Työrauhamietinnön valmistuminen siirtyy perjantaille – voimaantulo jäämässä avoimeksi

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ei saanut torstaina valmiiksi työrauhalakia koskevaa mietintöään. Kansanedustaja Kim Bergin (sd.) mukaan viivästymisen syynä on opposition halu muokata vastalausettaan hallituspuolueiden mietintöön viime hetkillä tekemien muutosten vuoksi.

Bergin mukaan valiokunta äänesti siitä, tulisiko mietintöön kirjata lain voimaantulopäivä vai ei. Päivämäärän kirjaamista kannattivat keskustaa lukuunottamatta kaikki muut oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.

ENEMMISTÖN kanta voitti, joten valtioneuvosto päättää istunnossaan työrauhalain voimaantulon ajankohdasta. Lakiesityksessä voimaantulopäiväksi on asetettu 1. heinäkuuta. Eduskunta jättää yleensä lakien voimaantulopäivät avoimiksi.

Keskusta aikoo kansanedustaja Tuomas Kettusen mukaan jättää mietintöön oman vastalauseensa lakiin kirjattavasta 200 euron henkilökohtaisesta sakkomaksusta.

Työrauhalain yksityiskohtainen käsittely saatiin torstaina valmiiksi. Ratkaiseva käsittely on vuorossa huomenna perjantaina.

AVAINSANAT

Halla-aho nosti esiin vappusatasen – tästä oli kyse

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kyseli vappupuheessaan solidaarisuuden perään. Halla-aho kysyi perussuomalaisten vapputilaisuudessa, että onko reilua ja solidaarista jättää meidän luomamme velkavuori yhä pienempien ikäluokkien harteille.

Halla-ahon mukaan Suomessa on perinteisesti voitettu vaalit lupaamalla ihmisille lisää etuja, kuten vappusatasia ja toisen asteen maksuttomia oppimateriaaleja.

Halla-ahon mukaan nämä asiat kuitenkin rahoitetaan velkarahalla ja verottamalla entistä ankarammin työtä ja yrittämistä.

AVAINSANAT

Riku Aalto: Työelämäasiat ovat pysyvästi politisoituneet – “Paluuta menneeseen ei ole”

Yhteiselle sopimiselle rakentuvasta päätöksenteosta ei ole pian jäljellä kuin rauniot, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vapputervehdyksessään.

Aallon mukaan linjanmuutos näkyy erityisesti paikallisen sopimisen laajentamisessa. Suomen hallituksen on tarkoitus antaa esitys paikallisesta sopimisesta kesäkuussa.

Aallon mukaan uudistuksen tavoitteena on romuttaa yleissitovuus ja tuoda työpaikoille heikot paikalliset sopimukset.

Hän sanoo, että hallituksen harjoittaman politiikan seurauksena on selvää, että työelämäasiat ovat pysyvästi politisoituneet.

-  Paluuta menneeseen ei ole. Työelämän yhteinen kehittäminen ja pitkäjänteisyys jäävät taka-alalle, kun osapuolet tavoittelevat pikavoittoja lainsäädännön avulla, sanoo Aalto vapputervehdyksessään.

Suomessa työelämään liittyviä kysymyksiä on perinteisesti ratkottu joko työnantajaliittojen ja ammattiliittojen kesken, tai sitten niin, että niiden lisäksi mukana on myös hallitus.

Aalto viittaa siihen, että myös seuraava hallitus saattaa puuttua työehtoihin liittyviin lakeihin.

-  Nyt tahtipuikkoa heiluttaa työnantaja, myöhemmin sitä voi heiluttaa joku muu.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies oli tiistaina STT:n haastattelussa sitä mieltä, että seuraava hallitus tuskin vetää nykyisen hallituksen työmarkkinauudistuksia takaisin, vaikka SDP olisi pääministeripuolue.

AALLON mukaan vappua juhlitaan tänä vuonna poikkeuksellisissa tunnelmissa, sillä takana ovat historiallisen laajat ja pitkäkestoiset lakot.

-  Viime syksystä lähtien sadattuhannet työntekijät ovat keskeyttäneet työnsä vastalauseena maan hallituksen politiikalle. Seitsemäntuhatta työntekijää oli lakossa jopa kuukauden vaatien muutosta työntekijöiden oikeuksien, työehtojen ja etuuksien heikennyksille, sanoo Aalto.

Aallon mukaan työmarkkinariidat jatkuvat viimeistään syksyn työmarkkinakierroksella. Hänen mukaansa neuvotteluissa nostetaan esille hallituksen toteuttamat ja valmistelussa olevat työelämäheikennykset.

-  Ympyrä voi sulkeutua, kun hallitusohjelmakirjausten takuumiehenä toimiva työnantajapuoli joutuu vastaamaan ajamastaan politiikasta ammattiliitoille neuvottelupöydissä, sanoo Aalto.

AVAINSANAT

Presidenttipari ottaa tänään vastaan vapputervehdyksiä – tätä on luvassa

Presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb ottavat tänään vastaan vapputervehdyksiä Presidentinlinnan etupihalla ja Presidentinlinnassa. Tilaisuus alkaa kello 10.15.

Tänä vuonna presidenttiparia tervehtivät Suomen Työväen Musiikkiliitto sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Ylioppilaskunnan Laulajat. Musiikkiliiton tervehdyksen esittää Sibelius-opiston puhallinorkesteri Hämeenlinnasta.

Lisäksi presidenttiparille luovutetaan Folkhälsanin Vappukukka-rintamerkki. Folkhälsanin vuosittaisen Vappukukka-keräyksen tuotto käytetään lasten ja nuorten hyväksi. Vappukukka on Suomen vanhin edelleen myytävä hyväntekeväisyysmerkki.

Presidentinlinnassa Aalto-yliopiston opiskelijat antavat presidenttiparille Wappulehti Julkun.

Tilaisuuden ulkoilmaosuus on yleisölle avoin, ja sitä voi seurata Kauppatorilta ja Pohjois-Esplanadilta.

AVAINSANAT

Heinäluoma: Suomen tulee tavoitella uutta puolustuskomissaarin tehtävää

SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma vaatii, että EU:n on kehityttävä aidoksi turvallisuusyhteisöksi.

Hänen mukaansa viimeiset kaksi vuotta ovat osoittaneet, ettei yksittäinen EU-maa yksinään kykene vaikuttamaan Venäjän päätöksiin tai politiikkaan.

– Vain tiiviillä yhteistyöllä voimme vastata Venäjän aggressioon, Heinäluoma sanoo tiedotteessaan.

Heinäluoma sanookin, että EU:n yhteistyön merkitys korostuu kriisien yhteydessä ja Ukrainan tilanne on nostanut esille välttämättömän tarpeen tiivistää EU:n ulkopolitiikan ja puolustuksen yhteistyötä.

– On aika siirtyä yksimielisyyspäätöksistä määräenemmistöpäätöksiin ulkopolitiikassa, jotta EU:n ääni kuuluisi vahvemmin ja toimintamme olisi uskottavaa.

Heinäluoma korostaa lisäksi puolustusmateriaalituotannon laajentamisen ja yhteishankintojen olevan elintärkeitä askeleita kaikkien jäsenmaiden turvallisuuden kannalta.

– Seuraavaan EU-komissioon tulee nimetä puolustusasioihin keskittyvä komissaari. Hänen tehtäviinsä kuuluisi puolustusmateriaalivalmiuksien nopea kehittäminen ja jäsenmaiden välisten yhteistyöprojektien edistäminen.

Heinäluoma katsoo, että Suomen pitäisi tavoitella uutta puolustuskomissaarin tehtävää EU-vaalien jälkeen.

– Uskon että meillä olisi sen saavuttamiseen hyvät mahdollisuudet. Tämä antaisi meille lisää mahdollisuuksia kehittää myös omaa puolustusteollisuuttamme, Heinäluoma perustelee.

AVAINSANAT

Haalea sota muuttui kuumaksi – ammattiyhdistysliikkeen heikentäminen nakertaa yhteiskunnan vakautta

Työ ja omistajuus ovat ristiriidassa. Työnantajat ja työntekijät ovat sodassa keskenään.

Suomessa tähän saakka tällainen vastakkainasettelun kylmä sota on pahimmillaan ollut enintään haaleaa. Siis vielä ennen nykyisen hallituksen työmarkkinauudistuksia.

Ammattiyhdistysliike on varoitellut vastapuolta selkävoiton hakemisesta. Sellainen tulee mieleen kun seuraa työnantajien ja osin hallituksenkin toimia. Nyt on hyvä höyry päällä eikä taka-askelia oteta. Vihdoin voidaan riisua ay-liike vallasta, kun aiemmin on pitänyt sopia.

LIIKAA höyryä ja vähemmän ajatusta oli esimerkiksi alkukeväällä Akavan nopeasti käynnistyneessä ja yhtä nopeasti läsähtäneessä puheenjohtajakamppailussa. Kokoomuksen puoluetoimisto ei katsonut hyvällä, kun Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren teki työtä minkä takia jäsenistö oli hänet valinnut puheenjohtajaksi eli puolusti jäsenistön etuja heikennyksiä vastaan.

Kokoomuksessa kävi kunnian päälle, että jäsenistöltään suurelta osin kokoomuslainen liitto vastusti osaa kokoomusvetoisen hallituksen toimista. Vastaehdokasnimeksi tarjoiltiin puoluesihteeri Kristiina Kokkoa. Akavan liitot saati jäsenkunta ei laajemmin innostunut tällaisesta puoluetoimistovetoisesta jäsendemokra­tiasta.

Suomen poliittisella oikeistolla on entistä poliittisempi oikeistolainen identiteetti ja rooli.

TYÖNANTAJAT ja porvaripuolueet ovat vuosikymmenien ajan kilvan syyttäneet ammattiyhdistysliikettä poliittiseksi toimijaksi, vasemmiston Hakaniemen jatkeeksi. Syytteissä on jossain määrin perää, ja oli etenkin menneinä vuosikymmeninä.

Samanlainen kytkös on ollut elinkeinoelämän ja porvaripuolueiden välillä. Vain vähän enemmän piilossa.

Orpon hallituksen aikana naamiot ovat pudonneet. Kytköstä ei enää edes peitellä. Hallitusohjelmalinjauksien yhdenmukaisuus kielletään vain vähän myhäillen. Työnantajat ja elinkeinoelämä laajemminkin on ottanut aikaisempaa poliittisemman roolin. Samalla Suomen poliittisella oikeistolla on entistä poliittisempi oikeistolainen identiteetti ja rooli.

AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN yhteiskunnallinen rooli on merkittävä. Sitä ei vastapuolikaan kiellä. Siksi onkin huolestuttavaa, jos nykytilanteessa hallituksen toimien takia yksi tällainen yhteiskunnallinen tasapainottava vastavoima heikkenee liikaa.

Jatkossa on mielenkiintoista nähdä, minkälaiseksi niin sanotun uuden oikeiston ja ammattiyhdistysliikkeen välit muodostuvat. Tilanne vaikuttaa edelleen räjähdysherkältä.

Ammattiyhdistysliike kokee nyt, että vastapuoli ei kuuntele sitä eikä se tiedä kenen kanssa neuvotella. Pelkona on, että tähän saakka kansainvälisestikin vertailtuna Suomen ammattiyhdistysliikkeen varsin sovinnollinen ja vähemmän poliittinen suhtautuminen sopimiseen, työnantajiin ja hallitukseen kärjistyy. Tämä olisi myrkkyä sopimiselle ja yhteiskunnan vakaalle kehittämiselle.

AVAINSANAT