joka Lapin hyvinvointialueen tapauksessa vaatisi mittavia investointeja onnistuakseen.

– Kyllä minulla on ymmärtämisvaikeuksia tässä. Meillä Kemissä on leikkaussali ja hoitohenkilökuntaa, mutta valtion päätöksellä siirrettäisiin raskaampi kirurgia Ouluun ja Rovaniemelle, jonne pitäisi sitten rakentaa lisää leikkaussalitilaa, etteivät jonot venyisi vuosien mittaisiksi.

Auvinen arvostelee myös hoitoon pääsyn kriteerien loiventamista ja hoitajamitoituksen laskua.

– Kun kiireettömään hoitoon pääsee vasta kolmessa kuukaudessa aiemman kahden viikon sisään, ongelmat muuttuvat vain monimutkaisemmiksi. Hoitajamitoituksen nosto 0,7:ään taas oli se, mitä henkilöstö ikäihmisten palveluissa odotti. Tällöin työkavereita olisi ollut riittävän paljon, että työnsä olisi voinut tehdä hyvin.

– Luulen, että hoitajamitoituksen laskeminen käynnistää uuden hoivakriisin, hän lisää.

Orpon hallituksen tavoitteena ei ole se, että hyvinvointialueet saadaan toimimaan.

AUVISEN mielestä hyvinvointialueille olisi pitänyt antaa mahdollisuus järjestää asiansa kuntoon. Tämä olisi edellyttänyt pidempää aikaa ensimmäisen vuoden alijäämän kattamiselle.

– Tulee valitettavasti sellainen tunne, että Orpon hallituksen tavoitteena ei ole se, että hyvinvointialueet saadaan toimimaan, vaan se, että saadaan sote-uudistus näyttämään huonolta. Syytetään, että ne ovat tehneet tämmöisen uudistuksen, joka ei toimi. Ei se toimi, jos ei anneta aikaa toimia.

Sote-uudistus oli joka tapauksessa tehtävä, Auvinen muistuttaa. Jos se olisi saatu aikaiseksi 10 vuotta sitten, tilanne olisi nyt huomattavasti parempi.

– Mielestäni Orpon hallitus tekee tällä nyt pelkkää politiikkaa. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, halutaanko asiat hoitaa meidän kansalaisten edun mukaisesti. Varustaudutaan jo seuraaviin vaaleihin siinä, että syytetään kaikesta edellistä hallitusta.

AVAINSANAT

Nyt tuli varoitus asuntopulasta

Talouden taantuma, yleinen inflaatio ja korkojen nousu on johtanut rakennusalan syvään suhdannekuoppaan, 100 vuotta täyttäneen Rakennusliiton liittovaltuusto toteaa julkilausumassaan.

Liiton mukaan maamme rakentajista pian jo kolmannes on lomautettuna tai työttömänä.

“Kun huomioidaan, että Suomen sosiaaliturvan ulkopuolella olevia ulkomaalaisia rakentajia on poistunut maasta runsaasti, on alan työllisten määrä pudonnut lähes puoleen viime kevään jälkeen”, julkilausumassa sanotaan.

“Petteri Orpon hallitus ei ole tehnyt mitään merkittäviä toimia rakennusalan kurimuksen helpottamiseksi. Viime vuonna rakentamisen uudistuotanto laski 15 prosenttia ja lasku jatkuu kuluvana vuotena. Romahdus on tapahtunut niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Hallituksen leikkauspäätösten takia taantuma uhkaa entisestään pidentyä. Alan yritysten etujärjestö Rakennusteollisuus RT ei näe rakentamisen suhdannenousua tämän vuoden aikana.”

Julkilausuman mukaan asuntorakentamisen pysähtyminen aiheuttaa lähivuosina asuntopulan. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute kasvukeskuksissa on selkeä kasvua jarruttava tekijä.

“Rakennusliitto edellyttää, että Orpon hallitus herää unestaan ja ryhtyy toimiin rakentamisen elvyttämiseksi. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden rakennushankkeita on nyt vauhditettava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Joka tapauksessa välttämättömien hankkeiden toteuttaminen taantuman aikana on vastuullista politiikkaa myös veronmaksajien kannalta. Korjausvelan kasvattaminen ja hankkeiden siirtäminen seuraavaan nousukauteen sen sijaan on uhka valtion taloudelle.”

JULKILAUSUMASSA otetaan kantaa myös työttömyysturvaan.

“Hallituksen ansioturvaan kohdistamat leikkaukset osuvat pahimmalla mahdollisella tavalla rakentajiin. Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen vaikeuttaa nuorien rakentajien pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Lisäksi se pitkittää työssäoloehdon täyttämistä voimakkaan kausiluonteisissa tehtävissä, kuten esimerkiksi asfalttitöissä. Ansioturvan tasoleikkaus laskee korvauksen lähelle perusturvaa. Lapsikorotusten poistuminen vaikeuttaa entisestään työttömien toimeentuloa.”

Rakennusliiton liittovaltuusto pelkää, että hallitus ajaa harkitsemattomilla toimillaan nuoret pois rakennusalalta.

“Suhdanne- ja kausiluonteisena toimialana ansioturva on ollut edellytys sille, että rakennusalalle riittää tulijoita. Kuka nuori valitsee tulevaisuudessa ammatin rakennusalalta, jossa työuraan lähes väistämättä kuuluu myös työttömyysjaksoja? Työttömyysturva ollaan muuttamassa työttömyysturmaksi.”

“Rakennusalan työntekijöiden ahdinkoa pahentaa se, että osa ELY-keskuksista on jatkanut mielivaltaista ja ideologista toimintaa poistamalla saatavuusharkinnan myös ammateista, joissa on korkea kotimainen työttömyys. On kysyttävä, onko yksittäisillä virkamiehillä oikeus toteuttaa itselleen mieluista politiikkaa vastuullisen politiikan sijasta?” julkilausumassa todetaan.

AVAINSANAT

Kansanedustaja patistaa hallitusta edistämään sosiaalisen median EU-sääntelyä – rikollisuus kasvussa

Saku Nikkanen (sd.).

Kansanedustaja Saku Nikkanen (sd.) perää Petteri Orpon (kok.) hallitukselta aloitteellisuutta sosiaalisen median EU-tasoisen sääntelyn aikaansaamiseksi. Nikkanen toteaa väärinkäytösten kuten identiteettivarkauksien, rikollisuuden ja valeuutisten levittämisen lisääntyneen sosiaalisessa mediassa.

Nikkanen muistuttaa, että kokonais- ja kyberturvallisuuden johtamisrakenne on luvattu uudistaa hallituskauden aikana.

– Sosiaalisen median palvelujen tarjoajille tulisi asettaa suurempi vastuu heidän alustoillaan tapahtuvien väärinkäytösten estämiseksi. Yritykset ovat isoja kansainvälisiä toimijoita ja tähän tarvittaisiin laajempaa EU-tason säätelyä, jolla velvoitettaisiin yrityksiä toimivaan vastuullisemmin, Nikkanen sanoo tiedotteessaan.

TILIN ja profiilin luominen eri sosiaalisen median palveluissa on tehty hyvin helpoksi eikä tunnistautumista juuri tarvita. Näin myös alaikäisten on hyvin helppoa perustaa tilejä ja vanhempien on vaikea tätä täysin valvoa. Nikkasen mukaan nuoret kokevat hyvin laajasti, että koulukiusaaminen on lisääntynyt sosiaalisen median myötä ja valeprofiilit ovat yksi keino toteuttaa tätä kiusaamista. Tämä on tuttua myös aikuisten kesken käytävissä sosiaalisen median keskusteluissa. Vain omalla nimellä ja identiteetillä toimiminen voisi Nikkasen mukaan olla yksi keino ehkäistä yllä mainittuja lieveilmiöitä.

– Vahva tunnistautuminen profiilin luomisen yhteydessä ja rajaaminen vain yhteen profiiliin voisi olla tehokas keino kitkeä näitä yllä mainittuja lieveilmiöitä. Myös ikärajojen asettaminen palveluiden käyttöön auttaisi poistamaan pahoinvointia, jota sosiaalinen media lasten ja nuorten keskuudessa on lisännyt.

AVAINSANAT