VALIKKO

SDP haluaa lakkolait takaisin perustuslakivaliokuntaan – tästä on kyse

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.)

Eduskunnan puhemiesneuvoston kokous kesti tänään poikkeuksellisen pitkään ja täysistunto pääsi alkamaan noin vartin normaalia myöhemmin.

Iltalehti ehti ensimmäisenä kertomaan puhemiesneuvoston kokouksen sisällöstä julkisuuteen. Se kertoi SDP:n esittäneen, että lakkolaki palautetaan perustuslakivaliokuntaan.

Demokraatin tietojen mukaan tukea tuli ainakin vasemmistoliitosta.

Puhemiesneuvostossa istuva sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) vahvistaa Demokraatille, että hän nosti asian esiin puhemiesneuvostossa.

Taustalla on se, että työrauhalakiin on tehty säädös, joka sallisi lain soveltamisen poliittisiin lakkoihin myös taannehtivasti. Toisin sanoen mahdollisesti jo käynnissä oleva poliittinen lakko voitaisiin keskeyttää lain tultua voimaan. Tätä kritisoi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Demokraatin haastattelusta viikonloppuna.

– Tällainen säännös tarkoittaa laillisen työtaistelun pakkolopettamista. En ole tietoinen, että pysyvän lain yhteydessä missään olisi näin aikaisemmin menetelty, Koskinen hämmästeli.

Koska poliittisia lakkoja koskeva taannehtiva voimaantulo ei ollut mukana hallituksen esityksessä, sitä ei käsitelty perustuslakivaliokunnassa, joka antoi lausuntonsa laista mietinnön tehneelle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.

KIURU sanoo, että Koskisen arvio voimaantulon perustuslaillisuudesta on askarruttanut SDP:ssä.

– Otimme tämän asian esille puhemiesneuvostossa. Muilta osin en halua kommentoida sitä, millaista keskustelua puhemiesneuvostossa oli, koska se on suljettu kokous. Mutta kyllä otimme tämän asian esiin. SDP:n jäsenet esittivät, että perustuslaillisuus olisi vielä syytä varmistaa.

Kiurun mielestä aikaa varmistamiselle olisi, koska todennäköisesti lakko-oikeuden rajoittamista käsitellään vasta myöhemmin tänään eduskunnassa. Tällä hetkellä keskustelua käydään opposition sairaalaverkkoa käsittelevästä välikysymyksestä.

– Lakko-oikeuden rajoittamiseksi voimaantulon perustuslaillisuutta olisi ollut järkevää tutkia joko niin, että eduskunnassa olisi selvitetty yksittäisten valtiosääntöoikeuden taholta tai perustuslakivaliokuntaa kuulemalla, onko tässä perustuslaillista ongelmaa. Meidän tehtävämme on varmistaa eduskunnassa, että isossa salissa käsitellään asioita, joiden perustuslaillisuudesta ei ole epäselvyyttä, Kiuru sanoo.

Hän ei osaa ottaa kantaa siihen, vaatiiko SDP myös suuren salin keskustelussa lakkolakien palauttamista perustuslakivaliokuntaan.

– Se jää sitten nähtäväksi, mitä SDP tekee. Mutta omasta puolestani esitin nämä epäilyt puhemiesneuvostolle. Niin kuin näkyy, listalla on edelleen lakko-oikeuden rajoittamista koskeva lainsäädäntö, Kiuru sanoo viitaten siihen, ettei SDP:n toive perustuslakivaliokuntaan palauttamisesta mennyt puhemiesneuvostossa läpi.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) toteaa, ettei ota kantaa puhemiesneuvostossa käytyyn keskusteluun, joka ei ole julkista.

– Yleisellä tasolla väitteellä mietinnön sisältämästä perustuslainvastaisuudesta täytyisi olla painavat perusteet. Kynnys (palauttaa asia perustuslakivaliokuntaan) on ollut eduskuntakäytännössä korkea. Tällaisilla väitteillä tulisi olla valtiosääntöoikeudelliset perusteet. Mikä tahansa julkisuudessa esitetty väite ei sinänsä voi tätä kynnystä ylittää, Vestman sanoo ja lisää Koskiseen viitaten, että tässä tapauksessa julkinen keskustelu näyttää perustuvan yhden työoikeuden asiantuntijan näkemykseen.

Vestmanin mielestä poliittisia lakkoja koskevassa voimaantulosäännöksessä ei ole kyse taannehtivuudesta, koska voimaantulosäännöksen oikeusvaikutukset ulottuvat lain voimaantulosta tulevaisuuteen.

– Eikä siinä arvioida seikkoja ennen lain voimaantuloa.

Vestmanin käsitys on se, että tämä on myös eduskunnan virkakunnan kanta.

Vestman sanoo myös, ettei perustuslaki sisällä yleistä taannehtivan lain kieltoa.

– Perustuslaki sisältää taannehtivan rikoslain kiellon. Lisäksi omaisuuden suojan kautta on annettu tietynlaista suojaa sopimussuhteiden muutosten osalta, josta tuossa voimaantulosäännöksessä ei siis ole kyse.

– Lisäksi on tärkeä huomata, ettei perustuslakivaliokunta pitänyt valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisena edes sitä, että työrauhaa koskevalla esityksellä puututaan voimassaoleviin työehtosopimuksiin sisältyvään työrauhaa koskeviin määräyksiin. Tältäkään osin kyse ei ollut taannehtivuuden kannalta ongelmallisesta sääntelystä.

AVAINSANAT

SDP:n Berg: Orpo hermoilee, kun hallituksen oma peli on sekaisin ja lupaukset petetty

SDP:n kansanedustaja Kim Berg ymmärtää, miksi pääministeri Petteri Orpo (kok) vetosi tänään kokoomuksen puoluevaltuuston kevätkokouksen yhteydessä voimakkaasti suurimpaan oppositiopuolueeseen SDP:hen ja sen puheenjohtajaan Antti Lindtmaniin, jotta nämä esittäisivät omat ratkaisunsa Suomen julkisen talouden kuntoon panemiseksi ja EU:n alijäämämenettelyn välttämiseksi.

– Ymmärrämme, että pääministeri Orpoa hermostuttaa tiistaina käytävä julkisen talouden suunnitelman käsittely, kun hallituksen oma peli on sekaisin ja lupaukset petetty. Pyydämme häntä malttamaan vielä siihen asti, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kim Berg sanoo.

– Orpoa hermostuttaa, koska hallituksen talouspolitiikalta on pudonnut pohja pois. Hallitus on laiminlyönyt kasvutoimet ja perusti budjettinsa aivan liian ruusuisen kasvuennusteen varaan. Hallitus laiminlyö veropohjan vahvistamisen ja nyt se joutuu ennätysnopeasti ja paniikissa nostamaan arvonlisäveroa historiallisen paljon. Lisäksi hallituksen aiheuttama työmarkkinakaaos on jo keväällä käynyt todella kalliiksi, ja uhkaa painaa Suomen taloutta vielä pitkään, Berg kuvailee.

Hallituksen olisi nyt syytä keskittyä omaan peliinsä, eikä turhaan haaskata voimiaan hyökkäilemällä Antti Lindtmania kohtaan.

– Hallitus julkaisi oman julkisen talouden suunnitelmansa vasta viikko sitten ja se tulee jo ensi viikolla eduskunnan käsittelyyn. Siinä yhteydessä SDP kertoo kyllä omasta oikeudenmukaisemmasta mallistaan. Hallituksen olisi syytä keskittyä omaan peliinsä, joka on täydellisen sekaisin, eikä turhaan haaskata voimiaan hyökkäilemällä puheenjohtaja Lindtmania kohtaan, toppuuttelee Berg.

– SDP korostaa, että sopeutukset ovat tarpeellisia, mutta ne pitää tehdä huomattavasti oikeudenmukaisemmin kuin mitä tämä hallitus tekee. Hallitus on rajannut suurituloiset ja rikkaat pois. Suomi ei selviä ilman vihreitä investointeja ja työperäistä maahanmuuttoa, joita hallitus omalla toiminnallaan jarruttaa kohtalokkaasti.

Berg arvelee, että Orpo pyrkii vetämään huomion pois omasta toiminnastaan:

– Orpon hallitus ajaa Suomen syvemmälle leikkauskierteeseen ottamalla vain entistä enemmän velkaa, tekemällä sen epäoikeudenmukaisesti ja runnoo työmarkkinauudistuksiaan läpi lainsäädännön arviointineuvostonkin kyseenalaistamalla tavalla. Hallitukselta taitaa olla omat eväät vähissä, kun reseptejä pyydetään jatkuvasti demareilta.

AVAINSANAT

VM: velkaantumisen kasvun pysäytys ei vaadi hallitukselta lisätoimia – väärinkäsitys liittyi huonoon sanavalintaan

Valtiovarainministeriö selkiytti viikonloppuna viestintäänsä huhtikuun lopulla julkaistun talouskatsauksen ennusteesta, josta VM:n mukaan lähti liikkeelle väärä käsitys STT:n uutisissa.

STT kertoi sekä torstaina 25. huhtikuuta katsauksesta tehdyssä uutisessa että perjantaina 3. toukokuuta julkaistussa pääministeri Petteri Orpon (kok.) haastattelussa VM:n todenneen taloudellisessa katsauksessaan, että hallituksen kehysriihessä päättämät toimet eivät vielä riitä velkaantumisen kasvun taittamiseen.

STT:n uutisointi perustui VM:n katsauksen esipuheen muotoiluihin. Hallituksen kehysriihen jälkeen julkaistun katsauksen esipuheessa VM sanoo ennusteessa kertovansa “miten hallituksen toimet – aiemmin päätetyt ja tuoreimmat – vaikuttavat talouteen sekä julkisen talouden alijäämään ja velkaan”.

Tämän perään sanotaan talouden nousevan taantumasta, mutta että alijäämien pienentäminen ja velkaantumisen taittaminen “vaativat hallitukselta nopeasti sekä lisää säästöjä että verojen korottamista”.

Jos yllätyksiä tulee, joudumme uudelleen tarkastelemaan asiaa.

VM:N kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander kertoi lauantaina STT:n haastattelussa ja viestipalvelu X:ssä, että ministeriön viestiä on tulkittu väärin ja että lisäsäästöjen tarve kuvasi tilannetta ennen hallituksen riihessä tekemiä päätöksiä. Spolanderin mukaan väärinkäsitys liittyi sanavalintaan.

-  Se keskeinen sana siinä on se “vaativat”. Kirjoitin sen menneessä aikamuodossa, ja nyt vasta myöhemmin huomasin, että sana “vaativat” on tietenkin sekä imperfektissä että preesensissä sama. Myönnän, että tässä suhteessa tämä ei ole parhaalla mahdollisella tavalla muotoiltu, Spolander kertoi.

Lisäsäästöjen tarpeen kiisti perjantaina myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) X-tilillään. Purran mukaan tilanne voi kuitenkin vielä muuttua.

-  Puskuria ei kuitenkaan juuri ole, ja kaiken pitää mennä nappiin. Paljon on kiinni reaalitalouden kehityksestä, verotuotoista ym. Jos yllätyksiä tulee, joudumme uudelleen tarkastelemaan asiaa, Purra kirjoitti.

SPOLANDERIN mukaan hallitus “otti viestistä vaarin” ja päätti kehysriihessä toimista, joilla julkista taloutta vahvistetaan noin 3 miljardilla eurolla vuoteen 2028 mennessä.

-  Jos hallitusohjelmassa ja riihessä päätetyt toimet toteutuvat suunnitellussa aikataulussa ja tavoitellussa mittaluokassa, silloin velkasuhteen kasvu tasaantuu hallituskauden aikana, Spolander sanoi.

VM:n arvion mukaan kehysriihessä tehtyjen päätösten ja hallitusohjelman toimien toteutuessa täysin velkasuhde asettuu vajaaseen 83 prosenttiin bruttokansantuotteesta hallituskauden lopulla vuonna 2027.

AVAINSANAT

Orpo uskoo EU-vaalien jälkeen syntyvän vastuullinen komissio – ”budjettiriihen eläkepäätökset kohtuullisia”

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo olevansa huolissaan äärioikeiston noususta Euroopassa. Hän kuitenkin uskoo, että kokoomuksen parlamenttiryhmä EPP saa vaalivoiton ja rakentaa maltillisen komission.

-  Uskon, että EPP tulee ykkösenä maaliin ja lähtee rakentamaan vastuullista komissiota siltä pohjalta, Orpo sanoi lauantaina tiedotustilaisuudessaan kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä Helsingissä.

EPP:stä oikealle oleville ryhmille on ennakoitu Euroopan tasolla hyvää tulosta.

Orpon mukaan on huolestuttavaa, että äärioikeistolaiset ovat monesti Venäjä-mielisiä, vastustavat Ukrainan tukemista eivätkä välitä oikeusvaltiosta.

-  Samoja piirteitä löytyy äärivasemmistosta. Ääriliikkeet kaiken kaikkiaan on tällä hetkellä nousussa Euroopassa, ja se on huolestuttava asia.

Orpon mukaan on tärkeää, että EU-vaaleissa pärjäisivät ne ryhmät, jotka ovat valmiita jatkamaan nykyistä Ukraina-politiikkaa.

On tärkeää, että EU-vaaleissa pärjäisivät ne ryhmät, jotka ovat valmiita jatkamaan nykyistä Ukraina-politiikkaa.

PUHEESSAAN kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa Orpo perusteli kehysriihen päätöksiä.

-  Kokoomuksen puoluevaltuutetut, me suojasimme hallitusohjelman ja kokoomuksen politiikan ydintä, työtä, turvallisuutta ja osaamista. Näiden varaan tuleva hyvinvointi rakentuu, sanoi Orpo.

Orpo sanoi, että eläkeläisten veroratkaisu on puhuttanut. Sen on uumoiltu olevan kova pala osalle kokoomuksen kannattajista.

-  Mielestäni eläkeläisten 200 miljoonan veronkiristystä voi pitää yhdeksän miljardin kokonaisuuteen peilaten kohtuullisena. Pienituloisten eläkeläisten veroja ei kiristetä, eläkeindekseihin ei kosketa.

Eläkeläisten niin sanottua raippaveroa ei koroteta eikä solidaarisuusveron alarajan korottamista peruta, muistutti Orpo. Raippavero kohdistuu suuriin eläkkeisiin.

Orpo korosti myös panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen. Panostuksesta tutkimukseen ei haluttu luopua.

-  Voisi sanoa niin, että köyhtyvä kansakunta antaa viimeiset rahansa tutkimus- ja tiedeyhteisön käyttöön.

AVAINSANAT

Nyt tietää kenelle EU-ääni ei mene: Euroopan sosialidemokraatit ei tee yhteistyötä äärioikeiston kanssa EU-parlamentissa

Kesän EU-vaaleissa voi äänestäjä olla hukassa, kun pohtii mille ryhmälle ja mihin yhteistyökoalitoon oma ääni menee.

Sosialidemokraattien osalta tilanne helpottuu. Euroopan sosialidemokraatit ovat antaneet yhteisen lupauksen siitä, että he eivät tee yhteistyötä eivätkä muodosta koalitiota äärioikeiston kanssa Euroopan parlamentissa.

– Jokainen suomalainen äänestäjä voi luottaa siihen, että SDP:lle annettu ääni ei takuuvarmasti edistä laitaoikeiston valtaanpääsyä Euroopassa, kiteyttää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

EUROOPAN sosialidemokraattisen puolueen mielestä äärioikeiston nousu Euroopassa uhkaa EU:n tulevaisuutta ja kansalaisia, heidän oikeuksiaan ja henkilökohtaista hyvinvointiaan.

Puolue toteaa, että niissä maissa, joissa äärioikeisto on tällä hetkellä hallituksessa, heikennetään lakko-oikeutta, työntekijöiden oikeuksia, lehdistön vapautta ja oikeusvaltioperiaatetta, hyökätään naisten oikeuksia vastaan ja pyritään heikentämään seksuaalivähemmistöjen saamia oikeuksia.

Puolue tuomitsee konservatiiviset ja liberaalit puolueet, jotka ovat mahdollistaneet äärioikeistopuolueiden valtaanpääsyn joko koalitioiden tai parlamenteissa tehtyjen sopimusten nojalla.

EUROOPAN sosialidemokraattisen puolueen lupauksen tarkempi sanamuoto on:

”Annamme horjumattoman lupauksen, johon jokainen eurooppalainen en äänestäjä voi luottaa: Emme koskaan tee yhteistyötä emmekä muodosta koalitiota äärioikeiston kanssa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että emme tee yhteistyötä tai muodosta liittoutumia ECR- tai ID-ryhmän kanssa Euroopan parlamentissa.

Samalla kehotamme kaikkia demokraattisia eurooppalaisia puolueita vastustamaan tiukasti kaikkea suhteiden normalisointia, yhteistyötä tai liittoutumista äärioikeiston kanssa. Odotamme heidän sisällyttävän tämän muodollisesti ja yksiselitteisesti vaaliohjelmiinsa ja puoluejulistuksiinsa, kuten S&D tekee manifestissamme ja tässä S&D:n johdon antamassa julistuksessa. Vain näin äänestäjät voivat luottaa siihen, että eurovaalien jälkeen äärioikeistoa vastaan on olemassa luotettava ja luja palomuuri.”

 

 

AVAINSANAT

Yritystukiremontti parlamentaariseen valmisteluun – Löfgren: miksi markkinataloudessa tuetaan liiketoimintaa, joka ei ole elinkelpoista ilman valtion tukea

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren esittää, että yritystukijärjestelmää ja sen karsimista alettaisiin uudistaa parlamentaarisena hankkeena. Näin muun muassa tehtiin, kun kansalliset tutkimus- ja kehitysmenot nostettiin neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Tämä onnistui TKI:n osalta eli ei pitäisi olla mahdotonta nytkään, Maria Löfgren kirjoitti X:ssä.

Hän myös ihmetteli X:ssä, miksi markkinataloudessa tuetaan kategorisesti sellaista liiketoimintaa, joka ei ole elinkelpoista ilman valtion tukea.

LÖFGRENIN kannanotto on vastaus pääministeri Petteri Orpon haastatteluun, jossa häneltä kysyttiin, miksi hallitus ei leikannut yritystukia vaikka leikkasi lähes kaikesta muusta.

– Samasta syystä kuin edellinenkään hallitus ei leikannut yritystuista. Niistä on todella vaikea leikata, kuului Orpon vastaus.

Viisi suurinta yritystukien saajaa olivat vuonna 2023 Viking Line (20,2 milj/€), UPM-Kymmene (18,3 milj/€), Outokumpu Stainless (17,5 milj/€), Stora Enso (11,3 milj/€) ja Metsä Board (9,9 milj/€). Listalla on myös muun muassa turveyrittäjiä ja Vermon Ravirata, jonka toimintaa tuettiin yli 6 miljoonalla eurolla.

AVAINSANAT