VALIKKO

Yleisradion Jouko Jokinen pahoittelee Aamulehti-kohupuheitaan

  • Kotimaa
  • 27.03.2024
  • 12:25
  • (Päivitetty: 27.03. 13:49)

Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen pahoittelee kommentointiaan Aamulehti-sepityskohussa.

Entinen Aamulehden päätoimittaja Jokinen on puolustanut julkisuudessa entistä alaistaan, jonka epäillään sepittäneen osan Aamulehteen kirjoittamistaan jutuista.

Jokinen on saanut puheistaan runsaasti kritiikkiä toimittajilta, jotka ovat epäilleet päätoimittajan vähättelevän mielikuvitushahmojen ja keksittyjen haastatteluiden vaaroja.

Ylen keskiviikkona julkaisemassa tiedotteessa Jokinen pahoittelee kannanottojaan.

– Asia on täysin yksiselitteinen: Ylen journalismissa sepitteelle ei ole sijaa. Olen pahoillani, että aiemmat lausuntoni Aamulehden entisestä toimittajasta ovat johtaneet Ylen journalismin luotettavuuden kyseenalaistamiseen, Jokinen sanoo.

Myös Ylen muiden sisältöalueiden vastaavat päätoimittajat korostavat, ettei yksityiskohtien keksiminen juttuihin ole sallittua journalistista käytäntöä.

– Luotettavuus ja totuudenmukaisuus ovat Ylen journalismin perusta. Sepite ei kuulu missään muodossa Ylen journalismiin. Ylen uutiset ja muu journalismi perustuvat faktoihin ja tarkistettuihin tietoihin, Johanna Törn-Mangs, Panu Pokkinen ja Ville Vilén sanovat tiedotteessa.

Päätoimittajat olivat tänään Ylen hallintoneuvoston kuultavina kohun takia.

AIEMMIN tänään Iltalehti kertoi Jouko Jokisen ilmoittaneen heille sähköpostitse, että hänen luottamuksensa “Iltalehden ja Helsingin Sanomien journalismiin on sangen matalalla”.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi on sosiaalisessa mediassa kummeksunut Jokisen kannanottoa, ja vaatinut häntä perustelemaan kantansa. Myös Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen ihmettelee puheita.

Jokinen ei ole kertonut tarkemmin, mistä hänen luottamuspulansa johtuu ja mitä hän sillä tarkoittaa.

Yleisradio etsii paraikaa Jokiselle (s. 1959) seuraajaa. Hän eläköityy myöhemmin tänä vuonna.

Juttua muokattu klo 13:49, lisätty maininta ja linkki Perttu Kauppisen haastatteluun.

AVAINSANAT

Presidentti Stubb veteraanipäivänä: “Ukraina puolustaa paitsi itseään, myös kansainvälistä oikeutta sekä vapautta ja vakautta koko mantereellamme.”

Presidentti Alexander Stubbin mukaan Ukrainan nyt käymä puolustussota on verrattavissa Suomen käymään puolustussotaan toisessa maailmansodassa.

Stubb kommentoi Ukrainan tilannetta puheessaan kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Mustasaaressa.

-  Toisessa maailmansodassa Suomen kansa kantoi kohtuuttoman suurta taakkaa hyökkääjän pysäyttämisestä. Tänä päivänä Ukrainan kansa taistelee vapaudestaan puolustaessaan itsenäisyyttään aivan kuten Suomi teki talvi- ja jatkosodan aikana, Stubb sanoi puheessaan.

Stubbin mukaan Euroopan ja koko maailman maiden kohtalot ovat nykyisin vielä enemmän yhteen kietoutuneita kuin aiemmin.

-  Ukrainan asia on myös meidän asiamme. Ukrainan turvallisuus on myös meidän turvallisuuttamme. Siksi tukeamme on jatkettava, vaikka se vaatisikin meiltä paljon. Ukrainalaiset ovat valmiit uhraamaan kaiken, kuten tekin olitte, Stubb sanoi juhlaan kokoontuneille veteraaneille.

-  Ukraina puolustaa paitsi itseään, myös kansainvälistä oikeutta sekä vapautta ja vakautta koko mantereellamme, Stubb jatkoi.

AVAINSANAT

Poliisi: Helsingin keskustassa ampumistapauksesta epäilty on pidätettynä – ei vahvista henkilöllisyyttä

  • Kotimaa
  • 27.04.2024
  • 12:36
  • (Päivitetty: 27.04. 14:18)

Helsingin keskustassa oli ampumistapaus perjantaina noin kello neljältä aamuyöllä, Helsingin poliisi kertoo tiedotteessaan. Poliisi epäilee 54-vuotiasta miestä henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta. Epäilty on pidätetty.

Poliisi ei vahvista epäillyn henkilöllisyyttä. Mediatietojen mukaan kyseessä on perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jukka Larkio kertoo STT:lle, että kukaan ei loukkaantunut ampumisessa. Hänen mukaansa ampuja ei ampunut ketään ihmistä kohti vaan maahan.

Poliisin mukaan tapahtumat saivat alkunsa osoitteessa Antinkatu 1 sijaitsevassa ravintolassa aamuyöllä. Osoiteessa toimii ravintola Ihku.

RAVINTOLASSA oli ollut työpaikkaseurue, jonka kanssa ampumisesta epäillylle 54-vuotiaalle miehelle oli tullut ravintolassa riitaa, poliisi kertoo. Poliisin mukaan riitaan oli todennäköisesti liittynyt “hyvin pieni töniminen” mutta asia oli sovittu ravintolassa.

-  Semmoista nahistelua ollut, luonnehtii Larkio.

Hän tarkentaa, että työpaikkaseurue ei ollut epäillyn työtovereita.

Arviolta vajaat puoli tuntia myöhemmin eli kello neljän aikaan aamuyöllä 54-vuotias mies ja työpaikkaseurue olivat tavanneet ravintolan ulkopuolella. Tällöin mies oli ottanut yllättäen esiin luvallisen pienikaliiberisen aseen.

Tilanteen aikana aseen piippu oli osoittanut kohti paikalla olleita henkilöitä. Sen jälkeen mies oli ampunut maahan yhden laukauksen, poliisi kertoo. Tämän jälkeen henkilöt poistuivat paikalta.

POLIISIN mukaan kuulustelukertomukset ravintolan ulkopuolisista tapahtumista ovat ristiriitaisia. Tapahtumista on kuitenkin olemassa valvontakameratallenne. Tutkinnanjohtaja Larkio kertoi lauantaina puolenpäivän jälkeen STT:lle, että epäiltyä on jo kuulusteltu. Hän ei kertonut mitään kuulustelujen sisällöstä.

Poliisin mukaan 54-vuotiasta miestä epäillään henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta, mutta tapauksen rikosnimikkeet tulevat täsmentymään tutkinnan kuluessa.

-  Esitutkinta on eilen aloitettu. Tässä vaiheessa täytyy sanoa vain, että rikosnimikkeet tarkentuvat, Larkio sanoi.

Poliisin mukaan epäilty vapautetaan, kun tarvittavat esitutkintatoimet on saatu tehtyä.

VORNANEN on siviiliammatiltaan poliisi ja työskennellyt Itä-Suomen poliisissa. Ylen mukaan ei ole täyttä varmuutta siitä, onko hänen virka-aseensa varmasti palautettu hänen siirryttyään kansanedustajaksi. Ylen haastattelema Itä-Suomen poliisipäällikkö Samppa Holopainen pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että ase olisi jäänyt palauttamatta. Poliisin käytäntönä on, että virka-ase ja virkamerkki kerätään pois, jos virkavapaa kestää yli kolme kuukautta.

Larkio ei kommentoinut STT:lle sitä, mihin tarkoitukseen epäillyn hallussa ollut ase on hankittu.

Uutista täydennetty klo 13.20 ja uudestaan klo 14.18 muun muassa tutkintajohtajan haastattelulla.

AVAINSANAT

”Lihavuuden hoito on lääketeollisuuden kultakaivos” – Kelassa pelätään lihavuuslääkkeiden korvausten huimaa kasvua

-  Raadollinen asia on se, että lihavuuden hoito on lääketeollisuuden ennennäkemätön kultakaivos.

Näin sanoo STT:lle Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen. Leinosen mukaan aikuisista noin joka kolmas on ylipainoinen tai lihava. Myös lapsista ja nuorista hälyttävän suuri osa on ylipainoisia tai lihavia, hän toteaa.

Ratkaisuksi lihavuuteen on tarjottu viime vuosina lihavuuslääkkeitä. Leinonen on huolissaan lihavuuden hoidosta ja kasvavista lääkekorvauksista.

-  Jos lihavuuslääkkeitä aletaan korvata ilman kokonaiskuvan luomista, niistä aiheutuu potentiaalisesti jopa miljardien eurojen vuosittaiset kulut, Leinonen sanoo.

Luku olisi mullistava, sillä Kela maksaa lääkekorvauksia tätä nykyä vuosittain kokonaisuudessaan noin 1,8 miljardia euroa. Leinonen kertoo, että useissa maissa lihavuuslääkkeitä ei aiota korvata tai niitä on jopa otettu pois korvattavuuden piiristä kustannusten räjähtämisen vuoksi.

On ratkaisematon kysymys, kenen kustannettavaksi lihavuuden hoito kuuluu ja kuinka paljon se saa maksaa. Markkinoille on tulossa uusia, hintavia lihavuuslääkkeitä, joiden hinnat pysyvät korkeina vielä pitkään. Terveydenhuollon menoja ei myöskään haluta kasvattaa, mutta myös lihavuuden hoitamatta jättäminen on kallista.

LEINOSEN mukaan nykyinen käsitys on, että lihavuuden hoidossa lääkityksen tulee olla pitkäaikaista tai jopa elinikäistä, sillä tutkimukset osoittavat, että paino palaa herkästi ennalleen lääkkeen lopettamisen jälkeen. Hän sanoo, että laihtuminen vaatii joka tapauksessa merkittävän elintapamuutoksen.

Leinosen mukaan lihavuuden hoito muilla keinoin kuin lääkkeillä saattaisi tulla jopa lääkekorvauksia halvemmaksi.

-  Lääkkeiden miljardikustannusten pitäisi laittaa meidät ajattelemaan, mitä ne muut keinot voivat olla – kaavoitus, koululiikunta, ruokailu, hinnoittelu, veropolitiikka, lasten liikuntaharrastusten tukeminen, Leinonen listaa.

Hän sanoo, että lääkkeisiin laitettavan rahan arvo tuntuu kuitenkin olevan täysin erilainen kuin saman sairauden muussa hoidossa.

-  Monet yhteiskunnat ovat valmiita sijoittamaan lääkkeisiin jostakin syystä aivan eri suuruusluokan summia.

“Hoitamaton lihavuus vasta maksaakin”

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan lihavuuden suorat kustannukset eli vastaanottokäynnit ja lääkkeet maksavat miljardi euroa vuodessa, sanoo Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön johtaja Kirsi Pietiläinen.

-  Hoitamaton lihavuushan se vasta maksaakin. Lihavuuden aiheuttamien liitännäissairauksien hoito on äärimmäisen kallista, professori ja lääkäri Pietiläinen sanoo STT:lle.

Pietiläinen toivoo, että uusien lääkkeiden korvattavuutta arvioitaisiin lääketieteellisestä näkökulmasta, sillä se on lopulta myös kansantalouden etu.

Markkinoilla olevilla lihavuuslääkkeillä on vaikeita saatavuusongelmia. Siksi uudet, tehokkaammat lääkkeet ovat Pietiläisen mukaan todella tervetulleita.

-  Ihmiset maksavat hoidosta todella paljon itse, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta, ja se aiheuttaa epätasa-arvoa.

Kenelle lihavuuden kustannukset sitten kuuluisivat?

-  Rajoitettu peruskorvattavuus on varmasti malli, jolla kannattaa mennä ja laajentaa sitä maltillisesti, Pietiläinen sanoo.

Lihavuuden hoidon esteenä ovat Pietiläisen mukaan lääkkeiden hinnan ja saatavuuden lisäksi terveydenhuollon pienet resurssit.

Heli Laakkonen / STT

AVAINSANAT

Kansallista veteraanipäivää vietetään tänään – presidentti Stubb osallistuu juhlallisuuksiin Vaasassa

Kansallista veteraanipäivää juhlitaan tänään Vaasan seudulla. Myös presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb osallistuvat juhlallisuuksiin.

Presidentti tapaa veteraaneja sekä pitää juhlapuheen Mustasaaren Botniahallissa pidettävässä valtakunnallisessa pääjuhlassa.

Presidentti Stubb puolisoineen myös tapaa kansalaisia Vaasan torilla noin kello 15.30.

Ennen pääjuhlaa ohjelmassa on aamuyhdeksältä juhlallinen lipunnosto Suomen Vapaudenpatsaalla Vaasan kauppatorilla. Aamupäivällä järjestetään myös ekumeeninen, kaksikielinen juhlajumalanpalvelus Vaasan kirkossa.

Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain 27. huhtikuuta Suomen sotaveteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Päivä on Lapin sodan päättymispäivä.

Veteraanipäivää on vietetty vuodesta 1987.

AVAINSANAT

Reserviläisvarusteiden verovähennysoikeus ei toteudu – valtiovarainministeriöltä täystyrmäys

Vähennysoikeutta kaavailtiin muun muassa suojavarusteisiin, aseiden lisätarvikkeisiin ja taistelukelpoisiin asuihin.
  • Kotimaa
  • 27.04.2024
  • 8:07
  • (Päivitetty: 27.04. 8:24)

Valtiovarainministeriö tyrmää hallituksen lupailemat verovähennysoikeudet reserviläisten varustehankinnoille.

Hallitusohjelmaan kirjattiin viime vuonna hanke reserviläisten ostamien, maanpuolustusta tukevien varusteiden kuten maastoasujen, kypärien, luotiliivien ja muiden suojavälineiden verovähennysoikeuksien selvittämisestä.

Tarkoitus oli parantaa puolustuskykyä kannustamalla reserviläisiä hankkimaan itselleen paremmin sopivia varusteita. Valtio ei pysty tarjoamaan moderneimpia suojavälineitä ja taisteluvarusteita kaikille Suomen 870 000:lle reserviläiselle, vaan ainoastaan tärkeimmille sodanajan joukoille.

Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt tukivat ehdotusta omilla lausunnoillaan, samoin puolustusministeriö piti asiaa maanpuolustuksen kannalta positiivisena uudistuksena.

Demokraatin tietojen mukaan nyt valtiovarainministeriö on selvittänyt asiaa, ja pitää verovähennysten toteuttamista käytännössä mahdottomana.

TÄLLÄ VIIKOLLA valmistuneessa selvityksessään ministeriön vero-osasto toteaa, että täsmätarvikkeiden vähennysoikeus olisi verotusjärjestelmälle ongelmallinen. Se maksaisi valtiolle tässä taloustilanteessa liikaa eikä se ministeriön mielestä olisi tehokkain tapa kohdentaa julkista tukea maanpuolustukseen.

Ministeriö luettelee liudan perusteita jyrkän kielteiselle kannalleen.

Verovähennysoikeus pitäisi osata kohdentaa sellaisille reserviläisille jotka ovat oikeasti puolustusvoimien käytettävissä, eikä vain kaikille innokkaille ja halukkaille.

Tämä vaatisi sitä, että puolustusvoimien pitäisi luoda uusi tiedonvaihtojärjestelmä jolla verohallinto pystyy erittelemään vähennykseen oikeutetut ihmiset – ja pitää itsekin kirjaa siitä kenelle reserviläiselle on hankittu valtion tuella varusteita.

Puolustusvoimien pitäisi ministeriön mukaan myös määritellä, mitkä kaupallisilta markkinoilta saatavat lukuisat eritasoiset varusteet olisivat yhteensopivia sen oman kaluston kanssa.

Jos uusi vähennys otettaisiin käyttöön, pelkästään jo verohallinnon tietojärjestelmien muutoskuluihin voisi mennä puolisen miljoonaa euroa.

SOTILASVARUSTEIDEN ostamista ei voi valtiovarainministeriön mukaan pitää tulonhankkimismenoina, vaan lähinnä elanto- ja harrastuskuluina joita valtio ei muutenkaan korvaa.

Näitä välineitä kun voisi käyttää muuhunkin kuin maanpuolustustarkoituksiin.

Ministeriö muistuttaa esimerkkinä, että nykyiset aktiivireserviläiset ovat jo todennäköisesti muutenkin jo hankkineet tai hankkisivat vaikkapa maastokengät ja maastoasut.

Ministeriö sanoo, ettei se selvityksessä esille tulleiden ongelmallisuuksien takia puolla verovähennysoikeuden jatkovalmistelua.

Ministeriö ehdottaa kuitenkin selvityksen ulkopuolisena kompromissina, että Puolustusvoimille tai vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestävälle MPK:lle luotaisiin mahdollisuus välittää reserviläisille sotilaskelpoisia varusteita – esimerkiksi edullisilla joukkohankinnoilla.

AVAINSANAT