VALIKKO

Magdalena Andersson ruotsalaispoliitikoille: Menkää kaikki katsomaan Suomen itärajaa

Magdalena Andersson ja Antti Lindtman kävivät Vaalimaalla maanantaina 22. huhtikuuta.
  • Ulkomaat
  • 22.04.2024
  • 16:32
  • (Päivitetty: 22.04. 20:24)

Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtajan Magdalena Anderssonin mielestä kaikille ruotsalais- ja EU-poliitikoille tekisi hyvää nähdä, millaista on arki Suomen ja EU:n itärajalla.

Andersson kävi itse maanantaina Suomen-vierailullaan Vaalimaan raja-asemalla puheenjohtaja Antti Lindtmanin (sd.) kanssa. Vierailu tapahtui Anderssonin omasta aloitteesta, hän halusi käydä paikan päällä.

– On ihan eri asia seistä raja-asemalla ja kuulla rajavartijoilta millaista siellä on työskennellä. Rajan tilanne tulee todellisemmaksi itse näkemällä, kuin lukemalla siitä vain uutisista, Andersson perustelee.

Andersson sanoo aikovansa neuvoa ruotsalaispoliitikkoja ja eurooppalaisia puoluejohtajia käymään Suomessa, että hekin saavat konkreettisemman kuvan asioista.

– Kaikkien pitää ymmärtää, että kyse on myös EU:n ulkorajasta, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Sen suojeleminen ja vartiointi ei ole pelkästään Suomen intresseissä, ja Suomi ansaitsee siinä kaikkien kumppanimaidensa tuen.

RUOTSISSA seurataan Anderssonin mukaan Suomen itärajan tapahtumia median kautta, ja pohditaan muun muassa välineellistetyn maahantulon uhkaa.

Mutta koska omaa pitkää maarajaa Venäjän kanssa ei ole, hybridivaikuttamisesta puhuminen on länsinaapurissa erilaista. Välillä se on liian toiveikasta tai hyväuskoistakin.

– On hyväksyttävä se tosiasia, että nykyinen jännite Venäjän kanssa ei lopu lähitulevaisuudessa, joten meidän on otettava etenkin hybridivaikuttamisen uhkat yhä enemmän tosissaan, Andersson patistaa.

Naapurimaiden demaripuolueilla on nyt myös yhteinen huoli Itämeren ympäristöturmariskeistä, jotka ovat kasvaneet Venäjän pakotekierron ja pimeän öljykaupan takia.

Antti Lindtmanin mukaan EU:lta pitääkin vaatia lisää konkreettisia toimia Venäjä-pakotteiden tehostamiseksi.

– Maakaasu pitäisi öljyn tavoin saada vielä tiukempien pakotteiden alaiseksi, ja energiatuotteiden alkuperää selvittää ostajamaissa tarkemmin. Samoin Itämerellä liikkuva, venäläisöljyä kuljettavien tankkerien varjolaivasto on saatava toimintakielloilla kuriin, Lindtman listaa.

AVAINSANAT

“Tulossa on yksi huonoimmista tuloksista 40 vuoteen” – Britannian konservatiivit kärsimässä rökäletappion

Työväenpuolueen Keir Starmer vaimonsa Victorian kanssa menossa äänestämään.

Konservatiivit näyttivät perjantaina olevan odotetusti matkalla kohti suurta tappiota Englannin paikallis- ja aluevaaleissa, kun ensimmäisiä tuloksia alettiin saada.

-  Tulossa on yksi huonoimmista, ellei huonoin, konservatiivien tulos paikallis- ja aluevaaleissa viimeiseen 40 vuoteen, yleisradioyhtiö BBC:n vaaliasiantuntija John Curtice ennakoi.

Englannin luoteisosassa sijaitsevan Blackpool South -vaalipiirin täytevaalien tulos antoi osviittaa tulevasta. Eronneen konservatiivien kansaedustajan tilalle valittiin vaalissa työväenpuoluetta edustava Chris Webb. Webb voitti konservatiivikilpakumppaninsa kolmanneksi suurimmalla marginaalilla täytevaaleissa sitten toisen maailmansodan.

-  Blackpool Southin maanvyörymävoitto on päivän tärkein tulos, iloitsi työväenpuolueen johtaja Keir Starmer, josta tullee Britannian seuraava pääministeri.

Jos konservatiivien tappio osoittautuu erittäin pahaksi, puolueen kansanedustajat saattavat ryhtyä puuhaamaan epäluottamuslausetta toissa lokakuusta pääministerinä ja puoluejohtajana toiminutta pääministeri Rishi Sunakia vastaan.

SUNAKIN on ennakoitu määräävän parlamenttivaalit pidettäviksi tämän vuoden jälkipuoliskolla.

Englannin aluevaalit ovat viimeinen laaja äänestys ennen Britannian seuraavia parlamenttivaaleja, jotka on järjestettävä viimeistään tammikuussa.

Osa vaalituloksista saataneen vasta viikonloppuna. Odotetuimpiin tuloksiin kuuluu Lontoon pormestarivaalin tulos.

Viran nykyinen haltija, työväenpuoletta edustava Sadiq Khan oli vahva ennakkosuosikki jatkokaudelle. Myös yhdeksällä muulla Englannin merkittävällä metropolialueella valitaan alueellinen pormestari.

AVAINSANAT

Poliisi hajotti palestiinalaisia tukevan mielenosoituksen – tilanne äityi jo väkivaltaiseksi

Yhdysvalloissa poliisi on ottanut kiinni yli 200 mielenosoittajaa UCLA-yliopistolla Los Angelesissa.

Poliisi hajotti yliopistolla olleen palestiinalaisia tukevan mielenosoituksen.

Tilanne äityi jo tiistaina väkivaltaiseksi, kun vastamielenosoittajat hyökkäsivät palestiinalaisia tukeneiden opiskelijoiden kimppuun.

Yliopisto ilmoitti, että tunnit järjestetään etäopetuksena torstain lisäksi myös perjantaina.

Palestiinalaisia tukevia mielenosoituksia on ollut yliopistoilla ympäri Yhdysvaltoja viime viikkoina. Kaikkiaan poliisi on ottanut kahden viime viikon aikana kiinni yli 2  000 ihmistä.

PRESIDENTTI Joe Biden kehotti torstaina mielenosoittajia hillitsemään protesteja kampuksilla ympäri maata.

-  Järjestyksen on säilyttävä, hän sanoi televisioidussa puheessaan Valkoisesta talosta.

Presidentti lisäsi, ettei Yhdysvallat ole autoritaarinen valtio, jossa ihmisiä vaiennettaisiin. Hän varoitti kuitenkin, ettei juutalaisvastaisuudella tai vihapuheella ole sijaa yliopistoilla Yhdysvalloissa.

Los Angelesin viranomaisia ehdittiin kritisoida hitaasta toiminnasta tiistaisten yhteenottojen jälkeen. Poliisi ja muut viranomaiset olivat laajasti läsnä torstaina. Kuvissa näkyi, miten kuormurit tyhjensivät mielenosoittajien aluetta.

UCLA:n rehtori Gene Block totesi, että 300 opiskelijaa poistui itse ja noin 200, jotka vastustivat mielenosoituksen hajottamista, otettiin kiinni.

Gazaa ja palestiinalaisia tukevia mielenosoituksia on ollut noin 40:llä eri kampuksella huhtikuusta lähtien.

Esimerkiksi New Yorkissa kiinniotetuista noin 300 ihmisestä liki puolet olivat pormestarin hallinnon mukaan muita kuin opinahjoihin liittyviä henkilöitä.

AVAINSANAT

Kuvernööri: “Olen ylpeä voidessani allekirjoittaa tämän lain ja tarjota hetken helpotusta arizonalaisille”

Yhdysvalloissa Arizonan demokraattikuvernööri Katie Hobbs (kuvassa) allekirjoitti torstaina lain 1800-luvulta peräisin olleen aborttilain kumoamiseksi.

Osavaltion edustajainhuone äänesti tiukan aborttilain kumoamisen puolesta viime viikolla ja senaatti keskiviikkona.

-  Olen ylpeä voidessani allekirjoittaa tämän lain ja tarjota hetken helpotusta arizonalaisille, Hobbs sanoi torstaina paikallista aikaa videopalvelu Youtubessa julkaistulla videolla.

-  Teen kaikkeni suojellakseni lisääntymisoikeuksiamme, koska luotan naisten tekevän heille parhaat päätökset, ja tiedän, etteivät poliitikot kuulu lääkärin vastaanotolle.

Washington Postin mukaan kumoamismenettelyn voimaan astumisessa voi mennä vielä kuukausiakin. Oikeusministerin kanslian viestintäjohtajan mukaan tiukka aborttilaki voikin tulla voimaan joksikin aikaa tulevana kesänä.

Arizonan korkein oikeus päätti viime kuussa, että laille ei ole estettä. Arizona oli tuomioistuimen mukaan aiemmin tukeutunut aborttioikeuden liittovaltion tasolla turvanneeseen Roe vastaan Wade -päätökseen, jonka Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi vuoden 2022 kesällä.

Arizonan erittäin tiukan aborttilain on ollut määrä tulla voimaan kesäkuussa.

AINAKIN kuvernööri Hobbs sekä seksuaaliterveysjärjestö Planned Parenthood ovat kuitenkin vedonneet Arizonan korkeimpaan oikeuteen, että se viivästyttäisi vuoden 1864 lain täytäntöönpanoa.

Laki kieltää aborttien teon vankilarangaistuksen uhalla, eikä salli poikkeuksia esimerkiksi raiskaus- tai insestitapauksissa. Se kirjoitettiin aikana, jolloin Arizona ei ollut Yhdysvaltain osavaltio eikä naisilla ollut äänioikeutta.

Osavaltion oikeusministeri, demokraatti Kris Mayes on lisäksi sanonut, ettei hän antaisi ketään vastaan nostettavan syytettä kyseisen lain pohjalta.

Kun kumoamismenettely vihdoin pääsee astumaan voimaan, vuoden 2022 asetuksesta tullee vallitseva aborttilaki Arizonassa. Kyseinen asetus kieltää raskaudenkeskeytykset 15. raskausviikon jälkeen.

AVAINSANAT

“Tuhojen mittakaava on valtava” – YK laski, mitä Gazan jälleenrakentaminen maksaa

Gazan jälleenrakentaminen vaatii kansainväliseltä yhteisöltä suurinta ponnistusta sitten toista maailmansotaa seuranneiden vuosien, YK sanoi torstaina.

YK:n arvion mukaan Gazan jälleenrakentaminen sen jälkeen, kun Israelin sotatoimet joskus loppuvat alueella, voisi maksaa 30-40 miljardia dollaria.

YK:n edustajan mukaan 72 prosenttia Gazan asuinkäytössä olleista rakennuksista on kokonaan tai osittain tuhoutunut.

-  Tuhojen mittakaava on valtava ja ennennäkemätön, YK:n varapääsihteeri Abdallah al-Dardari sanoi tilaisuudessa Jordanian pääkaupungissa Ammanissa.

-  Tämä jälleenrakentaminen on tehtävä, jollaista kansainvälinen yhteisö ei ole kohdannut sitten toisen maailmansodan, hän jatkoi.

Jälleenrakennusta tulevat vaikeuttamaan muun muassa räjähtämättömät ammukset, jotka Gazan väestönsuojeluviranomaisten mukaan johtavat yli kymmeneen räjähdykseen joka viikko.

YK KOMMENTOI tilannetta sen jälkeen, kun Gazaa hallitsevan Hamasin johtohahmo Ismail Haniyya sanoi äärijärjestön käyvän läpi Israelin aselepoehdotusta myönteisessä hengessä. Hamas ei vieläkään ole vastannut päiviä sitten esitettyyn aselepoehdotukseen.

Aselevon välittäjien mukaan pöydällä on nyt sopimus, joka rauhoittaisi tilanteen Gazassa 40 päiväksi, minkä lisäksi sopimukseen liittyisi myös israelilaispanttivankien vaihtaminen jopa tuhansiin palestiinalaisvankeihin. Britannia avasi sopimuksen sisältöä aiemmin viikolla.

Ennen Haniyyan torstaisia kommentteja äärijärjestön oli kerrottu suhtautuvan sopimuksen sisältöön negatiivisesti.

-  Hamasin on sanottava kyllä ja saatava tämä sopu tehtyä, Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi keskiviikkona Israelissa.

Yhdysvallat on yksi Israelin tärkeimmistä liittolaisista.

ISRAELIN pääministeri Benjamin Netanjahu vannoo edelleen, että Israelin joukot aikovat tehdä iskun Gazan eteläosassa sijaitsevaan Rafahin kaupunkiin, syntyi aselepoa tai ei. Suurin osa Gazan kaistan arviolta yli kahdesta miljoonasta asukkaasta on paennut Israelin sotatoimia Rafahiin.

-  Me teemme sen, mikä on välttämätöntä, jotta voitamme vihollisemme, myös Rafahissa, Netanjahu sanoi hallinnolleen torstaina.

Hamasin alaisen Gazan terveysministeriön mukaan Israelin ilmaiskut ja hyökkäykset ovat surmanneet Gazassa liki seitsemän kuukautta kestäneen sodan aikana noin 34  600 ihmistä, joista valtaosa on ollut naisia ja lapsia.

Israelin sotatoimet Gazassa alkoivat sen jälkeen, kun Hamas ja muut äärijärjestöt tekivät hyökkäyksen Israeliin. Israelilaisviranomaisten mukaan lokakuun alun hyökkäyksessä kuoli arviolta 1  170 ihmistä, pääosin siviilejä.

Israelin arvion mukaan Hamasilla ja muilla äärijärjestöillä on edelleen Gazassa panttivankina satakunta ihmistä. Loput panttivangit on joko vapautettu tai he ovat kuolleet. Lokakuun hyökkäyksessä siepattiin noin 250 ihmistä.

AVAINSANAT

Hamasilta odotetaan vastausta aselepoehdotukseen – “Missään olosuhteissa emme voi vain nostaa valkoista lippua”

Israelilainen tankki etenee lähellä Gazaa 2. toukokuuta.

Äärijärjestö Hamasin johtohahmo Ismail Haniyya sanoo Hamasin tutkivan viimeisintä aselepoehdotusta “myönteisessä hengessä”.

Hamasin tiedotteen mukaan Haniyya kertoi asiasta Egyptin tiedustelupäällikölle Abbas Kamelille puhelinkeskustelussa.

Hamasin johtoon kuuluva Osama Hamdan puolestaan oli aiemmin kommentoinut ehdotusta uutistoimisto AFP:lle sanomalla, että järjestön alustava arvio ehdotuksesta on kielteinen, mutta keskustelut jatkuvat.

Hamas ei vieläkään ole vastannut viimeisimpään aselepoehdotukseen.

Eräs toinen Hamasin johtoon kuuluva, Suhail al-Hindi, vakuutti, että Hamas haluaa lopettaa sodan, mutta ei mihin hintaan tahansa.

-  Missään olosuhteissa emme voi vain nostaa valkoista lippua tai antaa periksi israelilaisvihollisen asettamille ehdoille, al-Hindi korosti.

LÄHI-IDÄSSÄ jo seitsemännellä kiertomatkalla sitten sodan alkamisen oleva Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi keskiviikkona, että Hamasin tulisi hyväksyä aselepoehdotus Gazaan, jos se haluaa palestiinalaisten kärsimysten helpottuvan välittömästi.

International Crisis Group -ajatushautomon mukaan Hamas tuskin hyväksyy mitään ehdotusta, jossa ei ole mukana pysyvää aselepoa.

“Pysyvän aselevon oltava mukana”

Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun mukaan hyökkäystä jatketaan, kunnes Hamas on saatu tuhottua Gazassa eikä taisteluiden lopettaminen kokonaan ole mahdollista.

Tutkijoiden mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Hamas suostuisi toisen kerran väliaikaiseen aselepoon, koska äärijärjestö tietää Israelin jatkavan hyökkäystään heti aselevon päätyttyä.

-  Suhtaudun pessimistisesti siihen, että Hamas suostuisi sopimukseen, johon ei ole leivottu mukaan pysyvää aselepoa, sanoi International Crisis Group -ajatushautomon tutkija Mairav Zonszein.

HAMASIN alaisen Gazan terveysministeriön mukaan Israelin ilmaiskut ja hyökkäykset ovat surmanneet Gazassa liki seitsemän kuukautta kestäneen sodan aikana noin 34  500 ihmistä, joista valtaosa on ollut naisia ja lapsia.

Israelin sotatoimet Gazassa alkoivat sen jälkeen, kun Hamas ja muut äärijärjestöt tekivät hyökkäyksen Israeliin. Israelilaisviranomaisten mukaan lokakuun alun hyökkäyksessä kuoli arviolta 1  170 ihmistä, pääosin siviilejä.

Israelin arvion mukaan Hamasilla ja muilla äärijärjestöillä on edelleen Gazassa panttivankina satakunta ihmistä. Loput panttivangit on joko vapautettu tai he ovat kuolleet. Lokakuun hyökkäyksessä siepattiin noin 250 ihmistä.

AVAINSANAT