VALIKKO

SDP:n Tuppurainen Purran ilmoituksesta: “Kesti aika pitkään”

Tytti Tuppurainen (sd.).

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ihmettelee perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran hidasta reagointia.

Purra kommentoi Ilta-Sanomille tänään iltapäivällä, ettei hän tunne luottamusta Helsingin Kampissa käsiaseella ampuneeseen kansanedustaja Timo Vornaseen (ps.), vaikka Vornasen ammuskelu tapahtui jo perjantaina aamuyöllä klo 4. Tiedotustilaisuutta Purra tai puhemies Jussi Halla-aho (ps.) eivät ole tapahtuneen tiimoilta järjestäneet.

– Purralla meni pitkä viikonloppu ennen kuin hän kykeni esittämään arvion luottamuksesta edustaja Vornaseen, jota epäillään vakavasta rikoksesta. On täysin poikkeuksellista, että kansanedustaja liikkuu julkisella paikalla aseen kanssa. Tämä tapaus on niin pysäyttävä, että olisin odottanut avoimempaa ulostuloa jo heti perjantain kuluessa ennen kaikkea perussuomalaisten puheenjohtajalta ja myöskin eduskunnan puhemies Halla-aholta, joka korkeimpana tahona vastaa koko eduskunnan uskottavuudesta ja kansanedustajien toimintakyvystä, Tuppurainen toteaa Demokraatille.

TUPPURAINEN ei rajaisi puhemiehen vastuulla olevaa kansanedustajien nuhteettomusvalvontaa vain eduskunnan salityöskentelyyn.

– Olisin odottanut, että puhemies olisi ollut asiassa esillä jo aiemmin. Hänellä on korkea vastuu eduskunnan auktoriteetista ja kansalaisten luottamuksesta eduskuntainstituutioon. Voi sanoa, että tämä on koko eduskunnan historian valossa hyvin poikkeuksellinen tapaus. Myös puhemiehellä on tässä roolinsa, ei voi vain vetäytyä virkamiesjohdon suojiin.

Puhemies Halla-aho on myöntänyt Helsingin Sanomille tienneensä Vornasen edesottamuksista jo puhemiesneuvoston kokouksessa perjantaina. Halla-aho ei kuitenkaan maininnut asiasta kokouksessa.

Aikooko SDP ottaa esille sen, ettei esimerkiksi puhemiesneuvostossa kerrottu asiasta mitään perjantaina?

– Varmasti tullaan keskustelemaan. Huomenna kokoontuu SDP:n eduskuntaryhmän työvaliokunta ja siitä käydään keskustelua, mutta mitään linjauksia ei ole vielä tehty.

Tuppurainen tähdentää, että kyseessä on vasta rikosepäily, jonka seuraavia askeleita ovat esitutkinta ja mahdollinen syyteharkinta, tuomioistuinkäsittely ja vasta sen jälkeen mahdollinen tuomio.

– Kaikki nämä vaiheet täytyy käydä lävitse oikeusvaltion kriteerien mukaisesti. Toisaalta, kun on kysymyksessä kansanedustaja ja näin poikkeuksellinen välikohtaus, aseen kanssa liikkuminen ja sen laukaiseminen julkisella paikalla, niin epäluulon ja epäselvyyksien poistaminen edellyttää korkeinta mahdollista avoimuutta myös tilanteessa, jossa kaikki kysymyksiin ei ole vielä vastauksia. Korkean poliittisen johdon ja tässä tapauksessa perussuomalaisten johdon pitää astua esiin. Kesti aika pitkään.

– Vaikuttaa, että tämä asia on hyvin vaikea ja varmasti kiusallinen puolueelle, joka on esiintynyt Suomen sisäisen turvallisuuden takaajana.

– Juuri tällaisissa tapauksissa johtajuus mitataan ja kyky käsitellä hankalia asioita on se yksi stressitesti, joka jokainen johtaja joutuu käymään lävitse jossakin vaiheessa, Tuppurainen sanoo.

“Perussuomalaiset on ilmoittanut, että he tulevat piilosta torstaina”

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kertoo ryhmänsä pettyneen tiedonkulkuun Vornasen tapauksessa.

– Meidän puhemiesneuvoston edustaja Aino-Kaisa Pekonen on pyytänyt välittömästi informointia, kun tästä on meille median kautta tullut tietoa. Tuntuu, että perussuomalaisilla on tässä piiloutumistaktiikka käytössä. Perussuomalaiset on ainoa, jolla on tieto tapahtumista vaikka he sanovat, että täytyy odotella virallisia poliisin ja oikeuslaitoksen ratkaisuja.

– Paitsi, että perussuomalaisilla on yhteys Vornaseen, niin heillä on ollut paikalla ainakin (kansanedustaja) Sanna Antikainen, joten muut tässä odottavat perussuomalaisten ratkaisuja.

– Perussuomalaiset on ilmoittanut, että he tulevat piilosta torstaina. Sitten kuulemme lisää, jos olen oikein ymmärtänyt, Saramo sanoo.

MYÖS vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Atte Harjanne vastuuttaa perussuomalaisia ja puhemies Halla-ahoa tiedonkulun ongelmista. Harjanne kaipaa perussuomalaisilta Vornasen suhteen päätöksiä jo ennen torstaita.

– Kun kansanedustajat kuulivat näin vakavasta asiasta vasta reippaalla viiveellä median kautta, vaikka tietoa on sekä puhemiehellä että kyseisellä ryhmällä ja puolueella jo paljon aiemmin, niin ei homma ole ihan nappiin mennyt. Odottaisin perusuomalaisilta sekä avoimempaa viestintää että jotakin johtopäätöstä Vornasen suhteen ryhmänä jo ennen torstaita.

AVAINSANAT

Miten Ylen rahoitukselle käy? – SDP:n Guzenina: “Kyllä tässä realiteetit ovat varmasti valjenneet kaikille tahoille”

Eduskuntapuolueiden pitäisi tulla näkemyksissään merkittävästi toisiaan vastaan, jotta ne pääsisivät kompromissiin Yleisradion tulevaisuuden rahoituksesta. Yle-työryhmässä istuva perussuomalaisten Joakim Vigelius kertoo STT:lle, että puolue kannattaa yhä 25 prosentin leikkausta Ylen rahoitukseen.

Vasemmistopuolueet ja vihreät ovat perinteisesti korostaneet Ylen roolia, eivätkä ne ole väläyttäneet suuria leikkauksia Ylen rahoitukseen. Suurinta oppositiopuoluetta SDP:tä työryhmässä edustavan Maria Guzeninan mukaan ei voi kuitenkaan “betonoida täysin” ja sanoa, ettei mistään Ylellä saa leikata.

Ylen tehtäviä ja rahoitusta pohtiva parlamentaarinen eli kaikkien eduskuntapuolueiden työryhmä on tiivistänyt kokoustahtiaan nyt, kun ryhmä on aloittamassa vaikeiden rahoituskysymysten käsittelyn. Viime syksynä aloittanut työryhmä pyrkii saamaan työnsä valmiiksi ennen eduskunnan kesätaukoa.

Odotuksia Yleen kohdistuvista säästöistä on kasannut se, että nykyiset päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset esittivät viime vaalikaudella tuntuvia leikkauksia Ylen rahoitukseen.

Kokoomus ehdotti vuoden 2023 vaihtoehtobudjetissaan yhteensä yli 120 miljoonan euron säästöjä Ylelle. Perussuomalaiset olisi vaihtoehtobudjettinsa mukaan leikannut Ylen määrärahoista peräti neljäsosan eli runsaat 140 miljoonaa euroa.

Näkyvästi Yleä kritisoineen Vigeliuksen mukaan perussuomalaisten leikkaushalujen keskeinen syy on, että Ylen rahoitus on nykymuodossaan “Pohjoismaiden ja koko maailman kärkeä”. Hänen mukaansa Yle on maan väkilukuun ja talouden kokoon suhteutettuna jopa kymmeniä prosentteja kalliimpi kuin sen verrokit Pohjoismaissa.

Yle puolestaan sanoi työryhmälle toimitetussa muistiossa, että yleisradiotoiminnan rahoitus on Suomessa keskitasoa tai vähän sen alle, jos sitä verrataan muihin Pohjoismaihin tai keskikokoisiin Euroopan maihin, joiden yleisradioyhtiöt ovat samankaltaisia.

Vigelius pitää lisäksi ongelmana, että Ylen rahoitus kasvaa nyt indeksikorotuksilla nopeammin kuin Yle-veron tuotto.

-  Jos Ylen annetaan jatkaa normaalilla kasvu-urallaan, Yle-veroa pitäisi korottaa, eikä sitä voida pitää perusteltuna nykyisessä valtiontalouden tilanteessa.

SDP:N Guzeninan mielestä kokoomus ja perussuomalaiset lähtivät “aika rehvakkaalla otteella” viemään eteenpäin Ylen rahoituksen leikkauksia.

-  Harvemmin silloin saadaan parasta mahdollista ratkaisua aikaan, jos esitetään, että summa X on tässä pöydällä, ja siihen pitää löytyä sopivat palaset, joista leikataan, Guzenina sanoo STT:lle.

Guzeninan mukaan pitää ymmärtää, mitä 120-140 miljoonan euron leikkaukset Ylen rahoitukseen tarkoittaisivat käytännössä.

-  Kyllä tässä realiteetit ovat varmasti valjenneet kaikille tahoille, ja se on tavallaan ehkä viisauden alku. Tieto lisää tuskaa niin sanotusti, Guzenina sanoo.

Hän mainitsee, että esimerkiksi urheilu oli Yle-työryhmän keskusteluissa nostettu esiin kohteena, joka tulisi pitää suojassa leikkauksilta.

-  Vasta siis keskusteluissa. Mitään ei ole päätetty.

Guzenina pitää tärkeänä, että audiovisuaalisen alan tilanne huomioidaan työryhmässä. Hänen mukaansa Ylen ostoja ei pitäisi nyt vähentää, kun av-alan tilanne on huonontumassa.

-  Näkisin, että ostoja pitäisi pikemminkin lisätä tässä tilanteessa, jotta saadaan enemmän kotimaista tuotantoa.

Guzenina sanoo lähestyvänsä objektiivisesti kysymystä Ylen rahoituksesta.

-  Ei voi sanoa, ettei mistään voi leikata, mutta ei myöskään voi sanoa, että otetaan vaan sieltä 120 (miljoonaa euroa), Guzenina sanoo.

-  Johonkin suuntaan tässä varmaan Ylen talouden osalta tullaan liikkumaan, mutta millä aikavälillä ja minkälaisilla summilla, sitä ei tässä vaiheessa voi vielä sanoa.

YLE-työryhmän kokoomuslaiset jäsenet ovat kommenteissaan pidättyväisiä. Mari-Leena Talvitien (kok.) mukaan kokoomus pitää työskentelyn kannalta tärkeänä, että eduskuntaryhmät eivät lukitsisi tarkkoja kantoja tässä vaiheessa.

-  Kokoomuksella on ollut viime kaudella vaihtoehtobudjeteissaan säästöesityksiä Ylen rahoituksesta. Siitä valtion taloustilanne on kiristynyt, joten sen vuoksi säästöpaineita kohdistunee myös Yleen, Talvitie kertoo tekstiviestillä STT:lle.

Työryhmää johtava Matias Marttinen (kok.) ei halua ottaa kantaa siihen, miten siinä tapauksessa edetään, jos työryhmä ei pääse työssään yksimielisyyteen.

-  Sitten siinä täytyy tehdä toisenlaisia ratkaisuja, Marttinen sanoo STT:lle.

-  Olen koko prosessin ajan korostanut, että tavoitteenani on tehdä yksimielinen mietintö. Toivon, että puolueiden kesken löytyy yhteinen näkemys Yleä koskevista asioista. Sillä on suuri merkitys ja arvo, että Yleä koskien puolueet pystyisivät edelleen yhdessä sopimaan linjauksista, Marttinen jatkaa.

Perussuomalaisten Vigeliuksen mukaan työryhmässä on käynnissä tietynlainen neuvottelutilanne, koska siellä pyritään yksimieliseen lopputulemaan.

-  Se on tietysti nykyisellään aika vaikeasti saavutettavissa puolueiden erilaisten kantojen vuoksi, Vigelius sanoo.

SDP:n Guzenina ei sulje pois sitä, että työryhmä voisi saada aikaan yksimielisen mietinnön.

-  En itse asiassa pitäisi mitenkään toivottomana tätä työtä. Mutta emme tosin ole myöskään vielä siinä vaiheessa, jossa helposti saattaa tilanne eskaloitua.

OPPOSITIOPUOLUE keskusta on kertonut kannattavansa Ylen rahoituksen leikkaamista 20 prosentilla eli noin 120 miljoonalla eurolla. Keskusta toteuttaisi säästöt kaksi vaalikautta kestävällä indeksijäädytyksellä eli pidemmän ajan kuluessa.

-  Lähdemme tietysti siitä, että myös Yle osallistuu talkoisiin. Kun valtiontalous on tiukalla, niin kaikki kantavat kortensa kekoon, sanoo Yle-työryhmään kuuluva Jouni Ovaska (kesk.) STT:lle.

Ovaska ei halua avata, millaisia keskusteluja työryhmässä on käyty Ylen tehtävistä tai rahoituksesta. Hänestä olisi tärkeää, että työryhmässä saavutettaisiin yhteinen linja puolueiden kesken.

Ovaska ja Vigelius kertovat pitävänsä hyvin todennäköisenä, että Ylen rahoitusta leikataan tällä vaalikaudella.

-  Mutta ennen kuin kaikki puolueet ovat sovussa takana, on turha lähteä spekuloimaan liikoja, Ovaska sanoo.

SYKSYLLÄ perustetussa Yle-työryhmässä on mukana edustajia kaikista eduskuntapuolueista. Ylen tehtäviä ja rahoitusta koskevat muutokset on perinteisesti valmisteltu kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.

Työryhmä on syksystä lähtien kuullut laajasti asiantuntijoita ja media-alan toimijoita. Marttisen mukaan työryhmä valmistelee nyt mietintöä, jossa käydään läpi Ylen ja kaupallisen median suhdetta, Yleä koskevaa lainsäädäntöä ja ohjausta sekä “totta kai ehkä haastavimpina” rahoitukseen liittyviä kysymyksiä.

Työryhmän on tarkoitus antaa mietintönsä eduskunnan kevätistuntokauden loppuun mennessä. Marttisen mukaan kokousaikoja on lisätty toukokuulle ja työryhmä kokoontuu nyt 2-3 kertaa viikossa.

-  Nyt sitten haetaan näihin vaikeimpiin kysymyksiin parhaillaan vastauksia, Marttinen kertoo.

Hän ei halua arvioida, miten todennäköisesti työryhmä voisi saada aikaan yksimielisen mietinnön.

Perussuomalaisten Vigelius sanoo, että jos yksimielistä sopua ei saavutettaisi, pyrittäisiin mahdollisimman laajaan tukeen lopulliselle mietinnölle.

-  Vaikka sieltä yksittäisiä puolueita saattaisi tehdä pesäeroa siihen, mihin suuntaan mietintö lähtee kehittymään, niin varmasti suuri tuki saadaan sille paperille, joka sieltä valmistuu, Vigelius sanoo.

-  Itse olen pitänyt ja perussuomalaiset on pitänyt lähtökohtana, että sellaista sopua työryhmässä ei voi syntyä, että Yleltä ei leikattaisi.

Iiro-Matti Nieminen/STT

AVAINSANAT

Lakkolait on tarkoitus hyväksyä tänään valtioneuvostossa

Hallituksen niin sanotut lakkolait on tarkoitus hyväksyä tänään valtioneuvostossa. Työtaisteluoikeutta rajoittavat lakiehdotukset ovat valtioneuvoston yleisistunnon asialistalla, ja presidentti Alexander Stubbin odotetaan allekirjoittavan lait huomenna.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla selvällä ääntenenemmistöllä 107-57. Hallituspuolueiden lisäksi lakiehdotusten puolesta äänestivät keskustan ja Liike Nytin edustajat.

Lakimuutosten myötä työrauhan rikkomisesta tuomittavia sakkoja korotetaan, niin sanottuja myötätuntotyötaisteluja rajoitetaan, poliittisten työtaistelujen kestoa rajataan ja työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan.

Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoi Kauppalehdelle tällä viikolla, että lait ovat tulossa voimaan jo lauantaina, kun muutosten piti alun perin tulla voimaan heinäkuun alussa.

AVAINSANAT

EU:n on ratkaistava miten venäläisomisteisten kiinteistöjen riskiin vastataan

Venäläisen kiinteistöomistuksen riskit pitää tiedostaa muuallakin EU:ssa, ei pelkästään Suomessa.

Venäläiset ovat Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan ostaneet Suomesta vuodesta 2011 huhtikuun 2024 loppuun mennessä 3 661 kiinteistöä.

Olen yli 15 vuoden ajan tuonut esille uhkakuvia, joita venäläisten kiinteistöomistuksiin liittyy – kauan ennen kuin näistä laajemmin puhuttiin ja ennen kuin eurooppalainen turvallisuusympäristö muuttui ensin Krimin valtauksen ja sittemmin Ukrainan sodan takia. Sittemmin nämä uhkakuvat ovat tulleet entistäkin konkreettisemmiksi. Suomen lisäksi tämä riski on syytä tiedostaa laajemmin Euroopan tasolla.

Myös sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta on hiljattain varoittanut Ilta-Sanomissa (IS Extra 14.5.) vakavista riskeistä, joita venäläisten ostamiin kiinteistöihin Suomessa liittyy. Venäjä pystyisi ääritilanteissa hyödyntämään kansalaistensa kiinteistöomistuksia.

EU:ssa on pohdittava, kuinka sen alueella olevien venäläisomisteisten kiinteistöjen osalta toimitaan.

Esimerkiksi Krimin valtauksen yhteydessä vuonna 2014 Venäjä pystyi hyödyntämään kansalaistensa omistamia kiinteistöjä muun muassa varastoimalla niihin etukäteen ampumatarvikkeita ja aseita. Vastaavasti kiinteistöjä voitaisiin käyttää esimerkiksi räjähteiden tai elektronisten häirintälaitteiden varastointiin tai potentiaalisesti jopa sotilaiden majoitus- ja koulutustarkoituksiin. Tämä voisi tapahtua muuallakin Euroopassa.

VENÄLÄISET ovat ostaneet Suomesta vuodesta 2011 huhtikuun 2024 loppuun mennessä 3 661 kiinteistöä. Tässä määrässä eivät näy sellaiset kaupat, joissa kiinteistöjä omistaneiden suomalaisyritysten osakkeet on myyty venäläisille, joten omistuksia on todellisuudessa vieläkin enemmän.

Vaikka suurin osa näistä omistuksista on verrattain pieniä, on huomattava laajempi kuva. Venäläisten kiinteistökauppojen määrä lähti Suomessakin merkittävään nousuun vuosina ennen Krimin valtausta. Monet ostetuista kohteista ovat huonokuntoisia, mutta ne sijaitsevat strategisesti tärkeiden kohteiden kuten varuskuntien tai liikenteen solmukohtien läheisyydessä. Olennainen onkin kysymys siitä, onko Venäjällä varauduttu toimimaan samalla tavalla muissakin lähinaapurimaissa kuin Ukrainassa.

ONGELMA ja riski on Euroopan yhteinen. EU:ssa onkin pohdittava, kuinka sen alueella olevien venäläisomisteisten kiinteistöjen osalta toimitaan. Suomessa kiinteistökauppoja koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina onneksi kiristetty ottamalla lupamenettely käyttöön, mutta kansallinen sääntely ei edelleenkään ole riittävää. EU:ssa tulisikin ottaa selkeä kanta asiaan ja saattaa voimaan yhtenäinen sääntely koko unionin alueella. Meidän tulee viimein avata silmämme.

Kirjoittaja on Lappeenrannassa asuva kansanedustaja (sd.).

AVAINSANAT

“Kuurupiiloa” – hallituksen vitkastelu vanhojen metsien suojelussa herättää ihmetystä

Vanhojen metsien suojelualue Jämsän Heräjärvellä.

Kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) syyttää hallitusta kuurupiilosta metsien suojelukriteerien valmistelussa.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen piti saada EU-sitoumusten mukainen kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia valmiiksi jo alkuvuodesta, mutta sen valmistelu on venynyt.

Tähän strategiaan liittyy myös luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelu, jonka valmistelusta on Perholehdon mukaan uutisoitu kriittisesti jo syksystä lähtien.

Ympäristövaliokunnan jäsen Perholehto pitää valmistelua hämmentävänä ja ihmettelee, miksi suojelukriteereistä ei voida käydä avointa, tietopohjaista keskustelua.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkäselle (kok.) on hänen mukaansa esitetty vanhojen metsien suojelusta neljä kirjallista ja ainakin yksi suullinen kysymys.

– Kaikissa kirjallisiin kysymyksiin antamissaan vastauksissa ministeri on todennut, että kriteerien valmistelun on oltava EU:n komission ohjeistuksen mukaisesti läpinäkyvää ja julkista. Näin asia nimenomaan ei ole ollut, Perholehto toteaa tiedotteessa.

VALMISTELU on venynyt, mutta sen aikana aiheesta ei ole käyty julkista keskustelua, vaikka yleistä mielenkiintoa selkeästi on, kansanedustaja kritisoi.

Hän viittaa Ylen 13. toukokuuta julkaisemaan uutiseen, jonka mukaan toimittajat eivät saaneet kriteeriluonnosta ministerien esikunnilta, vaan heidän piti esittää ympäristöministeriölle julkisuuslain mukainen tietopyyntö.

– Jää epäselväksi, mitä tällaisella tiedonsaannin vaikeuttamisella tavoitellaan.

SUOMI ON YK:n Kunming-Montrealin sopimuksen myötä sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2030 mennessä. Yli 40 prosenttia Suomessa esiintyvistä lajeista elää metsissä.

– Monien pelkona on, että vanhojen metsien suojelukriteereistä tehdään niin tiukat, ettei uutta suojeltavaa juuri löydy. Tällöin jää täysin avoimeksi, millä taikakeinoilla hallitus aikoo saavuttaa suojelutavoitteet, joihin olemme sitoutuneet, Perholehto kysyy.

Laadittavat kriteerit tulevat vaikuttamaan hänen mukaansa myös yksityismetsien talouskäyttöön sitä kautta, että teollisuus ei voi ostaa puuta vanhoiksi määritellyistä metsistä.

– Yksityismetsänomistajille voi olla tässä tarjolla keppiä, koska hallitus on leikannut myös vapaaehtoiseen metsänsuojeluun oivallisesti soveltuvan Metso-ohjelman rahoitusta.

PERHOLEHTO huomauttaa, että metsien suojelukriteereistä puhuttaessa on jäänyt sivuun metsien merkitys Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa.

– Vanhojen metsien suojelukriteerien määrittelyssä ei ole kyse vain luontokadon torjunnasta ja kansainvälisistä sitoumuksistamme, vaan myös kansallisen hiilineutraalisuustavoitteemme saavuttamisesta.

“Hiilineutraalisuustavoite on tällä hetkellä pahasti punaisella.”

Siksi nyt pitäisi paitsi keskustella kriteerien valmistelusta, myös arvioida luonnonsuojelun kokonaiskuvaa ja rahoitusta, Perholehto vaatii.

– Suomen päästöt ovat kokonaisuutena vähentyneet, mutta niin ovat vähentyneet hiilinielutkin, mistä on syyttäminen ennen kaikkea lisääntyneitä hakkuita. Hiilineutraalisuustavoite on tällä hetkellä pahasti punaisella, eikä hallitus ota tätä vieläkään riittävän vakavasti – päin vastoin.

Hallituksen toimimattomuus uhkaa aiheuttaa Suomelle sekä mojovat kustannukset nieluyksiköiden todennäköisen ostotarpeen takia että romuttaa Suomen uskottavuuden ilmastopolitiikan edelläkävijänä, Perholehto summaa.

AVAINSANAT

Hallituspuolueet ajautuivat pelisääntökeskusteluun Räsäsen toiminnan vuoksi – tilanne yhä päällä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Hallituspuolueet ovat ajautuneet pelisääntökeskusteluun Päivi Räsäsen (kd.) edesottamusten vuoksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Ristiriitatilanne on yhä päällä, sillä hallituspuolueissa ei myöskään katsota hyvällä, jos Räsänen äänestää valiokunnassa alkoholilakia koskevan mietinnön hylkäämistä. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Matias Marttisen mukaan asiasta käydään vielä keskustelua.

Hallituspuolueen kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen äänesti tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnan alkoholilakia käsitelleessä äänestyksessä hallituspuolueiden rinnalla opposition esitystä vastaan, jonka mukaan asian käsittely olisi keskeytetty valiokunnassa.

Räsänen oli 9-8 hallituspuolueiden voittoon päättyneessä äänestyksessä vaa’ankieliasemassa.

Valiokunta äänestää seuraavaksi loppuviikosta, tuleeko alkoholilain muutosta koskevasta esityksestä hylkäävä vai hyväksyvä mietintö. Muutoksella ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttiraja nousisi nykyisestä 5,5 prosentista kahdeksaan prosenttiin käymisteitse valmistettujen alkoholien osalta. Tässä Päivi Räsänen puolestaan aikoo tukea opposition rinnalla hylkäävää kantaa. Hän katsoo olevansa oikeutettu näin tekemään.

– Kyllä minä ajattelen, että olen minä täysin vapaa tässä. Oma tulkintani on, että vapaus koskee aivan koko tämä lain käsittelyä. Ja tämä on meillä ollut myös ryhmän kanta, Räsänen sanoi keskiviikkona medialle.

Hallituspuolueiden muissa eduskuntaryhmissä Räsäsen toimintaa ei kuitenkaan katsota hyvällä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen kertoo Demokraatille, että hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat olivat käyneet jo eilen yhdessä läpi sosiaali- ja terveysvaliokunnan tilannetta.

– Me käymme läpi ryhmäpuheenjohtajien kesken kaikki hallitusyhteistyöhön eduskunnassa liittyvät asiat ja kyllä me puhuimme myös tästä eilen.

Oliko sinulla tai muilla puolueilla jokin selkeä viesti KD:n ryhmäpuheenjohtajalle tässä asiassa?

– Kyllä minä olen keskustellut kollegani kanssa siitä, mitkä ovat hallitusyhteistyön pelisäännöt ja millä tapaa valiokunnassa edustajien kuuluu toimia. Ajatus siitä, että hallituspuolueiden edustaja sosiaali- ja terveysvaliokunnan tilanteessa, jossa äänestys olisi käytännössä jumiuttanut hankkeen käsittelyn valiokuntaan, niin sellaisen menettelyn tukeminen ei ole hallitusyhteistyön pelisääntöjen mukaista.

Tämä käytiin ryhmäjohtajien kesken läpi?

– Kyllä tämä käytiin läpi.

Kysymykseen siitä, käytiinkö keskustelua myös puoluejohdon suuntaan tai oliko asia puoluejohtaja-tasolla, Marttinen ei vastaa täsmällisesti.

– Kyllä tällaisten asioiden, jotka kuuluvat eduskuntaan, niiden asioiden käsittely kuuluu ennen kaikkea ryhmien puheenjohtajille.

MARTTISEN mukaan eilisessä ryhmäpuheenjohtajien keskustelussa todettiin myös pelisäännöt, joiden mukaan hallituspuolueiden on tärkeä ylläpitää varmuus siitä, että itse esitys etenee ja tulee eduskunnan suureen saliin käsittelyyn.

– Ja siellähän tietysti KD:llä on vapaus joka tapauksessa äänestää niin kuin he haluavat.

Jos se, että Räsänen olisi äänestänyt alkoholilain käsittelyn keskeyttämisen puolesta valiokunnassa ei ole hallituspuolueiden pelisääntöjen mukaista, kiinnostava kysymys kuuluu, onko sekään, jos äänestää mietinnön hylkäämistä valiokunnassa. Hallituspuolueilla vaikuttaa olevan asiasta ristiriitaa.

– Joka tapauksessahan se tulee sitten saliin käsittelyyn ja siellä joka tapauksessa sitten hallituksen enemmistö tulee sen asian kyllä hoitamaan, Matias Marttinen vastaa.

– Tästäkin varmasti vielä keskustellaan, hän kuitenkin lisää.

Hyväksyykö kokoomus sen, että Räsänen äänestää valiokunnassa vastoin hallituksen linjaa?

– Minulle on tärkeintä se, että esitys etenee suuren salin käsittelyyn. Silloin tietysti jokainen ryhmä vastaa edustajiensa toiminnasta valiokunnassa. Tästä asiasta käydään vielä keskustelua, hän toistaa.

Onko tulkittu oikein, että muut hallituspuolueiden eduskuntaryhmät eivät katso hyvällä myöskään sitä, että Päivi Räsänen äänestäisi hylkäämistä?

– Eivät katso. Minusta se on huono menettelytapa, mutta niin kuin sanoin, tämä on varmasti asia, josta sitten käydään vielä keskustelua.

Jos ja kun nyt näyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tekemässä alkoholilakiesityksestä hylkäävän mietinnön, lakiesitys voidaan kuitenkin hyväksyä täysistunnossa vastalausemenettelyn avulla.

Käytännössä täyistunnon ensimmäisessä käsittelyssä hallituspuolueista tehtäisiin vastaesityksen hallituksen esityksen hyväksymisestä. Jos se saisi tarpeeksi kannatusta, asia kävisi suuren valiokunnan käsittelyssä ensimmäisen ja toisen käsittelyn välissä.

Jos tämä menee suureen valiokuntaan, onko siellä sovittu hallituspuolueiden kesken niin, että siellä esitys ei enää muutu, vaan se menee hallitusohjelman mukaisena?

– Kyllä se lähtökohta on se, että me olemme täällä sitoutuneet viemään eteenpäin ja läpi hallituksen esityksen siinä muodossa kuin se on taloon annettu, Matias Marttinen vastaa.

Eli se koskee myös suurta valiokuntaa?

– Kyllä se minusta silloin koskee myös suurta valiokuntaa. Se vietäisiin siinä muodossa läpi, miten se on taloon annettu eli siinä olisi valmistustaparajoite mukana.

Toisin sanoen kauppohin tulisivat edelleen vain 8 prosenttia alkoholia sisältävät käymisteitse valmistetut juomat eivätkä mutta kahdeksanprosenttiset limuviinat jäisivät edelleen Alkon myyntiin.

DEMOKRAATTI kysyi myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelältä, miten puolueen eduskuntaryhmä suhtautuisi siihen, jos KD:n Päivi Räsänen äänestäisi alkoholilain hylkäämistä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

– Lähtökohtaisesti hallituspuolueiden tulisi edistää hallituksen esitysten läpiviemistä, mutta olen ymmärtänyt, että kristillisillä on jonkinlainen erillinen menettely näissä alkoholilakiasioissa.

Koskeeko se myös valiokuntaa?

– Heidän oman käsityksensä mukaan ainakin se ilmeisesti voi myös koskea valiokuntia.

Koskeeko se sinun käsityksesi mukaan?

– Se jää nähtäväksi, kuinka tämä prosessi tulee menemään. Itse toivoisin kyllä, että valiokunnasta asia tulisi hallituksen esityksen mukaisena käsittelyyn suureen saliin, missä sitten tätä niin sanottua erivapautta ehkä olisi luontevampaa soveltaa.

Toivotko vielä, että Räsänen muuttaisi kantansa tässä?

– Toivoisin, että hallituksen esitykset tulisivat valiokunnasta hallituksen tarkoittamassa yhdessä sovitussa kompromississa suureen saliin käsiteltäväksi, Jani Mäkelä vastaa.

AVAINSANAT