VALIKKO

“Rajoittaa vakavasti ammatillista järjestäytymistä” – OAJ riitauttaa työnantajajärjestön painostustoimen

Opetusalan ammattijärjestö OAJ riitauttaa Sivistysala ry:n painostustoimen laillisuuden ja haastaa työnantajajärjestön ohjeistuksen mukaan toimivat työnantajat käräjäoikeuteen.

Yksityisiä kouluja ja oppilaitoksia edustavan Sivistan päätöksen mukaan OAJ:n, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n ja Ammattiliitto Jytyn jäsenillä ei olisi enää oikeutta osallistua työajalla ja ansiota menettämättä ammattiliittojen päättävien elinten kokouksiin.

– Katsomme, että Sivistan painostustoimi rajoittaa vakavasti ammatillista järjestäytymistä ja syrjii työntekijöitä liittoon kuulumisen perusteella. Toimenpide kohdistuu yksittäisiin ammattiliittojen jäseniin, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa tiedotteessa.

OAJ:n kevätvaltuusto on koolla ensi viikolla, ja Sivista pyrkii Murron mukaan näin estämään vaaleilla valittujen valtuutettujen osallistumisen kokoukseen.

Sivistysala Sivista ryhtyi painostustoimiin, kun alan ammattiliitot ilmoittivat lakkouhkasta, OAJ katsoo. Lakkoihin jouduttiin järjestön mukaan, koska neuvotellen ei syntynyt palkkaratkaisua. Ensimmäinen lakko toteutui 23.-24. huhtikuuta ja uusi, nelipäiväinen lakko uhkaa 13.-16. toukokuuta. Sen piirissä on yli 2 000 yksityisten koulujen ja oppilaitosten työntekijää.

SIVISTA on jo aiemmin ilmoittanut keskeyttävänsä ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän sekä estävänsä liittojen jäsenten osallistumisen palkallisesti ja työajalla järjestö- ja luottamusmieskoulutukseen, OAJ kertoo.

Sivistan tuorein päätös rajoitustoimista on määräaikainen ja voimassa 30. kesäkuuta asti.

Osapuolet ovat hakeneet 9. huhtikuuta lähtien ratkaisua palkkakiistaan valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran johdolla. Sovittelija on jättänyt yhden sovintoehdotuksen, jonka OAJ hylkäsi.

OAJ TAVOITTELEE työn vaativuutta vastaavaa palkkaratkaisua, jolla varmistetaan kelpoisten opettajien pysyvyys yksityisellä opetusalalla. Sovittelu jatkuu järjestön mukaan tiiviisti alkuviikosta.

Sopimuksettomassa tilassa on noin 5 000 OAJ:n jäsentä yksityisissä kouluissa ja oppilaitoksissa.

OAJ, JHL ja Jyty neuvottelevat Sivista kanssa myös ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimuksesta. Nämä neuvottelut ovat kesken. Lakot eivät koske ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.

AVAINSANAT

SAK:ssa epäillään hallituksen kostaneen – tästä on kyse

Uusi työrauhalainsäädäntö tuli voimaan jo tänään. Alkuperäinen aikataulu lakko-oikeuden rajoittamiselle oli heinäkuu.

Pitkin kevättä on keskusteltu siitä, kiirehtiikö hallitus työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevaa lainsäädäntöä vai ei. Valiokuntakäsittely eduskunnassa enteili hoppua. Päätöksenteko venyi lopulta kuitenkin vapun yli.

Tiistaina työministeri Arto Satonen (kok.) kuitenkin ilmoitti, että laki on valtioneuvoston käsittelyssä torstaina ja presidentin esittelyssä perjantaina. Voimaan se tuli tänään lauantaina. Poliittisia työtaisteluja ei ollut päällä, joten kiire yllätti SAK:ssa.

– Ajankohta herättää kysymyksiä, reagoiko Orpo-Purran hallitus SAK:n hallituksen maanantaiseen ulostuloon. Siinä SAK kertoi kynnyksen vientimallineuvotteluihin osallistumiselle nousseen, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström epäilee SAK:n tiedotteessa.

Lindströmin mielestä on huolestuttavaa, jos harkitsevasta ja tasapainoisesta lainsäädäntötyöstä siirrytään hosumiseen – varsinkin jos motivaationa on kosto siitä, ettei järjestö suostu neuvottelemaan tilanteessa, jossa sopimalla ei ole mahdollista saavuttaa mitään parannuksia sen jäsenten asemaan.

– Tulee sellainen ajatus, että hallitus yrittää kaikin keinoin kiristää SAK:ta ja sen jäsenliittoja neuvottelemaan työmarkkinamallista, Lindström jatkaa.

SAK muistuttaa tiedotteensa mukaan, että työtaistelut keskeytettiin sen takia, että hallitus halusi keskustella ilman lakkopainetta työntekijän asemaa heikentävistä laeista. Neuvotteluiden sijasta voimaantuloa nyt siis kiirehdittiin.

– Pitkällä aikavälillä ei ole suurta merkitystä, tulevatko lakko-oikeuden rajoitukset voimaan toukokuussa vai heinäkuussa, mutta se osoittaa kuinka rajulla tavalla hallitus hyökkää työntekijöitä vastaan ja pyrkii puuttumaan ammattiliittojen vapaaseen neuvotteluoikeuteen – vaikka muuta väittääkin, Lindström tulkitsee.

AVAINSANAT

Lakkolait voimaan tänään

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset astuvat voimaan tänään.

Vastedes poliittiset lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Lisäksi tukilakkoja rajoitetaan ja lakkosakkoja korotetaan.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla äänin 107-57. Hallituspuolueiden lisäksi lakiesitysten puolesta äänestivät paikalla olleet keskustan ja Liike Nytin edustajat.

AVAINSANAT

Teollisuusliiton huipulta arvostelua STTK:lle ja Akavalle – nyt puhuu Antti Palola: “Yleislakko ei olisi tullut kyseeseen”

Lakkolait astuvat voimaan tällä viikolla ja palkansaajaliike käy sisäistä polemiikkia. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentoi Demokraatille ay-liikkeen tilannetta ja tulevaisuutta.

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset ovat tulossa voimaan tulevana lauantaina. Valtioneuvosto esittää, että presidentti Alexander Stubb vahvistaa lait perjantaina presidentin esittelyssä. Alun perin muutosten piti astua voimaan vasta heinäkuussa.

Antti Palola kutsui päivää surulliseksi STTK:n edustajiston kokouksessa torstaina.

Lakkolait ja muut hallituksen ajamat työelämämuutokset ovat herättäneet keskustelua ja vastustusta jo viime syksystä alkaen. Etenkin SAK:laiset liitot protestoivat niitä vastaan myös poliittisilla lakoilla. Muista keskusjärjestöistä osallistuminen oli kuitenkin vähäisempää.

SAK:laisen Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoitti tuntemuksiaan tällä viikolla myös julkisuudessa tokaisemalla, että liian harva ammattiliitto osallistui lakkorintamaan hallituksen työelämätoimia vastaan.

Lehtonen huomautti ensin Kansan Uutisille, että keväällä vain 7 000 työntekijää oli lakossa puolentoista miljoonan työntekijän oikeuksien puolesta.

– Akavalaiset ja STTK:n liitot loistivat poissaolollaan, Lehtonen jatkoi vielä Helsingin Sanomille.

Jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

ANTTI PALOLA kommentoi Demokraatille STTK:n edustajistokokouksen yhteydessä työrauhalainsäädäntöä koskevaa prosessia sanomalla, ettei se täyttänyt hyvän lainsäädännön valmistelutyötä.

Orpon hallitus on kuitenkin saamassa läpi liki kaiken, mistä se on haaveillut.

Otatko kritiikin vastaan, etteivät STTK ja Akava olleet tarpeeksi mukana rintamassa?

– Sanon näin, että suoraan en ota kritiikkiä vastaan. Meillä esimerkiksi STTK:ssa on erilainen toimintakulttuuri, johon ei ole perinteisesti kuulunut, että tekisimme STTK-tasoisia työtaistelupäätöksiä. Niitä ei ole käsittääkseni tehty nykyaikaisen STTK:n aikana kertaakaan vaan on todettu, että se on jokaikisen jäsenjärjestön oma asia arvioida tilanne.

– Meillä oli joitakin työtaistelutoimiin osallistuneita, Ammattiliitto Pro oli teollisuuden yhteisillä työpaikoilla ja sotejärjestöillä oli pienimuotoisia työtaisteluita.

Palola sanoo myös suoraan sen, ettei hänen mielestään paljon esillä ollut yleislakkokaan olisi tullut kyseeseen.

– Se olisi herättänyt liian paljon… En vain usko siihen tässä tilanteessa.

Miksi et?

– Ihan jos katson STTK:ta, me olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö ja jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

– Meidän jäsenkunnassa on karkeasti arvioiden suunnilleen yhtä suuri kannatus neljällä suurimmalla puolueella eli SDP:llä, kokoomuksella, keskustalla edelleenkin ja perussuomalaisilla. Näin ollen luulen, että se olisi ollut täysin mahdoton ajatus.

Lakipaketti on kuitenkin totta ja myös STTK:n edustajistosta nousi torstaina esiin kommentteja, joiden mukaan palkansaajaliike ei ollut talven ja kevään aikana tarpeeksi solidaarinen tai kyennyt yhteistyöhön. Kaivattiin lisäksi tiiviimpää yhteistyötä nimenomaan keskusjärjestöjen välillä.

Kritiikkiä tuli siis myös omilta, ei vain SAK:laisen Teollisuusliiton johtoportaasta.

– Luulen, että tällä hetkellä keskusjärjestöjen suhteet ovat ainakin puheenjohtajatasolla parhaimmat kuin moneen aikaan. Meidän keskinäinen vuoropuhelu ja yhteistyö on erittäin hyvää, Palola kuittaa.

– Mitä tulee keskinäiseen solidaarisuuteen, kaikki liitot arvioivat omasta näkökulmastaan. Ehkä vaikkapa hoitajaliitot katsovat, että he eivät ole saaneet matkan varrella solidaarisuutta riittävästi vaikkapa teollisuuden liitoilta omille pyrkimyksilleen ja tässä tilanteessa se käännettiin toisinpäin.

Se on selvästi nähtävissä, liitot ajavat ensisijaisesti omia intressejään ja etujaan.

PALOLA muotoilee työmarkkinatilanteen niin, että “työmarkkinalaiva seilaa rajoitetun näkyvyyden vallitessa”. Elämme murrosaikaa ja ay-liikkeen neuvottomuutta.

– Ensin EK irtaantui kokonaisratkaisuista, mentiin toimialakohtaisiin ratkaisuihin, toimialakohtaisista ratkaisuista mentiin paikalliseen sopimiseen esimerkiksi niin, että Metsäteollisuus irtaantui kokonaan tes-sitovista sopimuksista. Siellä on ollut menossa oma työmarkkinaepävarmuus.

– Porvarihallitus toi poliittisen epävarmuuden lainsäädäntöhankkeiden kanssa ja tässä ollaan ehkä oltu jonkin verran neuvottomia, että kuinkas tässä näin kävi. Silloin analyyttisen arvioinnin sijasta lähdetään helposti käymään tällaista solidaarisuuskeskustelua.

Onko sitten niin, että Orpon hallitus on onnistunut jonkinlaisessa hajota ja hallitse -taktiikassa ja onko maailma muuttunut niin, että liitot ajavat vain omia intressejään ja suuri kuva puuttuu?

– Totta kai. Kun keskusjärjestöt eivät enää istu siinä pöydässä, missä määritellään suomalaisen työn hinta ja sovitaan, ja se on nyt liittojen tehtävä, niin kaikilla liitoilla on totta kai sen oman toimialansa erityisasiat ja silloin ehkä unohtuu se keskinäinen solidaarisuus. Se on selvästi nähtävissä, liitot ajavat ensisijaisesti omia intressejään ja etujaan.

– Mutta tällä hallituskaudella, luulen, että vaikka olisimme tehneet mitä tahansa, arvioni on se, että porvarihallitus olisi vienyt hankkeensa läpi siinä muodossa kuin ne nyt menevät.

Avautuuko tästä aika lohduton näkymä ay-liikkeen lähitulevaisuuteen?

– Sanotaan, että sellainen riski on olemassa, ellemme opi tästä jotain.

– Minun mielestäni itse kunkin liiton, järjestön ja keskusjärjestön olisi syytä arvioida omassa piirissään, että miten tämä meni ihan oikeasti ja kannattaisiko tehdä jotain toisin jatkossa.

PALOLAN kausi STTK:n johdossa jatkuu joulukuulle 2025. Toisin kuin talvella julkisuudessa spekuloitiin, hän ei ole jäämässä eläkkeelle kesken viimeisen kautensa. Asiasta käytiin keskustelua STTK:n sisällä lopputalven aikana.

– Päädyimme siihen, että tässä ajankohtaisessa tilanteessa on ehkä hyvä, että jatkan vielä puheenjohtajana, kauden loppuun, jos vain voimat riittävät, Palola sanoo torstaina.

AVAINSANAT

Antti Palola: Hallitus politisoi työelämäasiat pysyvästi – “kylmää ja ideologista politiikkaa”

Kuva: Nora Vilva

─ Miten hallituksen koulutusleikkauspäätöksillä Suomi voi säilyä osaavana kansana, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kysyy.

Suomen on pärjättävä maailmassa, jossa digitalisaatio kiihtyy, ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää teknologisia harppauksia, tekoäly valtaa alaa ja uusi turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii monipuolisia toimia.

– Suomen hallituksen vastaus näihin haasteisiin on leikata koulutuksesta. Jatkuvaan oppimiseen kohdistuvat leikkaukset tällä hallituskaudella nousevat hallitusohjelman perusteella yli 300 miljoonaan euroon, Antti Palola hämmästelee.

Tänään Helsingissä STTK:n edustajistossa puhuneen Palolan mielestä hallituksen leikkauslista on ”vaikuttava”, mutta erittäin ikävällä tavalla.

─ Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi lakkautetaan. Vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan ja opiskelijamaksuja korotetaan vastaavasti, mikä tarkoittaa, että jos haluat opiskella, maksat lisää. Avoimen korkeakouluopiskelun opiskelijamaksuja korotetaan ja korkeakoulujen valtionrahoitusta leikataan, hän listasi.

Lisäksi kevään kehysriihessä päätettiin vielä esimerkiksi leikata ammatillisesta koulutuksesta. Jo aiemmin päätettiin opiskelijoiden opintotuen indeksin jäädyttämisestä ja nyt myös maksutonta
oppimateriaalia aiotaan rajoittaa. Lisäksi opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle.

– Jo ennestään eri maiden välistä vertailua tekevä Pisa-tutkimus osoittaa suomalaisen osaamistason olevan laskussa. Kun osaamisesta leikataan, leikataan samalla tulevaisuudesta.

Hallituksen leikkauslista on ”vaikuttava”, mutta erittäin ikävällä tavalla.

NYKYINEN hallitus on STTK:n puheenjohtajan mielestä tehnyt kovaa, kylmää ja ideologista politiikkaa. Työlainsäädännön valmistelussa ei ole noudatettu kolmikantaisen lainsäädäntövalmistelun vakiintuneita toimintatapoja ja valmistelussa on ollut mukana poikkeuksellisen vahva poliittinen ohjaus.

─ Säästötalkoiden punainen lanka on ollut se, että otetaan heikoimmassa asemassa olevilta, eikä häiritä hyvätuloisten, hyväosaisten ja varakkaiden rauhaa, Palola kiteyttää.

Hän arvelee, että viime syksyn ja tämän kevään jäljiltä työelämäasiat ovat pysyvästi politisoituneet.

– Se on tämän hallituksen virhe eikä siitä seuraa työmarkkinoille mitään hyvää sen paremmin lyhyellä kuin pidemmällä tähtäimelläkään. Riitely jatkuu edessä olevissa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa, Antti Palola ennustaa.

AVAINSANAT

Ansiopäivärahaa hakeneiden määrä kääntyi laskuun

Ansiopäivärahaa hakeneiden määrä on kääntymässä laskuun, arvioi Avoin työttömyyskassa A-kassa.

Toukokuun puolivälissä ansiopäivärahahakemusten määrä oli 16 prosenttia pienempi kuin huhtikuun vastaavana ajankohtana.

Myös lomautettujen osuus näyttää kääntyvän laskuun. Toukokuun puolivälissä heitä oli 19 prosenttia ansiopäivärahan saajista, kun koko alkuvuoden aikana lomautettujen osuus on ollut yli 40 prosenttia.

A-kassan ansiopäivärahaa sai toukokuun puoliväliin mennessä 17  400 ihmistä.

AVAINSANAT