VALIKKO

“Valtava järkytys”- osa Vastaamo-potilaista sai vasta nyt tietää olevansa tietomurron uhri

  • Kotimaa
  • 04.05.2024
  • 10:28
  • (Päivitetty: 04.05. 10:51)

Syyttäjälaitos lähestyi hiljattain kirjeellä noin 9  600:aa ihmistä, joille oli lähetetty syksyllä 2020 sähköpostitse kiristysviesti, mutta jotka eivät olleet tehneet asiasta rikosilmoitusta.

Kirje oli sinällään osa tavallista menettelyä: siinä ilmoitettiin, että koska henkilö ei tehnyt rikosilmoitusta, esitutkinta päätettiin rajoituspäätöksellä eli asiaa ei tulla syyttäjän aloitteesta käsittelemään oikeudessa.

Vastaamo-jutussa yli 22  000 ihmistä teki aikanaan rikosilmoituksen ja tuli sitä myötä asianomistajaksi oikeusprosessissa. Osa uhreista jätti rikosilmoituksen tekemättä omasta halustaan. Nyt on kuitenkin myös selvinnyt, että jotkut uhreista eivät olleet huomanneet kiristysviestiä tai eivät olleet ymmärtäneet, mihin se liittyy.

Yksi jutun kolmesta syyttäjästä, Pasi Vainio, kertoo syyttäjien saaneen kirjeen jälkeen useita yhteydenottoja ihmisiltä, joille asia on nyt tullut täytenä yllätyksenä.

-  Osa ei ole huomannut kiristysviestiä, se on voinut mennä esimerkiksi roskapostiin. Tai sitten henkilö ei ole välttämättä aukaissut viestiä tai jos on aukaissut, ei ole välttämättä tiedostanut, että se liittyy tähän tiettyyn asiaan, syyttäjä Vainio kertoo STT:lle.

Vastaamo-tutkinnan aikana viranomaiset tiedottivat asiasta useasti ja kehottivat Vastaamon potilaita tekemään rikosilmoituksen. Uhrien ison määrän vuoksi linjattiin, että rikostutkinnassa keskitytään vain rikosilmoituksen tehneisiin uhreihin.

Vainion mukaan nyt tulleissa yhteydenotoissa on ilmennyt, että jotkut ihmiset eivät ole edes tienneet olleensa Vastaamon potilaita.

-  Vastaamohan tuotti palveluja myös julkiselle puolelle. Eli henkilö on voinut asioida jonkin muun tahon kanssa, mistä hänet on sitten lähetetty Vastaamossa toimineelle terapeutille. Henkilölle on voinut jäädä vähän epäselväksi, minkä yrityksen kanssa he ovat olleet tekemisissä, Vainio sanoo.

Tämä henkinen prosessi alkaa nyt uuden porukan kanssa ihan alusta. Ihmiset ovat olleet aivan shokissa

MYÖS huomattavaa määrää uhreja edustavat vastaamonuhrit -sivuston juristit Jenni Raiskio ja Paula Pajula kertovat saaneensa syyttäjän kirjeen jälkeen yhteydenottoja ihmisiltä, joille tieto on tullut valtavana järkytyksenä.

-  Tietyllä tavalla tämä henkinen prosessi alkaa nyt uuden porukan kanssa ihan alusta. Ihmiset ovat olleet aivan shokissa, Raiskio kertoo STT:lle.

Raiskion mukaan jotkut uhreista eivät ole ymmärtäneet asian koskevan heitä itseään, koska he ovat käsittäneet väärin ajanjakson, jolta potilastiedot vietiin. Vastaamoon tehtiin tietomurto syksyllä 2018, mutta kiristäminen alkoi vasta kahta vuotta myöhemmin.

-  Jotkut ovat luulleet, että potilastiedoissakin puhutaan vuodesta 2020 eli ajasta kiristyksen aikaan. Sen takia osa ihmisistä on virheellisesti luullut, ettei asia koske heitä. Kun heille on selvinnyt, että kyse on marraskuusta 2018 ja ajasta sitä ennen, se on tullut monille suurena järkytyksenä, Raiskio kertoo.

Syyttäjä Vainio pahoittelee sitä, että tieto esitutkinnan rajoittamisesta saatiin ihmisille vasta nyt.

-  Se on pahoiteltavaa ja ikävää. Osaltaan se johtui siitä, että lista kaikista sähköpostiosoitteista, joihin kiristysviesti oli lähetetty, saatiin vasta tutkinnan melko loppuvaiheessa ulkomaiselta toimijalta. Se osaltaan vaikutti siihen, että ihmisiä ei enää siinä vaiheessa pystytty kontaktoimaan henkilökohtaisesti, Vainio sanoo.

Syyttäjälaitos opastaa ihmisiä tekemään tietopyynnön Kelaan, jos he haluavat selvittää, mitä tietoja heistä oli tallennettu Vastaamon rekistereihin marraskuuhun 2018 mennessä.

VASTAAMO-JUTUN syytetty Aleksanteri Kivimäki, 26, tuomittiin aiemmin tällä viikolla Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen rikoksista. Asianajajansa Peter Jaarin mukaan Kivimäki haluaa valittaa tuomiostaan hovioikeuteen.

Uhrien suuren määrän takia heidän vahingonkorvausvaatimuksiaan ei käsitelty samassa oikeudenkäynnissä. Rikoksen uhreilla – myös heillä, jotka eivät ole tähän mennessä tehneet asiassa rikosilmoitusta – on oikeus vaatia korvauksia asiassa.

Raiskio ja Pajula kertovat jo nostaneensa käräjäoikeudessa useita uusia rikossyytteitä Kivimäkeä vastaan sellaisten uhrien puolesta, jotka heräsivät asiaan vasta saatuaan syyttäjän kirjeen.

-  Syyttäjä on kirjeessään vahvistanut, että he ovat rikoksen uhreja. Vaadimme uhreille vahingonkorvauksia, mutta asia täytyy hoitaa rikosjuttuna, koska siviilikanteissa asianosaisten henkilöllisyyden salaaminen ei ole mahdollista. Se taas on korvausta vaativille ensiarvoisen tärkeää, minkä takia korvausten vaatiminen rikosprosessissa on ainoa mahdollinen vaihtoehto ulosottokelpoisen tuomion saamiseksi korvauksista, Raiskio selittää.

Vastaamo-jutun syytetty Aleksanteri Kivimäki haluaa valittaa tuomiostaan hovioikeuteen.

RAISKIO ja Pajula ovat myös tehneet jo noin 2  800 Vastaamo-uhrin kanssa sovintosopimuksen korvauksista Kivimäen kanssa. Heidän mukaansa kaikilla uhreilla on mahdollisuus vaatia korvauksia ja osallistua heidän toimistojensa tarjoamaan uhreille ilmaiseen sovintomenettelyyn.

-  Ihmiset voivat ottaa meihin yhteyttä, jos haluavat vaatia asiassa korvauksia meidän avustuksellamme. Pystymme saamaan myös näille rikosprosessista “pudonneille” uhreille korvauksista ulosottokelpoisen vahvistustuomion (rikosten uhreille korvauksia maksavaa) Valtiokonttoria varten, Pajula kertoo.

Osana menettelyä vastaamonuhrit.fi-juristit selvittävät myös, onko potilastietoja levitetty kiristämisen lisäksi Tor-verkossa, jolloin uhrien on mahdollista vaatia korvauksia myös siitä.

-  Tämä ei edellytä uhreilta erillisen rikosilmoituksen tekemistä. Sovintomenettelyyn voi osallistua avustuksellamme niin kauan, kun rikosasia on tuomioistuimessa vireillä, eli vähintään siihen saakka, että Kivimäen saama rikostuomio on käsitelty hovioikeudessa ja saavuttanut tämän jälkeen lainvoiman, Pajula kertoo.

AVAINSANAT

Luottotietoja on kysytty väärin perustein – Verohallinto selvittää asiaa

  • Kotimaa
  • 17.05.2024
  • 19:06
  • (Päivitetty: 17.05. 19:26)

Verohallinnolla ei ole toistaiseksi tiedossa, kuinka monen suomalaisen luottotietorekisteriotteita on kysytty väärin perustein positiivisesta luottotietorekisteristä.

Tiedossa ei ole vielä sekään, kuinka pitkään perusteettomien kyselyiden tekeminen rekisteriin on kestänyt.

Toiminnallinen vastaava Marjaana Ohralahti Verohallinnosta kertoo STT:lle, että muun muassa nämä asiat ovat edelleen selvityksessä.

Verohallinto tiedotti keskiviikkona, että positiivisessa luottotietorekisterissä epäillään väärinkäytöstä. Tuoreeltaan epäiltiin, että erään luotonantajan käyttämään ohjelmistoon oli tehty tietomurto, jonka seurauksena positiivisesta luottotietorekisteristä on kysytty ihmisten luottotietorekisteriotteita ilman perustetta.

Ohralahti kertoo nyt STT:lle, että tietomurto on kohdistunut todennäköisesti kyseisen luotonantajan sopimuskumppaniin.

-  Asia on vielä selvityksessä sekä luotonantajalla että Verohallinnon tulorekisteriyksikössä.

“Emme kommentoi yksittäisen asiakkaan tietoja.”

Ohralahti ei suostu kommentoimaan STT:lle, mikä luotonantaja on kyseessä ja onko toimija ylipäätään suomalainen. Hän on niukkasanainen myös siitä, minkälaiseen ohjelmistoon tietomurto on mahdollisesti tehty.

-  Emme kommentoi yksittäisen asiakkaan tietoja. Luotonantaja voi viestiä itse tietomurrosta, Ohralahti sanoo.

-  En osaa edes sanoa, onko tietomurto tehty varsinaisesti ohjelmistoon vai johonkin muualle. Yksityiskohdat ovat vielä selvityksessä.

Verohallinto valmistelee asiassa rikosilmoituksen tekemistä poliisille ja ilmoitusta tietoturvaloukkauksesta tietosuojavaltuutetulle.

OHRALAHTI painottaa, ettei tällä haavaa ole viitteitä siitä, että rekisterin tietoja olisi päätynyt minkään kolmannen osapuolen käsiin. Hänen mukaansa perusteettomat kyselyt positiiviseen luottotietorekisteriin ovat tulleet luotonantajalta. Kyselyt ovat siis näyttäneet Verohallinnon näkökulmasta päällisin puolin normaaleilta.

Tieto kyselyiden perusteettomuudesta tuli Ohralahden mukaan Verohallinnolle itse luotonantajalta. Verohallinto sai tietää asiasta hänen mukaansa keskiviikkona eli samana päivänä, kun se julkaisi asiasta tiedotteen.

Ohralahden mukaan luotonantaja on itse ollut heihin yhteydessä ja kertonut, että kyselyt ovat olleet perusteettomia.

-  Luotonantajalta saamamme tiedon mukaan kyselyissä on mahdollisesti käytetty aikaisemmin muihin organisaatioihin tehtyjen tietomurtojen seurauksena saatuja henkilötunnuksia.

YKSI TUORE henkilötunnusten vuoto tuli julkisuuteen torstaina, kun Traficom kertoi, että ajoneuvorekisterin tietoja on käytetty väärin. Tapauksessa on samanlaisia piirteitä kuin positiivisen luottotietorekisterin väärinkäytöksessä.

Ajoneuvojen omistajien ja haltijoiden tietoja oli kysytty Traficomin asiakasorganisaation palvelusta ilman perustetta. Kyseessä on noin 65  000 omistajaa ja haltijaa, joiden ajoneuvon rekisteritunnus alkaa A-kirjaimella rekisteritunnusvälillä AAA-xxx-ALJ-xxx.

Traficomin mukaan näiden omistajien ja haltijoiden henkilötunnuksia on päätynyt asiakkaan järjestelmästä kolmannen osapuolen haltuun. Kyseessä oleva asiakasorganisaatio on sopimuskumppani, jolla on oikeus hakea ajoneuvorekisteristä esimerkiksi henkilötunnuksia jotakin laillista tarkoitusta varten.

“Asiakasorganisaatio ilmoitti, että heillä on jotain kummallista meneillään.”

Traficomin ylijohtaja Kati Heikkinen kertoo STT:lle, että väärinkäytös tuli Traficomin tietoon, kun asiakasorganisaatio ilmoitti asiasta. Tietojen kysyminen ilman perustetta oli käynnissä sunnuntain ja maanantain aikana.

-  Asiakasorganisaatio ilmoitti, että heillä on jotain kummallista meneillään, jolloin me laitoimme heti hanat kiinni eli estimme tietojen saamisen heidän yhteytensä kautta, Heikkinen sanoo.

Traficomin mukaan asia liittyy positiivisen luottotietorekisterin väärinkäytökseen. Verohallinnon Ohralahti taas sanoo, että on olemassa epäily, että tapaukset liittyvät toisiinsa.

-  Ajallisesti nämä tapaukset sopivat yhteen, ja mahdollisesti kyseessä on ollut sama sopimuskumppani (johon tietomurto olisi tehty).

AJONEUVOREKISTERIN ja positiivisen luottotietorekisterin tapauksia yhdistää Traficomin Heikkisen mukaan kaksi asiaa. Tapaukset sattuivat samaan aikaan, ja kumpaankin liittyy sama Traficomin asiakasorganisaatio.

-  Meille on vielä epäselvää, mitä tässä tarkalleen ottaen on tapahtunut. Koitetaan kovasti selvittää, mitä asiakasorganisaatiossa on ollut meneillään.

Hänen mukaansa tapauksiin liittyvä asiakasorganisaatio on liikennepalvelujen tuottaja. Sen tarkemmin hän ei tässä vaiheessa kerro asiakkaasta.

-  Meidän rajapintaamme käytetään kaikenlaisiin ajoneuvoihin liittyviin palveluihin, joita on vaikkapa autokaupoissa, katsastusasemilla tai autohuolloissa.

Traficomin tiedossa ei ole, mikä taho oli kysynyt ajoneuvorekisterin tietoja ilman perustetta. Myöskään teon motiivista ei ole tietoa, Heikkinen kertoo.

Verohallinnon tavoin myös Traficom valmistelee tapauksesta ilmoitusta tietosuojavaltuutetulle.

TRAFICOMIN Kyberturvallisuuskeskus on saanut tiedot molemmista tapauksista.

-  Me emme kuitenkaan lähde tällaisiin yksittäisiin tapauksiin julkisesti pureutumaan ja kommentoimaan, tietoturva-asiantuntija Sanna Autio Kyberturvallisuuskeskuksesta kertoo STT:lle.

-  Organisaatiot tiedottavat omista poikkeamistaan, ja Kyberturvallisuuskeskus tukee tarvittaessa organisaatiota pyynnöstä.

Aution mukaan Kyberturvallisuuskeskus ei myöskään lähtökohtaisesti julkisesti linkitä tapauksia toisiinsa, jos niillä sellainen yhteys on. Yleisellä tasolla hän sanoo olevan tavanomaista, että jos johonkin palveluntarjoajaan kohdistuu kyberhyökkäys, sen vaikutukset ja vahingot heijastuvat usein aika moneen muuhunkin organisaatioon sekä näiden asiakaskuntiin.

-  Sitten ilmoituksia saattaa tulla useampia vaikkapa yhteen tapaukseen liittyen.

Mikään ei ainakaan tässä vaiheessa viittaa kiristyshaittaohjelmaan.

Vaikka Kyberturvallisuuskeskus ei avaa tarkemmin nyt ilmi tulleita tapauksia, mikään ei Aution mukaan ainakaan vielä tässä vaiheessa viittaa kiristyshaittaohjelmaan.

-  Mutta kiristyshaittaohjelmissa on usein ominaista se, että jos sellainen liittyy tapaukseen, sitä ei välttämättä aktivoida heti, vaan vasta myöhemmin. Joten tapauksen alkuvaiheessa voi olla vielä liian aikaista sanoa, mistä on kyse.

POSITIIVINEN luottotietorekisteri otettiin Suomessa käyttöön huhtikuun alussa. Luotonantajat voivat saada rekisteristä tietoja luotonhakijan luotoista ja edellisten 12 kuukauden tuloista. Lisäksi rekisterissä on tieto vapaaehtoisesta luottokiellosta, jos asiakas on tehnyt sellaisen.

Verohallinnon Ohralahden mukaan rekisteriin tehdyillä kyselyillä ei voi saada asiakkaista mitään muita tietoja. Asiakas voi myös itse kirjautua rekisteriin ja tarkistaa, milloin hänen luottotietorekisteriotettaan on kysytty ja kuka kyselyn on tehnyt.

-  Jos tietoja olisi kysellyt sellainen luotonantaja, jota asiakas ei tunnista tai josta hän kokee, että kysely on virheellinen, kannattaa olla rekisterin asiakaspalveluun yhteydessä.

MYÖS TRAFICOMIN asiakaspalvelunumerosta voi arkisin kysyä, onko omia tietoja päätynyt vääriin käsiin. Traficomin tiedotteessa on linkki Suomi.fi-sivustolle, jossa annetaan ohjeita tilanteeseen, jossa henkilötietoja on viety tai vuotanut. Vääriin käsiin päätyneistä ajoneuvorekisterin tiedoista henkilötunnus on Heikkisen mukaan kriittinen tieto.

Jos omia tietoja on päätynyt ulkopuolisille, kannattaa Heikkisen mukaan tarkistaa, että esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston ja Patentti- ja rekisterihallituksen palveluissa asetukset ovat siten, ettei kukaan voi mennä tekemään muutoksia ilman omaa suostumusta.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 19.25

AVAINSANAT

Helsingin poliisi ja KRP tutkivat kaupungin järjestelmiin kohdistunutta tietomurtoa

Helsingin kaupunkiin kohdistunutta laajaa tietomurtoa tutkivat yhteistyössä sekä keskusrikospoliisi (KRP) että Helsingin poliisi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietomurto saattaa koskea kymmeniätuhansia ihmisiä.

Esitutkinnassa selvitetään tapahtumien kulkua, miten tietomurto on tehty ja mitä tietoja on voinut vaarantua. KRP selvittää niin ikään kaupungin toimintaa siitä, miten tietomurto ylipäätään onnistui.

-  Esitutkinnan lisäksi keskusrikospoliisi selvittää kaupungin toimintaa siitä näkökulmasta, miten tietomurto on päästy kaupungin järjestelmiin tekemään, kertoo tiedotteessa tutkinnan yleisjohtaja, rikosylikomisario Marko Leponen KRP:stä.

Poliisi tutkii tapausta törkeänä tietomurtona.

POLIISI muistuttaa varotoimien tärkeydestä, jos on syytä epäillä, että omat tiedot olisivat vaarantuneet. Poliisin mukaan omia henkilötietoja kannattaa suojata jo nyt, vaikka Helsingin kaupungin järjestelmiin kohdistuneen tietomurron laajuus on vielä selvitettävänä.

Myös tietosuojavaltuutettu tutkii asiaa ja sitä, onko Helsinki huolehtinut tietosuojasta asianmukaisesti. Tietosuojavaltuutettu on pyytänyt kaupungilta selvitystä kesäkuun 5. päivään mennessä.

Rikostutkintaan liittyvästä tiedottamisesta vastaa poliisi. Helsingin kaupunki taas rekisterinpitäjänä kertoo, millaisia tietoja järjestelmistä on päässyt vuotamaan ja keitä tämä koskee.

AVAINSANAT

Poliisihallitus linjaa: Helsingin poliisi ei olisi saanut ottaa Turkin Erdogania esittävää nukkea mielenosoittajilta

Helsingin poliisilla ei ollut viime vuoden keväällä oikeutta ottaa mielenosoittajilta Turkin presidenttiä esittävää nukkea, Poliisihallitus (Poha) sanoi perjantaina.

Poliisi vei viime vuoden maaliskuussa presidentti Recep Tayyip Erdogania esittävän nuken mielenosoittajilta Turkin suurlähetystön edustalla Helsingissä. Poliisin tulkinnan mukaan nukke aiottiin sotkea verellä halventamistarkoituksessa.

Poha korostaa, että kunnianloukkausrikoksen yritys ei ole lain mukaan rangaistava teko. Näin ollen poliisilla ei ollut oikeutta ottaa nukkea haltuunsa ennakollisesti.

−  Poliisihallitus toteaa, että asiassa jää se vaikutelma, että asiassa ei ole loppuun asti harkittu menettelyn säädösperustaa. Ottaen huomioon mielenosoituksen perusoikeusherkän luonteen, tämä olisi ollut erityisen tärkeää, Pohan ratkaisussa todetaan.

Poliisihallitus kertoo saattaneensa moittivan käsityksensä asiassa toimineiden virkamiesten tietoon. Muihin toimenpiteisiin asiassa ei ryhdytä.

POHA otti perjantaina kantaa poliisin toimintaan myös kahdessa eri tapauksessa, joissa poltettiin Turkin ja Venäjän presidenttien valokuvia.

Viime vuoden helmikuun lopulla mielenosoittajat polttivat Turkin suurlähetystön edustalla Helsingissä Erdoganin kuvan. Poliisi laati tapahtuneesta tutkintailmoituksen, jossa yhtenä asianimikkeenä oli kunnianloukkaus.

Toisessa tapauksessa Twitterissä (nykyisin viestipalvelu X) oli tehty viime vuoden maaliskuun alussa julkaisu, jossa Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia esittävä kuva sytytetään tuleen. Poliisi ei tehnyt asiasta tutkintailmoitusta.

Pohan mukaan molemmissa tapauksissa ratkaisut olivat perusteltavissa.

-  Poliisihallitus toteaa yleisellä tasolla, että poliittisiin päättäjiin ja yleisesti yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin kohdistuva ankarakin kritiikki nauttii korotettua sananvapauden suojaa. Poliisihallitus piti mahdollisena, että tunnistettavan henkilön valokuvan polttaminen voi kuitenkin joissain asiayhteyksissä täyttää esimerkiksi kunnianloukkausrikoksen tai avotulen tekoon liittyvän pelastusrikkomuksen tunnusmerkit, ratkaisussa sanotaan.

POHA käsitteli myös Kurdistanin työväenpuolue PKK:n lippujen käyttöä mielenosoituksissa. Kyse oli Oulussa ja Helsingissä järjestetyistä mielenosoituksista itsenäisyyspäivänä 2022. EU luokittelee PKK:n terrorijärjestöksi.

Oulussa poliisi ei puuttunut lippuihin. Helsingissä poliisi kielsi liput, koska niiden arvioitiin vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Pohan mukaan Oulun poliisin päätös ei anna aihetta toimenpiteisiin. Helsingin poliisilaitoksen toimintaan Poha ei ottanut kantaa, koska asiaa käsitelleen Helsingin hallinto-oikeuden mukaan poliisilaitos oli voinut kieltää liput harkintavaltansa rajoissa. Hallinto-oikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen.

AVAINSANAT

Demokraatti palkittiin Edit-kilpailussa vuoden yleisömediana: harvinainen saavutus puoluelehdelle

Aikakauslehtialan vuosittainen Edit-kilpailu päättyi Demokraatin yllätysvoittoon: ammattilaistuomaristo valitsi Demokraatin vuoden 2023 yleisömediaksi.

– Ajassa kiinni oleva ja hyvännäköinen lehti on osoitus siitä, että poliittisesti sitoutunut julkaisu voi olla journalistisesti korkeatasoinen ja toteuttaa toimitustyön laatustandardeja, kilpailun tuomaristo perustelee Demokraatin valintaa.

Torstai-iltana ratkenneen kilpailun finaalissa Demokraatin kanssa kisasivat Talouselämä ja Yliopisto-lehti. Yleisömedialla tarkoitetaan julkaisuja, joita ostetaan tilaamalla tai irtonumeroina.

Tänä vuonna Edit-palkintoa tavoitteli yleisömediasarjassa ennätyksellisen monta, peräti 27 lehteä. Kilpailun järjestää alan kustantajien ja julkaisijoiden yhteistyöfoorumi Aikakausmedia.

YLEISÖLEHTIEN kilpasarjan kriteerit ovat kovia. Järjestäjien valintalistan mukaan palkittavan on oltava ammattitaitoisesti toteutettu kokonaisuus, jonka sisällössä ymmärretään kohderyhmän ja yleisön tarpeet.

Etusijalla arvioinnissa ovat laatu ja journalistiset ansiot kaikissa lehden julkaisukanavissa – mutta myös kaupallinen ja muu lukijamenestys ratkaisee.

Tuomariston palkintoperusteluiden mukaan Demokraatti on “luonut nahkansa laadukkaasti ja muotoutunut relevantiksi poliittisen keskustelun areenaksi – myös oman puolueen kriittisen keskustelun osalta”.

Tuomaristo kiitti myös lehden vahvaa kulttuurisisältöä. Demokraatissa kolumnoi joukko hyvin erilaisia asiantuntijoita niin kirjallisuuden, työmarkkinoiden kuin turvallisuuspolitiikankin parista.

DEMOKRAATIN vastaavan päätoimittajan Petri Korhosen mukaan toimitus otti alalla arvostetun palkinnon vastaan iloisena ja yllättyneenä.

– Demokraatti on SDP:n pää-äänenkannattaja, ja puoluelehtien menestyminen tällaisissa alan “suomenmestaruuskisoissa” on hyvin harvinaista. Palkinto tuntuu hienolta tunnustukselta journalistiselle linjallemme, Korhonen sanoo.

Demokraatti on luvannut lukijoilleen käsitellä yhteiskunnallisia aiheita rehellisesti ja avoimesti, vuodesta 1895 asti jatkuneesta taustastaan ylpeänä.

– Politiikassa ja vielä enemmän politiikan journalismissa pitää kavahtaa mustavalkoisuutta. Jokainen politiikassa toimiva ryhmä yrittää mielestään tehdä Suomesta kannattajilleen paremman paikan. Demokraatin ja muiden lehtien tehtävänä on analysoida yleisölle sitä, miten kukin joukko tässä onnistuu, ja millä hinnalla, Korhonen sanoo.

Demokraatti ilmestyy painettuna versiona kaksi kertaa kuukaudessa, ja verkkosivustoa tehdään päivittäin.

Lehden lukijamäärät sekä päättäjätavoittavuus etenkin verkossa ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti.

Painetun Demokraatin voi tilata tästä linkistä.

AVAINSANAT

Lääkäriliitto pysyy kannassaan eutanasiasta – “Aika laajasti tuotiin erilaisia näkökulmia esiin”

Eutanasian puolesta järjestettiin mielenosoitus Eduskuntatalon edustalla Helsingissä marraskuussa 2021.

Lääkäriliitto vastustaa edelleen eutanasian laillistamista. Lääkäriliiton valtuuskunta päätti kokouksessaan torstaina pitää kantansa ennallaan.

Lääkäriliiton hallitus oli esittänyt valtuuskunnalle pohjaesityksenä kannan säilyttämistä. Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Matias Rantanen kertoi torstaina STT:lle, että valtuuskunta päätyi keskustelun ja äänestyksen jälkeen samalle kannalle.

Rantasen mukaan kannan säilyttäminen ennallaan sai äänestyksessä selvän enemmistön kannatuksen.

-  Käytimme useita tunteja keskusteluun, ja aika laajasti siinä tuotiin erilaisia näkökulmia esiin.

Esimerkiksi eutanasian määrittäminen lainsäädäntöön riittävällä tarkkuudella herätti Rantasen mukaan kollegoissa huolta.

VALTUUSKUNNAN keskusteluissa nousi lisäksi esiin myös huoli siitä, ettei Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ole tilanteessa, jossa eutanasia voitaisiin ottaa eettisesti kestävällä tavalla käyttöön. Rantanen sanoo, että esimerkiksi eutanasian sallivissa Hollannissa ja Belgiassa toimenpiteen toteuttaa usein potilasta pitkään hoitanut omalääkäri.

-  Meillähän ei Suomessa oikein tällaista mahdollisuutta ole, että potilaan hyvin pitkältä ajalta tunteva lääkäri olisi useimmilla käytettävissä.

Lääkäriliiton torstaina julkaiseman tiedotteen mukaan suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei olisi valmis eutanasian laillistamiseen, sillä suomalaisten luottamus terveydenhuoltoon on jo entuudestaan laskusuunnassa.

Eutanasialla tarkoitetaan sitä, että lääkäri päättää potilaan elämän lääkkeitä antamalla tarkoituksellisesti potilaan vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä.

LÄÄKÄRILIITON ja Tampereen yliopiston tammikuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan suhtautuminen eutanasiaan jakaa lääkärikuntaa.

Kyselytutkimuksen perusteella eutanasian kannatus lääkärien keskuudessa on kuitenkin kasvanut vuosien saatossa.

Noin 55 prosenttia lääkäreistä vastasi viime vuoden lopulla toteutetussa kyselyssä olevansa joko täysin tai osittain samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan eutanasia pitäisi laillistaa Suomessa. Toisaalta kyselyn mukaan vain alle kolmannes lääkäreistä olisi itse valmis toteuttamaan eutanasian.

Eutanasiasta käydään paljon julkista keskustelua, ja tänä keväänä eduskunnan käsittelyyn eteni uusi kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta. Lääkäriliiton Rantanen kertoo, että liitto haluaa jatkossakin osallistua keskusteluun asiasta. Hän sanoo, että yhteiskunta ja asenteet muuttuvat, ja asian tarkastelu uudelleen voi tulla ajankohtaiseksi myöhemmin.

-  Mutta meillä ei ole päätettynä mitään määräaikaa, minkä kuluessa tätä katsottaisiin uudestaan, vaan kanta on toistaiseksi tämä.

Etenkin kristillisdemokraattien vastustuksen vuoksi Petteri Orpon (kok.) hallitus tuskin edistää eutanasian laillistamista tällä hallituskaudella.

AVAINSANAT