VALIKKO

“Käsittämätöntä” – Ben Zyskowicz lyttää Juristiliiton ulostulon

Ben Zyskowicz on kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja.

Tällä viikolla on kuohuttanut se, ettei tuomioistuinten riippumattomuuden vahvistamisesta perustuslaissa ollakaan antamassa lakiesitystä tällä vaalikaudella. Kansanedustaja Ben Zyskowicz pitää asiasta noussutta kohua turhana.

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) haluaa työryhmältä sen sijaan muistion.

Eteneminen asiassa alkoi jo edellisellä kaudella. Nykyisen hallituksen ohjelmassa ei ole sovittu oikeuslaitoksen riippumattomuuden perustuslaillisesta vahvistamisesta.

Meri muutti erillisen työryhmän toimeksiantoa myös siten, ettei se valmistelekaan perustuslain pykälän 106 muuttamista.

Pykälän mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslaille, mikäli lain soveltaminen on käsittelyssä olevassa asiassa ”ilmeisessä ristiriidassa” perustuslain kanssa. Kyse olisi siitä, voisiko sanan ilmeinen poistaa. Helsingin Sanomat on kertonut hallitusneuvotteluissa erikseen sovitun, ettei perustuslain 106. pykälän muuttamista edistetä.

Muun muassa Juristiliitto arvosteli oikeusministeri Merta, vaikkakaan ei nimeltä mainiten. Liitto vaati puolueetonta selvitystä laillisuusvalvojilta siitä, missä menevät oikeusvaltiossa poliittisen vaikuttamisen rajat ja miten jo asetettujen työryhmien toimeksiantoihin on puututtu.

“Kun lausuntopalaute on saatu, ryhdytään valmistelemaan hallituksen esitystä. Tässä vaiheessa – siis vasta tässä vaiheessa – astuu kuvaan mukaan poliittinen ohjaus. Jos ministeri päättää toisin kuin työryhmä tai haluaa jättää ottamatta huomioon lausuntopalautteen, ministeri joutuu tekemään sen avoimesti ja poliittisella vastuullaan”, Juristiliiton puheenjohtaja, prosessioikeuden professori Tuula Linna kritisoi.

Oikeus­ministeriön kanslia­päällikkö Pekka Timonen puolestaan puolusti Meren toimintaa.

Näin tekee myös kokoomuslainen kansanedustaja Ben Zyskowicz, jolla on paljon kokemusta perustuslakivaliokunnan työstä.

ZYSKOWICZ arvostelee Juristiliittoa ja Tuomariliittoa, joka on myös julkaissut tiedotteen, jonka mukaan oikeuslaitoksen riippumattomuus on uhattuna.

– Saako ministeri puuttua omassa ministeriössään tapahtuvaan lainvalmisteluun, esimerkiksi sellaiseen joka periytyy edelliseltä hallitukselta tai vaikka ei periytyisi. Totta kai saa. Minusta on käsittämätöntä, että Juristiliitto ja Tuomariliitto tuntuvat kyseenalaistavan sen, saako ministeri vaikuttaa tai puuttua ministeriössä tapahtuvaan lainvalmisteluun, Zyskowicz toteaa.

Zyskowicz vie keskustelua demokraattisen järjestelmän toimintaan.

– Meillä pidetään vaalit. Sitten syntyy vaalituloksen pohjalta toivottavasti, toisin kuin suomettumisen aikaan, hallitus. Ja tämä hallitus neuvottelee itselleen ohjelman ja vielä eduskunta antaa ohjelmalle tuen tiedonantoäänestyksessä. Ministerien tehtävä on omassa ministeriössään edistää hallitusohjelman toteutumista. Totta kai ne saavat ja niiden jopa pitää puuttua ministeriössä tapahtuvaan lainvalmisteluun – jos siellä esimerkiksi valmistellaan jotain hankkeita, jotka olisivat täysin ristiriidassa uuden hallituksen ohjelman kanssa, mistä tässä ei ole kysymys, hän sanoo.

Eli Juristiliitto ei ymmärrä parlamentaarisuutta?

– Juristiliitto varmaan ymmärtää kyllä parlamentarismia ja demokratiaa. Mutta on käsittämätön se Juristiliiton puheenjohtajan blogi, jossa hän sanoo, että ensin siellä ministeriössä valmistellaan asioita. Sitten, kun on hallituksen esitysluonnos, se lähetetään lausunnoille. Sitten, kun se tulee lausunnoilta, sitten on poliittisen ohjauksen paikka, Zyskowicz sanoo ja jatkaa hämmästelyään kuvitteellisella esimerkillä:

– Nykyinen sisäministeri (Mari) Rantanen (ps.) asettaisi vaikkapa kolmen vuoden toimialatyöryhmän miettimään, miten voitaisiin vielä tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa. Sitten tulisi vaalit ja uusi hallitus ja se kirjaisi ohjelmaansa, että tärkeänä tavoitteena on edellisen hallituksen tekemien maahanmuuttokiristysten purkaminen ja maahanmuuttopolitiikan väljentäminen edelleen. Pitäisikö uuden sisäministerin, olkoonpa hän vaikkapa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, olla puuttumatta ministeri Rantasen asettaman työryhmän työhön, joka valmistelee hanketta, joka on täysin vastoin uuden hallituksen ohjelmaa? Ei tietenkään. Hänen pitää puuttua siihen työhön ja käyttää ne niukat resurssit… sellaisten hankkeiden edistämiseen, joita hallitus ohjelmansa pohjalta haluaa edistää. Näin toimii demokratia.

ZYSKOWICZ muistuttaa myös, että yleensä perustuslain muutoksia on valmisteltu siten, että taustalla on ollut selkeä poliittinen tahto ja laajaa parlamentaarista edustusta valmisteluprosessissa.

Hänen näkemyksensä mukaan nyt olisi käynyt niin, että oikeusministeriön asettaman työryhmän asettama alatyöryhmä päätti omasta aloitteesta ryhtyä valmistelemaan perustuslain 106 pykälän muuttamista.

– Kuitenkin taustalla on vielä sekin, että oikeusministeriö oli tuonut asian hallitusneuvotteluihin ja hallitusneuvotteluissa oli todettu, että pykälään 106 ei kajota. Näinkö perustuslain muuttamista Suomessa tulee valmistella, että jokin asiantuntijatyöryhmän asettama alatyöryhmä ryhtyy valmistelemaan perustuslain yhden merkittävän säännöksen muuttamista? hän ihmettelee.

Meren johtama oikeusministeriö on tiedottanut, että oikeuslaitostyöryhmä asetti tammikuussa niin sanotun riippumattomuustyöryhmän, joka tarkastelee riippumattomuuden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia erityisesti perustuslakiin.

Ministeriön mukaan riippumattomuustyöryhmän asettamispäätöstä täsmennettiin helmikuussa vastaamaan alkuperäistä oikeuslaitostyöryhmän tehtävänantoa. Tällöin tehtävänannosta poistettiin perustuslain 106 pykälä, jonka virkakunta oli ottanut mukaan asiantuntijakuulemisten perusteella.

ZYSKOWICZ tiivistää pykälän 106 liittyvän perustuslakimme kontrollijärjestelmän luonteeseen.

Mikäli ilmeisyysvaatimus poistetaan, tuomioistuinlaitoksen rooli perustuslain jälkikäteiskontrollissa vahvistuu entisestään ja vastaavasti perustuslakivaliokunnan rooli heikentyy.

Hän arvioi, että kansalaiset pitäisivät tällaista muutosta tervetulleena, koska poliitikkoja ja myös poliitikoista muodostettua eduskunnan perustuslakivaliokuntaa kohtaan on ennakkoluuloja, osin ehkä perusteltujakin.

– Toisaalta perustuslain pykälät ja niiden tulkinta eivät ole kovinkaan perinteistä juridiikan tulkintaa, vaan perustuslain pykälät ovat ainakin Suomessa ja luullakseni muissakin maissa yleisluonteisempia, tulkinnanvaraisempia ja voisiko sanoa sisällöltään yhteiskunnallisempia kuin vaikkapa rikoslain petosta koskeva pykälä.

Zyskowicz pyörittelee kysymystä “ilmeisyyden” poistamisesta monelta kantilta.

– Monissa maissa perustuslakikontrolli on jälkikäteistä, tunnetuimpana tietysti Yhdysvallat, ja se kuuluu tuomioistuinlaitokselle. Ja minä ymmärrän, että laajasti uskoakseni kansalaiset ajattelevat, että näin pitää ollakin. Perustuslain tulkitseminen eli rajojen asettaminen eduskunnan lainsäädäntövallalle kuuluu riippumattomalle tuomioistuinlaitokselle eikä eduskunnan omalle perustuslakivaliokunnalle. Tälle näkökannalle on omat hyvät perusteensa.

– Toisaalta moni on pitänyt Suomen ennakollista perustuslakikontrollia hyvänä systeeminä, koska siinä jo etukäteen pyritään poistamaan lakiesityksistä mahdolliset ristiriidat perustuslain kanssa eikä niin, että vasta jälkikäteen ehkäpä useamman vuoden päästä todetaan, että jokin laki joltakin osin on ristiriidassa perustuslain kanssa. Eli itse ajattelen, että molemmille kannoille on varmasti perusteensa. Suomessa on myös vahvaa kannatusta erilliselle valtiosääntötuomioistuimelle tähän tehtävään ja sitä olen itsekin aikanaan nuoruudessani kannattanut.

Zyskowicz toteaa, että yleisesti on ajateltu, että nykyjärjestelmä toimii melko hyvin, vaikka perustuslakivaliokunta joutuu aika ajoin äänestämään tulkintaratkaisuistaan.

– Mutta niinpä joutuvat joka päivä tai sanotaan jatkuvasti myös tuomioistuimet tekemään äänestysratkaisuja.

SELVENNETTÄKÖÖN vielä, että Zyskowicz ei itse olisi lähdössä muuttamaan perustuslain 106. pykälää.

Sen sijaan he, joista Zyskowicz puhuu “juristieliittinä”, liputtavat asian tarkastelua.

– Tarkoitan ylimpien tuomioistuinten, ylimpien lainvalvojien, hyvin kokeneiden, osaavien ja arvostamieni juristien näkökulmaa.

Zyskowicz ei liitä poliittisia motiiveja “juristieliitin” edesottamuksiin, korkeintaan voi puhua oikeuspolitiikasta.

Esimerkiksi ylimpien tuomioistuinten, Korkeimman oikeuden (KKO) ja Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentit kannattavat pykälän avaamista. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on todennut vuonna 2021 Demokraatille, että tuomioistuinten roolia perustuslain jälkikontrollissa voisi harkita vahvistettavan niin, että perustuslain 106 pykälästä poistettaisiin ristiriidan ilmeisyyden vaatimus.

Zyskowicz pitää hyvänä kysymyksenä sitä, politisoisiko ilmeisyyden vaatimuksen poistaminen tuomioistuimia.

– Ei tarvitse kuin vilkaista Atlantin taakse Washingtoniin niin näkee, miten politisoitunut on Yhdysvaltain korkein oikeus ja varmasti hyvin pitkälle juuri sen takia, että sille kuuluu Yhdysvaltain järjestelmässä perustuslain tulkinta.

ZYSKOWICZ pitää selvänä, että ilmeisyyden vaateen poisto heikentäisi pitkän päälle eduskunnan perustuslakivaliokunnan asemaa.

– Se siirtäisi painopistettä meidän perustuslakikontrollissamme perustuslakivaliokunnalta, jossa se nyt on, tuomioistuinlaitoksen suuntaan. Minusta se on ihan kiistatonta. Onko se radikaali muutos, ei välttämättä. Joskin riippuisi osin siitä, kuinka aktiivisen roolin tuomioistuimet ottaisivat siinä roolissa, että katsoisivat lakien olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. Sitähän me emme tiedä, millaisiksi tulkintalinjat vuosien saatossa muodostuvat.

Miksi sitten monet ylimpien tuomioistuinten ja monien muidenkin tuomioistuinten jäsenet ja ylimmät lainvalvojat kannattavat tuomioistuinlaitoksen roolin vahvistamista perustuslakitulkinnoissa. Zyskowicz arvioi, että inhimillisesti eri tahojen mielipiteisiin vaikuttaa, mistä näkökulmasta asioita tarkastellaan.

– Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenet tarkastelevat sitä perustuslakivaliokunnan ja kansanedustajat laajemminkin eduskunnan näkökulmasta ja esimerkiksi tuomioistuinlaitoksessa palvelevat juristit tarkastelevat sitä varmaankin tuomioistuinlaitoksen näkökulmasta. Kaikki tahot pyrkivät ymmärtääkseni tulkitsemaan perustuslakia mahdollisimman oikein. Mutta kun perustuslain tulkitseminen on niin tulkinnanvaraista ja myös osin niin yhteiskunnallista, mikä on se perustuslain oikea tulkinta. Ei ole olemassa mitään yhtä oikeata tulkintaa.

Zyskowicz pohdiskelee myös, onko jotain yleisempää huolta, että perustuslakivaliokunta olisi menettänyt arvostustaan, kyvykkyyttään ja legitimiteettiään perustuslain tulkitsemisessa. Tällaista keskustelua on noussut vuosien saatossa usein silloin, kun perustuslakivaliokunta on joutunut tekemään äänestyspäätöksiä.

– Perustuslakivaliokunta on viime aikoina joutunut tekemään useamman äänestyspäätöksen. Mutta kertooko tämä siitä, että perustuslakivaliokunta olisi jotenkin menettämässä tai menettänyt kykyään tulkita perustuslakia “oikein”? Minun mielestäni se ei kerro siitä. Ei ole yhtä oikeata tulkintaa. Minun mielestäni – tämä on tietysti poleeminen poliittinen väite – se kertoo siitä, että perustuslakivaliokunnan vähemmistö on halunnut lähinnä kansainvälisiin sopimuksiin nojaten tulkita perustuslakia tavalla, joka merkitsee toisenlaista tulkintaa kuin mihin enemmistö on päätynyt.

SUOMESSAKIN on pohdittu kansainvälisten esimerkkien valossa muun muassa sitä, voisiko jokin hallitus puuttua tuomioistuinlaitoksen toimintaan lisäämällä tuomarien määrää tai erottamalla heitä eläkeikää laskemalla.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Kari Kuusiniemi esitti vuonna 2021, että Suomessakin pitää varautua siihen, että valtaapitävät voisivat hyökätä jossain vaiheessa tulevaisuudessa oikeusvaltion periaatteita vastaan. Hän esitti puheessaan hallintotuomioistuinpäivässä selvityksen tekemistä tuomioistuinten riippumattomuuden takeista.

Pitäisi siis varmistaa, että tuomioistuimet säilyttävät itsenäisen asemansa myös silloin, jos jokin tuleva hallitus kyseenalaistaisi oikeusvaltion periaatteet.

Käytännössä kyse on siitä, että mikäli tuomioistuimien toiminnasta ei säädetä tarkasti perustuslaissa, yksittäiset hallitukset voisivat tahtoessaan pyrkiä puuttumaan niiden toimintaan tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Mihinkään yksittäiseen puolueeseen Kuusiniemi ei huoliaan liittänyt.

Tällä hetkellä perustuslaissa ei esimerkiksi määritellä tuomareiden eläkeikää eikä ylimpien oikeusasteiden tuomareiden määrää.

– Ruotsalaiseen keskusteluun viitaten Suomessa olennaisia kysymyksiä olisi, pitäisikö ylimpien tuomioistuinten jäsenmäärä olla perustuslaissa ja onko joitakin muita oikeuslaitosta koskevia säännöksiä, joiden olisi syytä säätää nimenomaan perustuslain tasolla, oikeuskansleri Pöysti huomautti taannoin Demokraatille.

Kokoomuksen kansanedustaja Zyskowiczille sopii hyvin tämäntyyppinen tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden vahvistaminen, jossa tarkastellaan esimerkiksi tuomareiden eroamisikää ja nimitysmenettelyä.

– En usko, että kukaan järkevä ihminen vastustaa tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta. En esimerkiksi minä vastusta sitä, että riippumattomuuden takeita lisätään Suomen perustuslakiin. Olen vain halunnut kiinnittää huomiota siihen, että en pidä asiaa millään tavoin ajankohtaisena tai ongelmaisena. On paljon muita oikeusvaltiotilanteen kannalta tärkeämpiä uudistuksia kuten esimerkiksi oikeusprosessien lyhentäminen. Se on akuutti ongelma. Minä toivoisin, että oikeusministeriön työryhmät ja ministeriö keskittyisivät esimerkiksi tähän ongelmaan.

AVAINSANAT

”Ei tainnut tulla taivaanrannasta, tämä taisi tulla Etelärannasta” – oppositio moukaroi hallituksen esitystä

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) valiokunnan tiedotustilaisuudessa Helsingissä 19. huhtikuuta 2024.

Oppositio arvosteli eduskunnan täysistunnossa voimakkaasti hallituksen työelämälinjauksia. Tiistaina toisessa käsittelyssä oli hallituksen esitys työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamiseksi.

Ensimmäisen puheenvuoron pitänyt kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) kuvasi lakipaketin olevan yksi osa hallituksen ”voimakasta ja systemaattista työntekijöiden aseman heikennystä”.

– Tämä paketti on poikkeuksellisen raju ja täysin yksipuolisesti tehty, ja tämä työrauhapaketti on toteutettu sellaisenaan kuin se hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Tässä ei ole kolmikantainen valmistelu vaikuttanut sen sisältöön, eikä täällä oleva käsittely. Lopputulos on hallitusohjelmassa hyvin yksityiskohtaisesti kirjoitettu, Lyly totesi.

Keskustelussa nostettiin useampaan otteeseen esille, että palkansaajapuolta ei ole valmistelussa aidosti kuunneltu. Hallituksen linjaa moitittiin epätasapainoiseksi. Lyly muistutti, että yleensä lainsäädännöllä on pyritty turvaamaan heikompaa osapuolta eli työntekijöitä. Nyt asetelma on vinossa.

– Kun tätä kokonaisuutta katsoo, niin tämä lainsäädäntö ei tainnut tulla taivaanrannasta, tämä taisi tulla Etelärannasta, Lyly summasi.

SDP:n kansanedustaja Juha Viitala muistutti, pohjoismaisesta mallista olisi ollut kopioitavissa elementtejä, jotka olisivat omiaan edistämään työrauhaa.

– Työntekijöiden tulkintaetuoikeus ja henkilöstön edustus esimerkiksi yritysten hallinnossa ovat niitä keinoja, jotka sitouttaisivat työntekijöitä yritystoiminnan kehittämiseen ja estäisi riitojen päätymistä lakkotilanteisiin. Meidän ei tule heikentää työntekijöiden oikeuksia ja vahingoittaa suomalaista oikeusperinnettä, vaan kehittää yhteistä vuoropuhelua, Viitala sanoi.

VASEMMISTOLIITON kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen puolestaan hiillosti perussuomalaisia vaalilupaustensa pettämisestä.

– Yhdessäkään teidän puheenvuorossanne ei ole suostuttu vastaamaan siihen yksinkertaiseen kysymykseen, mitä me olemme täällä useaan kertaan oppositiosta kysyneet: Miksi te, perussuomalaiset, väititte eduskuntavaaleissa kannattavanne lakko-oikeutta vähintään nykyisessä laajuudessa? Miksi annoitte palkansaajaliikkeelle ja äänestäjille väärää tietoa aikeistanne? Onko todella ylivoimaista vastata tähän kysymykseen?

Salissa hallituspuolueiden edustajia ei juuri ollut paikalla, eikä vastausta kuultu myöskään paikalla olleelta perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisiseltä, joka piti puheenvuoronsa ennen Pekosta.

Kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) kiinnitti huomionsa Piisisen sanavalintoihin.

– Perimmäiset syyt näihin poliittisiin lakkoihin ja mielenilmauksiin ovat semmoisia, joihin työnantajilla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa, ja näin ollen sekä työnantajat että työntekijät jäävät ikään kuin sijaiskärsijöiksi ammattiyhdistysliikkeiden taistellessa vallastaan, Piisinen sanoi.

– Aikamoinen kommentti, kun ottaa huomioon sen, että ammattiyhdistysliike on toiminut yli 100 vuotta niin, että nimenomaan tehtävänä on ollut huolehtia palkansaajien ja työntekijöitten oikeuksista ja siitä, että ne yrityksetkin pystyvät toimimaan säällisesti ja siten, että kaikki menee jokaisen osapuolen osalta niin kuin kuuluu. Se on kaikkien etu tässä yhteiskunnassa, edustaja Piisinen, ei kyse ole vallasta, Suhonen vastasi.

Tässä rytäkässä häviämme jotain sellaista, jonka varaan olemme pystyneet rakentamaan tätä suomalaista yhteiskuntaa.

VIHREIDEN kansanedustaja Fatim Diarra moitti hallitusta siitä, ettei hallituksen esityksestä ole tehty sukupuolivaikutusten arviointia riittävällä tavalla.

– Suomen työmarkkinat ovat todella selkeästi jakautuneet sukupuolen mukaan alojen ja tehtävien osalta. Ja sukupuolten palkkaero on suuri ja naisten työmarkkina-asema on keskimäärin heikompi verrattuna miehiin. Edellä mainituista johtuen voidaan olettaa, että työmarkkinoihin tehtävillä muutoksilla on aina sukupuolittuneita vaikutuksia, joiden tulee olla päätöksentekijöiden tiedossa, hän sanoi.

Opposition puheenvuoroissa nostettiin esiin myös kohtuuttomana pidetty 200 euron henkilökohtainen lakkosakko.

– Tämä on todella iso ja aivan käsittämätön veto hallitukselta. Te siis muutatte koko sen perusperiaatteen, jossa tähän asti lakkoon osallistuminen on ollut työntekijöille aina sallittua ja lakosta vastataan kollektiivisesti järjestävän tahon toimesta. Tällainen lakkosakko toimii pelotteena ja tapana painostaa työntekijöitä riippumatta siitä, kuinka usein se määrättäisiin maksettavaksi, kansanedustaja Mai Kivelä (vas.) sanoi.

Kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) totesi, että on helppoa yhtyä keskustelun mittaan esitettyihin arvioihin lainsäädäntökokonaisuuden haitallisuudesta tavalle, jolla Suomessa on tavattu tehdä yhteistyötä työmarkkinoilla.

– Tässä rytäkässä häviämme jotain sellaista, jonka varaan aikaisemmin olemme pystyneet rakentamaan tätä suomalaista yhteiskuntaa. On todella sääli että alle vuodessa hallitus on omalla toiminnallaan aiheuttanut Suomeen poikkeuksellisen työmarkkinakaaoksen, jolla on aivan valtavan iso hintalappu meidän kansantaloudelle. Vain sillä, että jääräpäisesti pusketaan eteenpäin sellaisia toimia, jotka on otettu suoraan toisen työmarkkinaosapuolen ohjelmista, on todella aiheutettu kriisi, jota ei ole aikaisemmin nähty.

Räsänen katsoo, että hallituksen kiire saada lakeja läpi eduskunnasta johtuu siitä, että hallitus itsekin tietää suomalaisten vastustavan heikennyksiä.

– Hallitus ajattelee, että vaiennetaan vastarinta ja tehdään siitä vaikeampaa. Se on tämän kupletin juoni, joka korostaa sitä, etteivät nämä esitykset mistään taivaista tupsahtaneet, vaan kyllä näitä on suunniteltu jo etukäteen hyvissä ajoin.

AVAINSANAT

Yksityiskohtaiset luvut julki – näin SDP sopeuttaisi

SDP esitteli tänään tiedotustilaisuudessa sopeutustoimiaan. Kuvassa vasemmalta, puheenjohtaja Antti Lindtman, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Joona Räsänen.

SDP julkaisi tänään näkemyksensä valtion talouden tasapainottamisesta. Julkisen talouden vahvistamisen mittakaava on SDP:llä sama kuin hallituksella eli noin 9 miljardia vuoteen 2027 mennessä.

SDP sopeuttaisi Julkisen talouden suunnitelma kaudella 2025-2028 menosopeutuksella yhteensä 2,7 miljardia euroa ja tulosopeutuksella 3,4 miljardia.

SDP lupaa piakkoin tietoja myös rakenne-, työllisyys- ja kasvutoimista yhteensä 3 miljardin euron edestä. Tiedot se aikoo julkaista kuluvan kuun aikana.

Demokraatti pyysi SDP:ltä päivän tiedotustilaisuuteen verraten tarkempia tietoja meno- ja verosopeutuksen kohteista.

Saatujen tietojen mukaan 2,7 miljardin menosäästöistä 650 miljoonaa koostuisi yritystuista. Sähköistämisen tuesta saataisiin 150 miljoonaa euroa ja maataloustuen leikkauksista 250 miljoonaa euroa. Lisäksi tasaleikkaus muista suorista yritustuista tuottaisi SDP:n laskelmien mukaan 250 miljoonaa euroa.

Muita säästöjä ja tuloja SDP esittää noin miljardin euron edestä.

Katso lista numeroineen alta:

Lisäksi SDP kertoo hyväksyvänsä hallituksen menosäästöjä noin miljardilla eurolla.

VEROTOIMIA SDP esittää 3,4 miljardin edestä.

Arvonlisäveron yleisen kannan korotuksen SDP toteuttaisi prosenttiyksikön suuruisena hallituksen 1,5 prosenttiyksikön sijaan. SDP:n mallissa sopeuttava vaikutus olisi 806 miljoonaa euroa.

Terveysverolla, virvoitusjuomaveron ja tupakkaveron korotuksella sekä väkevien viinojen alkoholiveron sitomiseen indeksillä SDP keräisi 377 miljoonan euron tulot.

Näiden lisäksi SDP muun muassa nipistäisi kotitalousvähennyksestä 100 miljoonaa euroa ja pitäisi polttoaineveron vuoden 2023 tasolla (168 miljoonaa euroa). SDP esittää myös institutionaalisten sijoittajien lähdeveroa, jolla se arvioi saatavan 100 miljoonan euron tulot.

SDP:n listalla on tutusti myös listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen, josta arvioitu tuotto on 400 miljoonaa euroa.

Katso alta lista SDP:n verotoimista:

 

AVAINSANAT

Tavio: Gazan sairaat ja haavoittuneet tulisi saada hoitoon

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) mukaan Suomi tukee EU-maiden yhteistä linjaa siitä, että humanitaarisen avun saaminen perille Gazan palestiinalaisalueelle tulee turvata. Lähi-itä ja Ukraina olivat keskeisinä aiheina, kun EU-maiden kehitysministerit kokoontuivat Brysselissä tiistaina.

-  Nostin esille sen huolen siitä, että Gazassa sairaat ja haavoittuneet – erityisesti lapset – tulisi saada hoitoon, Tavio sanoi.

Tavion mukaan tilannetta voitaisiin parantaa parantamalla pääsyä Itä-Jerusalemin sairaaloihin. Hän nosti myös esille, että Egypti on hoitanut huomattavan määrän Gazan potilaita.

Tavio sanoi lähteneensä omassa puheenvuorossaan liikkeelle sen toteamisesta, että Hamasin tulee antautua.

-  Enkä näe, että tuolla saataisi kovinkaan kestävää rauhaa aikaiseksi niin kauan kuin terroristijärjestö Hamas hallitsee Gazassa, hän sanoi.

Tavion mukaan Hamasin ottamat panttivangit tulisi ehdoitta vapauttaa, mikä edesauttaisi hänen mukaansa myös tulitauon syntymistä.

-  Se tietty on hyvä muistaa, mistä tämä sai alkunsa, tämä käynnissä oleva sota. Mutta kyllä minä katsoisin, että näkemys oli täälläkin keskustelussa melko yhteinen sen suhteen, että Israelilla on taas sen voiman myötä se vastuu tässä tilanteessa. Ja sen takia Israeliinkin kohdistuvat katseet siinä, miten he päästävät humanitaarista tukea alueelle ja miten he kykenevät siinä toimimaan, hän sanoi.

ISRAELIN asevoimat kertoi tiistaina Telegramissa aloittaneensa terrorismin vastaisen operaation Rafahin itäisellä alueella ja perusteli alueen rajanylityspaikan Gazan puoleisen osan toiminnan haltuunottoa tiedustelutiedolla, jonka mukaan paikkaa käytetään terroristisiin tarkoituksiin.

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA puolestaan kertoi Israelin ilmoituksen jälkeen, että maan viranomaiset eivät päästä YK:n avustuskuljetuksia Rafahin rajanylityspaikan kautta Gazaan.

Rafahin rajanylityspaikka on humanitaarisen avun pääasiallinen reitti Gazan kaistalle. Israelin laaja sotilasoperaatio Rafahiin on huolestuttanut laajasti sekä eri järjestöissä että valtionjohtajien ja kansainvälisen yhteisön keskuudessa.

Esimerkiksi YK: ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk antoi jo maaliskuussa kriittisen lausunnon Israelin toiminnasta. Sen mukaan jatkuvat rajoitukset Gaza-apuun sekä Israelin tapa jatkaa vihollisuuksia voivat johtaa nälänhädän käyttämiseen sotamenetelmänä, mikä on sotarikos.

ÄÄRIJÄRJESTÖ Hamasin hyökkäys Gazan kaistalle lokakuussa sekä Israelin raju vastaus siihen ovat saaneet EU-maat näyttämään paikoin hajanaiselta Lähi-itään liittyvän viestintänsä ja toimintansa seurauksena. Esimerkiksi Irlanti ja Espanja ovat olleet lausunnoissaan asiasta aivan eri linjoilla kuin vaikkapa Saksa ja Itävalta.

Tavio sanoo katsovansa, että Eurooppa-neuvoston päätelmiin päätynyt linja on tasapainoinen ja sopii Suomelle. Suomen hallituspuolueiden kesken hän ei ole kertomansa mukaan havainnut mitään isompaa huomiota, että joku ei tuota linjaa kunnioittaisi.

Tavio itse ilmoitti tammikuussa, että Suomi keskeyttää viiden miljoonan euron vuosittaisen avun YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle UNRWA:lle väitettyjen terroristikytkösten vuoksi. Maaliskuussa hän kertoi, että tuen maksamista jatketaan ja kymmenesosa siitä käytetään riskienhallinnan valvontaan.

Runsaat kaksi viikkoa sitten julkaistiin Ranskan entisen ulkoministerin Catherine Colonnan työryhmän raportti, jossa UNRWA:ta kuvattiin korvaamattomana ja välttämättömänä palestiinalaisten inhimilliselle ja taloudelliselle kehitykselle.

AVAINSANAT

Presidentit Stubb ja Zelenskyi keskustelivat tänään puhelimitse

Presidentti Alexander Stubb ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ovat tänään keskustelleet puhelimitse.

Stubb kertoo viestipalvelu X:ssä, että esillä oli muun muassa kesäkuussa Sveitsissä järjestettävä rauhankokous, johon Stubbin on määrä osallistua.

Stubb sanoi toivovansa, että mahdollisimman moni valtionjohtaja osallistuu kokoukseen.

Esillä oli myös Suomen ja muun Euroopan tuki Ukrainalle. Stubb sanoi aikovansa jatkaa keskustelua huomenna Berliinissä Saksan johdon kanssa.

AVAINSANAT

Oppositio ja hallitus mittelivät taloudesta eduskunnassa – Joona Räsäsen mukaan hallituksen hermostuneisuuden syy selvisi

Kuvassa SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen puhumassa eduskunnassa. Kuva on huhtikuulta.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2028. SDP ja keskusta haastoivat hallituksen ministereitä omien sopeutusohjelmiensa pohjalta. Kummatkin oppositiopuolueet olivat esitelleet ohjelmansa tänään ennen täysistuntoa.

Hallituspuolueet luonnollisesti pyrkivät lyttäämään ohjelmat maan rakoon.

– Se vain on niin, että kun olen tutustunut nopeasti erityisesti SDP:n, keskustan ja vihreidenkin tässä kertomiin vaihtoehtoihin, niin niillä tätä muutosta ei tapahdu, ei sinne päinkään. Jokaisen vaihtoehdon – erityisesti kiinnitin huomiota sosiaalidemokraattien vaihtoehtoon – seurauksena Suomi olisi ensi kesänä liiallisen alijäämän menettelyssä, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi.

Keskustan vaihtoehto perustuu Orpon mielestä 4-5 miljardin täysin ilmaan jäävään kasvu- ja rakennepakettiin.

Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö totesi olevansa lopen kyllästynyt hallituksen vuoroin voivotteluun ja vuoroin kehuskeluun siitä, kuinka vaikeita päätöksiä se on joutunut tekemään.

– Kun eivät nämä päätökset ole vaikeita teille. Ne ovat vaikeita niille sairaille, jotka eivät pääse hoitoon ajoissa. Ne ovat vaikeita niille opiskelijoille, joilla ei ole varaa käydä koulua loppuun. Ne ovat vaikeita niille pienituloisille, joilla ei riitä rahat ruokaan tai lääkkeisiin, ja ne ovat vaikeita niille lapsille, jotka jäävät ilman tarvitsemaansa turvaa, kun sosiaalihuoltoa saksitaan, Hyrkkö sanoi.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Laura Meriluoto sanoi, että hallituksen politiikkaa ohjaa “kristallinkirkas oikeistolainen ideologia”.

– Väitätte, että tämä teidän vimmattu leikkaaminen on välttämätöntä. Sekään ei pidä paikkaansa. Ei ole mitenkään pakko esimerkiksi tiputtaa arviolta 17 000 lasta köyhyyteen. Vaihtoehtoja on esitetty.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen näki, että valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) puheessa on merkillepantavan paljon korulauseita. Pääministeri Orpon esiintymistä salissa Tuppurainen kuvasi ylimieliseksi.

– Ei tästä voi muuta päätellä, kuin että syynä on tämä hallituksen talouspolitiikan heikko tulos. Talous sakkaa ja työllisyystavoitteet karkaavat ja velkaakin on ennätysmäärä. Tätä samaa nyt tässä julkisen talouden suunnitelmassa luvataan lisää. Suomi uhkaa ajautua leikkausten kierteeseen ja näivettymisen tielle. Tämä se on se politiikka, jota suomalaisille tarjoatte, ja samaan aikaan ainoat kohteet, jotka ovat tämän Purran oikeistohallituksen erityissuojeluksessa, ovat tämän maan suurituloiset ihmiset, joita suositaan veronalennuksilla, yritystuet, joihin edelleenkään ei tohdita koskea, ja yksityinen terveysbisnes, jolle annetaan lisää tukea. On aivan selvää, että tälle tarvitaan parempi vaihtoehto, Tuppurainen sanoi.

KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen ei arvostanut SDP:n vaihtoehtoa julkisen talouden suunnitelmalle.

Kieltämättä käy mielessä se, että oletteko te vaikka SDP:ssä ollenkaan tiedostaneet ja ymmärtäneet, miten vakava Suomen julkisen talouden tilanne on. Me tarvitsemme siis voimakkaita toimia heti tästä hetkestä eteenpäin, jotta velkaantuminen saadaan nyt hallintaan. Sen sijaan näissä SDP:n lakanoissa on valtavasti ilmaa. Aivan kuin tyhjää tynnyriä koputtelisi, pelkkä kumina kuuluu, Marttinen sanaili.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kehuskeli, että keskustan sopeutusmallissa säästettäisiin yli 11 miljardia.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson totesi, että oppositiolla on kovat puheet mutta hyvin laihat eväät.

– Kaikki hallituksen sopeutustoimet perustuvat virkavalmisteluun, eivät tähän SDP:n ryhmäkanslian PowerPointiin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman käänsi huomiota hallituksen työllistämistoimiin.

– Vuosi on nyt takana tätä Purran-Orpon oikeistokabinetin valtaa, ja nyt on aika katsoa, missä mennään. Te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä verrattuna siihen, kun otitte tämän maan haltuunne, luku on miinus 50 000. Te sanotte, että tämä johtuu suhdanteesta euroalueella. Jos katsotaan, mikä on tilanne, niin tänä aikana euroalueen työttömyys on pysynyt suurin piirtein ennallaan, ja verrattuna siihen ennätystyöllisyyden aikaan, jonka saitte edelliseltä hallitukselta, Suomen työttömyysasteen ero muuhun euroalueeseen, arvoisa valtiovarainministeri, on 2,5-kertaistunut. Suomi on jäämässä jälkeen. Kasvua ei näy, toimeentulotukiasiakkaita tulee, lapsia ajetaan köyhyyteen ja hoidosta leikataan. Tässä on tulos. Minä uskon, että Suomi pystyy parempaan, Lindtman sanoi.

KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo sanoi, että niin SDP:n kuin keskustan vaihtoehdoilla päästäisiin EU:n alijäämämenettelyyn eli tarkkailuluokalle.

– SDP:n vaihtoehdolla itse asiassa mentäisiin todennäköisesti maailman korkeimmalla kokonaisveroasteella sinne tarkkailuluokalle, niin että sinänsä harmi.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen piti julkisen talouden suunnitelmaa käsitelleen keskustelun suurimpana uutisena sitä, kuinka hermostunut hallitus on.

– Se tulee kyllä niin täältä salin puolelta kuin ministeriaitiosta jokaisesta puheenvuorosta ilmi. On hirveä hermostuneisuus nyt hallituksessa. Tässä yritin miettiä, mistä tämä johtuu. Mistä tämä johtuu? Mutta kun katsotaan, missä jamassa Suomen talous on, niin eihän tämä yllätä. Te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt on ainakin miinus 50 000, ja edustaja (Harry) Harkimo (liik.) tiesi äsken kertoa, että miinus 60 000. Aivan väärään suuntaan on menossa siihen nähden, mitä te lupasitte. Te lupasitte, että velkaantuminen loppuu seinään, kun te saatte vallan. Mitenköhän on käynyt? Itse asiassa se velkasuhdekin edelleen tällä kaudella pahenee, eikä hallitus saavuta itse itselleen asettamia tavoitteita, joten nyt on kyllä käynyt selväksi, miksi hallitus on niin hermostunut, Räsänen totesi.

VALTIOVARAINMINISTERI Purra kävi hänkin läpi SDP:n ja keskustan vaihtoehdot.

– Sosiaalidemokraattien vaihtoehto on vero, vero, vero, kun taas hallitus pyrkii pitämään verotuksen kohtuullisena. Te väitätte, että te hyväksytte tämän koko sopeutusmäärän, jonka hallitus on tehnyt, mutta valitettavasti se ei näy näissä teidän toimissanne. Yritystuilla ja näillä muilla taikaseinillä ei päästä valitettavasti tässä eteenpäin, Purra sanoi.

– Keskusta, teille ensinnäkin kiitokset siitä, että te olette monissa asioissa tismalleen samaa mieltä kuin hallitus. Te edistätte tismalleen samoja toimia, joita hallitus tekee. Ja minun täytyy myöntää, että tällainen vastuullisuus pukee teitä paljon paremmin kuin esimerkiksi ne kasvuseksitoimet sinne maaseudulle tai tämä muunlainen möykkä, jota te olette tehneet tässä viime kuukausien aikana.

Purra viittasi puheillaan “kasvuseksitoimista” Keskustanuorten seksityöavaukseen.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) moitti myös SDP:n vaihtoehtoa “muutaman sivun PowerPointiksi”.

– Täällä ei ole ollenkaan avattu näitä lukuja, mistä nämä säästöt muodostuisivat.

Keskustan paperista hän nosti esiin eläkeuudistuksen.

– Meillä on pitkä linja siitä, että työeläkejärjestelmää kehitetään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Te voitte tuoda ehdotuksia, se on hieno asia, mutta te ette voi liittää tätä tähän 9 miljardin kokonaisuuten sen takia, että te itsekin toteatte täällä, että nämä teidän pitkävaikutteiset toimet vaikuttavat 2090 mennessä ja tämä leskeneläkkeisiin kohdistettu leikkaus 2060-lukuun mennessä. Meidän valtiontalous pitää saada kuntoon paljon ennen sitä.

PÄÄMINISTERI Orpo moitti edellistä hallitusta siitä, että työllisyysuudistukset jäivät tekemättä. Hän tuntui myös katsovan, että Marinin hallitus hyötyi Sipilän hallituksen työllisyysuudistuksista.

– Kyllähän tämä osoittaa, että tämä hallitus on todella heikoilla. Tämä hermostus on niin näkyvää, ettei haukuta pelkästään edellistä hallitusta, vaan se, että edellinen hallitus antoi teille perinnöksi ennätystyöllisyyden, sekin oli oikeistohallituksen ansioita. Täydellinen epätotuus. Se, mitä Sipilän hallitukselta perittiin, oli julma ja toimimaton aktiivimalli, jonka peruutimme. Sen sijaan kieltäydyimme kaikista niistä toimista, joita nyt tässä ministeri (Arto) Satonen (kok.) tarjoaa ikään kuin uusina. Satsasimme työllisyyspalveluihin, katkaisimme eläkeputken, ja tulokset ovat nähtävillä, SDP:n kansanedustaja Timo Harakka sanoi.

Lue tästä eduskunnassa käytetyt puheenvuorot täysistuntokeskustelun pöytäkirjasta.

AVAINSANAT