VALIKKO

Tällainen on Antti Lindtmanin ensimmäinen vappupuhe SDP:n puheenjohtajana: “Purran oikeistohallitus on pysäytettävä”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhuu vappupuheessaan “Purran oikeistohallituksesta”.

– Purran oikeistohallitus on hyvinvoivien ihmisten hallitus, jonka mielestä jokainen pärjätköön omillaan. Hallitus, joka tavoittelee Amerikan malliin mahdollisimman pientä julkista sektoria ja alhaista verotusta. Hallitus, joka sanoo, ettei politiikkaan sovi empatia. Tuossa lausunnossa kiteytyy hallituksen ja sen johtavan puolueen kokonaisajattelu: ei empatiaa!

Lindtman piti ensimmäisen vappupuheensa SDP:n puheenjohtajana Oulussa ja Kempeleessä.

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei nyt pelasteta, vaan tuhotaan ennätysnopeasti.

Lindtman roimi hallitusta hyvinvointiyhteiskunnan romuttamisesta, epäonnistuneesta talous- ja työmarkkinapolitiikasta ja muistutti, että sosialidemokratia on ainoa todellinen vastavoima Euroopan turvallisuutta ja vakautta vaarantavalle oikeiston yhteistyölle eurovaaleissa.

– Suomeen nyt tuotava malli on Yhdysvaltain kovaa politiikkaa, republikaanisen puolueen oikeaa laitaa. Oikeistokäänne on mahdollinen, koska perussuomalaisten puolue on uudestisyntynyt Timo Soinin jälkeen. Soini oli suosittu, mutta hän ei ollut ihmisvihaaja, eikä oikeistolaisen talouspolitiikan rakastaja. Soinin puolueesta ei enää ole jäljellä kuin nimi ja kuoret. Uudet isännät ovat ottaneet vallan ja meno on sen mukaista. Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei nyt pelasteta, vaan tuhotaan ennätysnopeasti.

Lindtman sanoi puheessaan suoraan, että Purran oikeistohallitus on pysäytettävä.

– Muutoin vauriot suomalaisille tulevat peruuttamattomiksi ja kalliiksi. Ensimmäinen mahdollisuus tähän on kesäkuun eurovaaleissa. Euroopan kokoomuksen kärkiehdokas, nykyisen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sen ääneen jo sanoi: Mikäli vaalitulos sen mahdollistaa, kokoomus tekee liiton laitaoikeiston kanssa. Laitaoikeiston, joka pyrkii nakertamaan Eurooppaa sisältäpäin.

Antti Lindtmanin koko puheen voit lukea alta:

SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin puhe vappuna 2024 Oulussa

Hyvät ystävät, toverit, oululaiset,

On suuri kunnia pitää ensimmäinen vappupuheeni SDP:n puheenjohtajana täällä Oulussa. Onhan se Pohjois-Suomen suurin kaupunki.

Muuan vanhempi valtiomies sanoi minulle ottaessani ensimmäisiä askelia valtakunnan politiikassa, että muista Antti: Suomi on iso maa, ja elämää on paljon kehä kolmosen pohjoispuolellakin. Se oli hyvä neuvo, jonka olen sisäistänyt. Tuon ohjeen minulle antoi ministeri Matti Ahde.

Matin kautta sain tehosulkeiset Oulu-tiedosta. Sitä samaa infoa minulle on jakanut eduskuntaryhmämme nykyinen puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

Osaan kertoa, että Oulussa käy aina hyvä tuuli, suoraan mereltä. Täällä maistuu kärkkäri, pitsa ja lööki, kaupungissa ajellaan onnikalla ja istutaan patiolla.

Oulu on yliopistoineen pohjoisen Suomen sivistyksen ja teknologian kehto. Oulun kouluista ammensivat oppinsa myös presidentit K. J. Ståhlberg, Kyösti Kallio ja Martti Ahtisaari. Kulttuuri näkyy ja kuuluu teatterin, kirjailijoiden, Oulu Sinfonian ja vaikka ilmakitaran kautta. Oulu on jääkiekon, jalkapallon, pesäpallon ja jääpallon kaupunki.

Siksi, ystävät, on hyvä aloittaa SDP:n puheenjohtajana Oulusta.

Hyvät kuulijat,

Tie tähän pisteeseen ei kuitenkaan alkanut viime syksyn SDP:n puoluekokouksesta. Se alkoi jo viisivuotiaana, kun vanhempani erosivat ja isästäni tuli yksinhuoltaja.

Se ei ollut aivan tavallista tuohon aikaan, 1980-luvulla, isän jäädä huolehtimaan lapsesta. Mutta isäni Jokke ei ollut yksin. Heti ensimmäisenä aamuna päiväkodissa hoitajat katsoivat hieman tarkemmin perään, että minulla oli puhtaat vaatteet päällään ja oikeanlainen varustus mukana. Se oli hyvinvointiyhteiskunnan hellä, lähes huomaamaton kosketus.

Päiväkodin jälkeen sain jatkaa maksuttomaan koulutukseen, ja oli mahdollisuus opiskella senkin jälkeen, kun työura oli jo alkanut. Sain harrastaa useita lajeja: jalkapalloa, jääkiekkoa, koripalloa ja vaikka mitä. Harrastaminen oli mahdollista kaikille. Se oli minun sukupolveni hyvää arkea.

Tuosta suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on kysymys. Suomi rakennettiin sen varassa, että jokainen lapsi on arvokas. Jokaiselle annettiin mahdollisuus.

Seison tänään edessänne siksi, että tämä hieno suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut unelmien tavoittelun ja eteenpäin pyrkimisen. Siksi, että minun sukupolveni ei saa olla viimeinen, jota suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kannattelee ja kannustaa eteenpäin.

Sen vuoksi olen politiikkaan lähtenyt.

Hyvät ystävät,

Tänä keväänä Suomea ja Eurooppaa koettelee ankara takatalvi ja kova oikeistoaalto. Laitaoikeisto yrittää kaikkialla saada tukevaa otetta vallankahvasta kääntääkseen historian kehityksen – mutta ei eteenpäin, vaan taaksepäin.

Suomeen syntyi vuosi sitten sodan jälkeisen historiamme ylivoimaisesti oikeistolaisin hallitus. Tämän hallituksen tavoitteisiin ei kuulu työntekijöiden suojasta huolehtiminen, ei kaikkien saatavilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut, eikä ihmisten auttaminen maailmalla.

Purran oikeistohallitus on hyvinvoivien ihmisten hallitus, jonka mielestä jokainen pärjätköön omillaan. Hallitus, joka tavoittelee Amerikan malliin mahdollisimman pientä julkista sektoria ja alhaista verotusta. Hallitus, joka sanoo, ettei politiikkaan sovi empatia. Tuossa lausunnossa kiteytyy hallituksen ja sen johtavan puolueen kokonaisajattelu: ei empatiaa!

Mutta mitä on politiikka? Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Mitä on empatia? Se on myötätuntoa. Oikeistohallituksen johtava ministeri on siis sitä mieltä, ettei yhteisten asioiden hoitamiseen kuulu myötätunto.

Tämä ideologia näkyy myös hallituksen työn jäljessä.

Samaan aikaan, kun on aivan pakko leikata hyvinvointialueiden julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista miljarditolkulla, kaadetaan puoli miljardia euroa yksityisille terveysjäteille.

Samaan aikaan, kun on täysin välttämätöntä saksia osa-aikatyössä ahertavalta kahden lapsen yksinhuoltajalta 700 euroa kuukaudessa, on varaa ojentaa ministerin tuloluokalle 1700 euron veronalennukset vuodessa.

Samaan aikaan, kun hallituksen kehysriihessä rynnättiin jokaisen yli 2000 euroa kuussa saavan eläkeläisen lompakolle, pelastettiin sipsit, keksit ja muut oikeistopuolueiden pienten eturyhmien edut.

Miksi on niin helppoa leikata pienituloiselta eläkeläisiltä se viimeinen euro, mutta niin vaikeaa leikata ministerien tuloluokalta se ensimmäinen?

Hyvät ystävät,

Nämä sopeutukset olisi mahdollista tehdä aidosti oikeudenmukaisella tavalla.

Joidenkin mielestä Suomessa on yli viisi miljoonaa käsitystä oikeudenmukaisuudesta – meillä sosialidemokraateilla on toinen käsitys. Suomessa on edelleen olemassa yhteisesti jaettuja arvoja, käsitys oikeasta ja väärästä. Käsitys kohtuudesta.

SDP tarjoaa tälle oikeiston kylmälle ja kovalle linjalle oikeudenmukaisen ja tasapainoisen vaihtoehdon sekä toivoa tulevaisuudesta.

Aivan ensimmäiseksi peruisimme hallituksen tekemät päättömät menolisäykset ja suurituloisimpien veronalennukset. Niiden sijasta pitäisimme yllä tavallisten ihmisten ostovoimaa sekä turvallisuutta ja terveyttä tuottavia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Puuttuisimme myös haitallisiin yritystukiin ja toteuttaisimme esimerkiksi asiantuntijoiden pitkään esittämän listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamisen. Näiden sijasta panostaisimme aidosti vihreään siirtymään, energiaan ja teknologiaan.

Ennen kaikkea suojaisimme tarvittavissa sopeutustoimissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja ottaisimme myös kaikkein suurituloisimmat mukaan sopeutustalkoisiin.

Oikeudenmukaisemman vaihtoehdon hallituksen Suomea kurjistavalle ja käpertävälle leikkauslinjalle esitämme ensi viikolla eduskunnassa, kun julkisen talouden suunnitelmaa käsitellään.

Hyvät ystävät,

Vaikeita aikoja on eletty ennenkin ja vaikeita päätöksiä on Suomessa aina tehty. Mutta koskaan ennen niitä ei ole tehty hymyssä suin, saksia ja leikkuulautoja heilutellen, ja leikkausten kohteiksi joutuvia ivaten ja pilkaten.

Suomen taloutta ei oikeistohallituksen toimilla pelasteta, eikä hallitus saavuta tavoitteitaan. Seurauksena syntyy vain “välttämättömien” ja “pakollisten” lisäleikkausten ja veronkorotusten kierre.

Suomeen nyt tuotava malli on Yhdysvaltain kovaa politiikkaa, republikaanisen puolueen oikeaa laitaa. Oikeistokäänne on mahdollinen, koska perussuomalaisten puolue on uudestisyntynyt Timo Soinin jälkeen. Soini oli suosittu, mutta hän ei ollut ihmisvihaaja eikä oikeistolaisen talouspolitiikan rakastaja. Soinin puolueesta ei enää ole jäljellä kuin nimi ja kuoret. Uudet isännät ovat ottaneet vallan ja meno on sen mukaista.

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei nyt pelasteta, vaan sitä romutetaan ennätysnopeasti.

Hyvät ystävät,

Tämä ei ole oikein. Tämä ei ole oikeudenmukaista.

Jos hallituksen tekemät toimet oikeiston mielestä todella ovat oikeudenmukaisia ja kohtuullisia, niin en halua tietää, mikä olisi heidän mielestään epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta.

Nyt alkaa jo riittää. Suomi pystyy kyllä parempaan.

Hyvät ystävät,

Vuosi on nyt kulunut ja nyt nähdään, mikä on tulos:

Luvattiin nujertaa alijäämät ja velkaantuminen – päädyttiin nujertamaan palkansaajat. Velkaantuminen kasvaa edelleen.

Luvattiin pelastaa hyvinvointiyhteiskunta ja palvelut – päädyttiin pelastamaan rikkaat ja suurituloisimmat.

Luvattiin satatuhatta uutta työpaikkaa – syntyy satatuhatta uutta toimeentulotukiasiakasta.

Vuoden aikana työpaikkoja on menetetty jo yli 50 000. Hallituksella on matkaa tavoitteeseen nyt 150 000.

Luvattiin, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomuuksia – ajetaan 17 000 lasta köyhyyteen.

Hallitus pakottaa asumistukileikkauksilla tuhannet perheet pois kodeistaan sekä lapset kauas kouluistaan ja kavereistaan.

Valonpilkahduksia tai positiivisia uutisia Suomen osalta ei kuulla, ainoastaan otsikoita heikkenevistä talousennusteista, lisääntyvästä työttömyydestä ja Ruotsiin hävityistä vihreistä investoinneista.

Hyvät ystävät,

Vajaan vuoden aikana, historiallisen lyhyessä ajassa, hallituksen talouspolitiikalta putosi pohja pois. Hallitus ajautui tilanteeseen, jossa se joutui ensimmäisessä kehysriihessään korjaamaan kurssia ja tekemään peräti kolmen miljardin euron lisäsopeutukset.

Kolme kohtalokasta virhettä johti tähän tilanteeseen.

Ensinnäkin budjettia rakennettiin aivan liian ruusuisen kasvuarvion varaan. Hallitus ennusti rakentamisen lähtevän kovaan nousuun jo keväällä, vastoin SDP:n esittämiä varoituksia. Vaatimuksille rakennusalan pelastuspaketista viitattiin kintaalla. Nyt näemme, että rakentaminen ei lähtenyt nousuun, se ei pysynyt ennallaan, vaan syöksy jatkuu jyrkkänä, ja se vetää perässään koko maan taloutta.

Toiseksi, hallitusohjelmassa rajattiin veropohjan vahvistaminen keinovalikoimasta kokonaan pois. Nyt virhe tunnustetaan paniikissa tehdyllä, ennätyksellisellä arvonlisäveron korotuksella kesken talousarviovuoden. Tällä korotuksella Suomi kiilaa EU:n kakkospaikalle Unkarin vanaveteen, yli muiden Pohjoismaiden tason.

Kolmannen virheen hallitus teki lähtiessään lietsomaan työmarkkinakaaosta yksipuolisilla työelämäheikennyksillään, joiden vuoksi kansainvälinen työjärjestö ILO on ottanut Suomen tarkkailuluokalleen ja kirjelmöi meille. Työmarkkinakaaos on painanut Suomen taloutta syvemmälle taantumaan ja työntänyt taloustavoitteita yhä kauemmaksi hallituksen ulottuvilta.

Jos työmarkkinoita ei vakauteta, hallituksen aiheuttama työmarkkinakaaos uhkaa jatkua syksyn liittokierroksella, pahimmillaan koko vaalikauden. Hallituksen aiheuttamasta vastakkainasettelusta on koitumassa miljardiluokan jarru Suomen taloudelle.

Hyvät ystävät,

Moni suomalainen kysyy, että alkaisiko tämä palkansaajien kyykyttäminen jo riittää?

Vastaus on kyllä: Jo riittää!

On aika vakauttaa Suomen työmarkkinat, ja valjastaa ne tukemaan kasvua ja työllisyyttä.

Hyvät kuulijat,

Purran oikeistohallitus on pysäytettävä. Muutoin vauriot suomalaisille tulevat peruuttamattomiksi ja kalliiksi. Ensimmäinen mahdollisuus tähän on kesäkuun eurovaaleissa.

Näissä vaaleissa päätetään koko Euroopan suunnasta ja sielusta. Euroopan unioni perustettiin takaamaan rauhaa ja turvaamaan tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Nyt unionissa käydään jälleen taistoa arvoista. Oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen sekä tasa-arvon edistämisen kaltaiset asiat eivät ole enää itsestäänselvyyksiä, vaan osa pyrkii murentamaan näitä arvoja.

Perinteiset oikeistopuolueet ovat valmiita mahdollistamaan tämän kehityksen tekemällä yhteistyötä laitaoikeiston kanssa, jos se hyödyttää niiden päämääriä hyvinvointivaltion purkamisessa sekä työntekijöiden oikeuksien ja tavallisten ihmisten toimeentulon heikentämisessä.

Tästä olemme nyt saaneet esimakua Suomessa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyö on johtanut paitsi eriarvoisuuden ja vastakkainasettelun lisääntymiseen, myös tärkeiden ilmastotoimien jarruttamiseen sekä hyökkäyksiin mediaa, järjestäytyneitä työntekijöitä ja muita länsimaisen demokratian kulmakiviä vastaan.

Eurooppaa koettelee tämä sama oikeistoaalto muuallakin: Italiassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Ruotsissa. Vain sosialidemokratian menestys Euroopassa voi asettaa rajat tälle aallolle.

Euroopan kokoomuksen kärkiehdokas, nykyisen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sen ääneen jo sanoi: Mikäli vaalitulos sen mahdollistaa, kokoomus tekee liiton laitaoikeiston kanssa.

Laitaoikeiston, joka pyrkii nakertamaan ja heikentämään EU:ta sisältä päin.

Vain jos sosialidemokratia nousee vaaleissa riittävän suureksi puolueryhmäksi, oikeistovalta ei pääse sanelemaan Euroopan kehitystä tulevaisuudessa.

SDP tekee työtä eriarvoistavaa politiikkaa ja Euroopan surkastuttajia vastaan. Me puolustamme demokratiaa, rauhaa ja tasa-arvoa. Meidän Euroopassamme kitketään vihapuhetta ja rasismia sekä huolehditaan ihmisten yhdenvertaisuudesta.

Hyvät ystävät,

Kesäkuun vaaleissa tulee aika sanoa kirkkaasti ja kuuluvasti: Jo riittää.

Pystymme parempaan!

Kiitos.

AVAINSANAT

STM: Hallituksen esitys sairaala- ja päivystysverkon karsimisesta lausuntokierrokselle

Hallituksen esitys sairaala- ja päivystysverkon karsimisesta lähtee lausuntokierrokselle.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan esityksessä ehdotetaan muutoksia terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä ja leikkaustoimintaa koskevaan lainsäädäntöön. Esimerkiksi poikkeusluvalla ylläpidetyt yöpäivystykset lakkaisivat Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa.

Hallitus päätti sairaala- ja päivystysverkon tulevaisuudesta huhtikuun kehysriihessä.

AVAINSANAT

Timo Vornanen astui median eteen – “En koe toimineeni väärin”

KansanedustajTimo Vornanen poistumassa tiedotustilaisuudesta, jossa hän kertoi eduskuntatyönsä jatkosta ja meneillään olevasta esitutkintaprosessista.

Sairauslomalla ollut poliisikansanedustaja Timo Vornanen astui tänään median eteen eduskunnassa, jossa hän piti tiedotustilaisuuden. Toimittajien kysymysten kanssa tilaisuus venyi liki kolmeen varttiin.

Vornanen sanoi Helsingissä huhtikuussa Bar Ihkun edessä tapahtuneiden asioiden esitutkinnan olevan vielä keskeneräinen. Asiassa ei ole hänen tietojensa mukaan kuultu vielä kaikkia osapuolia.

– Minulta median kautta tullut tieto saattaisi muokata ihmisten kuulustelussa antamia lausuntoja ja pahimmillaan vaarantaisi koko esitutkinnan suorittamisen, Vornanen perusteli sitä, miksi hänen tiedotuslinjansa on niukka eli hän jättää tiettyihin kysymyksiin vastaamatta.

Vornasta epäillään vaaran aiheuttamisesta ja ampuma-aserikkomuksesta. Laittoman uhkauksesta hän kertoi olevansa sekä asianomistajan että epäillyn asemassa.

BAARIN ulkopuolella taskuaseella maahan ampuneen Vornasen mukaan häneen olisi kohdistunut baari-illan aikana henkeen ja terveyteen kohdistuvia uhkauksia.

– Ravintolasta poistuessani Bar Ihkun edustalla tilanne eskaloitui edelleen ja koin, että minuun kohdistui vakava väkivallan uhka. Tässä vaiheessa henkeä ja terveyttä suojatakseni jouduin ampumaan minulle luvitetulla pienikaliberisella taskuaseella yhden varoituslaukauksen turvalliseen suuntaan maahan.

Vornanen on jo aiemmin kertonut julkisuudessa, että hänellä on ollut poliisin lupa aseeseen. Hän sanoi tiedotustilaisuudessa saaneensa luvan vuonna 1998, ilmeisesti vanhan ampuma-aselain mukaisesti. Nykyinen ampuma-aselaki on samalta vuodelta.

Vornanen sanoi korostavansa, että hänellä ole ollut tarkoitus missään vaiheessa vahingoittaa ketään eikä kukaan ole vahingoittunut.

Vornanen sanoo siirtyneensä tapahtumapaikalta noin 300-400 metriä sivuun jääden odottamaan poliisia.

Vornasen oma näkemys baari-illasta on, että hän ei ole ollut missään tilanteen vaiheessa aktiivinen osapuoli vaan hän on ainoastaan pysäyttänyt häneen kohdistuneen laittoman hyökkäyksen.

– Katson, että minulla on ollut tässä tilanteessa oikeus puolustautua niitä käyttäen niitä oikeuksia ja keinoja, jotka minulle on suotu.

Vornasen saaman tiedon mukaan tapauksen esitutkinta valmistuu kesäkuun aikana.

TIMO Vornanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hänet erotettiin huhtikuun baari-illan tapahtumien seurauksena ensin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja sitten koko puolueesta.

Vornanen pahoitteli tiedotustilaisuudessa toimintansa aiheuttamaa mielipahaa äänestäjilleen ja kaikille tilanteeseen liittyville ihmisille sekä totesi ja aiemmin pyytäneensä anteeksi.

Hän aikoo jatkaa kansanedustajana. Perustuslakiin vedoten hän totesi, että tässä vaiheessa prosessia edustajantoimen keskeyttämiseen tai siitä erottamiseen liittyvät edellytykset eivät täyty. Jos ne tulevaisuudessa täyttyisivät, hän pyytäisi itse eroa edustajan tehtävistä.

– Nyt jatkan edustajantoimen hoitamista ja pyrin mahdollisimman hyvin tuomaan äänestäjä- ja kannattajakuntani äänen julki.

Vornanen perustaa oman eduskuntaryhmän, jonka nimi on eduskuntaryhmä Timo Vornanen.

– Tulen tiedottamaan tutkintaan liittyvistä asioista uudelleen siinä vaiheessa, kun esitutkintamateriaali tulee julkiseksi.

TOIMITTAJIEN kysymyksiin vastatessaan Vornanen myönsi juoneensa baari-illan aikana alkoholia ja tarjonneensa “pari paukkua” baarissa olleille nuorille naisille.

Helsingin Sanomat kertoi aikaisemmin silminnäkijähavaintoihin pohjaten, että Vornanen olisi ajautunut baarissa myös käsirysyyn. Tiedotustilaisuudessa Vornanen totesi, ettei muista tapahtuiko sellaista. Vornaselta kysyttiin paljonko hänellä oli illan aikana alkoholia veressään.

– Nämä terveystiedot ja veren alkoholipitoisuustiedot ovat esitutkintamateriaalia, mitä en lähde tässä avaamaan.

Vornanen ei tuntenut ennalta kiistan toisia osapuolia.

Vornaselta kysyttiin, miksi hän ei hae ero itse kansanedustajan tehtävästä.

– Katson, että minulla on velvoitteita äänestäjäkuntaani kohtaan. Olin nyt ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleissa ehdokkaana. Sain 6474 ääntä. Katson, että velvoitteet äänestäjiäni kohtaan ovat sen verran voimakkaita, että jatkan edustajan tehtävääni.

Vornanen kertoi puntaroivansa oikeuskäsittelyn jälkeen “eduskunnan henkeä”, että olisiko hänen mahdollista eroaan koskevassa eduskuntakäsittelyssä luvassa vaadittava kahden kolmasosan enemmistö.

– Mikäli ilmapiiri on se, niin totta kai tulen sitten ryhdikkäästi pyytämään itse tuota asianmukaista eroa.

PERUSSUOMALAISTEN päätöstä erottaa Vornanen ampumatapauksen jälkeen paitsi eduskuntaryhmästä myös puolueesta Vornanen kommentoi näin.

– Puolue on tehnyt omat ratkaisunsa ja minä en aio näillä heidän tekemillään päätöksillä mieltäni myrkyttää millään tavalla. He tekevät päätöksiä ja vastaavat niin kuin kaikki vastaavat tekemistään päätöksistä. Mutta toki, jos olen rehellinen, niin eihän se hyvälle tunnu, että esitutkintaa ei ole edes suoritettu, niin potkitaan pihalle ja viedään kaikki luottamuspaikat.

Jatkossa kertoi jatkavansa eduskunnassa “sinivalkoisin värein” kuten tähänkin saakka.

– Sitten katsotaan se päätöksenteko, että mikä asia on käsittelyssä ja mitenkä Vornanen tulee äänestämään tai hoitamaan sitä asiaa. Valiokuntapaikat eivät ole tiedossa. Ne taitavat riippua eduskuntaryhmien hyvästä tahdosta.

Vornanen kertoi tiedotustilaisuudessa, ettei hän koe tehneensä väärin vaikka onkin pyytänyt toimintaansa anteeksi.

– Lähinnä se anteeksipyyntö on sen takia, että koen, että he, ainakin lähimmäiseni, joutuvat tässä sietämään tätä tilannetta. En koe toimineeni väärin.

“Kyllä se aikanaan sieltä selviää, mitenkä Vornanen on käyttäytynyt.”

VAROITUSLAUKAUKSEEN päättyneen baari-illan tapahtumat eivät Vornasen mukaan hävetä häntä.

– En häpeä kyllä, Vornanen totesi ja kertoi ravintolan valvontakamerakuvien tuovan lopulta selvyyden tapahtumien kulkuun.

Vornanen kuvasi ampumistapausta seurannutta julkisuusmylläkkää, esitutkintaa ja sairauslomaansa raskaaksi prosessiksi. Ravintolakäytöstään hän perusteli muun muassa sosiaalisuudella.

– Poliitikon roolissani haluan tietää mitä ihmiset ajattelevat. Myöskin ravintolassa käyn ihmisten kanssa keskusteluja.

– Bar Ihkussa on varsin hyvät valvontanauhat ja olen niitä itsekin nähnyt. Kyllä se aikanaan sieltä selviää, mitenkä Vornanen on käyttäytynyt.

AVAINSANAT

Hallitus on antanut esityksen uudesta rajaturvallisuuslaista – sisäministeri Rantanen myöntää “eräät jännitteet”, pääministeri Orpo on toiveikas

Hallitus on antanut esityksen uudesta rajaturvallisuuslaista. Käännytyslaiksi kutsutun poikkeuslain tavoitteena on torjua välineellistettyä maahantuloa.

Hallitus voisi tietyin edellytyksin päättää rajoittaa kansainvälisen suojelun hakemusten vastaanottamista tietyllä osalla rajaa ja sen välittömässä läheisyydessä.

Poikkeuslaki tarkoittaa, että esityksellä pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki, jotta se voitaisiin säätää kiireellisessä järjestyksessä.

Laki olisi voimassa vuoden voimaantulosta.

Hallitus katsoo, että esityksellä on erittäin painavat ja hyväksyttävät tavoitteet. Suomen on varauduttava siihen, että Venäjän Suomeen kohdistama painostaminen jatkuu pitkäaikaisesti ja voi saada jatkossa aiempaa laajempia ja vakavampia muotoja.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) korosti tiedotustilaisuudessa tiistaiaamuna, että hallituksen velvollisuus on huolehtia Suomen ja rajojen turvallisuudesta kaikissa tilanteissa.

– Se että rajalla on (nyt) rauhallista ei poista lainsäädännön tarvetta. Viisas varautuu hyvän sään aikana.

Orpon mukaan hallituksella on käsitys, jonka mukaan mitkään muut keinot kuin tänään esitellyt eivät ole riittäviä vieraan valtion Suomeen kohdistaman vaikuttamisen torjumiseksi.

Olen optimistinen ja toiveikas, luottavainen meidän mahdollisuuksimme, että laki saadaan hyväksyttyä.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoi aamun mediatilaisuudessa, että itsenäisellä valtiolla on oikeus kontrolloida pääsyä alueelleen.

– Suomalaisen oikeusvaltion on voitava suojautua ulkoisilta uhilta. Siksi me teemme lainsäädännön, jonka perusteella rajaviranomaiset voivat rajalla toimia ja myös torjua tämänkaltaisia uhkia.

Rantanen sanoi, että hallitus on tietoinen siitä, että esityksessä on “eräitä jännitteitä” perustuslain, EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten kanssa.

– Niistä on hallituksen esityksessä avoimesti kerrottu. Mutta hallituksen on kuitenkin voitava tuoda eduskunnan käsittelyyn sellaisia esityksiä, jotka ovat välttämättömiä kansallisen turvallisuutemme ja itsemääräämisoikeutemme suojaamiseksi ja itse asiasssa meillä on siihen suoranainen velvollisuus.

APULAISPÄÄLLIKKÖ Markku Hassinen Rajavartiolaitoksesta totesi tilaisuudessa, että poikkeuslainsäädännölle on ehdoton tarve.

– Riskitaso on hyvin korkea. Me arvioimme, että tällä on aivan ehdoton tarve, koska tilanne saattaa muuttua sen kaltaiseksi, että joudumme tuottamaan sen kaltaisen tilannekuvan valtioneuvostolle, mikä edellyttää lain toimeenpanemista.

Hallitusneuvos Sanna Palo sisäministeriön rajavartio-osastolta kertoi, että hallituksen esitystä on täsmennetty oikeuskanslerin palautteen perusteella.

– Aina voidaan kannella virkamiehen toiminnasta, sen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Olemme myös kiinnittäneet huomiota siihen, miten asiat dokumentoidaan, mikä sitten turvaa sekä maahan saapuneen henkilön että virkamiehen oikeusturvaa siinä tilanteessa, että hänellä on siihen huomautettavaa.

Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Pääministeri Orpo arvioi tiistaina, että esitykselle löytyy kannatusta eduskunnassa.

– Jos jotain uskallan arvioida, sanoisin, että olen optimistinen ja toiveikas, luottavainen meidän mahdollisuuksimme, että laki saadaan hyväksyttyä. Henki on ollut se, että huoli yhdistää Suomen kansallisesta turvallisuudesta ja rajaturvallisuudesta.

AVAINSANAT

Hallitus kertoi käännytyslaista tiedotustilaisuudessa – katso tallenne

Käännytyslaiksi kutsuttu poikkeuslaki on etenemässä tänään eduskuntaan.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.), sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja hallitusneuvos Sanna Palo sisäministeriön rajavartio-osastolta kertoivat hallituksen esityksestä istunnon jälkeen järjestettävässä tiedotustilaisuudessa kello yhdeksältä.

Paikalla tiedotustilaisuudessa on myös apulaispäällikkö Markku Hassinen Rajavartiolaitoksesta.

Tilaisuuden tallenteen voi seurata Demokraatin sivuilla alla olevalla videolla:

Hallitus on viilannut luonnosta oikeuskanslerin ennakkotarkastuksessa viime viikolla esittämien huomioiden pohjalta. Oikeuskansleri katsoi, että lakiehdotus oli edelleen eräiltä osin ongelmallinen Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kannalta, joskin se oli aiemmasta versiosta parantunut.

Pääministeri Orpo on kertonut, että oikeuskanslerin näkökulmat otetaan suurelta osin huomioon, mutta lain vaikutus ei saa heiketä.

Poikkeuslaki tarkoittaa, että esityksellä pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki, jotta se voitaisiin säätää kiireellisessä järjestyksessä.

Orpo on painottanut perustuslakivaliokunnan kannan lakiesitykseen olevan aivan oleellisessa roolissa, kun esitystä käsitellään eduskunnassa.

Lailla halutaan estää maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun, elleivät maahan pyrkivät henkilöt ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Sitä voisi soveltaa esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttäisi mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen.

Lausunnoilla olleen luonnoksen mukaan päätös voitaisiin tehdä vain rajatulle osalle Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyyttä ja enintään kuukaudeksi kerrallaan.

ORPO kertoi sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla, että käännytyslain hyväksymisen jälkeen rajaliikenne voitaisiin avata jollakin tapaa.

Tilanne arvioidaan yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa. Orpo kuitenkin painotti, ettei laajamittaiseen rajan avaamiseen voi lähteä nopeasti. Hänen mukaansa Venäjällä Suomen rajan lähialueilla on edelleen tuhansia henkilöitä, jotka odottavat mahdollisuutta pyrkiä Suomeen.

-  On kaikki syy olettaa, että jos avaisimme raja-aseman, sinne tulisi väkeä melko varmasti. Sen lisäksi maastorajoihin kohdistuu suurta epävarmuutta.

Suomea sitoo muun muassa palautuskielto, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Oikeuskansleri peräänkuulutti lakiluonnokseen muutoksia muun muassa rajavartijan tehtävien selkiyttämiseksi.

Orpo on todennut lakiesityksen kiperimpiä kysymyksiä olevan, miten painotetaan kansallista turvallisuutta ja oikeutta hakea turvapaikkaa ja miten rajavartijat maastorajalla toimivat.

Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT

Kirjavisa: Monikulttuurisuuden siunauksia

Rolf Bamberg

Vuolas vihjailu kirjailijan monikulttuurisuudesta taisi ollaavain siihen, että nyt saatiin vastauslaariin saatiin kevätsesongin ennätyssato.

Taina Ukkonen näyttää ratkaisumallia.
“Tämänkertaisen kirjavisan teos on Jhumpa Lahirin Tulvaniitty, joka ilmestyi vuonna 2013, suomeksi Sari Karhulahden kääntämänä 2014.

Kirjailijan tiesin heti vihjeen perusteella, kirjaa varten piti käydä kirjastossa vähän selailemassa. Olen lukenut kaikki Lahirin suomennetut teokset (Tämä siunattu koti, Tuore maa, Kaima ja Missä milloinkin), muttei en varmasti muistanut, mistä sitaatti oli.

Sitaatissa mainittu Subhas on vanhempi kahdesta veljeksestä, joiden tarinan kirja kertoo. Subhas lähtee Yhdysvaltoihin opiskelemaan, pikkuveli Udayan jää Intiaan ja liittyy äärivasemmistolaiseen liikkeeseen. Valitettavasti en enää muista kirjan tarinasta oikein mitään, parasta lukea se uudestaan.”

Myös Raila Rinne pohdiskeleekirjailijan kulttuuritaustan merkitystä ja täydentää faktoja.

“Siirtolaisuus, erilaisten kulttuurien törmääminen ja perheen merkitys toisaalta idässä, toisaalta lännessä ovat keskeisiä teemoja kaikissa Lahirin kirjoissa. Hän on taiteessaan mainiosti hyödyntänyt sukunsa elämänkokemuksia eri maissa. Jhumpa Lahiri on etniseltä taustaltaan intialainen, syntynyt Lontoossa 1967 ja muuttanut USA:han jo varhain. Pitkään hän asui New Yorkin Brooklynissä. Nykyisin Lahiri perheineen asuu Roomassa. Suomessa hän vieraili lyhyesti esittelemässä Tulvaniityn suomennosta keväällä 2014.

Visasitaatin Subhash on toinen Jhumpa Lahirin hienon romaanin Tulvaniitty päähenkilöistä. Kirja kertoo kahdesta Intian Kolkatassa (Kalkutassa) elävästä veljeksestä, Subhashista ja Udayanista. Aikuistuessaan heidän tiensä erkanevat: S. lähtee USA:han opiskelemaan, U. jää kotimaahan. Monesti palkittu romaani kuvaa näiden erilaisten miesten elämänvaiheita, valintoja, arvoja ja läheisiä ihmisiä. Jäntevän mutta värikkään kerronnan kyydissä lukija pääsee syvälle 1960- ja 1970-lukujen vaihteen kiistoihin ja perhetraditioihin.

Tulvaniitty ilmestyi suomennettuna 2014 Tammen Keltaisessa kirjastossa. Sitä aiemmin oli samassa laatukirjallisuuden sarjassa jo julkaistu kolme Lahirin varhaisempaa teosta: Tämä siunattu koti, Kaima ja Tuore maa. Vuonna 2020 julkaistu Missä milloinkin poikkeaa tekijänsä muusta tuotannosta, koska se tapahtuu Roomassa ja koostuu lyhyistä tarinoista tai havainnoista.”

EDELLISKERRAN voittaja Lappilan kirjapiiri kertoo innostuneensa keksittyään, kuka kirjailija on kyseessä.

“Hän on Jhumpa Lahiri. Häni kuvaa elämää kahden kulttuurin ristipaineessa, ja sen aiheen hän tuntee syvästi, kun syntyi Englantiin muuttaneiden bengalilaisten vanhempien lapsena Lontoossa, ja opiskeli sittemmin Yhdysvalloissa Bostonin yliopistossa kirjallisuutta. Hän aloitti uransa kirjoittamalla novelleja lehtiin, ja kokosi niitä novellikokoelmaksi. Tämä siunattu koti ilmestyi v. 1999 ja sai heti merkittäviä kirjallisuuspalkintoja mm. Pulitzerin. Hän osaa kuvata aidosti kahden maailman välissä eläviä ihmisiä, idän ja lännen kohtaamista ihmisen arkielämässä. Kerronta on täsmällistä ja taitavaa. ”

Ja niinpä: “Kärkölän kirjasto onnistui hankkimaan Tulvaniityn piirimme luettavaksi tosi nopeasti, mistä olemme tosi kiitollisia!”

Näin vanha (32 vuotta) kirjapiiri innoittaa nuorempaa!

Näin kirjoittaa Unto Vesa heti lehden ilmestymispäivänä 25.4.:

“Kirja kuuluu lukemattomien osastoon, mutta selvästikin pitäisi lukea, jopa monesta syystä. Kirjailjjan itsensä esittämä teoksen ja sen taustan esittely on youtubessa. ”

Ja kakkosviestissä kuusi päivää myöhemmin:

“No nyt siirtyi luettujen joukkoon. Löysin divarista ja pitihän se heti lukea.. Kiinnostava kyllä, muttei itselleni suuri elämys eli odotin enemmän. Sen verran koukuttava, neljän sukupolven kattava, Intiasta Yhdysvaltoihin eestaas polveileva tarina kuitenkin, että loppuun asti sen ahmin.”

Eipä kuhnusteltu tämän asian kanssa!

VELI-PEKKA SALMINEN ryhtyy visalle pitkästä aikaa, vaikka asianomainen teos vielä lukematta onkin.

“Pari kertaa Intiassa matkailleena olen kyllä lukenut jonkin verran intialaislähtöistä kaunokirjallisuuttakin, viimeksi Amitav Ghoshia. Ovat usein tapahtumarikkaita stooreja, joissa yllättäviä käänteitä ja värikästä henkilögalleriaa on vähintään riittävästi. Ei mitään vähäeleistä tai liian ytimekästä vaan kirjavaa kuvaa leveällä pensselillä.

Mutta niinpä vain nyt haetun Jhumpa Lahirin kirjoihin en ole ehtinyt. Hänen lavea romaaninsa Tulvaniitty näyttää myös kuljettavan ihmisiä historian kuohuissa, laajakaarisesti: Intian itsenäistymisestä USA:n 60-luvun poliittisiin asetelmiin ja dilemmoihin, jne.”

Paluuta visakartalle tekee myös Tuula Hynynen.

“Kirjassa seurataan sitaatissa mainitun Subhasin ja hänen perheensä elämää Kalkutassa ja hänen myöhempää elämäänsä Rhode Islandissa. Yhdysvalloissa. Subhasin veli, Udayan, ei ole yhtä tunnollinen kuin veljensä, mutta kuitenkin vanhemmille läheisempi. Vastarintaliikkeeseen kuuluneen Udayan järkyttävä kuolema aiheuttaa Subhasille, suuren menetyksen ja surun lisäksi, velvollisuudentunteita tämän vaimon tulevaisuuden suhteen.

Teoksessa piirtyy hienolla tavalla kuva kahdesta eri kulttuurista ja eroista niiden välillä. Esimerkiksi naisten mahdollisuuksista tehdä päätöksiä omasta elämästään.”

Sirpa Taskinen pohtii kirjailijan äidinkieltä ja isän- tai ainakin kotimaata.

“Jhumpa Lahiri on ilmeisen kielitaitoinen – hän on julkaissut viimeisimmän kirjansa italiaksi, muut kirjat englanniksi, äidinkieli on varmaan joku Intian kielistä. Eri tietojen mukaan hän asuu Italiassa (ainakin puolet vuodesta), omien virallisten sivujensa mukaan taas Brooklynissä.”

Myös Tarmo Tikka on vähän ihmeissään faktojen kanssa.

” Kirjasta saa tietoa myös intialaisten perhekeskeisyydestä ja tavoista, jotka saattavat olla muuttumassa vapaampaan suuntaan. Lahirista saamieni tietojeni vuoksi hän jää hieman salaperäiseksi, joka houkuttaa tutustumaan hänen muihin teoksiinsa.”

Mauri Panhelainen on taas ollut ihmeissään lähinnä omien ajatustensa kanssa.

“Olin aluksi aika varma, että ensiksi mieleen tullut kirjailija on jo ollut visassa. Sitten aloin ajatella, että ehkä häneen on tullut vain törmättyä usein visakirjailijaa etsiessä. Lopulta päädyin siihen, että ilmeinen etsitty onkin juuri hän, johon tuntomerkit ja vihjeet tuntuivat alun perinkin sopivan parhaiten: 56-vuotias naispuolinen yhdysvaltalaiskirjailija Jhumpa Lahiri.”

Jari-Pekka Vuorela löytää Lahirin tyylille osuvan vertailukohdan.

“Jhumpa Lahirin saamista palkinnoista yksi on nimetty Ernest Hemingwayn ja toinen Frank O’Connorin mukaan. Sopivasti, mielestäni. Lahirin tyyli on lakoninen, virtaviivainen ja informatiivinen, journalistinen jopa.”

Tulvaniitty ei tehnyt Juhani Niemeen odotettua vaikutusta.

“Mukaan pääseminen vei aikansa, eikä tarina sen jälkeenkään alkanut vetää niin hyvin kuin Lahirilta olisi voinut odottaa. Paljon enemmän antoi novellikokoelma Tämä siunattu koti.

Muita vilkkaan visan tietäjiä olivat Veikko Huuska, Terttu Vanhala, Helena Nurmio ja Mauri Niemi. Palkinto Taina Ukkoselle. E(rb)

Visasitaatti 7

Tällä vuosikymmenellä visakirjailijamme tuotanto on yhtä tähtielämäkertaa lukuunottamatta suuntautunut etupäässä lapsille. Edellisellä vuosikymmenellä hän julkaisi joukon hymya lukijoiden kasvoille nostattaneita aikuisten kirjoja, ja sama hilpeä meno on jatkunut lastenkirjoissakin. Oheisesta sitaatista ja eräästä hänen kirjansa nimestä voisi äkkinäisempi päätellä, että dinosaurukset viehättävät häntä.

Siis ketä, ja mistä teoksesta nyt on kyse? Vastaukset viimeistään 27.5. klo 12 mennessä s-postilla kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

“Katriina ajoi jäisiä metsäteitä saunalle. Hän taittoi korkeilla koroillaan mustan, jäisen pihamaan, kiipesi portaat ja avasi oven. Pukuhuoneesta tulvi kasvoille lämpöä ja ääntä.

Sisällä istui seitsemän pätevää ja lihaisaa naista. Kaikki saunaseuran jäsenet olivat hyväntahtoisia, mutta maan hiljaiset arastelivat heitä kuin alkunisäkkäät tyrannosauruksia. Romps, romps. Saniaismetsän kamara tärisi, kun sellaiset naiset etenivät elämässä kulttuurin ja järjestöelämän huipulle.”

AVAINSANAT