VALIKKO

Keskustalta raju nokitus Purralle – 12 miljardin sopeutuspaketti

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju (vasemmlla) puhuu kommenttipuheenvuoroaan ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi kuuntelevat keskustan eduskuntaryhmän talousvaihtoehdon julkistustilaisuudessa eduskunnassa tänään.

Orpon hallitus ja etenkin sen valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on esitellyt pitkin kevättä kovia madonlukuja Suomen taloudellisesta tilanteesta.

Hallitus on tekemässä kaudellaan yhteensä 9 miljardin euron sopeutuksen julkiseen talouteen.

Jos on uskominen tänään julkaistua keskustan vaihtoehtoa hallituksen kehysriihipäätöksille, puolueen linja sopeuttaminen on vieläkin tiukempi.

Puolueen varapuheenjohtaja Markus Lohi kertoo, että keskusta esittää 7-8 miljardin euron ohjelmaa vaihtoehtona hallituksen kolmen miljardin euron kehysriihipäätöksille.

Tämän päälle tulee Lohen mukaan keskustan jo vaihtoehtobudjetissa esittämä 4,5 miljardin euron sopeutus. Tai tulisi, jos opposition vaihtoehdot toteutuisivat.

Onko tämä siis yhteensä 12,5 miljardia?

– Näinkin voidaan ajatella. Toki täällä on pieniltä osin samoja elementtejä. Puhutaan ehkä suuruusluokassa 11-12 miljardin euron kokonaisuudesta, Lohi sanoo Demokraatille.

– Tämä 7-8 miljardin euron paketti on nyt vastaus hallituksen kehysriihiratkaisuun ja meidän erillinen paketti, kun hallituksella oli hallitusohjelmassa 6 miljardin paketti, meillä oli 4,5 puolen miljardin silloin.

Ja nämä eivät mene päällekkäin?

– Nämä eivät mene päällekkäin, koska me heidän kuudesta miljardista kaksi miljardia olemme työllisyysuudistuksilla kuitanneet muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Me emme esimerkiksi leikkaisi lapsiperheiden työttömyysturvasta kuten hallitus ja meillä olisi oma malli työttömyysturvaan ja myös aikuiskoulutustukeen. Muilta osin me käytännössä olemme ne valmiita kuittaamaan… Puolentoista miljardin ero aikaisemmassa paketissa tulee siinä, että me emme niitä rahoja imuroisi hyvinvointialueilta.

KÄYTÄNNÖSSÄ siis keskusta sopeuttaisi 3-4 miljardia enemmän kuin hallitus.

– Kyllä, tässä kokonaisuudessa. Varmasti hallituskin tavoittelee eläkereformista julkisen talouden kestävyyttä, mutta heillä toistaiseksi se tavoite ei ole näin kunnianhimoinen kuin meillä.

Keskustan tänään julkaisemassa kehysriihivaihtoehdossa lukee, että eläkejärjestelmää on syytä vahvistaa reippaammin kuin hallituksen tavoittelemalla miljardilla eurolla. Keskustan tavoite on 2-3 miljardia euroa.

Keskusta luopuisi työttömyysturvan eläkekarttumasta, poistaisi tutkintojen eläkekarttuman ja rajaisi leskeneläkettä asteittain kaksivuotiseksi. Se pyrkisi tavoittelemaan eläkevaroille korkeampaa sijoitustuottoa ja tehostaisi eläkkeiden maksatuksen hallintoa.

Kun keskusta esitteli sopeutusvaihtoehtoaan tänään medialle eduskunnassa, media tiedusteli, miten puolue odottaa työmarkkinajärjestöjen suhtautuvan eläkeuudistukseen. Hallitus on antanut niille tehtäväksi miljardin euron eläkesopeutuksen.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että on enemmänkin toivottavaa, että työmarkkinajärjestöt saavat luotua sovun miljardin paketista.

– En usko, että tämä ympärillä tapahtunut muu työmarkkinakahakka on ainakaan neuvotteluasetelmaa on parantanut. Se on tietenkin hyvin valitettavaa.

Saarikko tuntuu kuitenkin pitävän välttämättömänä isompaa eläkereformia Suomen väestö- ja syntyvyysennusteiden nojalla.

– Vastakysymyksenä voi esittää, että kai tämä nyt kuitenkin on kestävämpi tapa suhtautua kokonaisesityksellä eläkejärjestelmän kestävyyteen kuin valtiovarainministerin puolihuolimaton heitto, että eiköhän me eläkeikää voitaisi nostaa. En usko, että se lausunto hirvittävästi lisäsi luottamuksen ilmapiiriä jo muutoinkin tulehtuneilla työmarkkinoilla, Saarikko sanoi.

DEMOKRAATTI tiedusteli varapuheenjohtaja Markus Lohelta myös keskustan sopeutuksen työllisyysvaikutuksia.

Lohen mukaan keskusta on lasketuttanut vaikutuksia yksittäisten toimenpiteiden osalta.

– Mutta pääosin, jos katsotaan isoa listaa sekä vero- että menopuolelta, pääosin ne ovat tulleet valtiovarainministeriön reilu vuosi sitten keväällä tekemien meno- ja verokartoituksen laskelmien pohjalta. Eli vaikutukset on poimittu pääosin sieltä. Siellä ei ole työllisyysvaikutuksia, mutta (siellä on) julkisen talouden säästövaikutuksia.

Koko 12 miljardin euron paketista keskusta ei ole pyytänyt työllisyysvaikutuksia eduskunnan tietopalvelulta eikä Lohi usko, että sitä kyettäisiin laskemaankaan.

– Mutta kuten sanoin, mehän olemme tässä kokonaisuudessa hyväksymään pääosin (hallituksen) työelämäuudistukset.

– Minä uskon, että me saisimme varmaan saman työllisyysvaikutuksen (kuin hallitus) sitä kautta, että hallituksen paketissa on paljon toimia, jotka laskevat talouskasvua. Kuten he ovat itse todenneet, ensi ja seuraavana vuonna talouskasvu heikkenee puoli prosenttia heidän pakettinsa myötä. Me esimerkiksi emme olisi valmiita leikkaamaan kotitalousvähennystä ja nostamaan niin voimakkaasti arvonlisäveroa. Kyllä nämä toimet ovat juuri niitä, jotka heikentävät talouskasvua ja työllisyyttä.

Keskusta esittää vaihtoehdossaan yleisen arvonlisäveroprosentin nostamista 24:stä 25:een, kun hallitus nostaa prosentin syyskuun alusta 25,5:een. Keskusta ei kajoaisi alempaan 10 prosentin arvonlisäverokantaan eli se ei nostaisi esimerkiksi lääkkeiden ja matkailu-, liikunta- ja kulttuuripalvelujen verotusta 14 prosenttiin.

HALLITUS on kertonut pyrkivänsä estämään Suomen joutumisen EU:n alijäämämenettelyyn eli niin kutsutulle tarkkailuluokalle. Julkisen talouden alijäämä ei saisi heiketä tänä vuonna enempään kuin 3,5 prosenttiin.

Keskusta ei ole laskenut, miten heidän toimensa vaikuttavat julkisen talouden alijäämään.

– Meillä ei ole tietenkään samanlaista laskentaresurssia käytössä kuin valtiovarainministerillä. Meidän sopeutus, sekä suorat meno- että verosopeutukset, on samaa 3 miljardin luokkaa kuin hallituksella ja sitten meillä on lisäksi toimet, mitä he lukevat leikkauksiksi hyvinvointialueille. Me olemme samat toimet valmiita tekemään, mutta annamme työvälineillä hyvinvointialueille kurottavaksi alijäämää itse umpeen. Me uskomme, että tällä pääsisimme pienempään julkisen talouden alijäämään, valtion taloudessa samaa luokkaa, julkisessa taloudessa se olisi varmasti pienempi. Se, mikä meidät pelastaa, on kasvu. Hallituksella on hyviä kasvutoimia, mutta ne eivät ole riittäviä.

Keskusta esittää satsauksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvutoimiin.

KESKUSTAN vaihtoehtoon on kirjattu soten 1 miljardin menojarru.

“Jo hallitusohjelma sisälsi lähes 1,65 miljardiin euron sopeutukset hyvinvointialueille. Siitä noin 550 miljoonaa toteutetaan lakimuutoksin, joiden laskennallinen vaikutus vähennetään suoraan sote-rahoituksesta. Kehysriihessä hallitus päätti lisätä lakimuutoksin tehtäviä säästöjä lähes 600 miljoonalla eurolla. Näin ollen hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan lakimuutoksiin 1,15 miljardia euroa. Sen lisäksi hallitus edellyttää, että hyvinvointialueet säästävät omilla toimillaan 1,1 miljardia euroa”, keskustan kehysriihivaihtoehdossa lukee.

Puolue summaa, että yhteensä Orpon hallitus leikkaa 2,25 miljardin euron edestä suomalaisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluita vuoteen 2028 mennessä.

“Keskustan ja Orpon hallituksen isoin näkemysero löytyy suomalaisten sote-palveluista. Keskusta ei leikkaisi lakimuutosten laskennallisia säästövaikutuksia pois hyvinvointialueiden rahoituksesta. Keskustan perusperiaatteena on, että tarkoituksenmukaiseksi arvioituja hyvinvointialueiden kustannuspainetta hillitseviä lakimuutoksia voidaan toteuttaa, mutta hyvinvointialueiden annettaisiin pitää näihin tehtäviin ja velvoitteisiin varattu rahoitus, eikä sitä imuroitaisi valtiolle”, puolueen vaihtoehdossa lukee.

Keskusta pidentäisi hyvinvointialueiden alijäämän kattamisaikaa.

VEROPUOLELTA keskusta hyväksyy hallituksen esityksen ansiotuloverotuksen indeksitarkastuksen jäädyttämisestä hyvätuloisimmille. Keskusta myös alentaisi solidaarisuusveron tulorajan aiemmalle tasolleen, eli yhdistäisi sen ylimpään normaaliin tuloveroluokkaan (88 200 euroon).

Samoin puolue hyväksyy eläketulon verotuksen kiristämisen eläketulovähennystä muuttamalla kohdistaen hallituksen keräämän summan myös suurempiin eläketuloihin solidaarisuusveron rajaan saakka.

Pääomatuloverotuksessa keskusta esittää yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotuotoille viiden prosentin lähdeveroa. Lähdeveron maksamiselle määriteltäisiin 50 000 euron verovapaaraja, joten toimi ei kohdistuisi esimerkiksi yleishyödyllistä työtä tekeviin urheiluseuroihin eikä koskisi myöskään eläkeyhtiöiden sijoituksia.

Liikenteen verotukseen puolue tekisi kokonaisuudistuksen.

Hallituksen esittämää makeisveroa keskusta kannattaa mutta lisäisi karkkiveron piiriin myös keksit ja sipsit.

Markus Lohi sanoo, että keksit ja sipsit ovat yhtä lailla sen tyyppisiä, että ne menevät makeisten kanssa samaan luokkaan.

– Saamme tällä tavalla vähän verokertymää nostettua.

Kokonaisuudessaan keskustan 7-8 miljardin kehysriihipaketti koostuu 4-5 miljardin kasvu- ja rakennetoimista, 1,9 miljardin tulosopeutuksesta sekä välittömästä 1,5 miljardin menosopeutuksesta kuten valtionhallinnon säästöistä, kehitysyhteistyöstä sekä turvapaikanhakijoiden majoituskustannuksista.

Yllättävä menosopeutus on Yleisradion rahoituksen laskeminen 20 prosentilla esimerkiksi kahden vaalikauden mittaisilla indeksijäädytyksillä. Keskusta arvioi säästön suuruudeksi 120 miljoonaa euroa. Tiedotustilaisuudessa Lohi kuitenkin korosti keskustan sitoutuvan Ylen rahoitusta parhaillaan pohtivan parlamentaarisen työryhmän ratkaisuun.

AVAINSANAT

Pääministeriltä hämmentävä lausunto Tukholmassa – näin Orpo avaa, mitä hän tarkoitti

Pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Onko Suomi linjannut jo ydinenergialain ydinräjähteitä käsittelevästä pykälästä, joka vaikuttaa Suomen suhtautumiseen ydinaseisiin? Pääministeri Petteri Orpo (kok.) selvitti Demokraatille Tukholmassa antamiaan lausuntoja.

Alkuviikosta uutisoitiin, että Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ei näe esteitä sille, että sodan aikana Naton ydinaseita voitaisiin sijoittaa Ruotsiin.

Ylen mukaan Kristersson korosti kuitenkin, että päätös on aina ruotsalaisten eikä esimerkiksi puolustusliitto voisi tuoda ydinaseita Ruotsiin vastoin maan omaa tahtoa.

Pohjoismaiden pääministerien kesäkokouksessa Tukholmassa maanantaina pääministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi Iltalehden mukaan suomalaistoimittajille samaan kysymykseen kuin Kristersson. Hän kertoi, että tässä Suomi ja Ruotsi eivät ole samassa linjassa.

– Emme ole käyneet tällaista keskustelua Suomessa. Meillä on selkeä linjaus siitä, että ydinenergialakia ei ole tarvetta nyt lähteä avaamaan, Orpon kerrotaan sanoneen.

Orpo sanoi, että Suomessa voidaan jatkaa nykyisen lainsäädännön mukaisesti.

ORPON linjaus on siinä mielessä mielenkiintoinen, että ydinenergialain ydinräjähdepykälän linjaamisesta on pitänyt päättää Suomessa loppusyksyyn mennessä.

Ydinräjähteiden maahan tuominen tai kuljettaminen Suomen alueen läpi on kielletty nykyisessä lainsäädännössä. Kielto on kirjattu sekä ydinenergia- että rikoslakeihin.

“Ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty“, lain ydinräjähteitä käsittelevässä pykälässä lukee.

STT:n maaliskuussa tekemässä jutussa muistutettiin, että ydinenergialakia päivitetään joka tapauksessa muun muassa pienydinvoimaloiden takia viimeistään vuoteen 2026 mennessä. Ydinenergialaissa olevan ydinräjähteiden maahantuonnin kieltävän pykälän vuoksi poliittinen kanta asiasta olisi syytä linjata loppusyksyyn mennessä.

STT uutisen mukaan yksi vaihtoehto on, että pykälä päätetään pitää laissa ennallaan. Se voidaan STT:n tietojen mukaan myös toisaalta jättää uudistuksen yhteydessä ydinenergialaista kokonaan pois tai sitä voidaan jotenkin muuttaa. Mahdollista on myös, että ydinräjähteistä säädettäisiin erillinen laki.

Presidentti Alexander Stubb on usein kertonut kannattavansa ydinenergialain muuttamista ja ydinaseiden kauttakulun sallimista. Orpo sanoi helmikuussa, että hänestäkin sille on vahvat perusteet, että kuljettaminen sallittaisiin. STT:lle hän sanoi myöhemmin, ettei kuitenkaan tarkoittanut välttämättä ydinenergialain avaamista siltä osin.

ORPON linjauksista on ollut haastavaa ottaa selvää.

Demokraatti kysyi eduskunnassa perjantaina Orpolta, linjasiko hän Tukholmassa, että ydinenergialain ydinräjähteitä koskevaan pykälään ei ole tulossa muutoksia.

– Minä sanoin, että asia ei ole nyt ollut missään keskustelussa meillä eikä meillä ole nyt tarve sitä lähteä avaamaan, hän sanoo.

– Siitä ei käydä nyt mitään aktiivista keskustelua.

Orpo nostaa tämän jälkeen esiin sen, että myös ulko- ja turvallisuuspoliittista ja puolustuspoliittisia selontekoja tehdään.

– Nämä käydään kaikki läpi. Se peruslinja on ollut se, että me emme ole rajanneet mitään pois, Orpo toisaalta sanoo.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, ettei ydinenergialain ydinräjähteitä koskevasta pykälästä ole päätöksiä suuntaan tai toiseen.

– Tämä asia katsotaan ydinenergialain avauksen yhteydessä, kun se tulee.

Häkkäsen mukaan nyt arvioidaan, onko pykälän muuttamiselle perusteita ja tarvetta. Myös sitä pohditaan, miten Suomen liittolaiset suhtautuvat.

– Asia on ajankohtainen joskus ensi talvena, kun ydinenergialakikin on avattu ja sitten me saadaan vuoropuhelu käytyä Nato-maiden ja keskeisten ydinasevaltioiden kanssa puolustushallintojen välillä, Häkkänen toteaa.

Demokraatti kysyi Orpolta, miksi hänen oman puolueensa ministerin, Antti Häkkäsen mukaan lain pykälä olisi kuitenkin auki.

– Niin on, mutta ei ole nyt mitään tarvetta tällä hetkellä näkyvissä, että meidän tarvitsisi asiasta keskustella, Orpo kommentoi.

AVAINSANAT

SAK:ssa epäillään hallituksen kostaneen – tästä on kyse

Uusi työrauhalainsäädäntö tuli voimaan jo tänään. Alkuperäinen aikataulu lakko-oikeuden rajoittamiselle oli heinäkuu.

Pitkin kevättä on keskusteltu siitä, kiirehtiikö hallitus työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevaa lainsäädäntöä vai ei. Valiokuntakäsittely eduskunnassa enteili hoppua. Päätöksenteko venyi lopulta kuitenkin vapun yli.

Tiistaina työministeri Arto Satonen (kok.) kuitenkin ilmoitti, että laki on valtioneuvoston käsittelyssä torstaina ja presidentin esittelyssä perjantaina. Voimaan se tuli tänään lauantaina. Poliittisia työtaisteluja ei ollut päällä, joten kiire yllätti SAK:ssa.

– Ajankohta herättää kysymyksiä, reagoiko Orpo-Purran hallitus SAK:n hallituksen maanantaiseen ulostuloon. Siinä SAK kertoi kynnyksen vientimallineuvotteluihin osallistumiselle nousseen, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström epäilee SAK:n tiedotteessa.

Lindströmin mielestä on huolestuttavaa, jos harkitsevasta ja tasapainoisesta lainsäädäntötyöstä siirrytään hosumiseen – varsinkin jos motivaationa on kosto siitä, ettei järjestö suostu neuvottelemaan tilanteessa, jossa sopimalla ei ole mahdollista saavuttaa mitään parannuksia sen jäsenten asemaan.

– Tulee sellainen ajatus, että hallitus yrittää kaikin keinoin kiristää SAK:ta ja sen jäsenliittoja neuvottelemaan työmarkkinamallista, Lindström jatkaa.

SAK muistuttaa tiedotteensa mukaan, että työtaistelut keskeytettiin sen takia, että hallitus halusi keskustella ilman lakkopainetta työntekijän asemaa heikentävistä laeista. Neuvotteluiden sijasta voimaantuloa nyt siis kiirehdittiin.

– Pitkällä aikavälillä ei ole suurta merkitystä, tulevatko lakko-oikeuden rajoitukset voimaan toukokuussa vai heinäkuussa, mutta se osoittaa kuinka rajulla tavalla hallitus hyökkää työntekijöitä vastaan ja pyrkii puuttumaan ammattiliittojen vapaaseen neuvotteluoikeuteen – vaikka muuta väittääkin, Lindström tulkitsee.

AVAINSANAT

Antti Lindtman: “Suomi on kesäkuun eurovaaleissa merkittävässä tienhaarassa”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Eurooppaan edistyksellisesti suhtautuvia voimia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, näkee SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Ilmastotoimet, yhteinen puolustus sekä vihreä siirtymä vaativat isoja päätöksiä, joita ainoastaan nykyistä vahvempi Eurooppa kykenee tekemään. Laitavoimien vetämänä menneisyyteen kääntyvä Eurooppa ei siihen pysty, Lindtman sanoo tiedotteessaan.

Hänen mukaansa Suomi on kesäkuun eurovaaleissa merkittävässä tienhaarassa, kuten koko Eurooppa.

– Suomessa on nyt nähty, mihin suuntaan oikeistovoimien vetämänä on ajelehdittu. Vaaleissa valitaan joko vahva ja kukoistava Eurooppa, tai astutaan laitaoikeiston vetämänä hämärälle polulle kohti menneisyyttä, Lindtman sanoo.

HÄN painottaa, että Euroopan tasolla seuraukset käyvät kohtalokkaiksi, jos tingitään ilmastotavoitteista, oikeusvaltiokehityksestä, puolustuksen vahvistamisesta, vihreän siirtymän ja yhteisten pelisääntöjen ajamisesta.

– Esimerkiksi fossiilisen tuontienergian letkut pitää katkaista lopullisesti ja pyrkiä vihreän energian omavaraisuuteen. Suomalaiset yritykset hyötyvät, jos kykenemme luomaan Euroopassa tarvittaville investoinneille yhteiset pelisäännöt ja vakaan toimintaympäristön.

– Tarvitaan isoja päätöksiä ja toimia, joiden tekemiseen tarvitaan nykyistä yhtenäisempää ja vahvempaa EU:ta. Ei suinkaan hajanaisempaa ja heikompaa Eurooppaa, mikä on laitavoimien tavoite ja Venäjän etu, Lindtman toteaa tiedotteessaan.

SDP kannattaa määräenemmistöpäätösten lisäämistä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja keskeisissä oikeusvaltiokysymyksissä.

– Jos EU ryhtyy lipsumaan ja löyhentää otetta näissä keskeisissä asioissa, Suomi on häviäjän paikalla. Nyt laitavoimat Euroopassa ja USA:ssa ovat pyrkineet heikentämään Ukrainalle annettavaa tukea ja pakotteita Venäjää vastaan. Tämä kehitys on pysäytettävä, tarvittaessa enemmistöpäätöksin, Lindtman toteaa.

Hän muistuttaa, että Suomen ääni Euroopassa ei kuulu, jos EU-pöytiin mennään sanomaan vain ei, ei ja ei.

– Suomen EU-politiikka on nyt kääntynyt siihen, että jarrutetaan asioita, ei edistetä niitä. Suomi on viime hetkillä heittäytynyt jarrumieheksi esimerkiksi Unkarin rinnalle. Jos haluaa, että Suomen ääni kuuluu ja vaikuttaa EU:ssa, sitä ei voi tehdä flirttaillen samalla erolla unionista, Lindtman päättää tiedotteensa.

AVAINSANAT

Razmyar ryöpyttää Orpon hallitusta: “Suomea tuskin enää tunnistaa”

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar.

Pääministeripuolue kokoomus antaa hiljaisen hyväksyntänsä hallituksen politiikalle, jolla horjutetaan demokratiaa ja oikeusvaltiota Suomessa, ja on valmis mahdollistamaan saman seuraavaksi Euroopassa, näkee SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar.

– Orpon hallituksen valtaan astumisesta ei ole kulunut vuottakaan, mutta Suomea tuskin enää tunnistaa. Lakiesitysten riittäviä lausuntoaikoja rikotaan järjestelmällisesti, virkamiehiltä vaaditaan asennemuutosta ja ministerit voivat antaa eduskunnalle väärää tietoa ilman mitään seurauksia. Hyökkäykset vapaata mediaa ja ammattiyhdistysliikettä kohtaan ovat arkipäivää. Ministerit suhtautuvat oppositioon ylimielisesti ja varapääministeri huutaa mielenosoittajille, että menkää töihin, eikä se hetkauta hallituskumppaneita lainkaan. Vielä vähän yli vuosi sitten tällaista olisi ollut mahdotonta kuvitella, Razmyar ryöpyttää tiedotteessaan.

Hän katsoo, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) pyrkii viimeiseen asti välttymään kommentoimasta johtamansa hallituksen toimintaa.

Demokratian, oikeusvaltion ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen on ollut Suomelle aina kunnia-asia, mutta Orpon hallituksen toiminta vaikuttaa Razmyarin mielestä tähtäävän näiden perusperiaatteiden murentamiseen.

Razmyar sanoo kokoomuksen lähentyneen arvoiltaan perussuomalaisia.

Hän syyttää kokoomusta myös kiemurtelusta Gaza-kannoissa.

Viime kädessä vastuu Suomen politiikan ja Suomi-kuvan suunnanmuutoksesta kuuluu Razmyarin mielestä juuri kokoomukselle.

– Hallitus pyrkii antamaan ensi viikolla eduskunnalle esityksensä käännytyslaista, johon oikeuskansleri edellyttää edelleen useita muutoksia. Toivon, että kokoomus löytää tässä asiassa selkärankansa eikä päästä eduskuntaan esitystä, joka on ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. Valitettavasti tähän ei voi kuitenkaan enää luottaa, Razmyar päättää tiedotteensa.

AVAINSANAT

SDP:n puoluesihteeri tutustui kokoomuksen eurovaaliohjelmaan: “Röyhkeää silmänlumetta”

SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.

Kokoomuksen eurovaaliohjelma on pahasti ristiriidassa kokoomusvetoisen hallituksen kotimaassa tekemän politiikan kanssa, väittää SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.

– Kokoomuksen eurovaaliohjelmaa lukiessa tulee väkisinkin mieleen, että sen kirjoittaja ei ole seurannut Orpon hallituksen toimintaa viimeisen vuoden aikana. On vaikea keksiä muuta syytä sille, miksi kokoomuksen eurovaaliohjelman tavoitteet ja kotimaassa tehty politiikka ovat niin pahasti ristiriidassa – ellei tarkoituksena ole sitten nimenomaan äänestäjien tietoinen sumuttaminen, Näkkäläjärvi sanoo tiedotteessaan.

Kokoomus ajaa eurovaaliohjelmassaan muun muassa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa, ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin helpottamista sekä tiukempaa puuttumista lehdistönvapauden loukkauksiin.

– Kotimaassa kokoomusvetoinen hallitus kuitenkin vesittää ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä ulkomaisen työvoiman rekrytointia, ja sulkee silmänsä hallituskumppani perussuomalaisten toistuvilta hyökkäyksiltä mediaa kohtaan, Näkkäläjärvi ryöpyttää.

– Kaikkein irvokkainta on, että kokoomus kertoo eurovaaliohjelmassaan kannattavansa vahvaa Eurooppaa, mutta on muodostanut hallituksen edelleen EU-erolla flirttailevien perussuomalaisten kanssa ja myötäilee EU-politiikassaan perussuomalaisten toiveita. Myös Euroopan parlamentissa kokoomus on valmis tekemään yhteistyötä laitaoikeiston kanssa – täysin tietoisena siitä, että laitaoikeiston tavoitteena on Euroopan heikentäminen ja keinovalikoimassa demokraattisten instituutioiden kyseenalaistaminen. Kokoomukset kauniit puheet ovat röyhkeää silmänlumetta, hän jatkaa tiedotteessaan.

KOKOOMUKSEN puheenjohtaja Petteri Orpo ei sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa europarlamentissa.

– Äänestäjillä on oikeus tietää, mikä on nykykokoomuksen todellinen linja. Kokoomus mainostaa olevansa johtava EU-puolue, mutta todellisuudessa kokoomus jarruttaa luonto- ja ilmastotoimia, työperäistä maahanmuuttoa ja eurooppalaisia ratkaisuja valtiontukikilpailuun, Näkkäläjärvi näkee.

– Ideattomuus ei muuksi muutu, vaikka sen kuorruttaisi miten kauniilla sanoilla.

Näkkäläjärven mukaan pääministeripuolueella on erityinen vastuu sen varmistamisessa, että edustuksellinen demokratia säilyttää luotettavuutensa ja uskottavuutensa kansalaisten silmissä.

– Nyt kokoomuksen harjoittama kaksilla rattailla ajaminen on omiaan heikentämään molempia.

– Pääministerinä ja puolueensa puheenjohtajana Petteri Orpon on syytä astua esiin piilostaan ja kertoa äänestäjille avoimesti, miksi kokoomuksen vaalipuheet ovat jälleen kerran räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Perussuomalaiset on linjannut eurovaaliohjelmassaan, että lähitulevaisuudessa ei ole realistista, että Suomi yksipuolisesti jättäisi EU:n.

“Eroa Euroopan unionista ei ole syytä käsitellä tabuna, sillä emme tiedä, mihin suuntaan EU tulee kehittymään lähivuosikymmeninä. Totta kai Suomella tulee olla mahdollisuus tehdä ratkaisuja omaksi hyväkseen ja kansallisen edun mukaisesti, kaikissa tilanteissa. Sitä kutsutaan realismiksi, ja perussuomalaiset kannattaa sitä. Suomen valtiolla on oltava poikkeustilanteita varten toimintasuunnitelma, jos esimerkiksi jokin ulkoinen kriisi tai shokki hajottaa unionin”, ohjelmassa sanotaan myös.

AVAINSANAT