VALIKKO

Jani Mäkelä kiistää perussuomalaisten yhteisvelkakiistan – syyttää keskustaa Ukrainalla politikoinnista

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä eduskunnassa 2. toukokuuta.
  • EU-vaalit
  • 21.05.2024
  • 17:27
  • (Päivitetty: 21.05. 17:31)

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kiistää, että hän olisi EU:n yhteisvelan suhteen eri linjoilla kuin perussuomalaisten puoluetoimisto tai puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra.

STT:n viime lauantaina (18.5.) julkaiseman puoluekyselyn perusteella perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta eivät olisi valmiita uuteen yhteisvelkaan edes Ukrainan tai puolustuksen takia.

Mäkelä kiistää uutisen tiedot.

– Puoluetoimiston kannat ovat ihan samoja kuin minunkin kantani. Kun lukee tarkkaan STT:lle lähetetyn tiedotteen, siellä on todettu, että Ukraina on erilliskysymys, Mäkelä väittää.

Myöhemmin kysyttäessä hän tähdentää tarkoittavansa tiedotteella puolueen STT:n kyselyyn toimittamia vastauksia, joiden tulkintaa hän pitää tarkoitushakuisena.

STT:llä ei allekirjoiteta Mäkelän väitteitä.

Onko sinulla ja Purralla nyt yhteinen näkemys ja välit kunnossa? Julkisuuteen on näyttänyt siltä, että teillä on erilainen linja.

– En tunnista tällaista tilannetta ollenkaan, että olisi ollut erilaista linjaa.

Oletko Purran kanssa käynyt tilannetta läpi?

– Sitä ei ole sen laajemmin käyty läpi. Mielestäni linja ei ole koskaan ollutkaan erilainen.

MÄKELÄ syyttää keskustaa sisäpolitiikan tekemisestä Ukraina-tuella.

– Perussuomalaiset suhtautuu kielteisesti yhteisvelan ottamiseen, mutta toisaalta olen itse pitänyt tätä keskustelua turvallisuuspoliittisesti ja kansainvälisesti vähän arveluttavana, että asetetaanko Ukrainan tukemiselle joitakin ennakkoehtoja. Onko järkeä lähteä Suomen eduskunnassa sisäpoliittisista syistä paaluttamaan, että Ukrainan tuki olisi jossakin tilanteessa kyseenalaista? Mielestäni se ei ole viisasta, Mäkelä selventää.

– Se, että keskustapuolue lähtee laajasta EU:n tavoitteiden ohjelmasta, joka suuressa valiokunnassa hyväksyttiin, poimimaan yksittäisen asian ja tekee sillä sisäpolitiikkaa, yrittää lyödä perussuomalaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisella kysymyksellä, ei ole suomalaista politiikan tekoa eikä perinnettä. Se ei mielestäni edusta hyvää yhteistyötä heiltä.

– Varsinkaan kriisitilanteessa ei pitäisi politisoida tällaisia kysymyksiä, Mäkelä sanoo.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ei Mäkelän kritiikkiä osta.

– Käsittääkseni heidän (perussuomalaisten) kantansa on ollut tähän saakka hyvin ehdoton ihan kaikkeen mahdolliseen yhteisvelkaan. Uutinen tässä on kai se perussuomalaisten muuttunut linja, ei niinkään keskustan muuttunut linja. Ehkä meidän puoluetta ei kannata nyt ensimmäisenä epäillä halukkuudesta Ukrainan tukemiseen. Aloitimme vahvan Ukrainan tukemisen hallitusvastuussa kansallisista varoista puolustusmateriaaleista.

SAARIKKO etsisi varoja Ukrainan tukemiseen ennen muuta Venäjältä jäädytetyistä varoista, joista on jo tehty periaatteellinen päätös.

– Se on erittäin iso summa ja oikeudenmukaisin tapa ratkaista Ukrainan tukeminen.

Perussuomalaisten on Saarikon mukaan hyvä huomata, että EU:ssa puuhataan yhteisvelkaa monella muullakin rintamalla kuin Ukrainan tukemiseksi.

– Se on joillekin maille vastaus kaikkiin taloushuoliin. Siksi linjan pitää olla kirkas.

Katsot, että jos nyt tuetaan Ukrainaa yhteisellä rahalla, sama voisi levitä myös muualle?

– Ei pelkästään Ukrainan ympärillä käydä keskustelua yhteisvelasta vaan monessa muussakin yhteydessä kuten valtiovarainministeri (Riikka Purra) aivan oivallisesti totesi. Sitä hivutetaan eri teitse. Siksi kannan kannattaa olla aika selkeä. Käsittääkseni perussuomalaiset ovat puhuneet itsensä tässä jo ristiin viimeisten parin päivän aikana. Puoluetoimiston ja ryhmän välillä taitaa olla tässä jonkinlaisia näkemyseroja.

– Keskustan kanta on kirkas paitsi yhteisvelkaan että Ukrainan tukemiseen. Tietenkin Suomen pitää seistä kaikin tavoin Ukrainan tukena myös EU:ssa.

Mäkelä arvosteli, että keskusta tekee ulkopolitiikalla sisäpolitiikkaa ja rikkoo suomalaisten konsensusperinnettä.

– Me puhumme nyt taloudesta ja EU:n talouspolitiikan työkaluista. Ei Suomella ole mitään linjaepäselvyyttä Ukrainan tukemisessa. En ymmärrä miksi perussuomalaiset haluavat kääntää tämän siihen, mutta keskustan kantaa tässä ei tarvitse epäillä ja siitä on suuret näytöt. Nyt kannattaisi se oma linja kirkastaa ja pitää vaalilupauksista kiinni.

Akatemiatutkija Timo Miettinen on arvostellut EU-vaalien alla käytyä yhteisvelkakeskustelua sekavaksi. Hän kommentoi X:ssä puolueiden puheenjohtajien Ylen maanantai-illan EU-vaalitenttiä.

– Keskeinen virhe tentissä liittyi siihen, että (Sari) Essayah (kd.) sanoi, että EU:n rauhanrahaston kautta olisi annettu Ukrainalle 50 miljardia euroa tukea. Näinhän ei ole. Sitä on annettu 6,1 miljardia ja rahaston koko on kokonaisuudessaan noin 17 miljardia, Miettinen kommentoi Demokraatille.

– Hän sekoitti summan EU:n rahoituskeskustelun puolivälitarkastelussa sovittuun 50 miljardin tukipakettiin Ukrainalle, josta osa on suoraa tukea ja osa lainamuotoista tukea. Se lainamuotoinen tuki rahoitetaan siten, että EU ottaa itse velkaa tulevina vuosina ja käyttää vakuutena EU:n budjettia. Periodi on 2024-2027.

Yhteistä velkaa on siis Miettisen mukaan jo päätetty ottaa Ukrainan tukemiseksi.

– Periaatteellinen kysymys velanotosta on jo ylitetty. Ei ole mitään järkeä käydä periaatteellista keskustelua siitä, että otetaanko velkaa vai ei. Sitä otetaan joka tapauksessa ja sitä lainataan Ukrainalle. Iso kysymys on se, että pitäisikö sitä ottaa lisää.

Olisiko tämä lähtenyt siitä, että EU:n elpymisvälineen kohdalla todettiin eduskunnassa, että väline on kertaluontoinen. Tämän tyyppistä erillistä välinettä vastustetaan.

– Ajattelen vieläkin, että se on kertaluontoinen päätös. Ja kyllähän tuo budjetin puolivälitarkastelukin on sellainen, että kaikkien jäsenmaiden pitää se hyväksyä. Kertaluontoisuuden pointti on se, ettei komissiolle anneta blanko-shekkiä tai lupaa ottaa velkaa mihin tahansa tilanteeseen vaan kaikki tilanteet, joissa velkaa otetaan, pitää hyväksyä kaikkien jäsenmaiden yhteisymmärryksessä, ei millään määräenemmistöpäätöksellä. Tämä budjetin välitarkastelu on hyväksytty yksimielisesti.

EU:n kaikki jäsenmaat hyväksyivät 50 miljardin tukipaketin huippukokouksessaan helmikuun alussa. Suomea edusti kokouksessa pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Miettisen mukaan yhteisvelkakeskustelu politisoitui vahvasti EU:n elpymisvälineestä keskusteltaessa.

– Itse koin, että taustalla on vahva oikeudellinen analyysi siitä, että velanotto rikkoo EU:n perussopimuksia. Tällaista keskustelua ei käyty muissa maissa. Oma selitykseni lähtee siitä, että suomalaista EU-keskustelua hallitsee vahvasti legalistinen näkökulma, jossa oikeudellisella argumentaatiolla on hyvin keskeinen rooli. Vaikka keskeiset oikeustieteilijät antoivat elpymispaketille vihreää valoa, käsitys, jonka mukaan tässä on oikeudellisesti jotakin hämärää jäi elämään, Miettinen sanoo.

AVAINSANAT

Ruokaviraston yt-neuvottelut päättyivät – 93 menettää työnsä, lähes koko henkilöstö lomautetaan

Ruokavirasto irtisanoo yt-neuvotteluidensa päätteeksi 93 työntekijää. Lisäksi Ruokavirasto lomauttaa lähes koko henkilöstönsä kahdeksi viikoksi syksyn aikana.

Ainoastaan teurastamoissa ja laitoksissa lihantarkastuksia tekevät säästyvät lomautukselta.

Ruokaviraston menot ovat tänä vuonna ja tulevina vuosina suuremmat kuin valtiolta saatava rahoitus ja viraston tulot.

-  Aiemmista säästöistä ja nyt tunnistetuista säästömahdollisuuksista huolimatta viraston talouden tilanne tulevina vuosina on heikko, ja tasapainoon pääsy edellyttää lisäsäästöjä viraston toimintamenoihin. Ruokavirasto pyrkii sopeuttamistoimenpiteillä tilanteeseen, jossa on mahdollista pienentää henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia tulevina vuosina ja saada viraston talous kestävälle pohjalle, sanoo pääjohtaja Leena Räsänen tiedotteessa.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon, Ammattiliitto Pron ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n pääluottamusmiehet kertovat tiedotteessaan, että pitävät henkilöstöön kohdistuvia säästöjä kohtuuttomina. Henkilöstöä edustavat järjestöt ovat huolissaan siitä, aikooko työnantaja ennakoida päätöksessään mahdollisia tulevia säästöjä, vaikka valtion seuraavien vuosien tuottavuusohjelma on vasta työn alla.

Henkilöstö on tyytymätön Ruokaviraston suunnitelmiin jatkaa it-kehittämiseen tarvittavan työvoiman ostamista merkittäviltä osin ulkoa.

-  On erittäin arveluttavaa, että ostopalveluja rahoitetaan irtisanomisilla ja lomautuksilla, sanoo JHL:n pääluottamusmies Katri Klingberg tiedotteessa.

Henkilöstöjärjestöjen edustajat arvioivat, että irtisanomiset ja lomautukset voitaisiin välttää esimerkiksi kehittämällä viraston maksullista toimintaa.

SÄÄSTÖJÄ tavoitellaan myös karsimalla investointeja, matkustuskuluja, palvelujen ostoja sekä jättämällä vapautuvia virkoja ja työsuhteita täyttämättä. Ruokavirastoon toimintaa ja tehtäviä supistetaan ja tehostetaan kauttaaltaan.

-  Säästötoimet vaikuttavat väistämättä Ruokaviraston palvelukykyyn sen eri toiminnoissa. Resurssien supistuessa emme voi täysin välttyä palvelutason laskulta. Ruokavirasto tiedottaa myöhemmin erikseen mahdollisista muutoksista palveluiden tuottamisessa tai aikatauluissa, Räsänen sanoo.

Ruokavirastossa työskentelee noin tuhat eri alojen asiantuntijaa. Monipaikkaisen viraston henkilöstö työskentelee kahdellakymmenellä paikkakunnalla.

Virasto muun muassa edistää, valvoo ja tutkii elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi se vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahastojen varojen käytöstä Suomessa ja toimii EU:n maksajavirastona.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.40.

AVAINSANAT

Hallitus haluaa kasvattaa ampumaratojen määrän noin tuhanteen vuosikymmenen loppuun mennessä – sisäministeriö aloitti hankkeen

Pekingin 2008 olympialaisten kultamitalisti, trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela Orimattilan ampumaradalla 16. syyskuuta 2020.

Hallitus haluaa turvata ampumaratojen toiminnan Suomessa ja edistää uusien ratojen perustamista.

Sisäministeriö on aloittanut hankkeen, jossa tarkastellaan keinoja ja valmistellaan lainsäädäntömuutoksia. Esimerkiksi ympäristölupaprosesseja saatetaan sujuvoittaa.

Muiden kuin Puolustusvoimien hallinnoimia ampumaratoja on nykyisin käytössä noin 670. Valtaosa ampumaradoista on riistanhoitoyhdistysten, metsästysseurojen, yksityisten henkilöiden tai yritysten ylläpitämiä. Niitä hyödyntävät myös viranomaiset sekä reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt. Esimerkiksi Reserviläisliitto on kertonut saaneensa viime vuosina 15  000 uutta jäsentä.

Hallitus tavoittelee, että ulkoampumaratoja olisi vuosikymmenen loppuun mennessä noin tuhat. 1990-luvulla Suomessa oli arviolta 2  000-2  500 ampumarataa.

Uutista täydennetty klo 14.41.

AVAINSANAT

“Nyt käydään taistelua siitä, mitä kuuluu keskustaoikeistoon” – näin kokoomuksen emopuolueen puheenjohtaja puntaroi yhteistyökuvioita

EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber vieraili Haminassa 22. toukokuuta.

Käynnissä on tällä hetkellä taistelu siitä, mitä kuuluu keskustaoikeistoon. Näin sanoo Euroopan suurimman keskustaoikeistolaisen kattopuoleen EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber STT:n haastattelussa.

Suomalaisista eduskuntapuoleista EPP:hen kuuluvat tällä hetkellä kristillisdemokraatit ja kokoomus. Vihreät ja vasemmistopuolueet ovat pitäneet huolta, että ennen kesäkuun EU-vaaleja kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Petteri Orpo on joutunut vastailemaan jälleen kysymyksiin puolueensa suhtautumisesta radikaaliin oikeistoon.

Mittausten perusteella radikaalit oikeistopuolueet ovat lisäämässä kannatustaan kesäkuun vaaleissa, mutta EPP näyttää säilyvän Euroopan parlamentin suurimpana puolueena. Asetelma tekee Weberistä yhden vallankäyttäjän siinä, mitä radikaali oikeisto voi mahdollisella vaalivoitollaan tehdä.

SAKSALAISEN Weberin mukaan äänestäjät voivat olla varmoja, että EPP on ensimmäisenä puolustamassa Eurooppaa nationalisteilta, kuten Saksan uusnatseilta. Esimerkiksi Tshekin pääministeri Petr Fiala puolestaan on hyvin lähellä hänen omaa ajatteluaan, Weber sanoo.

Fialan puolue kuuluu Euroopan parlamentissa perussuomalaisten tavoin Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmään eli ECR:ään. Hänen kansalaisdemokraattinen puolueensa on uhannut jättää ECR:n, mikäli Unkarin Viktor Orban liittyy siihen.

-  Nyt käydään selkeää sisäistä taistelua siitä, mikä on keskustaoikeistoa ja mikä kuuluu keskustaoikeistoon. Ja siksi tarjoukseni menee kaikille, jotka kunnioittavat perusperiaatteitamme, Weber sanoo.

Weberin mukaan EPP ei tule missään tapauksessa työskentelemään sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat Eurooppaa vastaan, oikeusvaltioperiaatetta vastaan tai eivät ole valmiita tukemaan Ukrainaa. Hän mainitsee Ranskan kansallisen liittouman Marine Le Penin, Unkarin Orbanin ja ennen kaikkea Saksan AFD:n tahoina, jotka ovat Euroopan vastaisia eivätkä noudata EPP:n perusperiaatteita.

PERINTEISESTI Euroopan komission työtä ovat tukeneet Euroopan parlamentissa EPP ja demarit. Tällä vaalikaudella komission tukena on ollut myös RKP:n ja keskustan kotiryhmä Uudistuva Eurooppa sekä aika ajoin vihreät.

Olisiko Weber tarvittaessa valmis yhteistyöhön vihreiden kanssa?

Weber sanoo, että hän on valmis tekemään yhteistyötä myös vihreiden kanssa, joita hän luonnehtii demokraattiseksi ja Eurooppa-myönteiseksi puolueeksi. Tosin heti perään seuraa kritiikkiä, jossa erot ajattelussa käyvät selväksi.

-  He äänestivät Euroopan parlamentissa maahanmuuttosopua vastaan, jota niin kipeästi tarvittiin, että löydämme yhteisymmärryksen siitä, miten hallitsemme maahanmuuttoa. Minusta oli melko vastuutonta, että vihreät äänestivät sitä vastaan, Weber sanoo.

Toisena ihmetyksen aiheena hänellä on vihreiden äänestyskäyttäytyminen Euroopan taloussääntöjä koskevan vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamista koskevassa äänestyksessä. Lisäksi Weberin toimistosta on nostettu vielä haastattelun jälkeen esille vihreiden kanta maatalouden byrokratian vähentämiseen.

NYKYISEN Ursula von der Leyenin komission päähankkeita on ollut Euroopan vihreä siirtymä. Myös von der Leyen tulee Weberin EPP:stä.

Weber kuitenkin katsoo, että vihreän siirtymän toteutustavassa näkyi liikaa muun muassa demarien Frans Timmermansin kädenjälkeä. Osa yhteiskunnasta unohtui hänen mukaansa matkasta, eikä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa voi hänen mukaansa tehdä puhumatta noiden ihmisten kanssa.

EPP mainostaa itseään mielellään myös Euroopan suurimpana maanviljelijöiden puolueena, mutta silti maanviljelijät ovat protestoineet ympäri Eurooppaa juuri von der Leyenin kaudella. Weberin mukaan EPP haluaa puolustaa maanviljelijöiden ja metsänomistajien intressejä.

-  Emme siis niele kaikkia vihreän sopimuksen yksityiskohtia, mutta olemme kunnianhimoisia ja haluamme tehdä sen yhdessä viljelijöiden kanssa, emme heitä vastaan.

Eroaako Weberin ja von der Leyenin ajattelu toisistaan?

-  Ei lainkaan. Pidämme kiinni tekemistämme sopimuksista. Tämän vahvistan myös EPP:n puheenjohtajana.

WEBERIN mukaan hän ja EPP aikovat ensin tarjota yhteistyötä demareille ja liberaalille uudistuvalle Euroopalle, mikäli EPP säilyy suurimpana.

Haastattelun jälkeen Weberin toimistosta on puolestaan kuvailtu STT:lle mahdollista yhteistyötä niin, että EPP ei poissulje mahdollisuutta koalitioon demarien ja uudistuvan Euroopan kanssa.

Vaalien keskeisiä teemoja on juuri se, missä yhteistyön rajat Euroopassa jatkossa kulkevat. Suomessakin esimerkiksi Orpo on joutunut selittelemään Italian veljet -puolueen Giorgia Melonia ja tämän puolueen Eurooppa-myönteisyyttä koskevia lausuntojaan.

Olisiko Weber valmis ottamaan Italian veljet puolueen Giorgia Melonin EPP:hen, jos tämä niin haluaisi?

Weber sanoo, että tuollaisia keskusteluja ei ole käynnissä.

-  Pöydällä ei ole minkäänlaista keskustelua siitä, pitäisikö Giorgia Melonin liittyä EPP:hen.

Weberin mukaan kaksi keskeistä teemaa EPP:lle vaaleissa ovat Euroopan kilpailukyky ja taloudellinen vahvuus sekä puolustus.

-  Kyse on rauhan säilyttämisestä ainakin Euroopan unionin sisällä ja siitä, että teemme kaikkemme tukeaksemme ukrainalaisia ystäviämme, hän sanoo puolustuksesta.

Mikko Gustafsson / STT

AVAINSANAT

Jens Stoltenberg tulee Suomeen

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vierailee Suomessa keskiviikosta torstaihin. Presidentin kanslia kertoo, että vierailua isännöi presidentti Alexander Stubb.

Stoltenberg ja Stubb keskustelevat turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä presidentin virka-asunnolla Munkkiniemessä keskiviikkona. Aiheena ovat myös Naton heinäkuun huippukokous Washingtonissa ja Ukrainan tilanne.

Keskustelujen jälkeen presidentti Stubb isännöi illallisen, jolle osallistuu Stoltenbergin lisäksi pääministeri Petteri Orpo (kok.).

TORSTAINA Stoltenberg ja Stubb vierailevat Pääesikunnassa, jossa he tapaavat Puolustusvoimain komentajan Janne Jaakkolan.

Stubb isännöi Presidentinlinnassa torstaina työlounaan, johon osallistuvat Stoltenberg, Jaakkola, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Presidentinlinnassa pidetään Suomen Atlantti-Seuran järjestämä keskustelutilaisuus aiheesta Nato 75 vuotta ja Suomen ensimmäinen vuosi liittokunnan jäsenenä.

Edellisen kerran Stubb tapasi Naton pääsihteerin huhtikuussa Brysselissä.

AVAINSANAT

Gebhard: SDP haluaa määritellä lainsäädännöllä työsuhteen kokoaikaisuuden pääsäännöksi

SDP:n kansanedustaja Elisa Gebhard.

SDP:n perjantaina julkaistussa rakenne-, työllisyys- ja kasvutoimipaketissa esitetään keinoja taklata vastentahtoista osa-aikatyötä. Kansanedustaja Elisa Gebhard (sd.) näkee, että avaus parantaisi tuhansien suomalaisten arkea.

– Hallituksen retoriikan mukaan osa-aikatyöntekijät kieltäytyvät vapaaehtoisesti kokopäivätyöstä. Suomessa on noin 100 000 ihmistä, jotka haluaisivat tehdä kokoaikatyötä, mutta joutuvat tyytymään osa-aikaisiin työsuhteisiin. Kyse on siis siitä, että kokopäiväisiä töitä ei ole aina tarjolla sitä haluaville. SDP haluaa määritellä lainsäädännöllä työsuhteen kokoaikaisuuden pääsäännöksi. Haluamme, että jokaisella olisi mahdollisuus tehdä täysipäiväistä työtä, jos niin haluaa, Gebhard toteaa tiedotteessaan.

SDP:n paketissa halutaan myös lisätä työntekijöiden oikeutta saada lisätyötä sekä siten mahdollisuuksia saada enemmän tuloja.

– On kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että lisätyön teettäminen olisi mahdollista vain työntekijän suostumuksella. Työntekijöiden on saatava itse päättää, milloin he tekevät lisätyötä. Näin jotta he eivät joudu kohtuuttomiin tilanteisiin, Gebhard sanoo.

Tiedotteensa lopuksi Gebhard muistuttaa, että osa-aikatyötä tarvitaan kuitenkin myös tulevaisuudessa.

– Meidän on tunnustettava, että osa-aikatyöllä on tärkeä rooli yhteiskunnassamme. Moni ei kykene esimerkiksi lapsien tai omaishoidettavan läheisen vuoksi tekemään töitä kokopäiväisesti, mutta haluavat tehdä kuitenkin sen, mitä voivat. Työttömyysturvan suojaosan leikkaaminen on ollut kova isku monille osa-aikatyöntekijöille. Se on tehnyt arjesta epävarmempaa ja vaikeuttanut elämän perusasioista huolehtimista. Sen vuoksi SDP haluaa peruuttaa työttömyysturvan suojaosan leikkaamisen. Tämä on keino tuoda turvaa ja vakautta monen suomalaisen arkeen.

AVAINSANAT