VALIKKO

Mediat: Hallitus nostamassa arvonlisäveroa 1,5 prosenttiyksiköllä

Hallituspuolueiden puheenjohtajat valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo poistuvat media tapaamisesta ennen hallituksen kehysriihineuvotteluja alkamista valtion juhlahuoneistossa Helsingissä maanantaiaamuna 15. huhtikuuta.

Hallitus on sopinut yleisen arvonlisäveron korottamisesta 25,5 prosenttiin, kertoi Helsingin Sanomat lähteisiinsä vedoten myöhään maanantaina. Hallituslähteet ovat sittemmin vahvistaneet aikeet lisäksi ainakin Ilta-Sanomille ja Iltalehdelle.

Helsingin Sanomien mukaan yleisen arvonlisäveron kiristäminen 1,5 prosenttiyksiköllä on hallituksen järein toimi kehysriihessä. Ratkaisun odotetaan nostavan tavaroiden ja palveluiden hintoja.

Korotuksen kerrotaan tulevan voimaan viimeistään vuodenvaihteessa. Ilta-Sanomien tietojen mukaan on mahdollista, että korotus tehtäisiin jo kuluvana vuonna. Asian teknisen toteutuksen selvitys oli kuitenkin lehden mukaan maanantai-iltana vielä kesken.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ on viimevuotisessa arviossaan sanonut, että korotus voisi tuoda valtion kassaan noin miljardi euroa vuodessa.

Orpo oli jo aiemmin vahvistanut, että yleistä arvonlisäveroa korotetaan, mutta hallituslähteet olivat kertoneet, ettei prosentteja olisi vielä lyöty lopullisesti lukkoon.

Helsingin Sanomien mukaan aiottu 1,5 prosenttiyksikön kiristys nostaa Suomen verokannan Tanskan ja Ruotsin 25 prosentin yläpuolelle.

Veronkiristyksen ulkopuolelle ovat jäämässä arvonlisäveron alennetut kannat. Alennettu 14 prosentin arvonlisävero koskee elintarvikkeita sekä ravintola- ja ateriapalveluita.

Orpo sulki ruoan arvonlisäverotuksen korottamisen pois hallituksen keinovalikoimista erikseen Ilta-Sanomien haastattelussa lauantaina. Hän perusteli ruoan arvonlisäverotuksen korottamisen poissulkemista sillä, että se osuisi liian kipeästi pienituloisten arkeen.

HALLITUS on jo hallitusohjelmassaan sopinut, että nykyiseen kymmenen prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet siirretään 14 prosentin arvonlisäverokantaan lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä. Ratkaisu korottaa muun muassa kirjojen, lääkkeiden, liikuntapalveluiden ja kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien verotusta. Ratkaisun vaikutus verotuottoihin on hallitusohjelman mukaan 205 miljoonaa euroa.

Hallitus aloitti maanantaina kaksipäiväisen kehysriihensä, jossa se neuvottelee lähivuosien julkisen talouden suunnitelmasta. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa verotuloja noin miljardilla eurolla. Samalla hallituksen tavoitteena on tehdä menoleikkauksia noin kahdella miljardilla eurolla.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan verojen osuus on kuitenkin hieman kasvamassa.

Lehdelle kerrotaan hallituslähteistä, että arvonlisäveron lisäksi myös haittaveroja, kuten tupakkaveroa, ollaan kiristämässä.

AVAINSANAT

Poliisi: Vornanen kokenut tulleensa uhatuksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen on poliisin mukaan kokenut tulleensa uhatuksi ennen aseen käyttöä.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jukka Larkio sanoo STT:lle, että ainakaan valvontakameroista ei kuitenkaan näy, että kukaan olisi ollut käymässä epäillyn päälle.

Tällä hetkellä Helsingin ampumistapauksessa ei ole epäiltynä ketään muuta kuin Vornanen. Poliisilta saadun tiedon mukaan tutkinnan seuraavassa vaiheessa selvitetään muun muassa sitä, onko joku mahdollisesti uhannut Vornasta.

TIETTÄVÄSTI Vornanen on riitaantunut toisen seurueen kanssa. Kuulusteluissa on puhuttu ainakin tönimisestä.

-  Olisiko se sitten siitä sanaharkasta lähtenyt vyörymään. Eivät tunteneet toisiaan, joten ei sellaista taustalla olevaa motiivia, Larkio sanoo.

-  Mitä tämä riita on ollut ja mistä se on syntynyt, monet kuulusteltavista eivät oikein itsekään tiedä, mistä se on tullut, hän lisää.

Larkio korostaa kellon olleen perjantain puolella pitkälti yli puolenyön ja ihmisten olleen päihtyneitä. Hän arvioi tämän vaikuttaneen ainakin osittain asiaan.

EPÄILLYN omassa seurueessa on Larkion mukaan ollut puoluekavereita, joista osa oli ehtinyt jo lähteä pois, mutta joitain oli jäänyt. Itse riitelyyn he eivät kuitenkaan ole olleet osallisena. Yökerhon ulkopuolella on ampumisen aikoihin ollut vajaat kymmenen ihmistä, ja Larkio kuvailee ryhmää sekalaiseksi porukaksi.

Poliisi vetoaa esitutkintalain määräyksiin eikä edelleenkään vahvista epäillyn henkilöllisyyttä. Sen sijaan poliisi puhuu 54-vuotiaasta miehestä. Muun muassa perussuomalaisista on kuitenkin kerrottu, että rikoksista epäilty mies on puolueen kansanedustaja Vornanen.

Poliisista saadun tiedon mukaan Vornasella ei ole ollut asetta mukana eduskunnassa.

-  On se varmaan ollut pidemmän aikaa hänellä, mutta meidän tietojemme mukaan hän ei ole sitä eduskuntaan vienyt. Eduskunnassa hän ei ole sitä asetta kantanut, Larkio sanoi STT:lle maanantaina iltapäivällä.

Vornasen epäillään hakeneen aseen kotoa torstaipäivän aikana, mutta tästä ei ole vielä varmuutta.

LARKION mukaan poliisi on takavarikoinut ampumistapauksessa käytetyn aseen, jota hän kuvailee 6.35-kaliiperiseksi taskuaseeksi. Poliisilla on vielä selvityksen alla, mitä käyttötarkoitusta varten ase on ollut Vornasella sekä se, miksi ase on ollut ravintolassa mukana.

Ampumistapauksessa on kolme rikosnimikettä. Poliisin mukaan nämä ovat vaaran aiheuttaminen, laiton uhkaus ja ampuma-aserikkomus.

Vornasen epäillään osoittaneen aseella kahta ihmistä ja ampuneen laukauksen maahan ravintola Ihkun edessä Helsingissä perjantain vastaisena yönä.

Poliisin mukaan epäilty on myöntänyt tapahtumakulun.

Tapauksen rikosnimikkeet ovat muuttuneet esitutkinnan edetessä. Heti tapahtumien jälkeen nimikkeet olivat törkeän pahoinpitelyn yritys, laiton uhkaus ja ampuma-aserikos.

-  Nythän ne rikosnimikkeet muuttuivat, kun saatiin asiaa selvitettyä, niin kyllä hän tämän tapahtumakulun sinällään myöntää, Larkio sanoo.

SEN SIJAAN Vornanen ei ole esimerkiksi myöntänyt alkuvaiheessa rikosnimikkeenä ollutta pahoinpitelyn yritystä. Larkio sanoo, ettei ole tullut ilmi, että tapauksessa olisi ollut vahingoittamisen tarkoitusta.

Larkion mukaan laiton uhkaus liittyy siihen, kuinka mies on osoittanut muita ihmisiä aseella, vaikkakin tutkinnanjohtajan mukaan vain lyhyen aikaa. Vaaran aiheuttaminen tulee puolestaan automaattisesti siitä, kun Helsingin keskustassa ammutaan aseella.

Alun perin miestä epäiltiin ampuma-aserikoksesta, mutta koska ase on ollut luvallinen, ei kyseessä ole ampuma-aserikos. Ampuma-aserikkomus liittyy Larkion mukaan aseen käsittelyyn, kantamiseen ja päihtymykseen.

Poliisi tiedotti tapauksesta ensimmäisen kerran lauantaina. Tuolloin poliisi ei vielä kertonut rikosnimikkeitä vaan ainoastaan sen, että 54-vuotiasta miestä epäiltiin henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta.

POLIISIN käsitys ampumistilanteesta on pysynyt samana kuin aiemmin, tiedotteessa kerrotaan. Esitutkinnan alussa tapahtumien kulku oli poliisin mukaan epäselvä, koska paikalla olleita ihmisiä ei päästy heti kuulemaan eikä tilanteesta olleita valvontakameratallenteita ollut heti saatavilla.

-  Poliisi pääsi kuulemaan epäiltyä myöhään perjantaina iltapäivällä, tutkinnanjohtaja Larkio kertoi tiedotteessa.

-  Viikonloppuna poliisi teki kuulusteluita ja kävi läpi valvontakameratallenteita, mikä toi omalta osaltaan selvyyttä tapahtumiin ravintolassa sekä sen edustalla.

Vornanen otettiin kiinni perjantaina aamuyöstä, ja hänet pidätettiin saman päivän aikana. Hänet vapautettiin lauantaina.

Larkion mukaan ydinkuulusteltavat on saatu aika hyvin käytyä läpi, mutta voi olla, että tulee vielä tarvetta tarkennuksille. Poliisin arvion mukaan tapauksen esitutkinta valmistuu touko-kesäkuussa. Tapauksen syyttäjä on erikoissyyttäjä Tapio Mäkinen, tiedotteessa kerrotaan.

AVAINSANAT

Poliisi: Vornasella ei ollut asetta eduskunnassa

Eduskunnan täysistunto 26. huhtikuuta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornasella ei ole ollut poliisista saadun tiedon mukaan asetta mukana eduskunnassa.

Asiasta kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jukka Larkio STT:lle.

LARKION mukaan poliisi on takavarikoinut Helsingin ampumistapauksessa käytetyn aseen, jota hän kuvailee 6.35-kaliiperiseksi taskuaseeksi. Poliisilla on vielä selvityksen alla, mitä käyttötarkoitusta varten ase on miehellä ollut sekä se, miksi ase on ollut ravintolassa mukana.

Poliisi ei edelleenkään vahvista epäillyn henkilöllisyyttä. Muun muassa perussuomalaisista on kuitenkin kerrottu, että rikoksista epäilty on puolueen kansanedustaja Timo Vornanen.

AVAINSANAT

Perussuomalaiset profiloituu sisäisellä turvallisuudella – nämä puolueen poliitikot ovat viime aikoina joutuneet tekemisiin virkavallan kanssa

Perussuomalaisten kansanedustajan Timo Vornasen osallisuus ampumatapaukseen Helsingissä on hallinnut lehtien otsikoita viime päivät.

Vornasen lisäksi muitakin perussuomalaisten kansanedustajia on joutunut tekemisiin virkavallan kanssa kuluneen hallituskauden aikana. Samaan aikaan puolue on profiloitunut erityisesti sisäisen turvallisuuden puolestapuhujana.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakso, 55, määrättiin tammikuussa sakkorangaistukseen virkamiehen vastustamisesta.

Sakkorangaistus annettiin joulukuussa tapahtuneesta välikohtauksesta Kouvolassa. Tuolloin poliisipartio pysäytti luistattelun vuoksi henkilöauton, jossa Laakso oli matkustajana.

Partio kirjoitti kuljettajalle sakon. Ilta-Sanomien mukaan Laakso ei kuitenkaan hyväksynyt sakon kirjoittamista ja alkoi huutaa ja käyttäytyä aggressiivisesti partiota kohtaan.

PUOLUEEN kansanedustaja ja toinen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas puolestaan kaahasi vuoden alussa korttinsa hyllylle määräajaksi. Hän sai samalla ylinopeussakot. Peltokangas kertoi Facebookissa ajaneensa 137 kilometrin tuntivauhtia. Alueen nopeusrajoitus oli 80 kilometriä tunnissa.

Peltokankaan ajokortti on ollut hyllyllä myös aiemmin. Hän ajoi joulukuussa 2022 poliisin tutkaan 140 kilometrin tuntinopeudella moottoritiellä, jossa talvinopeusrajoitus oli 100 kilometriä tunnissa.

Myös muut perussuomalaisten nykyiset kansanedustajat ovat saaneet tuomioita viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Brother Christmas -hyväntekeväisyystoiminnastaan tunnettu kansanedustaja Ari Koponen (ps.) tuomittiin vuonna 2019 käräjillä sakkoihin rahankeräysrikoksesta. Koposen laittomaksi katsottu toiminta ajoittui vuoteen 2017 eli ennen hänen työtään kansanedustajana.

Porilainen kansanedustaja Petri Huru (ps.) sai vuonna 2019 ylinopeuden vuoksi sakkorangaistuksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, uutisoi muun muassa Yle. Huru oli jo tekoaikaan kansanedustaja. Hän joutui käräjäoikeuteen kiistettyään poliisin antamien sakkojen suuruden. Ylen mukaan oikeus totesi poliisin alkuperäisen sakkorangaistuksen oikeaksi.

Perussuomalaisten kansanedustajan ja kolmannen varapuheenjohtajan Sebastian Tynkkysen tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sai sinetin elokuussa, kun korkein oikeus ei myöntänyt hänelle valituslupaa.

TYNKKYNEN tuomittiin käräjäoikeudessa sakkoihin vuoden 2017 kuntavaalikampanjan aikaisista Facebook-kirjoituksista. Oikeuden mukaan kirjoituksissa solvattiin ja paneteltiin turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia.

Kyseessä on Tynkkysen kolmas tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

STT pyysi perussuomalaisten puheenjohtajalta Riikka Purralta kommentteja asiasta. STT yritti tavoittaa Purraa niin soittamalla kuin viestitse.

STT lähetti Purralle kysymyksen siitä, miten hän näkee puolueen edustajien saamat rangaistukset suhteessa perussuomalaisten profiloitumiseen sisäisen turvallisuuden asioissa. STT myös kysyi, aikooko puolue käydä laajemmin keskustelua kansanedustajalle sopivasta käytöksestä.

Lisäksi STT kysyi Timo Vornaseen liittyviä kysymyksiä, kuten sitä, milloin perussuomalaiset oli alun perin aikonut tiedottaa Vornaseen liittyvistä rikosepäilyistä. Asia tuli julkisuuteen Seiska-lehden uutisen myötä perjantai-iltana, mutta oli puoluejohdon tiedossa jo aamupäivällä.

Purra vastasi osaan kysymyksistä tekstiviestillä, mutta ei kommentoinut puolueen kansanedustajien saamia tuomioita. Tiedottamisen osalta hän totesi, että lehdistö uutisoi tämänkaltaisista asioista nopeasti.

-  Puolueella ei ole syytä tulla julkisuuteen hyvin epäselvien ja keskenään ristiriitaisten tietojen varassa. Poliisi suorittaa tutkintaa, ei puolue, Purra viestitti.

POLIISI tutkii tällä hetkellä myös perussuomalaisten europarlamentaarikon Teuvo Hakkaraisen verosotkuja. Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) on syyteharkinnan kohteena julkaisemaansa kirjaan liittyen.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kumosi viime vuoden lopulla syyttäjän aiemman päätöksen jättää Rydmanin kirjaan liittyvä epäilty salassapitorikos tutkimatta.

Rikosepäilyssä on kyse Rydmanin kirjasta Salaisuus, jota ei ollut. Keskusrikospoliisi teki alun perin kirjasta tutkintapyynnön Helsingin poliisille, koska se epäili kirjassa julkistetun tietoja, jotka oli määrätty salassa pidettäviksi.

Syyttäjä oli ensin katsonut, ettei epäilystä ole syytä käynnistää esitutkintaa. Apulaisvaltakunnansyyttäjän päätöksellä asiasta suoritettiin kuitenkin esitutkinta, ja maaliskuussa asia siirtyi syyteharkintaan.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Rydmania on esitutkinnan aikana epäilty myös entisen seurustelukumppaninsa törkeästä kunnianloukkauksesta, törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja salassapitorikoksesta.

RYDMANIN entinen kumppani vahvisti maaliskuussa STT:lle olevansa asianomistajana kyseisessä esitutkinnassa. Tutkinnanjohtaja on vahvistanut hänelle esitutkinnan valmistuneen ja siirtyneen samoilla rikosnimikkeillä syyteharkintaan.

Myös Helsingin Sanomat on rikosepäilyn kohteena Rydmanista julkaistuun artikkeliin liittyen.

Perussuomalaisten edesmennyt kansanedustaja Tony Halme tuomittiin vuonna 2004 neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen muun muassa ampuma-aserikoksesta.

Tuolloin keskusteltiin mahdollisuudesta erottaa Halme eduskunnasta. Näin ei kuitenkaan tehty, vaan hän jatkoi kansanedustajana vuoteen 2007. Halme kuoli vuonna 2010.

Hän on ainoa ampuma-aserikoksesta 2000-luvulla tuomittu kansanedustaja. Tapaus on noussut Vornasen tapauksen myötä jälleen julkiseen keskusteluun.

Sanna Raita-aho/STT

AVAINSANAT

Vornasella menneisyydessään huomautus poliisille sopimattomasta käyttäytymisestä

Timo Vornanen (ps.).

Kansanedustaja Timo Vornanen (ps.) sai vuonna 2016 kirjallisen huomautuksen poliisille sopimattomasta käyttäytymisestä. Hän työskenteli tuolloin Itä-Suomen poliisilaitoksella.

Poliisissa laaditun selvityksen mukaan Vornanen oli kenttäryhmän illanvietossa kosketellut ja halaillut työtoveria, joka ei pitänyt käyttäytymistä hyväksyttävänä. Myöhemmin samana iltana ravintolassa Vornanen oli vienyt kätensä henkilön nivusalueelle.

Tilanteen oli nähnyt kolmas poliisi, jonka kertoman mukaan henkilön ilme oli ollut kiusaantunut ja “tilanteesta pois haluava”.

Tilanteen nähnyt poliisi otti Vornasen kanssa puheeksi tämän käyttäytymisen, minkä jälkeen Vornanen poistui ravintolasta. Lähentelyn kohteeksi joutunut palasi itkuisena muun seurueen luokse ravintolan pöytään, selvityksessä sanotaan.

Vornanen kertoi huomautusta edeltäneessä kuulemisessa, että hän oli illanvietossa suudellut työtoverinsa kanssa ja ravintolan baaritiskillä puristanut farkkujen läpi tämän pakaraa.

PAIKALLA ollut kolmas poliisi oli tämän nähtyään alkanut huutaa kovaäänisesti, Vornanen kertoi. Vornasen mukaan kyseinen poliisi ei kuitenkaan ollut tietoinen hänen ja työtoverin välisestä aiemmin illalla tapahtuneesta kanssakäymisestä.

Huomautukseen johtaneet tapahtumat ajoittuvat heinäkuuhun 2015.

-  Vornasen on katsottava toimineen (…) valtion virkamiehelle ja poliisimiehelle kuuluvien käyttäytymisvelvoitteiden vastaisesti, huomautuksessa todetaan.

Vuonna 2020 Vornanen sai esimieheltään palautetta siitä, että hän esiintyi poliisin virkapuvussa Joensuussa perussuomalaisten teltan luona ja hänestä julkaistiin myös kuva Facebookissa.

Vornanen oli joulukuussa 2019 valvomassa järjestystä Joensuun joulumarkkinoilla. Valokuvassa hän poseeraa kahden paikallisen perussuomalaisen välissä virkapuku yllään.

KUVAN julkaisemisen jälkeen Itä-Suomen poliisilaitokselle tuli arvostelevaa yleisöpalautetta. Vornanen sai esimiehiltään kirjallisen ohjauksen, jonka mukaan hänen olisi pitänyt kieltäytyä valokuvan ottamisesta. Kirjallinen ohjaus ei tarkoita, että kyseessä olisi virkavirhe.

Ohjauskirjeen mukaan osallistuminen poliisin virkapuvussa ja virka-aikana valokuvan ottamiseen perussuomalaisten teltan edessä on voinut ainakin jossain määrin heikentää poliisin puolueettomuutta ja vaarantaa poliisia kohtaan tunnettua luottamusta.

Vornasella ei ole tuomioita rikoksista. Oikeusrekisterikeskuksesta kerrotaan STT:lle sähköpostitse, että Vornaseen liittyviä rikos- tai siviiliasioiden ratkaisuja ei ole. Tämä merkitsee, että hän ei ole missään oikeuden tuomiossa myöskään asianomistajana tai muutoin osapuolena.

AVAINSANAT

Puhemies Halla-aho Ylellä Vornaseen liittyvästä tiedottamisesta: Koordinaatiokatkos

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.).

Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) myöntää Ylen haastattelussa, että hänen olisi kannattanut informoida eduskuntaa jo perjantaina kananedustaja Timo Vornasen (ps.) tapauksesta.

Halla-aho kertoo saaneensa tiedon tapahtuneesta perjantaina aamulla eduskunnan pääsihteeriltä Antti Pelttarilta. Halla-aho ei kertonut asiasta puhemiesneuvoston kokoukseen perjantaina.

– Tässä mitä ilmeisimmin tapahtui jonkinlainen koordinaatiokatkos minun ja pääsihteerin väillä. Pääsihteeri sai tiedon tästä asiasta poliisilta ja informoi minua. Kaiketi oletin, että pääsihteeri olisi sitten informoinut kaikki ne tahot, jotka siinä tilanteessa on syytä informoida, Halla-aho sanoo Ylellä.

VORNASEN tapaus on Halla-ahon mukaan niin harvinaislaatuinen, ettei hänen tiedossaan ole selkeää toimintaohjetta, jonka mukaan puhemiehen olisi tullut toimia.

– Tämä on sekä minulle että tänä vuonna tehtävässään aloittaneelle pääsihteerille aika erikoinen ja uusi tilanne. Joten mitään varsinaista protokollaa tämän tilanteen käsittelyyn ei taida olla, ainakaan minun tiedossani.

Vornasta epäillään vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta. Hän ampui perjantaina aamuyöllä käsiaseella Helsingin Kampissa sijaitsevan karaokeravintolan edessä.

AVAINSANAT