VALIKKO

Juristiliitto vaati laillisuusvalvojia hereille – nyt puhuu oikeuskansleri Tuomas Pöysti

Demokraatti pyysi oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä kommentteja oikeusministeri Leena Meren (ps.) ja sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) toimintaan.

Juristiliitto vaatii laillisuusvalvojilta puolueetonta selvitystä poliittisen vaikuttamisen rajoista oikeusvaltiossa.

Juristiliitto viitannee käytännössä muun muassa Helsingin Sanomien uutiseen, jossa kerrotaan oikeusministeri Leena Meren (ps.) puuttuneen oikeuslaitoksen riippumattomuutta edistävän työryhmän työhön.

HS:n mukaan Meri on muuttanut yllättäen oikeuslaitoksen riippumattomuutta edistävän työryhmän toimeksiantoa. Perustuslakia muuttamaan pyrkivän lakiesityksen sijaan ryhmän tehtävänä on nyt laatia taustaselvitys. Alun perin kyse oli tuomioistuimia, tuomareita ja syyttäjiä koskevien riippumattomuussäännösten kirjaamisesta perustuslakiin.

Viikonloppuna taasen Iltalehti väitti tietojensa pohjalta, että oikeusministeri Meri olisi hajottanut rasismirikoksia käsitelleen työryhmän, kun valtakunnansyyttäjä ei suostunut vaihtamaan valtakunnansyyttäjän toimistoa edustanutta työryhmän jäsentä.

-  Ministerillä ja ministeriön poliittisella johdolla on toimivalta päättää ja ohjata työryhmien asettamisesta ja kokoonpanosta. Tämä on yleistä lainvalmistelun ohjausta. On syytä huomata, että ministeriöt ovat poliittisesti johdettuja, Meri on kirjoittanut viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan vastauksessa lehdelle.

OIKEUSKANSLERI Tuomas Pöysti toteaa Juristiliiton selvitys-vaateesta, ettei ota laillisuusvalvojana yksittäiseen ideaan kantaa.

– En ota kantaa Juristiliiton ajatukseen sinänsä, mikä ei tarkoita sitä, että olisin eri mieltä tai samaa mieltä. Ajattelen niin, että demokraattisessa oikeusvaltiossa on erittäin oleellista ensinnäkin se, että lainsäädäntöä ja varsinkin perustuslakia koskevat perusratkaisut tehdään kansanvaltaisesti eli kansanvaltaisuus ja eduskunnan keskeinen asema ovat tärkeitä. Siihen kuuluu myöskin laaja julkinen keskustelu.

Siihen, missä muodossa keskustelua olisi käytävä, Pöysti ei ota kantaa.

Toisekseen Pöysti toteaa, että demokraattinen oikeusvaltio lepää sen varassa, että on vallanjako, jota kunnioitetaan. Sen vuoksi myös poliittisessa ja juridisessa toiminnassa on sitouduttava perustuslakia tarkempiin pelisääntöihin tai käytännesääntöihin kunkin toimijan roolissa.

Pöysti muistuttaa oikeuskanslerina korostaneensa käytännesääntöihin sitoutumisen merkitystä eduskunnalle antamissaan kertomuksissa.

– Minusta on hyvä, että käydään yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä on sopivaa kansanvaltaan kuuluvaa poliittista ohjausta ja mitkä taas ovat asioita, joissa eduskunnan, poliittisen vallan käyttäjien ja hallituksen edustajien pitää olla varovaisia suhteessa riippumattomaan oikeudenkäyttöön.

HELSINGIN SANOMIEN artikkelissa oikeuslaitoksen riippumattomuudesta nousi konkreettisesti esiin myös, että perustuslain muuttamista koskevassa lainsäädäntötyössä olisi hyvä olla mukana myös parlamentaarinen ulottuvuus. Hallitus olisi halutessaan voinut esimerkiksi asettaa kansanedustajista seurantaryhmän oikeusministeriön työryhmän oheen. Näin ei kuitenkaan toimittu.

Pöysti korosti edellä, että perustuslakia koskevat perusratkaisuissa oleellista eduskunnan keskeinen asema.

Tarkoitatko sitä, että riippumattomuusselvityksestä olisi pitänyt käynnistää parlamentaarinen työryhmä?

– Siinä on harkintavaltaa, miten tätä pohdintaa ja keskustelua käydään. Hyvässä lainvalmisteluprosessissahan yleensä edetään niin, että tehdään ensiksi tutkimus tai laaja selvitys asiantuntijaselvityksenä. Silloin, kun on kyseessä perustuslain tasoiset asiat, on järkevää, että keskustellaan sekä julkisuudessa että laajassa parlamentaarisessa yhteistyössä. Perustuslain pitää olla kulloisenkin hallitus-oppositio-asetelman yläpuolinen ja ulkopuolinen kysymys. Perustuslain muuttamisen pitää vaatia aina laajaa parlamentaarista yhteisymmärrystä, joka perustuu riittävään harkintaan ja laajaan parlamentaariseen keskusteluun.

JURISTILIITON puheenjohtaja Tuula Linna kertoi liiton tiedotteessa toimineensa aikoinaan 20 vuotta oikeusministeriössä lainvalmistelijana ja tottuneensa ajattelemaan, että ensin asiaa kootaan selvittämään joko mahdollisimman puolueeton asiantuntijatyöryhmä tai työryhmä, jossa vastakkaiset intressit ovat tasapuolisesti edustettuna. Sen jälkeen työryhmän ehdotus lähtee lausuntokierrokselle, jossa lausunnonantajat valitaan objektiivisin kriteerein mahdollisimman tasapuolisesti.

– Kun lausuntopalaute on saatu, ryhdytään valmistelemaan hallituksen esitystä. Tässä vaiheessa – siis vasta tässä vaiheessa – astuu kuvaan mukaan poliittinen ohjaus. Jos ministeri päättää toisin kuin työryhmä tai haluaa jättää ottamatta huomioon lausuntopalautteen, ministeri joutuu tekemään sen avoimesti ja poliittisella vastuullaan, Linna toteaa viittaamatta erikseen mihinkään nyt julkisuudessa olleeseen tapaukseen.

Oikeuskansleri on samoilla linjoilla Juristiliiton yleisen näkemyksien kanssa.

– Pitäisi ensiksi tehdä asiantuntijaselvitystyö ja sen jälkeen käydään yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua ja linjataan valmistelua.

Kun Pöystiltä kysyy, pitäisikö hän tärkeänä, että oikeusvaltion riippumattomuuden edistäminen etenisi tällä vaalikaudella lakitasolla, hän muotoilee, että pitkällä tähtäimellä on hyvä, että tuomioistuinten, ylimpien laillisuusvalvojien ja syyttäjälaitoksen riippumattomuus on turvattu riittävästi perustuslaissa.

– Aikatauluun en ota muuta kantaa kuin sen, että perustuslain tasoisilla ratkaisuilla on hyvä olla laaja-alainen tuki yhteiskunnassa. Silloin myöskään turha hätiköinti ei ole tarpeen. Aikatauluun toki vaikuttavat myös lainvalmistelun voimavarat. Tässä on muitakin isoja asioita tehtävänä. On vaikea sanoa, mikä nyt on kiireisintä.

Pöysti allekirjoittaa päiväkohtaisista uutisista sen, että ne voivat herättää kansalaisissa huolia. Hän muistuttaa kuitenkin, että Suomi on tällä hetkellä vahva oikeusvaltio.

– Huolet pitäisi muuttaa pikemminkin niin päin, että meidän pitäisi vaalia sitä, mikä on hyvä.

ILTALEHDEN uutisessa kerrottiin, että Leena Meri ei olisi hyväksynyt sitä, että valtakunnansyyttäjän toimistoa edusti rasismirikosiin littyvässä lainvalmistelutyöryhmässä valtionsyyttäjä Anu Mantila, vaan Meri olisi halunnut Mantilan ulos työryhmästä ja lopulta lakkauttanut työryhmän syrjäyttämisyrityksen epäonnistuttua.

Loukkaako tämmöinen päätös syyttäjälaitoksen riippumattomuutta?

– Syyttäjän toimeen liittyvästä asiasta ei ole kysymys, siinä mielessä ei loukkaa. Olen tiedotusvälineiden tietojen varassa siitä, mitä siinä on tapahtunut. En laillisuusvalvojana pysty tähän asiaan kommentoimaan oikeastaan millään lailla, kun en ole perehtynyt tapahtumien kulkuun.

Tuomas Pöysti on kannoissaan varovainen myös siitä syystä, että asioista saattaa tulla kanteluita hänen pöydälleen.

VIIME päivinä keskustelua hallituksen toiminnasta on herättänyt myös se, että sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on kertonut yllättyneensä siitä, että sosiaalihuollosta haluttiin kehysriihessä leikata 100 miljoonaa euroa palveluvalikoimaa rajoittamalla.

Ministeri Juuson mukaan ajatus sosiaalihuollon säästöistä tuli kehysriiheä valmistelleelta ryhmältä, ja tässä vaiheessa hän yllättyi.

Sittemmin on käyty keskustelua siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveysministeriötä on pidetty ajan tasalla kehysriihen ministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista.

Sopeutustoimia valmistelleen työryhmän puheenjohtajan Matias Marttisen (kok.) mukaan ryhmä sai sosiaalihuoltoon kaavaillusta sadan miljoonan euron leikkauksesta lisätietoa STM:stä jo valmistelun aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö, hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila on penännyt Demokraatin haastattelussa valtiosääntötasoista pohdintaa siitä, onko puututtu ministeriön toimivaltaan ja onko toimivaltaa ylitetty.

OIKEUSKANSLERI Tuomas Pöystillä ei ole tarkkoja tietoja soteen liittyvien tai sosiaalihuollon leikkausten valmisteluprosessin yksityiskohdista.

– Mutta minun käsitykseni on, että sosiaali- ja terveysministeriöltä on pyydetty ajatuksia ja tietoja säästöjen etsintätyötä varten. Olen vähän ehkä ymmärtänyt niin, että on ollut joitakin vaikeuksiakin myös siinä yhteistyössä. Mutta mitkä syyt ovat olleet, siihen en ole perehtynyt. Olen varovainen ottamaan kantaa.

Pöysti toteaa myös, että asiat on kuitenkin hyväksytty hallituksen neuvottelussa ja päätös julkisen talouden suunnitelmasta on käsiteltävänä valtioneuvoston yleisistunnossa.

– Siinä tietysti ministeri on täysivaltaisena päätöksentekijänä oikeudellisessa mielessä mukana. Sinänsähän ministerillä on ollut ja on tilaisuudet esittää huolensa, jos päätökset eivät ole asiallisesti perusteltuja.

Jos ministeriössä on haluttomuutta antaa tietoja, antaako se suuremmat valtuudet edetä kehysriihiprosessissa myös ilman tietoja?

– Ei anna. Talous- ja finanssipoliittisten päätösten pitää olla vaikutuksiltaan ja perusteiltaan hyvin ja huolella valmisteluja. Olen lähinnä kuulotiedon varassa, mutta minun käsitykseni on siis se, että erilaisia ajatuksia on pyydetty virkakunnalta ja osa ministeröistä on toiminut ripeämmin kuin toiset. Tietysti talouspolitiikan valmistelussa on ratkaistava se, jos tietoperusta on osaltaan puutteellinen, miten toimitaan, että päätökset olisivat mahdollisimman osuvia.

– Ottamatta kantaa talouspolitiikan sisältökysymykseen, ei ole talouspolitiikankaan kannalta mitenkään perusteltua, jos toimenpiteet, joilla pyritään tiettyyn talouspoliittiseen päämäärään, perustuvatkin huonoon tietopohjaan ja eivät sen vuoksi olisi vaikuttavia. Jos haluttua säästöä tai käyttäytymisvaikutusta ei tulekaan, silloinhan se on hyödytöntä myöskin talouspolitiikan kannalta. Siksi olisi tietysti tärkeää, että myöskin substanssiministeriöiden tieto ja asiantuntemus olisi hyvin laajasti käytettävissä ja sitä hyödynnettäisiin talouspoliittisia päätöksiä valmisteltaessa – vaikka päätöksen sisältö olisi ministeriölle epämieluinen substanssipolitiikan näkökulmasta.

Onko huolen esittäminen valtioneuvoston yleisistunnossa ministerin velvollisuus, jos käy ilmi, että hän ei tiedä, mitä hänen omalla sektorillaan on tapahtunut?

– Kyllä se oikeastaan on.

Olisiko valtioneuvostossa vielä hyvä käydä läpi prosessia, mitä tulee sote-säästöihin?

– Aina on viisasta, kun tehdään erittäin merkittäviä päätöksiä käydä vähän oppivan yhteiskunnan hengessä läpi, mikä meni hyvin ja mikä huonosti. Nyt on tehty aika mittavia talouspoliittisia linjauksia, nehän ovat vasta suunnitelmia. Vaikka julkisen talouden suunnitelma ja siihen sisältyvät kehykset ovat äärimmäisen painava ja poliittiselta sitovuudeltaan todella kovan luokan asiakirja, siltä osin, kun ne perustuvat lainsäädäntöön, täytyy lainsäädännön valmistelua ja vaikutusarviointi tehdä huolella. Jos siinä ilmenee kohtuuttomuuksia tai jokin asia ei toimi, niitä täytyy korjata. Täytyy esimerkiksi valtiontalouden sopeutuksen keinoa miettiä vielä uusiksi, jos osoittautuu, että jokin keino osoittautuu nopean valmistelun takia sellaiseksi, ettei se ole yksinkertaisesti mahdollista, se on laskettu väärin tai on jokin muu selkeä ongelma tietoperustassa.

Mistä kertoo, että vaikuttaa siltä, että ministeri ei ole tiennyt 100 miljoonan euron säästöistä sosiaalihuoltoon omalta sektoriltaan?

– Siihen en osaa ottaa kantaa enkä lähde spekuloimaan ilman, että olen tutkinut asian.

OIKEUSMINISTERI Leena Meri totesi tänään toimittajille eduskunnassa, että hänen mielestään näyttää siltä, että aivan kaikkia asioita ei ole kerrottu oikein, kun mediassa on käsitelty oikeuslaitoksen riippumattomuutta edistämisestä.

– Tämä hallitus puolustaa todella vahvasti oikeusvaltiota. Me lähdimme hallitusohjelmassa jo parantamaan muun muassa tuomioistuinten ja muun oikeudenhoidon resursseja, Meri sanoi.

Oikeusministeriö julkaisi asiasta myös tiedotteen otsikolla “Työ oikeuslaitoksen riippumattomuuden eteen jatkuu”.

Oikeusministeriön kanslia­päällikkö Pekka Timonen on tänään puolustanut Leena Merta Helsingin Sanomien haastattelussa.

Kun Helsingin Sanomat on tulkinnut, että Meri ”käytännössä vesitti sen, että tällä hallituskaudella annettaisiin hallituksen esitys oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamisesta perustuslaissa”, Timonen katsoo, että Meri ei ole vesittänyt mitään.

– Hän on antanut meille mahdollisuuden jatkaa tätä työtä, vaikkei sille ole hallitusohjelmassa tukea, Timonen sanoo lehdelle.

Uutisen loppuun lisätty kello 19.54 kokonaisuus, jossa on viitattu Leena Meren kommenttiin toimittajille eduskunnassa sekä sekä Pekka Timosen haastatteluun Helsingin Sanomissa. Lisätty tieto oikeusministeriön tiedotteesta kell0 20.08.

AVAINSANAT

Kokoomuksen eurooppalaisesta kattojärjestöstä kuuluvat puheet hämmentävät – Heinäluoma: “Vanhanaikaista valtapolitiikkaa”

Euroopan komission puheenjohtaja, keskusta-oikeistolaisen EPP-ryhmän kärkiehdokas Ursula von der Leyen ja EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber ovat väläyttäneet olevansa valmiita yhteistyöhön laitaoikeistolaisen Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmän (ECR) kanssa tulevalla vaalikaudella.

Euroopan kansanpuolue EPP:hen kuuluvat Suomesta kokoomus ja kristillisdemokraatit.

SDP:n jatkokautta tavoitteleva europarlamentaarikko Eero Heinäluoma pitää avausta vanhanaikaisena valtapolitiikkana.

– EPP (Euroopan kansanpuolue) yrittää epätoivoisesti löytää itselleen uutta voimaa olosuhteissa, joissa EPP:n oma kannatus on laskenut. ECR-yhteistyö on yritys hakea vipuvoimaa oikealle parlamenttivaalien jälkeisiin neuvotteluihin uuden komission ohjelmasta. Se on sillä tavalla vaarallinen, että ECR:hän ei ole aidosti sitoutunut Euroopan demokraattisiin ihanteisiin eikä myöskään EU:n perusarvoihin, Heinäluoma näkee.

– ECR-ryhmän johtava puolue on tähän saakka ollut Puolan PiS, Laki ja oikeus, joka rajoitti mediavaltaa ja puuttui riippumattomaan tuomioistuinlaitokseen ja rajoitti naisten oikeuksia sekä yritti epätoivoisesti tarrautua valtaan vaalien jälkeen, hän jatkaa.

EPP:n väläytys ECR-yhteistyöstä tuo Heinäluoman mielestä ison kysymysmerkin EU:n kehitykseen ja siihen, mitä vaalien jälkeen tapahtuu.

– Osoittaa tavallaan puheet äärioikeiston nousun seurauksista, Heinäluoma katsoo.

EPP on

HEINÄLUOMA käytännössä näkee, että EPP pyrkii luomaan ECR:lle kättä ojentelemalla neuvotteluvaltaa eurovaalien jälkeiseen aikaan esimerkiksi suhteessa pitkäaikaiseen yhteistyökumppaniin sosialistien ja demokraattien ryhmään (S&D).

Kiinnostava kysymys on, voisiko EPP:n ja ECR:n yhteistyö todellisuudessa realisoitua.

– Kyllä he luovat sen uhkan, että he ovat valmiit myös tekemään oikean laidan kanssa yhteistyötä. Joissakin mielipidetutkimuksissahan on näkynyt, että oikean laidan kaikki puolueet yhdessä voisivat saada lähelle 50 prosenttia olevan paikkamäärän.

Tämä vaatisi kuitenkin sitä, että ECR:ästä vielä jyrkemmin oikealle menevä Identiteetti ja demokratia -ryhmä olisi yhteistyössä mukana. Tähän EPP:n johto ei ole kuitenkaan viestinyt taipuvansa.

Heinäluoma toteaa, että olisi hyvin vaikea nähdä, että S&D ja ECR pystyisivät sopimaan yhteisestä ohjelmasta. Tällainen tuntuisi hyvin teoreettiselta. Näiden ryhmien kannat ilmastonmuutokseen ja esimerkiksi EU:n yhteiseen rahankäyttöön ovat kaukana toisistaan.

– Täytyy muistaa myös, että ECR:ssä on porstuassa odottamassa (Unkarin pääministeri Viktor) Orban.

Orban on kertonut Fidesz-puolueensa haluavan liittyä ECR-ryhmään eurovaalien jälkeen.

Italian pääministeri Giorgia Meloni, jonka puolue on Italian veljet, on toivottanut Fideszin tervetulleeksi ECR:ään.

HEINÄLUOMA muistuttaa, että EPP:n ECR-yhteistyötä väläyttäneet von der Leyen ja Weber molemmat tulevat Saksasta ja molemmat ovat kristillisdemokraatteja.

– Saksassa ECR ei ole kysymys. Saksalaisille kristillisdemokraateille sopii vetää rajaa ID:hen ja avata ovia ECR:lle, koska se ei avaa Saksassa hankalaa keskustelua, koska siellä ei ole ECR:ää. Mutta monessa muussa maassa tilanne on toinen, hän toteaa.

Heinäluoma ennakoi, että avaus voi repiä EPP:tä muissa maissa, esimerkiksi Puolassa, jossa on niin ECR:ään kuin EPP:hen kuuluvat puolueet.

Vaikka gallupeissa EPP:llä on vielä paljon etumatkaa, Heinäluoma uskoo, että S&D-ryhmä voi taistella EPP:n rinnalla suurimman puolueen paikasta europarlamentissa. Osaltaan tähän saattaa vaikuttaa EPP:n väläytys ECR-yhteistyöstä.

– Jos demarit on suurin, se sulkee pois käännöksen äärioikealle.

Keskustelussa vaikuttaa olevan paljon samoja kaikuja kuin Suomen eduskuntavaalien tilanteessa, jossa puhuttiin taktisesta äänestämisestä ja SDP pyrki saavuttamaan johtavan puolueen asemaa.

Heinäluoma toteaa, että Etelä- ja Pohjois-Euroopassa demareilla on tällä hetkellä vahvaa kannatusta. Keski-Euroopassa sen sijaan on vaikeuksia.

– Se melkein ratkeaa Saksassa, että saavatko Saksan demarit rivejään kuntoon.

Demokraatti kertoi tänään, että Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa europarlamentissa.

Kokoomus kuuluu EPP:hen ja Orpo on toiminut EPP:n varapuheenjohtajana vuodesta 2020.

AVAINSANAT

Lakkolakien ensimmäinen käsittely päätökseen

Eduskunnan täysistunto 26. huhtikuuta.

Eduskunta sai perjantaina iltapäivällä päätökseen niin sanottujen lakkolakien ensimmäisen käsittelyn, kun täysistunto päätti lakiesityksen sisällöstä äänestyksen jälkeen.

Esityksen sisältö hyväksyttiin odotetusti työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaisena. Oppositiosta keskustan Tuomas Kettunen teki vastaehdotuksen, mutta se äänestettiin nurin.

TORSTAINA iltapäivällä alkaneessa täysistunnossa päästiin puhumaan lakkolaeista vasta puolenyön jälkeen. Asia oli päiväjärjestyksessä viimeisenä lukuisten muiden lakiesitysten jälkeen.

Puheenvuoroja lakkolaeista käyttivät muutamat SDP:n ja vasemmistoliiton edustajat. Keskustelu päättyi perjantaina hieman ennen kello yhtä yöllä.

Esitetyt lakimuutokset muun muassa rajoittavat poliittisten lakkojen keston enintään 24 tuntiin.

Asiaa puitiin täysistunnossa edellisen kerran viikko sitten, jolloin istunto päätettiin vasta aamukahden jälkeen perjantain puolella. SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg sanoi tuolloin, että puolueen kansanedustajilla riittää edelleen puhuttavaa asiasta.

LAKIESITYKSEN hyväksymisestä tai hylkäämisestä päätetään täysistunnossa toisessa käsittelyssä aikaisintaan ensi viikolla. Seuraava täysistunto on tiistaina.

Torstaina eduskunta kävi lähetekeskusteluja 13:sta hallituksen esityksestä, mukaan lukien viidestä maahanmuuttoa koskevasta esityksestä.

Osa maahanmuuttoa koskevista esityksistä lähetettiin hallintovaliokuntaan. Kansalaisuuslain muuttamista ja maahantulosäännösten kiertämistä koskevien esitysten osalta käsittely sen sijaan keskeytettiin, koska vihreät ehdottivat asioiden lähettämistä myös talousvaliokuntaan.

MAAHANMUUTTOA koskevista esityksistä oli käyty lähetekeskustelua jo viikko sitten, mutta asioiden käsittelyt keskeytettiin tuolloin.

Esitykset kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä, Metsähallituksen erävalvonnasta ja kasvinsuojeluaineista lähetettiin keskusteluiden jälkeen maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Kaksi esitystä sähköisen viestinnän palveluista ja kolmas tieliikennettä koskevasta yleissopimuksesta puolestaan lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan lähetekeskusteluiden jälkeen.

Esitys kryptovarapalvelun tarjoajista ja kryptovaramarkkinoista lähetettiin talousvaliokunnan käsiteltäväksi, ja esitys rajavartiolain muuttamisesta lähetettiin hallintovaliokuntaan.

AVAINSANAT

Suomen Kanadan-suurlähettiläs palaa ulkoministeriöön

Jari Vilén.

Suomen Kanadan-suurlähettiläs Jari Vilén kertoo pyytäneensä perusteellisen harkinnan jälkeen ulkoministeri Elina Valtoselta (kok.) lupaa palata Suomeen ulkoministeriöön tämän kesän aikana.

Facebookissa asiasta kirjoittavan Vilénin mukaan Valtonen on suostunut pyyntöön.

-  Katson, että tässä tilanteessa yhteisen edun mukaista on tarjota edustustolle uusi alku uuden suurlähettilään johdolla, Vilén kirjoittaa.

Ulkoministeri Valtonen kommentoi asiaa sosiaalisessa mediassa pian Vilénin jälkeen. Hän kertoi aikovansa esittää presidentti Alexander Stubbille suurlähettiläs Vilénin tehtävän päättämisestä niin, että Vilén palaa Suomeen jo kesäkuun lopussa. Valtonen kertoo asiasta viestipalvelu X:ssä.

-  Ottawan suurlähettiläs Jari Vilén on hyvässä yhteisymmärryksessä pyytänyt lupaa päättää tehtävänsä, Valtonen kirjoitti viestipalvelussa.

Valtosen mukaan uuden suurlähettilään haku alkaa heti.

SUURLÄHETYSTÖN työntekijät ovat tehneet Vilénin käytöksestä häirintäilmoituksia ulkoministeriöön. Viléniä syytetään häirinnästä ja epäsopivasta käytöksestä.

Vilén on kommentoinut häirintäsyytöksiä STT:lle aiemmin sähköpostitse. Hän kertoi tuolloin, että syytökset tulivat hänelle täytenä yllätyksenä. Vilén kertoi suhtautuvansa syytöksiin kuitenkin erittäin vakavasti ja odottavansa niiden nopeaa sekä perusteellista tutkintaa.

Perjantaina Facebookissa Vilén kirjoitti, että Suomen turvallisuuspoliittisen aseman muutos sekä tarve Suomen ja Kanadan Nato-kumppanuuden vahvistamiseksi on ollut hänelle keskeinen motivaatio edustuston aktiviteettien nopealle kasvulle.

-  Oma innostuneisuuteni ja kiireellisyyteni estivät minua näkemästä, että henkilökunnan hyvinvointi olisi tarvinnut enemmän huomiota ja aitoa vuoropuhelua täällä paikan päällä.

Vilén kirjoittaa olevansa pahoillaan mielipahasta, jota hänen toimintansa on osalle henkilökuntaa aiheuttanut ja pyytää anteeksi asianosallisilta.

AVAINSANAT

Orpo ei sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa europarlamentissa

Pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Euroopan komission puheenjohtaja, EPP-ryhmän kärkiehdokas Ursula von der Leyen on väläyttänyt olevansa valmis yhteistyöhön laitaoikeistolaisen Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmän (ECR) kanssa tulevalla vaalikaudella.

Keskusta-oikeistolaisen Euroopan kansanpuolue EPP:n ECR-yhteistyö olisi todella järisyttävä asia Euroopassa, jossa yhteistyö on pitkään rakentunut sosiaalidemokraattien (S & D) ja EPP:n yhteistyölle.

– Se riippuu paljon siitä, millainen parlamentin kokoonpano on ja kuka on missäkin ryhmässä. Parlamentti muodostaa enemmistöt, von der Leyen on sanonut.

Asiasta on tulossa kuuma kysymys kesällä käytäviin eurovaaleihin.

Suomessa MTV on kertonut, että Euroopan parlamentin suurinta ryhmää Euroopan kansanpuoluetta (EPP) johtava Manfred Weber ei myöskään kysyttäessä sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmän (ECR) kanssa seuraavalla vaalikaudella.

DEMOKRAATTI tiedusteli pääministeri Petteri Orpon (kok.) kantaa kärkiehdokas von der Leyenin ja Weberin avauksiin. Linjaus näyttää noudattavan samoja linjoja kuin von der Leyenin ja Weberin puheet.

Orpo muistuttaa, että Suomesta perussuomalaiset kuuluu ECR-ryhmään ja EPP:hen kuuluva kokoomus tekee hallitusyhteistyötä täällä perussuomalaisten kanssa.

Europarlamentissa mahdollisuus EPP:n ja ECR:n yhteistyöhön riippuu Orpon mukaan pitkälti siitä, millaiseksi ECR:n ryhmä vaalien tulosten perusteella muotoutuu ja millaista politiikkaa ryhmä tekee. Avointa valtakirjaa hän ei yhteistyöhön olisi kuitenkaan antamassa.

– Jos siellä on tämäntyyppisiä puolueita kuin perussuomalaiset, pidän yhteistyötä mahdollisena.

Sen sijaan toisen laitaoikeistolaisen ID-ryhmän kanssa Orpo ei näe yhteistyön mahdollisuuksia. Hän luonnehtii ID:tä muun muassa äärioikeistolaiseksi ja venäjämieliseksi.

– Sen kanssa (yhteistyö) on täysin poissuljettu. ECR:n osalta se riippuu minusta paljon vaalituloksesta, Orpo näkee.

– ECR:n osalta varmaan Italian pääministeri (Giorgia) Melonin ja hänen puolueensa rooli on merkittävä, kuinka yhteistyökykyinen ryhmä siitä muodostuu parlamenttiin. En menisi asioiden edelle mutten sulje pois.

Orpon viittaama laitaoikeistolainen Identiteetti ja demokratia -ryhmä (ID) on vielä jyrkemmin oikealla kuin ECR. ID sulkee sisäänsä muun muassa Saksan AfD-puolueen ja Ranskan Kansallisen liittouman. Myös Manfred Weber on linjannut ID:n kokonaan yhteistyön ulkopuolelle tulevallakin kaudella.

PUOLAN edellinen hallituspuolue Laki ja Oikeus (PiS) on tällä hetkellä suurin ryhmä ECR:ssä. Perussuomalaiset jätti viime vuonna ID:n ja siirtyi ECR:ään.

Unkarin pääministeri Viktor Orban on kertonut Fidesz-puolueensa haluavan liittyä ECR-ryhmään eurovaalien jälkeen. Fidesz erosi keskustaoikeistolaisesta, muun muassa kokoomuksen sisäänsä sulkevasta EPP:stä vuonna 2021 ja sen mepit ovat nyt ilman ryhmää.

Italian pääministeri Giorgia Meloni, jonka puolue on Italian veljet, on toivottanut Fideszin tervetulleeksi ECR:ään. Uuden Suomen mukaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on vahvistanut, että PS:n kanta tähän on kielteinen.

ORPO viittaa Fideszin osalta historiaan.

– Kokoomus ja allekirjoittanut oli hyvin keskeisessäkin roolissa siinä, että Fidesz erotettiin aikanaan EPP:stä.

Näetkö, että ainakaan ECR:n kanssa jossa on Fidesz, ei EPP:n pitäisi tehdä yhteistyötä?

– Pidän sitä erittäin vaikeana.

Orpo näkee, että EPP:n peliliikkeessä ECR:n suuntaan on kyse siitä, että eurooppalainen puoluekenttä on pirstaloitunut.

– Jostain sitä enemmistöä parlamenttiin pitää lähteä rakentamaan. Aivan oleellista on pystyä nurkkaamaan nämä EU:ta hajottavat voimat, oikeusvaltiota murentavat voimat, venäjämieliset ja ne, jotka eivät ole valmiita tukemaan Ukrainaa. Nämä asiat ovat ne, jotka minulle ja kokoomukselle merkitsevät. Nämä asiat ovat myöskin, joista tulen puhumaan EPP:ssä varapuheenjohtana, pääministeri sanoo.

Orpo on toiminut EPP:n varapuheenjohtajana vuodesta 2020.

AVAINSANAT

Helsingin Sanomien valokuvaajalle kahden viikon porttikielto eduskuntaan

Helsingin Sanomien valokuvaaja on saanut kahden viikon porttikiellon eduskuntaan. Asian vahvistaa STT:lle eduskunnan tieto- ja viestintäjohtaja Rainer Hindsberg.

Porttikiellon syynä on valokuvaajan toiminta perussuomalaisten ryhmähuoneen ulkopuolella torstaina iltapäivällä. Hindsbergin mukaan kuvaaja seisoi eduskuntaryhmän kokouksen aikana hyvin lähellä ryhmähuoneen ovea ja korva ovea vasten.

-  Siinä tilanteessa ei voi välttyä mielikuvalta, että on yritetty kuunnella, mitä siellä tapahtuu, Hindsberg sanoo.

-  Tämä on ollut lyhytkestoinen tapahtuma, mutta siitä huolimatta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä käsitteli torstain kokouksessaan kansanedustaja Timo Vornasen erottamista ryhmästä.

-  Ryhmähuoneessa oli joku seurannut verkkolähetystä ja havainnut, että siellä on joku oven takana, Hindsberg kertoo.

Hindsbergin mukaan myös hänen kollegansa olivat kiinnittäneet tapaukseen huomiota. Hän sai sitä kautta alun perin tiedon asiasta.

EDUSKUNNAN mediaohjeen mukaan eduskuntaryhmien kokoukset eivät ole julkisia ja niissä käytettyjä puheenvuoroja ei ole tarkoitettu ulkopuolisten tietoon.

-  Kun on ollut tilanne, jossa tätä vastaan on tehty syntiä, niin katsoin, että tälle pitää tulla jonkinlainen seuraus, Hindsberg kertoo.

Hän sanoo pyrkineensä varmistamaan, että seurauksesta ei muodostu HS:lle kohtuutonta.

-  Heillä on onneksi useita kuvaajia tänne (eduskuntaan) akkreditoituna.

Hindsberg kertoo käyneensä tapahtuneesta rakentavan keskustelun HS:n kuvaajan kanssa.

-  Hän ymmärtää, että tästä on saattanut luottamus horjua, ja hän on siitä kovin pahoillaan. Hän on esittänyt eduskunnalle anteeksipyynnön, ja me olemme sen hyväksyneet. Hän myös ymmärtää ja hyväksyy tämän seurauksen.

Tapauksesta kertoi aiemmin Iltalehti.

AVAINSANAT