[pro_ad_display_adzone id=68868]

Märklig energipolitik i Finland

Vi har en märklig energipolitik i Finland. Väl fungerande kraftverk stängs och istället importerar vi mer elenergi. År 2004 hade vi en elproduktion på ca 81 TWh och 65,4 TWh år 2014 enligt uppgifter från statistikcentralen.

Nu har kondenskraftverken i Tahkoluoto, Kristinestad, Vasklot och Kotka stängts. De kol- och oljekondenskraftverk som stängts under de senaste åren motsvarar två stora kärnreaktorer, skriver Jarl Ahlbeck i en insändare i Österbottens Tidning den 13.1.2016.

Vad är logiken i detta?

Varför stängs våra kondenskraftverk nu när oljan är billig? Är det för att skapa en marknad för Fennovoima?

Ahlbeck skriver vidare att när Olkiluoto-trean kör igång tillkommer 1 600 megawatt. Men jätteverket kan överraskande falla ur nätet eftersom det innehåller tusentals nya sofistikerade säkerhetsfunktioner som alla leder till snabbstopp av kärnreaktorn.

Detta om något visar på stora kraftverks svagheter. Det är bättre att satsa våra ekonomiska resurser på att bygga upp en decentraliserad energiproduktion som inte är så sårbar.

Med den baskraft som vi har, om vi håller kraftverken igång, så räcker elenergin till förutom under den allra kallaste perioden. För att producera el under toppförbrukningen kunde Wärtsiläs kraftverk vara en ekonomisk förnuftig investering.

Wärtsilä är en ledande leverantör av flexibla kraftverk för den globala kraftgenereringsmarknaden. De erbjuder Smart Power Generation-lösningar för basbelastning, stabilisering av elnät och toppbelastning. De erbjuder effektiva och miljömässigt avancerade kraftverkslösningar som möjliggör en global övergång till en mer hållbar och modern energiinfrastruktur.

Under år 2015 levererade Wärtsilä kraftverk på 378 megawatt till El Salvador och till Jordanien levererades ett kraftverk på 573 megawatt. Kraftverken kan drivas med tre olika bränslen. Dessa bränslen kunde vi själva producera här i Finland.

Skrota planerna på Fennovoima och satsa i stället på Wärtsiläs kraftverk för effekttopparna. Det gynnar dessutom sysselsättningen i Österbotten.

Guy Stenberg
Larsmo

AVAINSANAT
[pro_ad_display_adzone id=139047]

Sipilä Twitterissä: ”Juhannussuunnitelmat muuttuivat” – osallistuu Brysselissä maahanmuuttotapaamiseen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Pääministeri Juha Sipilä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Twitterissä osallistuvansa Brysselissä sunnuntaina järjestettävään maahanmuuttotapaamiseen.

– Juhannussuunnitelmat muuttuivat. Osallistun sunnuntaina EU-päämiesten epäviralliseen työtapaamiseen Brysselissä. Pyrimme löytämään kestäviä ratkaisuja muuttoliikekysymyksiin, Sipilä kertoo

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on kutsunut koolle EU-johtajia avoimella kutsulla.

Tarkoituksena on etsiä ratkaisuja maahanmuuton hallintaan, joka on tulehduttanut maiden välejä.

Epävirallisen tapaamisen osallistujalista on elänyt viime päivinä. Myös Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on osallistumassa.

Keskustelua aiheesta

[pro_ad_display_adzone id=139132]

LM: Kansanedustajan saama vihaposti eduskunnan turvallisuusyksikön selvityksessä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Eduskuntatalo Helsingissä.

Kansanedustajakollegansa pahoinpitelyn ja seksuaalisen ahdistelun uhriksi joutunut Veera Ruoho (kok.) on joutunut oikeusjutun takia halventavien vihaviestien kohteeksi, kertoi Lännen Media (LM) torstaina.

Sen mukaan Ruohon saamat viestit on toimitettu eduskunnan turvallisuusyksikölle, joka tekee yhteistyötä poliisin kanssa.

– Rikosepäilyt siirtyvät viranomaisille, jotka myös hoitavat näiden asioiden tutkinnan, sanoo eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola LM:lle.

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) tuomittiin maanantaina 3 060 euron sakkoihin Ruohon pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta.

Hänet tuomittiin maksamaan 1 400 euroa korvauksia Ruoholle.

Syyttäjä Eija Velitski kertoi tiistaina aikovansa valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

Keskustelua aiheesta

[pro_ad_display_adzone id=139152]

Kaikkonen uhkailee isolla rahanmenetyksellä: ”Hintalappu veronmaksajille on vähintäänkin kymmenien miljoonien eurojen luokkaa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta yritti jälleen tänään ratkaista sote- ja maakuntauudistuksen aikataulukysymyksiä. Kokouksessa ei saatu aikaan päätöksiä.

Keskustan on arvioitu muuttaneen yhtäkkiä kesken kokouksen omaa kantaansa siitä, mitä kokouksessa olisi päätettävä. Esimerkiksi vihreiden valiokuntajäsen, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto onkin syyttänyt puoluetta suorasanaisesti painostamisesta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen antaa ymmärtää Twitterissä, että kyse olisi siitä, että keskusta olisi halunnut kokoustaa pari–kolme päivää myös elokuussa. Samalla viestillä on liikkeellä kansanedustaja Matti Vanhanen.

– Iltalypsyn sijasta Keskustan ja hallituspuolueiden esitys oli, että valiokunta jatkaa nyt 6.7. asti työtään ja ensi viikolla arvioidaan erikseen tarvitaanko elokuussa 2-3 lisäpäivää. Muutoin työ jatkuu 4.9., valiokunnan varajäsen kansanedustaja Matti Vanhanen tviittaa kritiikkiin vastaten.

Kaikkonen iskee puolestaan pöytään summia ja ilmoittaa veronmaksajien olevan menettämässä rahaa, mikäli maakuntauudistus siirtyy.

– Jos sote-uudistus lykkääntyy jälleen vuodella, hintalappu veronmaksajille on vähintäänkin kymmenien miljoonien eurojen luokkaa, todennäköisesti enemmänkin. Kyllä tämä olisi jo pikkuhiljaa kovin järkevää saada maaliin, Kaikkonen sanoo.

Keskustan joukoista on väläytelty tuoreeltaan Twitterissä myös 300 miljoonan euron menetyksiä.

Keskustelua aiheesta

[pro_ad_display_adzone id=50534]

Yleisradion kohutoimittaja: Bussikuski ajoi autoni tuusan nuuskaksi – hihkuu silti tyytyväisenä: ”Tästä tulee tapa!”

Kuva: Lehtikuva

Yleisradion toimittaja Sanna Ukkola koki juhannusviikolla ikävän yllätyksen. Pressiklubin juontajanakin tunnettu Ukkola kertoo tapauksesta Twitter-tilillään torstaina.

”Ilmeisesti ohitse ajanut bussi ajoi parkissa olevan autoni tiistaina tuusannuuskaksi.”

Ukkola ei vaikuta päivityksensä perusteella olevan asiasta dramaattisen pahoillaan, sillä hän on löytänyt asiasta kultareunuksen.

”Positiivinen asia kurjuudessa: tänään ensimmäistä kertaa pyörällä töissä ja en voi tajuta, miksi en ole tehnyt tätä aikaisemmin! Tästä tulee tapa!”

Ukkola korvaisi ajankohtaisia uutisaiheita käsitelleen Pressiklubin veturina ohjelmaa vuosia vetäneen Ruben Stillerin 2017. Viimeinen jakso Pressiklubista tehtiin toukokuussa 2018. Yle kertoi, että Ukkola siirtyi juontamaan syksyllä 2018 alkavaa Sannikka&Ukkola-ajankohtaisohjelmaa yhdessä Marja Sannikan kanssa.

Ukkola tunnetaan Pressiklubin lisäksi muistakin julkisuudessa käsitellyistä tapauksista. Julkisen sanan neuvosto JSN kertoi toukokuussa, että Yle rikkoi hyvää journalistista tapaa julkaistessaan kolumnin, jossa Ukkola selitti, miksi oli yhteydessä häntä sosiaalisessa mediassa kritisoineen henkilön työnantajaan. Neuvosto katsoi tuolloin, että Yle toimi harkitsemattomasti ja rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 4, jonka mukaan toimittaja ei saa käyttää asemaansa väärin.

JSN katsoi, että Ukkola puolusteli kolumnissa omaa epäasiallista toimintaansa leimaamalla tunnistettavissa olevan yleisön edustajan yksipuolisella ja liioittelevalla tavalla.

AVAINSANAT

”Realistinen vihreys” on vaarallinen arvo – yhtä kysymystä emme halua kuulla lapsiltamme

Kuva: iStock / Kuvankäsittely Demokraatti

Kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitteli Sotkamon puoluekokouksessa onnellisuuden apilaansa, kokousedustajat taputtivat karvaisia käsiään. Kulttiasemaan noussut puoluejohtaja sai keskustalaisilta varauksettoman tuen ilman sen suurempia nurinoita.

Erityisesti puoluekokousväki oli tyytyväinen Sipilän lanseeraamaan käsitteeseen ”realistinen vihreys”. Tällä otsikolla keskusta oikeutti itselleen kyseenalaisen ilmastopolitiikan, joka vaarantaa Suomen aseman kiertotalouden mallimaana.

Sipilän avaus on kädenojennus keskustan maaseudun väelle, joka elää ilmastonmuutoksen kannalta turmiollisten turvetuotannon ja puuhakkeen käytöllä energiantuotannossa. Koska ihminen on luotu ”viljelemään ja varjelemaan” maata, on viljely ja luonnon hyödyntäminen keskustan papereissa aina varjelua tärkeämpi. Keskustan realistinen vihreys on arvona niin vaarallinen, ettei sen ilmastopolitiikkaa voi hyväksyä, eikä tulevaisuuden Suomea voida sen arvoille rakentaa.

Keskusta puolustaa turvetuotantoa ja puuhakkeen käyttöä työllisyydellä. Samalla se ummistaa silmänsä ilmastonmuutoksen räjähdysmäiseltä etenemiseltä. Kiertotalouden näkökulmasta turpeen tai puun polttaminen on kuitenkin kunnianhimotonta. Jos materiaali poltetaan tai kärrätään kaatopaikalle, se ei työllistä enää ketään. Sen sijaan, jos materiaali jatkaa kierrossa, Sitran arvioiden mukaan Suomen kiertotalous voisi luoda jopa 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä.

Resepti on yksinkertainen: verotetaan enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän.

SDP:n ilmastopolitiikan on oltava keskustaa huomattavasti kunnianhimoisempaa. Puun- ja turpeenpolton lisäksi olisi kiinnitettävä erityishuomiota myös muovijätteen, teräksen, alumiinin ja betonin kierrätykseen. Rakennussektori kuluttaa maailmassa eniten luonnonvaroja. Jopa 15 prosenttia rakennusmateriaaleista menee jo rakennusvaiheessa hukkaan. Ja kun rakennuksia puretaan, alle 30 prosenttia purkujätteestä menee hyötykäyttöön.

SDP otti vastikään julkaistussa vero-ohjelmassaan kantaa kiertotalouteen. Verotuksella on hyvä ohjata ihmisiä ympäristöystävällisempään kuluttamiseen. Resepti on yksinkertainen: verotetaan enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Tästä mallista voidaan käyttää nimitystä ekologinen verosiirtymä. Turpeen ja puun polttoa pitäisi verottaa niin kovasti, että siitä tulisi taloudellisesti kannattamatonta. Ensi hallituksessa ei pitäisi enää olla mahdollista, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuettaisiin verovaroin.

Maapallo on tällä hetkellä kantokykynsä rajoilla. Sitran Hiilineutraali kierotalous -teeman johtajan Mari Pantsarin mukaan tarvitaan 1,5 maapalloa tuottamaan se määrä luonnonvaroja, jotka ihmiset käyttävät vuodessa. Jos kulutushysteria ja väestönkasvu jatkuvat samaan tahtiin, tarvitaan vuonna 2050 neljä maapalloa täyttämään ihmiskunnan tarpeet.

Emmehän halua kuulla lapsiltamme kysymystä: Miksi ette tehneet mitään?

Maapallon ilmasto on lämpenemässä kohti lähes neljän asteen nousua. Jälki on karua; sääkatastrofit seuraavat toisiaan kiihtyvään tahtiin. Viime vuosi oli mittaushistorian kallein – luonnonkatasrofien aiheuttamat taloudelliset tappiot nousivat yli 300 miljardin. Eikö olekin hurja summa!

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kyseli viime viikonloppuna sosiaalisessa mediassa Helsingin Sanomien ilmastojuttuun viitaten sitä, minkälaisen perinnön haluamme jättää lapsillemme. Antin avaus herätti runsaasti keskustelua. SDP:n on tartuttava hallitusvastuussa ilmastopolitiikkaan huomattavasti tätä hallitusta tarmokkaammin. Emmehän halua kuulla lapsiltamme kysymystä: Miksi ette tehneet mitään?

Keskustelua aiheesta

[pro_ad_display_adzone id=139162]