VALIKKO

Von der Leyen ja Orpo kehottavat Irania ja Israelia pidättäytymään tilanteen eskaloimisesta

Suomen itärajalla vierailleet komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) kehottavat Irania ja Israelia pidättäytymään tilanteen eskaloimisesta.

Von der Leyenin mukaan on täysin välttämätöntä, että alue pysyy vakaana.

Orpo sanoi olevansa hyvin huolestunut tilanteesta ja toivovansa, että molemmat osapuolet pidättäytyvät kostoiskuista.

-  Tilanne on hyvin vaarallinen, Orpo sanoi.

EU-KOMISSION puheenjohtaja vannoi EU:n seisovan Suomen tukena välineellistetyn maahanmuuton torjunnassa.

Von der Leyen vieraili yhdessä pääministeri Orpon kanssa tutustumassa Imatran rajanylityspaikan läheisyyteen rakennettuun noin kolmen kilometrin mittaiseen pilottiaitaan.

Tämän jälkeen he saapuivat helikopterilla Lappeenrannan lentoasemalle, jossa he järjestivät medialle tiedotustilaisuuden hyisessä kevätpäivässä.

Vierailun tarkoituksena oli perehdyttää von der Leyen Suomen itärajan tilanteeseen. Se puheenjohtajaa tuntuikin askarruttavan, sillä vierailun Imatralla kerrottiin venyneen, koska Suomen raja-asiat kiinnostivat EU-komission puheenjohtajaa paljon.

Von der Leyen kehui Suomea toteamalla, että muilla mailla on paljon opittavaa Suomen suhtautumisesta turvallisuuteen.

-  Muun Euroopan tulisi olla enemmän suomalaisia, mitä turvallisuuteen tulee.

VON der Leyen myös vakuutti EU:n tukevan Suomea välineellistetyn maahantulon torjumisessa.

-  Venäjän toimet ovat eittämättä reaktio paitsi vahvasta tuestanne Ukrainalle, myös liittymisestänne Natoon, hän sanoi.

Hän kertoi EU:n lähettäneen Frontexin kautta rajavartijoita ja valvontatekniikkaa avuksi itärajalle ja Helsinki-Vantaan lentokentälle. EU:n tuki tällä rahoituskaudella nousee von der Leyenin mukaan 230 miljoonaan euroon. Lisäksi EU:ssa on tehty työtä siirtolaisten lähtömaiden kanssa, jotta ne tarttuisivat sopiviin toimiin. EU:n lainsäädäntöön on myös ensimmäistä kertaa kirjattu välineellistetty maahantulo, von der Leyen lisäsi. Välineellistetyn maahantulon sisältävä lakipaketti hyväksyttiin aiemmin tässä kuussa EU-parlamentissa.

Orpolta ja von der Leyenilta kysyttiin, pitäisikö EU:n luoda vielä vahvempaa yhteistä lainsäädäntöä välineellistettyyn maahanmuuttoon vastaamiseen.

-  Tarvitsemme työkaluja sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla ilmiöön varautuaksemme. Meidän täytyy kuitenkin valmistella uudistukset huolellisesti, jotta löydämme tasapainon ihmisoikeuksien ja kansallisen turvallisuuden välillä, Orpo vastasi.

Von der Leyen totesi, että EU:n tulee valmistautua siihen, että välineellistetyn maahantulon ilmiö on pitkäkestoinen ja varautua asiaan.

-  Näemme, miten valtio käyttää hyväkseen heikossa asemassa olevia ihmisiä luodakseen painetta toiselle valtiolle, von der Leyen sanoi.

Keskusteluissa olivat myös esillä muun muassa Venäjän hyökkäyssodasta seuranneet Itä-Suomen elinvoimaisuuden kasvaneet haasteet. Itä-Suomi on kärsinyt taloudellisesti suhteiden jäätymisestä Venäjän kanssa.

Sanna Raita-aho, Nina Törnudd / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 15.29.

AVAINSANAT

Suzanne Innes-Stubb on Suomen Unicefin uusi suojelija: “Lasten ääni hukkuu etenkin tämän ajan maailman myrskyissä”

Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb on Suomen Unicefin uusi suojelija, kertoo järjestö tiedotteella.

-  Lasten ääni hukkuu etenkin tämän ajan maailman myrskyissä. Toivon osaltani voivani nostaa tätä heidän ääntään, sillä hyvään lapsuuteen nojaa yhteiskuntien tulevaisuus. Otan tehtävän vastaan kunnialla, Innes-Stubb kertoo tiedotteella.

Lisäksi Innes-Stubb on valintakomitean puheenjohtaja Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustukselle, joka jaetaan vuosittain lapsen oikeuksien puolesta tehdyssä työssä ansioituneelle henkilölle tai taholle.

Tasavallan presidentin puoliso on toiminut järjestön suojelijana vuodesta 1967 lähtien, jolloin Suomen Unicef perustettiin. Tuolloin ensimmäiseksi suojelijaksi valittiin silloisen tasavallan presidentin puoliso Sylvi Kekkonen.

AVAINSANAT

Miten käy Timo Vornasen? – eduskuntaryhmältä odotetaan tänään päätöstä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän on tänään tarkoitus päättää, erotetaanko kansanedustaja Timo Vornanen (ps.) (kuvassa) ryhmästä.

Eduskuntaryhmän työvaliokunta esittää, että Vornanen erotetaan eduskuntaryhmästä luottamuspulan vuoksi.

Perussuomalaisilta on vaadittu toimia sen jälkeen, kun selvisi, että Vornanen oli osallisena ampumavälikohtauksessa ravintolan edustalla Helsingissä. Vornasen epäillään uhanneen aseella kahta ihmistä ja ampuneen sen jälkeen maahan.

Työvaliokunta toimii eduskuntaryhmässä käsiteltäviä asioita valmistelevana ja eduskuntaryhmän päätöksiä toteuttavana elimenä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työvaliokuntaan kuuluu ryhmän puheenjohtajisto ja neljä muuta kansanedustajaa. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimii Jani Mäkelä ja varapuheenjohtajina Jenna Simula sekä Vilhelm Junnila.​

Työvaliokunta kuuli Vornasta ampumavälikohtauksesta.

VORNASEN erottaminen perussuomalaisten eduskuntaryhmästä heikentäisi merkittävästi tämän toimintaedellytyksiä kansanedustajana. Asiaa arvioi STT:lle alkuviikolla Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.

Yhden hengen eduskuntaryhmän toimintaresurssit ovat vaatimattomat etenkin, jos ryhmä on muodostettu kesken vaalikauden. Lisäksi Vornanen menettäisi todennäköisesti myös valiokuntapaikkansa.

Hallituksen ja opposition voimasuhteisiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän mahdollinen pieneneminen ei tee isoa muutosta. Vornanen mukaan luettuna hallituspuolueilla on 109 edustajaa ja oppositiolla 91.

AVAINSANAT

Ylen EU-vaaligallup: kokoomus suosituin, SDP lähellä vaalivoittoa, RKP menettämässä ainoan paikkansa

Kuva: Istock

Pääministeripuolue kokoomus on tällä hetkellä suosituin puolue 21,7 prosentin kannatuksella, Ylen EU-vaalien kannatusmittauksesta selviää.

Pääoppositiopuolue SDP on toisena 19,7 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten kannatus on vain puoli prosenttiyksikköä keskustaa edellä 14,1 prosentissa.

Taloustutkimuksen huhtikuun lopulla toteuttamassa kyselyssä tiedusteltiin, minkä puolueen ehdokasta kyselyyn osallistuneet äänestäisivät EU-vaaleissa, jos ne järjestettäisiin nyt. Kyselyyn vastasi päälle 2  100 ihmistä, joista puoluekantansa paljasti reilut 1  500. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntansa.

Puolet vastauksista kerättiin puhelimitse ja puolet internetpaneelista.

Kokoomukselle kyselyssä saatu ääniosuus toisi neljä euroedustajaa. SDP:n prosentit riittäisivät kolmeen paikkaan.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus oli mittauksessa 10,5 prosenttia.

Mikäli kyselyn kannatus toteutuisi alkukesän EU-vaaleissa, kokoomus, SDP ja vasemmistoliitto saisivat kukin yhden lisäpaikan. RKP ja vihreät taas menettäisivät yhden paikan.

MITTAUKSEN perusteella perussuomalaiset, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto saisivat kaksi edustajaa Euroopan parlamenttiin.

Eduskuntapuolueista RKP, kristillisdemokraatit ja liike nyt jäisivät kyselyn perusteella ilman euroedustajia.

Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun RKP:llä ei olisi meppiä sinä aikana, kun Suomi on kuulunut EU:hun. Puolueen nykyinen euroedustaja Nils Torvalds ei ole pyrkimässä jatkokaudelle.

RKP:stä paikkaa tavoittelevat kesäkuun vaaleissa muun muassa puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson ja kansanedustaja Eva Biaudet.

TALOUSTUTKIMUKSEN toimitusjohtaja Jari Pajunen sanoo Ylelle, että RKP:llä on kyselyn perusteella reilusti kirittävää, jos puolue haluaa säilyttää paikkansa.

-  Puhutaan kymmenistä tuhansista äänistä, jotka pitäisi voittaa tämän mittauksen ja vaalien välillä.

Suomesta valitaan tänä vuonna 15 euroedustajaa eli kaksi edustajaa enemmän kuin vuoden 2019 vaalien aikaan. Vihreät sai kolmannen euroedustajan kesken vaalikauden, kun Suomen paikkamäärä nousi Britannian erottua EU:sta.

EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta.

Uutista päivitetty klo 8.47

AVAINSANAT

Nasima Razmyar sanoo nyt suoraan: “Se oli aivan oikea ratkaisu”

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar sanoo, että hallitus romuttaa nyt useaa yhteiskunnan peruspilaria samanaikaisesti.

Yhdenvertaisuutta, taloudellista turvaa, elintärkeitä sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita, oikeusvaltioperiaatetta, avointa Suomea, Razmyar listasi vappupuheessaan.

– Köyhiltä leikataan, palkansaajien asemaa yhteiskunnassa heikennetään, nettiin jaetaan kuvia leikkauslaudoista ja saksista. Orpon hallitus leikkaa pienituloisilta ja koulutuksesta, mutta oli silti kehysriihessä kykenemätön tarkastelemaan esimerkiksi yritystukien kokonaisuutta.

Razmyar palasi puheessaan myös vuoden takaisiin tapahtumiin vaalien jälkeen.

– Vuosi sitten menimme vaaleihin arvot edellä, emmekä joustaneet arvoistamme kokoomuksen hallitustunnustelukysymyksien kohdalla. Se oli aivan oikea ratkaisu. Suomalaiset ovat paljon arvopohjaisempia kuin ehkä ajattelemmekaan.

– Viime syksynä Helsingin Sanomat teki kyselyn, jonka mukaan moni suurituloinenkaan ei pitänyt hallituksen leikkauspolitiikkaa oikeudenmukaisena. Suomalaiset näkevät hallituksen oikeudenmukaisuuspuheiden taakse ja vaativat parempaa politiikkaa. Siksi on tärkeää, että mekin pidämme arvojohtajuuden tärkeyttä esillä.

AVAINSANAT

Matias Mäkynen: Nämä järjestelmämuutokset ovat vain jäävuoren huippu suomalaisen oikeiston suurista tavoitteista

SDP:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen mukaan Suomea hallitsee tällä hetkellä toivon ja tulevaisuususkon sijaan apatia, pelottelu ja toivottomuus.

– Kriisimielialaa lietsotaan, jotta saadaan perusteltua järjestelmämuutoksia, joista ei vaaleissa ole uskallettu puhua äänestäjille rehellisesti. Ongelmia ja vastoinkäymisiäkin meillä on, mutta aihetta toivottomuuteen tai paniikkiin ei. Kuitenkin Suomessa Orpon hallitus tekee tällä hetkellä järjestelmämuutoksia, joista ei ennen vaaleja ollut puhetta.

Mäkysen mukaan ensimmäinen järjestelmämuutos koskee työmarkkinoita, toinen julkisia palveluita ja kolmas Suomen perustuslain tulkintaa ja erityisesti sen sosiaalisia oikeuksia sekä oikeusvaltiota.

– Jo viime syksynä hallitus teki ison muutoksen perustuslain vähimmäistoimeentuloa koskevaan tulkintaan mahdollistaessaan etuuksien jäädytyksen koko vaalikaudeksi. Politisoimalla eduskunnan perustuslakivaliokuntaa ajetaan läpi leikkauksia, jotka vaarantavat ihmisten toimeentulon perusedellytykset. Myös lakko-oikeuden rajaamisen yhteydessä nähtiin kova ratkaisu, kun hallituspuolueet päätyivät hyväksymään lakko-oikeuden rajoituksia vastoin kansainvälisiä sopimuksia.

Seuraava vaihe tulee Mäkysen mukaan olemaan niin sanotun rajalain käsittely.

– Nykyisin ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten ytimestä ei voi poiketa edes sota- tai poikkeusoloissa. Jos Venäjän hybridivaikuttamiseen ei pystytä puuttumaan tavalla, joka sopii yhteen perustuslain kanssa, avataan jälleen uusi aukko perustuslain tulkintaan. Perustuslain heikkenemisen rinnalla huolestuttavaa on se, miten hallituksen ministerit ja kansanedustajat heikentävät viranomaisten ja median riippumattomuutta toimillaan.

Nämä järjestelmämuutokset ovat Mäkysen mukaan vain jäävuoren huippu suomalaisen oikeiston suurista tavoitteista, jotka lisäävät eriarvoisuutta ja yhteiskunnallista vastakkainasettelua.

– Työväen ja vasemmiston juhlapäivänä on kuitenkin kyettävä myös itsekritiikkiin: millaiset järjestelmämuutokset sitten hyödyttäisivät Suomessa työskenteleviä ihmisiä, tavallisia palkansaajia? Millaisia järjestelmämuutoksia me haluamme? Tähän vasemmistopuolueet eivät selvästi ole onnistuneet vastaamaan riittävän hyvin.

Mäkynen puhui vappupäivänä Salossa.

AVAINSANAT