VALIKKO

Olisiko kansanedustajan pidättämiseen pitänyt saada eduskunnan suostumus?

Kuvassa eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari.

Niin valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén kuin eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari katsovat, että eduskunnan puhemiesneuvostossa olisi ollut hyvä kertoa kansanedustaja Timo Vornasen tapauksesta. Jälkikäteen ajatellen siitä olisi ollut hyvä keskustella, Pelttari lausuu Demokraatille.

Puhemiesneuvoston jäsen, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on ihmetellyt viestipalvelu X:ssä, miksei puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ole informoinut puhemiesneuvostoa kansanedustaja Timo Vornaseen liittyvistä tapahtumista, vaikka Halla-aho tiesi asiasta jo silloin, kun puhemiesneuvosto kokoontui perjantaina.

Hän on liittänyt omaan päivitykseensä apulaispormestari, ex-kansanedustaja Paavo Arhinmäen päivityksen, jossa Arhinmäki toteaa, että puhemiestä pitää välittömästi informoida, jos kansanedustaja pidätetään.

– Onko kukaan kysynyt puhemieheltä, miksi hän ei informoinut eduskuntaa pidättämisestä ennen perjantain täysistuntoa? Arhinmäki kysyy.

– Olen pyytänyt puhemiesneuvoston jäsenenä perjantaina illalla klo 19.37 lisätietoa edustajille tapauksesta sähköpostitse. Puhemies ei ole vastannut viestiini tähän mennessä, Pekonen päivitti.

Halla-aho on vastannut hänelle.

– Edustaja Pekonen ei sähköpostissaan esittänyt mitään tällaista arvostelua vaan ainoastaan toivoi, että “asiasta informoidaan lisää edustajia heti kun se on mahdollista”. Näin myös aiomme toimia, Halla-aho kirjoitti.

Puhemies viittaa myös Ilta-Sanomien artikkeliin, jossa kerrotaan eduskunnan tiedotteesta.

“Perjantaina julkisuuteen tuli tieto, että kansanedustaja Timo Vornaseen kohdistuu rikosepäily. Asia tuli eduskunnan kanslian tietoon perjantaina 26.4. aamupäivällä. Ensitiedot olivat niukat, ja eduskunta noudatti tutkinnanjohtajan ohjetta olla tiedottamatta asiasta, koska halusi turvata kriittisessä vaiheessa olevan tutkinnan”, eduskunnan tiedotteessa todetaan.

Halla-aho on kirjoittanut myös, että eduskunnan pääsihteeri on lauantaina kello 9.59 vastannut edustaja Pekosen perjantaiseen sähköpostiviestiin.

JULKISUUDESSA on ollut pitkin matkaa hivenen erilaista tietoa siitä, mistä Vornasta epäillään. “Epäiltynä oleva 54-vuotias mies, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei voi esitutkintalain perusteella vahvistaa, on tällä hetkellä pidätettynä henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta”, poliisi tiedotti lauantaina. Poliisi ei tuolloin tarkentanut rikosnimikettä.

Esimerkiksi MTV Uutisten lauantaisten tietojen mukaan Vornasta olisi epäilty törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä tuomio olisi vähintään yksi vuosi vankeutta.

Epäillyn rikoksen tuomion pituudella on merkitystä siltä kannalta, olisiko Jussi Halla-ahon pitänyt informoida eduskuntaa Vornasen pidättämisestä ja olisiko pidättämiselle tarvittu eduskunnan suostumus.

“Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta“, perustuslain pykälässä 30 lukee.

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella näyttää selvältä, että pidättäminen on voinut juridisessa mielessä tapahtua ilman eduskunnan suostumusta. Toisin sanoen esimerkiksi vaatimus vähintään kuuden kuukauden vankeudesta epäillystä rikoksesta olisit täyttynyt mediatietojen mukaan.

Ja tänään myös poliisi tiedotti kello 16 jälkeen, että heti tapahtumien jälkeen rikosnimikkeinä olivat törkeän pahoinpitelyn yritys, laiton uhkaus ja ampuma-aserikos.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen toteaa Demokraatille, että vaikka törkeän pahoinpitelyn yrityksen minimirangaistus olisi 14 päivää, pakkokeinojen osalta minimi luetaan täytetyn teon osalta eli tässä tapauksessa ikään kuin kyseessä olisi törkeä pahoinpitely, josta minimi on vuosi.

Poliisin mukaan tapauksen rikosnimikkeet kuitenkin täsmentyivät viikonlopun aikana. Miestä, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei edelleenkään vahvista ja joka mediatietojen mukaan on Vornanen, epäillään tällä hetkellä vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta. Näistä kustakin minimirangaistus on sakkoa.

Epäilty otettiin poliisin mukaan kiinni perjantaina aamuyöstä, ja hänet pidätettiin saman päivän aikana. Epäilty vapautettiin lauantaina.

VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDEN emeritusprofessori Mikael Hidén on käsitellyt perustuslain 30. pykälän soveltamista eduskunnan kanslian julkaisussa Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä (pdf).

“Perustuslain 30 §:n 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan on kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Virkkeestä käy selväksi, että kansanedustajalla ei ole mitään yleistä immuniteettia rikosprosessuaalisia pakkokeinoja vastaan. Tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus ei sisällä sellaista ajatusta, että eduskunnan tehtävänä olisi ottaa kantaa kyseisiin pidätyksiin tai vangitsemisiin tai että eduskunnalla olisi toimivaltaa vaikuttaa niihin. Ilmoitusvelvollisuuden merkitys on kahtalainen. Se palvelee eduskunnan tarvetta tietää kansanedustajan esteistä hoitaa edustajantointa… Yleinen ilmoitusvelvollisuus antaa eduskunnalle jonkinlaisia mahdollisuuksia seurata tämän normin noudattamista, toisin sanoen sitä, että suostumusta ei jätetä pyytämättä silloin kun se on tarpeen“, Hidén kirjoittaa.

Kirjan mukaan perustuslain 30. pykälän rajoitus viranomaisten toimivaltuuksiin koskee vain pidättämistä ja vangitsemista.

“Säännös ei siten merkitse rajoitusta poliisilla virkatehtävissään olevaan kiinniotto-oikeuteen, olipa kyseessä pakkokeinolaissa tarkoitettu epäillyn kiinniottaminen – jonka on 24 tunnin kuluessa johdettava pidättämiseen tai vapauttamiseen – taikka poliisilaissa tarkoitetut ja lyhytaikaiseksi säädetyt kiinniottamiset esimerkiksi henkilöllisyyden selvittämistä ja henkilön suojaamista varten“, Hidén kirjoittaa.

Perustuslaissa todetaan siis, että kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita, elleivät tietyt perustuslaissa mainitut ehdot täyty. Eli jos epäilty rikos ei täytä vähintään kuuden kuukauden lievimmän rangaistuksen ehtoa eikä kansanedustajaa epäiltäisi painavista syistä syylliseksi, eduskunnan suostumus pitäisi perustuslain mukaan hankkia. Siitä, miten tulisi menetellä eduskunnan suostumusta pyydettäessä ja suostumusta annettaessa, ei ole Hidénin mukaan kuitenkaan olemassa säännöksiä. Suostumus olisi kuitenkin pyydettävä etukäteen. Suostumuksen antamiseen riittäisi täysistunnossa yksinkertainen enemmistö.

NYT siis kuitenkin näyttäisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan siltä, ettei suostumusta pidättämiseen olisi tarvinnut kysyä.

Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) on kuitenkin nyttemmin katsonut Ylelle, että hänen olisi ollut syytä informoida eduskunnan puhemiesneuvostoa heti perjantaina kansanedustajan pidätyksestä ja osallisuudesta ampumavälikohtaukseen.

– Tässä mitä ilmeisimmin tapahtui jonkinlainen koordinaatiokatkos minun ja pääsihteerin väillä. Pääsihteeri sai tiedon tästä asiasta poliisilta ja informoi minua. Kaiketi oletin, että pääsihteeri olisi sitten informoinut kaikki ne tahot, jotka siinä tilanteessa on syytä informoida, Halla-aho sanoo Ylelle.

Helsingin Sanomille Halla-aho on aiemmin kertonut, että oli saanut eduskunnan pääsihteeriltä Antti Pelttarilta tiedon joko kansanedustajan kiinniotosta tai pidätyksestä.

Emeritusprofessori Mikael Hidén puntaroi Demokraatille, että toisaalta eduskunnan informoimisen tarve ja eduskunnan pitäminen ajan tasalla puoltaa sitä, että puhemies saatuaan ilmoituksen pidätyksestä olisi ilmoittanut sen myös täysistunnolle.

Toisaalta Hidén sanoo näkemyksenään, että vastakkaiseen suuntaan puhuisi se, että täysistunnolle ilmoittaminen lisäisi huomattavasti asian julkisuutta mediassa.

– Itse olen vähän kahden vaiheilla, kun toisaalta informaation tarve ja avoimuus on hyvä.

Hidén nostaa eduskunnalle tiedottamiseen vaikuttavana seikkana myös sen, että asiassa on kyseisessä tilanteessa mahdollisesti oltu vaillinaisten tietojen varassa.

Yhtä lailla kuin eduskunnan täysistunnolle informoimista Hidén pyörittelee myös kysymystä puhemiesneuvoston informoinnista. Hän vaikuttaa ymmärtävän toisaalta sitä, että puhemiesneuvostoa olisi ollut hyvä avoimuuden nimissä informoida mutta nostaa myös esiin sen, että jos poliisi ei ollut voinut vahvistaa ampumistapaukseen liittyvän henkilön nimeä julkisuuteen, asiasta kertomiseen eduskunnassa liittyy ongelmia. Hidén asettuu kuitenkin sille kannalle, että puhemiesneuvostoa olisi ollut hyvä informoida asiasta.

EDUSKUNNAN pääsihteeri Antti Pelttari ei myöskään ottanut perjantaina eduskunnan puhemiesneuvostossa Pelttarin tapausta esiin.

– Varmaankin jälkikäteen ajatellen siitä olisi ollut hyvä keskustella, Pelttari kommentoi Demokraatille.

Hän vaikuttaa on siis samoilla linjoilla kuin Halla-aho.

Sinänsä Pelttari näkee, ettei hänellä todennäköisesti ollut velvoitetta kertoa puhemiesneuvostolle asiasta.

– Tässä tilanteessa tulkitsen niin, että eduskunnan luvalle poliisin toimille ollut siinä vaiheessa tarvetta.

Toisaalta Pelttari viittaa myös puhemiesneuvoston informoimattomuuden taustalla siihen, että eduskunta noudatti tutkinnanjohtajan ohjetta olla tiedottamatta asiasta.

– Mutta totta kai sitten eduskuntayhteisön osalta on hyvä, että näistä asioista tultaisiin esiin, mutta tässä varmaan täydellistä lopputulosta on vaikea eri intressien välillä saavuttaa.

Pelttari ei lähde avaamaan yksityiskohtia siitä, millaista tietoa poliisi eduskunnalle antoi perjantaiaamuna kansanedustajan rikosepäilystä.

ANTTI PELTTARI ei myöskään kommentoi kansanedustaja Vornaseen liittyvää poliisitutkintaa.

Hän painottaa, että sitä kommentoi vain poliisi.

Demokraatti kysyi Pelttarilta kommenttia muun muassa siihen, onko poliisi tutkinut kansanedustajan työhuonetta eduskunnassa.

Kysymykseen, selvittääkö eduskunta esimerkiksi sisäisellä selvityksellä, onko Vornasella voinut olla ase eduskunnassa hän vastaa myös, että on esitutkinnan asia selvittää rikosepäilyyn liittyvät seikat.

Poliisi on sittemmin kertonut Helsingin Sanomille, ettei Vornasella ole ollut asetta päivällä eduskunnassa.

Eduskunnasta on myös aiemmin annettu tieto, että vaikka kansanedustajat voivat tilapäisesti säilyttää harrastusaseitaan eduskunnan turvatiloissa, Vornanen ei ole säilytyspalvelua käyttänyt.

Pelttari ei kommentoi suoraan kysymystä, muuttuvatko eduskunnassa työskentelevien virkamiesten tai kansanedustajien turvatarkastukset tapauksen vuoksi. Kansanedustajat, heidän avustajansa ja virkamiehet pääsevät taloon tällä hetkellä ilman turvatarkastusta.

– Lienee itsestään selvää, että tämän tapauksen jälkeen turvallisuudesta eduskunnassa keskustellaan. Katsotaan, onko keskustelulla jotain seurauksia, hän sanoo.

Pelttari itse uskoo, että jatkossakin turvatarkastus kohdistuu todennäköisesti eduskunnassa vieraileviin henkilöihin eikä siellä työtään tekeviin. Hän muistuttaa, että päätöksistä vastaavat kuitenkin viime kädessä kansanedustajat.

PELTTARI ei ennakoi sitäkään, voiko ampumaharrastuksessa ja metsästyksessä käytettävien aseiden säilyttämiseen eduskunnassa tulla muutoksia. Hän kuitenkin painottaa, ettei näe metsästysaseiden säilyttämisellä eduskunnassa suoraa yhteyttä kansanedustajan rikosepäilyyn.

Mikseivät kansanedustajat voi säilyttää aseita heidän eduskunnan läheltä hankkimissaan asunnoissa tai kodeissa? Tähän peruste on Pelttarin mukaan ollut se, että kansanedustajat saattavat lähteä ampuma- tai metsästysharrastukseen suoraan eduskunnasta.

Myöskään eduskunnan turvallisuusjohtaja Tiina Ranta ei halua tässä vaiheessa puhua siitä, tuleeko eduskunnan turvallisuustarkastusten käytäntöihin muutoksia.

Hän toteaa, että eduskunnan turvallisuuskäytänteet ovat salassapidettäviä.

Hän sanoo, että fokus on nyt muualla.

– Keskiössä on nyt se, että saadaan taloon työrauha. Selvitellään näitä asioita nyt ajan kanssa.

Ranta ei kommentoi myöskään sitä, tekeekö eduskunta sisäistä selvitystä median tiedoissa epäillyksi mainitun edustaja Timo Vornasen liikkeistä eduskunnassa liittyen torstain ja perjantain tapahtumiin.

– Siellä on poliisilla esitutkinta käynnissä. Mennään aika pitkälle sen mukaan, mitä poliisi tästä asiasta tiedottaa. Jos tulee pyyntöjä (poliisilta), sitten niitä toteutellaan. Pitäydyn valitettavasti nyt kommentoimasta sitä, mitä me teemme tämän asian osalta.

Ranta muistuttaa, että esimerkiksi kameravalvonnan tallenteet ovat salassapidettäviä eikä niitä luovuteta medialle.

Sitä, onko tallenteita luovutettu poliisille, hän toteaa, että yleisellä tasolla poliisin tarpeet selvitetään, mutta käynnissä olevaan tapaukseen hän ei ota mitään kantaa.

EDUSKUNNAN kansliatoimikunta päätti helmikuussa, että aseita pitää säilyttää eduskunnan tiloissa vain turvallisuusosaston osoittamassa paikassa. Aseiden säilytys liittyy käytännössä ampuma- tai metsästysharrastukseen.

Aloite helmikuiseen ohjeen muutokseen tuli eduskunnan turvallisuusosastolta tämän vuoden alussa. Tämä lähti liikkeelle Rannan mukaan ”normaalista kehittämistarpeesta”.

– Täällä jatkuvasti kehitetään ja viedään asioita eteenpäin riskilähtöisesti. Kun esille tulee tarve, sitten tehdään ohje tai periaate.

Virallisen ohjeen mukaan ase on annettava turvallisuusosaston virkamiehelle, joka laittaa sen asianmukaisesti säilöön. Jos virkamiehellä tai kansanedustajalla on tarve aseen väliaikaiseen säilyttämiseen, asianomaisen henkilön on ilmoitettava asiasta turvallisuusosastolle viipymättä. Jo lupa aseeseen edellyttää sitä, että sitä on säilytettävä oikein, Ranta toteaa.

Sitä, kuinka moni eduskunnan työntekijä tai kansanedustaja säilyttää asetta eduskunnan turvallisuusosaston osoittamassa paikassa Ranta ei kerro. Se on salassapidettävä asia.

Kysyttäessä yleisellä tasolla sitä, onko eduskunnassa säilytetty aseita oikein eli käytännössä, olisiko ollut myös väärää säilytystä, Tiina Ranta ei osaa suoraan vastata.

Onko sinulla tiedossa, että aseita on säilytetty eduskunnassa oikein vai onko toista tietoa, että ei olisi säilytetty oikein?

– En ota siihen tässä kohtaa vielä kantaa. Mennään asia kerrallaan.

AVAINSANAT

”Kumpaa pitää uskoa, THL:ää vai teitä?” – Orpo väitti, että hoitojonot ovat pidentyneet

Oppositiopuolueista SDP ja vasemmistoliitto epäilevät, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi väärän todistuksen eduskunnan kyselytunnilla todetessaan, että hoitojonot ovat kasvaneet eikä viime kaudella toteutettu hoitotakuu toimi.

Hallitus päätti kehysriihessään pidentää julkisen perusterveydenhuollon hoitotakuun kolmeen kuukauteen nykyisestä kahdesta viikosta.

Päätöksen kyseenalaisti kyselytunnilla ensimmäisenä SDP:n Ville Merinen, joka kertoi tositarinan läheisestään, joka alkoi kärsiä vatsakivuista. Selvitykset kuitenkin myöhästyivät ja pääsy jatkotutkimuksiin venyi. Syyksi paljastui vatsan alueen syöpä.

– Hän pääsi onneksi lopulta hoitojen pariin. Hallitus rajaa hoitotakuun jopa kolmeen kuukauteen, ja voimme jokainen kuvitella elämistä jatkuvassa epävarmuudessa kolme kuukautta pohtimassa oireita ja niiden syitä.

Hän kysyi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolta (ps.), mitä tämä vastaa ihmiselle, joka pohtii, pääseekö ajoissa lääkärille.

– Kolmen kuukauden hoitotakuu ei tarkoita sitä, että se on aina ja kaikilla se kolme kuukautta. Palvelutarpeen arvio tehdään siinä vaiheessa, kun asiakas on yhteydessä terveysasemaan. Jos on epäily, että voisi olla syöpää, varmasti pääsee aikaisemmin tutkimuksiin, ministeri vastasi.

VIIME hallituskauden perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kuvaili hoitotakuun romuttamista yhdeksi kehysriihen kauheimmista päätöksistä. Hän kysyi pääministeri Orpolta, onko hallituksella varaa sosiaali- ja terveydenhuollon alasajoon.

– Te teitte lain hoitotakuusta, mutta se ei toiminut, koska te teitte siihen ympärille sote-ratkaisun, joka on räjäyttänyt kustannukset. Hoitojonot ovat pidentyneet, Orpo totesi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (kuvassa) tarttui tähän vastaukseen.

– Pääministeri Orpo, taisitte tulla antaneeksi väärän todistuksen eduskunnan edessä. Sanoitte, että hoitojonot ovat pidentyneet, ja sillä ikään kuin perustelitte hoitotakuun leikkaustanne. Tämä ei pidä paikkaansa.

TUPPURAINEN lainasi sanatarkkaan Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n arviota: ”Lokakuussa 2023 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsi selvästi aiempaa paremmin jo viikon kuluessa.”

– Eli tämä kahden vuoden aikainen hoitoon pääsyn pidentyminen on siis pysähtynyt ja odotusajat ovat lyhentyneet. Tämä kertoo siitä, että hoitotakuu on toiminut.

Hallitus vie hyvinvointialueilta rahat, 132 mijoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että lääkäreitä ja hoitajia vähennetään satoja, Tuppurainen huomautti.

– Ja sen vuoksi te joudutte heikentämään hoitotakuuta, koska ihmiset eivät saa sitä hoitoa. Te annoitte eduskunnalle väärän todistuksen. Kumpaa pitää uskoa THL:ää vaiko teitä?

Orpon mukaan ”isossa kuvassa tosiasia on se, että meillä on erittäin pitkät jonot hoitoon, viestejä tulee jatkuvasti eri puolilta Suomea”.

Tuppurainen kommentoi kyselytunnin jälkeen hoitotakuuasiaa myös viestipalvelu X:ssä.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kritisoi sitä, ettei Orpo vastannut Tuppuraisen kysymykseen.

– Kyllä ministerien pitää puhua eduskunnalle ja kansalaisille totta. Puhuitteko te tänään totta vai ette?

Orpo selitti, että hänen tarkoituksenaan oli kuvata tilannetta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Meillä pitkät hoitojonot, pulaa osaavasta henkilökunnasta ja valtava puute rahasta. Me ratkomme näitä kolmea asiaa. Perusta tälle kokonaisuudelle luotiin viime hallituksen sote-ratkaisulla. Jos jollain on merkitystä ja jos joku on totta, se on, että me teemme kaikkemme, että ihmiset saavat tässä maassa hoitoa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman yritti vielä saada Orpon vastaamaan, antaako THL hänen mielestään väärää tietoa nykyisestä hoitotakuusta

– Täytyy olla tarkkana, mitä sanoo, mutta oliko niin, että hoitotakuun lainsäädäntö tuli voimaan 1. syyskuuta 2023? Tuskin se on valtavasti ehtinyt vaikuttamaan, jos hoitojonot ovat sitten lyhentyneet, pääministeri totesi.

SDP:n Ilmari Nurminen kertoi tilanteesta Pirkanmaalla, jossa tilannetta on tutkittu. Nykyisen lain tultua voimaan 85 prosenttia on päässyt hänen mukaansa kahdessa viikossa lääkärille.

AVAINSANAT

Ohisalo kurmotti Mykkästä metsien suojelusta: “Aikooko hallitus hyväksyä absurdit satumetsäkriteerit”

Vihreiden Maria Ohisalo ja Jenni Pitko (oik.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 16. toukokuuta.

Vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo kovisteli hallitusta vanhojen metsien suojelusta eduskunnan torstain kyselytunnilla. Ohisalon nosti tikun nokkaan vielä valmistelussa olevat suojelukriteerit, jotka ovat herättäneet viime päivinä vilkasta keskustelua.

– Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut suojelemaan kaikki valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät. Nyt tästä lupauksesta kiinni pitäminen vaikuttaa olevan erittäin, erittäin huteralla pohjalla, Ohisalo aloitti.

Suojelukriteereitä ollaan Ohisalon mukaan hilaamassa niin korkeiksi, ettei esimerkiksi Etelä-Suomesta löydy välttämättä lainkaan suojeltavia metsiä.

– Etenkin maa- ja metsätalousministeriön käden jälki näkyy siinä, että lahopuukriteereitä vaaditaan sellaisiksi, että sopivia määriä ei ehkä löydy enää kuin harvoista luonnontilaisista metsistä jos niistäkään. Se, että te ette sano näistä kriteereistä yhtään mitään julkisuuteen, kertoo ehkä siitä, että ne eivät ole teille täysin poissuljettuja. Luonnon kannalta ne ovat kuitenkin täysin mahdottomia, Ohisalo sanoi ja viittasi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäseen (kok.).

OHISALO penäsi vastausta siihen miksi hallitus “pyörittelee kriteereitä, jotka ovat jopa viisi kertaa tiukempia kuin arvokkaiden metsien vapaaehtoisen suojelun Metso-ohjelmassa” samalla, kun se leikkaa myös Metso-ohjelman rahoitusta.

– Aikooko hallitus hyväksyä absurdit satumetsäkriteerit vanhoille metsille vai aiotteko te varmistaa, että myös Etelä-Suomesta saadaan riittävästi uusia kohteita vanhoille metsille kuuluvaan suojeluun, Ohisalo totesi.

Ministeri Mykkänen selvensi valmisteilla olevan suojelukriteeripäätöksen koskevan kaikkia metsiä.

– Ja kyllä, se täytyy tehdä tasapainoisesti sekä luonnontieteen kannalta että siltä kannalta, että siinä on kysymys myös omaisuuden suojasta, vaikutuksista yksityismetsätalouteen, puunhankintaa ja siitä, että saadaan arvokkaita metsiä suojelun piiriin nykyistä enemmän.

MYKKÄNEN totesi, että hallituksen luontopolitiikkaa on syyttetty kestämättömistä rimanalituksista ja muistutti, että vapaaehtoisen Metso-ohjelman kautta on tulossa tuhansia hehtaareja lisää suojeltavaa metsää. Helmi-ohjelman kautta metsiä puolestaan ennallistetaan, vaikka samaan aikaan tehdään Mykkäsen historiallisiksi kutsumia valtiontalouden säästöjä.

– Jos olisi paljon rahaa, tehtäisiin enemmän, mutta tämä hallitus tekee ihan kohtuullisesti, Mykkänen sanoi.

Demokraatti pyysi ministeri Mykkästä torstaina ennen kyselytuntia kommentoimaan vanhojen metsien suojelukriteereitä, mutta ministeri kieltäytyi.

AVAINSANAT

Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajalta suorat sanat hallituskumppanille: “Aivan turha mutka ja sotku”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäkokouksessa käsiteltiin tänään muun muassa alkoholilakiesitystä.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen toiminta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on närästänyt hallituskumppaneita.

Räsänen aikoo äänestää valiokunnassa hylkäämistä alkoholilakia käsittelevälle mietinnölle, jolloin vaaka kallistuu mietinnön osalta hylkääväksi.

– Kuten olen todennut aikaisemmin jo medialle, että tietenkään meidän ryhmämme ei katso hyvällä sitä, jos Räsänen toimii tuolla tapaa valiokunnassa, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen kommentoi medialle ryhmäkokouksen jälkeen.

– Mutta samaan aikaan olemme käyneet tämän asian hallitusryhmien puheenjohtajien kesken ja meillä on selkeä menettely siitä, miten asia menee tässä talossa eteenpäin. Eli jos on näin, että valiokunnan enemmistö huomenna tukee esityksen hylkäämistä, sitten vastalauseen kautta tämä asia tullaan äänestämään suuressa salissa. Sen jälkeen se siirtyy suuren valiokunnan käsittelyyn ja eduskunnan enemmistö, hallituspuolueiden kansanedustajat tulevat sitten äänestämään tämän lainsäädännön voimaan. Mutta aivan turhan mutkan ja sotkun kyllä tämä edustajan toiminta aiheuttaa valiokunnassa, Marttinen jatkoi.

Päivi Räsäsen käsitys on, että myös muissa hallituspuolueissa olisi vastustusta alkoholilakiesitykselle.

– Meillä on aivan selkeä toimintalinja siinä, että meidän ryhmämme tukee tätä esitystä kuten muitakin hallituksen eduskuntaan tuomia esityksiä. Minä en tunnista tällaista Päivi Räsäsen esilletuomaa asiaa.

Kokoomuksessa näyttäisi olevan tiukka ryhmäkuri asiassa.

– Hallituspuolueen kansanedustajat tukevat hallituksen eduskuntaan tuomia esityksiä. Meidän kykymme viedä eteenpäin näitä uudistuksia perustuu siihen, että voimme toimia yhdessä. Niin myös tässäkin esityksessä lähdemme siitä, että kaikki toimivat samalla tavalla asian osalta, Marttinen kommentoi.

AVAINSANAT

SDP:n eduskuntaryhmä valitsi uuden pääsihteerin

Rami Lindström.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmä on valinnut uudeksi pääsihteerikseen oikeustieteen maisteri ja tradenomi (YAMK) Rami Lindströmin.

Lindström, 38, siirtyy eduskuntaryhmään SAK:n työmarkkinapäällikön tehtävästä. Tätä ennen Lindström työskenteli kolmen vuoden ajan eduskuntaryhmän oikeus- ja kv-yksikön päällikkönä.

– Odotan innolla paluuta eduskuntaryhmän palvelukseen. Eduskunta on ainutlaatuinen työyhteisö, jossa pääsee tekemään tärkeää työtä demokratian eteen osana huippuammattilaisten joukkoa. Kiitän sosialidemokraattista eduskuntaryhmää luottamuksesta ja valinnasta tehtävään.

Lindström aloittaa tehtävässään 12.elokuuta.

AVAINSANAT

Teollisuusliiton huipulta arvostelua STTK:lle ja Akavalle – nyt puhuu Antti Palola: “Yleislakko ei olisi tullut kyseeseen”

Lakkolait astuvat voimaan tällä viikolla ja palkansaajaliike käy sisäistä polemiikkia. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentoi Demokraatille ay-liikkeen tilannetta ja tulevaisuutta.

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset ovat tulossa voimaan tulevana lauantaina. Valtioneuvosto esittää, että presidentti Alexander Stubb vahvistaa lait perjantaina presidentin esittelyssä. Alun perin muutosten piti astua voimaan vasta heinäkuussa.

Antti Palola kutsui päivää surulliseksi STTK:n edustajiston kokouksessa torstaina.

Lakkolait ja muut hallituksen ajamat työelämämuutokset ovat herättäneet keskustelua ja vastustusta jo viime syksystä alkaen. Etenkin SAK:laiset liitot protestoivat niitä vastaan myös poliittisilla lakoilla. Muista keskusjärjestöistä osallistuminen oli kuitenkin vähäisempää.

SAK:laisen Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoitti tuntemuksiaan tällä viikolla myös julkisuudessa tokaisemalla, että liian harva ammattiliitto osallistui lakkorintamaan hallituksen työelämätoimia vastaan.

Lehtonen huomautti ensin Kansan Uutisille, että keväällä vain 7 000 työntekijää oli lakossa puolentoista miljoonan työntekijän oikeuksien puolesta.

– Akavalaiset ja STTK:n liitot loistivat poissaolollaan, Lehtonen jatkoi vielä Helsingin Sanomille.

Jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

ANTTI PALOLA kommentoi Demokraatille STTK:n edustajistokokouksen yhteydessä työrauhalainsäädäntöä koskevaa prosessia sanomalla, ettei se täyttänyt hyvän lainsäädännön valmistelutyötä.

Orpon hallitus on kuitenkin saamassa läpi liki kaiken, mistä se on haaveillut.

Otatko kritiikin vastaan, etteivät STTK ja Akava olleet tarpeeksi mukana rintamassa?

– Sanon näin, että suoraan en ota kritiikkiä vastaan. Meillä esimerkiksi STTK:ssa on erilainen toimintakulttuuri, johon ei ole perinteisesti kuulunut, että tekisimme STTK-tasoisia työtaistelupäätöksiä. Niitä ei ole käsittääkseni tehty nykyaikaisen STTK:n aikana kertaakaan vaan on todettu, että se on jokaikisen jäsenjärjestön oma asia arvioida tilanne.

– Meillä oli joitakin työtaistelutoimiin osallistuneita, Ammattiliitto Pro oli teollisuuden yhteisillä työpaikoilla ja sotejärjestöillä oli pienimuotoisia työtaisteluita.

Palola sanoo myös suoraan sen, ettei hänen mielestään paljon esillä ollut yleislakkokaan olisi tullut kyseeseen.

– Se olisi herättänyt liian paljon… En vain usko siihen tässä tilanteessa.

Miksi et?

– Ihan jos katson STTK:ta, me olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö ja jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

– Meidän jäsenkunnassa on karkeasti arvioiden suunnilleen yhtä suuri kannatus neljällä suurimmalla puolueella eli SDP:llä, kokoomuksella, keskustalla edelleenkin ja perussuomalaisilla. Näin ollen luulen, että se olisi ollut täysin mahdoton ajatus.

Lakipaketti on kuitenkin totta ja myös STTK:n edustajistosta nousi torstaina esiin kommentteja, joiden mukaan palkansaajaliike ei ollut talven ja kevään aikana tarpeeksi solidaarinen tai kyennyt yhteistyöhön. Kaivattiin lisäksi tiiviimpää yhteistyötä nimenomaan keskusjärjestöjen välillä.

Kritiikkiä tuli siis myös omilta, ei vain SAK:laisen Teollisuusliiton johtoportaasta.

– Luulen, että tällä hetkellä keskusjärjestöjen suhteet ovat ainakin puheenjohtajatasolla parhaimmat kuin moneen aikaan. Meidän keskinäinen vuoropuhelu ja yhteistyö on erittäin hyvää, Palola kuittaa.

– Mitä tulee keskinäiseen solidaarisuuteen, kaikki liitot arvioivat omasta näkökulmastaan. Ehkä vaikkapa hoitajaliitot katsovat, että he eivät ole saaneet matkan varrella solidaarisuutta riittävästi vaikkapa teollisuuden liitoilta omille pyrkimyksilleen ja tässä tilanteessa se käännettiin toisinpäin.

Se on selvästi nähtävissä, liitot ajavat ensisijaisesti omia intressejään ja etujaan.

PALOLA muotoilee työmarkkinatilanteen niin, että “työmarkkinalaiva seilaa rajoitetun näkyvyyden vallitessa”. Elämme murrosaikaa ja ay-liikkeen neuvottomuutta.

– Ensin EK irtaantui kokonaisratkaisuista, mentiin toimialakohtaisiin ratkaisuihin, toimialakohtaisista ratkaisuista mentiin paikalliseen sopimiseen esimerkiksi niin, että Metsäteollisuus irtaantui kokonaan tes-sitovista sopimuksista. Siellä on ollut menossa oma työmarkkinaepävarmuus.

– Porvarihallitus toi poliittisen epävarmuuden lainsäädäntöhankkeiden kanssa ja tässä ollaan ehkä oltu jonkin verran neuvottomia, että kuinkas tässä näin kävi. Silloin analyyttisen arvioinnin sijasta lähdetään helposti käymään tällaista solidaarisuuskeskustelua.

Onko sitten niin, että Orpon hallitus on onnistunut jonkinlaisessa hajota ja hallitse -taktiikassa ja onko maailma muuttunut niin, että liitot ajavat vain omia intressejään ja suuri kuva puuttuu?

– Totta kai. Kun keskusjärjestöt eivät enää istu siinä pöydässä, missä määritellään suomalaisen työn hinta ja sovitaan, ja se on nyt liittojen tehtävä, niin kaikilla liitoilla on totta kai sen oman toimialansa erityisasiat ja silloin ehkä unohtuu se keskinäinen solidaarisuus. Se on selvästi nähtävissä, liitot ajavat ensisijaisesti omia intressejään ja etujaan.

– Mutta tällä hallituskaudella, luulen, että vaikka olisimme tehneet mitä tahansa, arvioni on se, että porvarihallitus olisi vienyt hankkeensa läpi siinä muodossa kuin ne nyt menevät.

Avautuuko tästä aika lohduton näkymä ay-liikkeen lähitulevaisuuteen?

– Sanotaan, että sellainen riski on olemassa, ellemme opi tästä jotain.

– Minun mielestäni itse kunkin liiton, järjestön ja keskusjärjestön olisi syytä arvioida omassa piirissään, että miten tämä meni ihan oikeasti ja kannattaisiko tehdä jotain toisin jatkossa.

PALOLAN kausi STTK:n johdossa jatkuu joulukuulle 2025. Toisin kuin talvella julkisuudessa spekuloitiin, hän ei ole jäämässä eläkkeelle kesken viimeisen kautensa. Asiasta käytiin keskustelua STTK:n sisällä lopputalven aikana.

– Päädyimme siihen, että tässä ajankohtaisessa tilanteessa on ehkä hyvä, että jatkan vielä puheenjohtajana, kauden loppuun, jos vain voimat riittävät, Palola sanoo torstaina.

AVAINSANAT