VALIKKO

Heinäluoma: Suomen tulee tavoitella uutta puolustuskomissaarin tehtävää

SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma vaatii, että EU:n on kehityttävä aidoksi turvallisuusyhteisöksi.

Hänen mukaansa viimeiset kaksi vuotta ovat osoittaneet, ettei yksittäinen EU-maa yksinään kykene vaikuttamaan Venäjän päätöksiin tai politiikkaan.

– Vain tiiviillä yhteistyöllä voimme vastata Venäjän aggressioon, Heinäluoma sanoo tiedotteessaan.

Heinäluoma sanookin, että EU:n yhteistyön merkitys korostuu kriisien yhteydessä ja Ukrainan tilanne on nostanut esille välttämättömän tarpeen tiivistää EU:n ulkopolitiikan ja puolustuksen yhteistyötä.

– On aika siirtyä yksimielisyyspäätöksistä määräenemmistöpäätöksiin ulkopolitiikassa, jotta EU:n ääni kuuluisi vahvemmin ja toimintamme olisi uskottavaa.

Heinäluoma korostaa lisäksi puolustusmateriaalituotannon laajentamisen ja yhteishankintojen olevan elintärkeitä askeleita kaikkien jäsenmaiden turvallisuuden kannalta.

– Seuraavaan EU-komissioon tulee nimetä puolustusasioihin keskittyvä komissaari. Hänen tehtäviinsä kuuluisi puolustusmateriaalivalmiuksien nopea kehittäminen ja jäsenmaiden välisten yhteistyöprojektien edistäminen.

Heinäluoma katsoo, että Suomen pitäisi tavoitella uutta puolustuskomissaarin tehtävää EU-vaalien jälkeen.

– Uskon että meillä olisi sen saavuttamiseen hyvät mahdollisuudet. Tämä antaisi meille lisää mahdollisuuksia kehittää myös omaa puolustusteollisuuttamme, Heinäluoma perustelee.

AVAINSANAT

RKP:n rajalakilinjaus sapettaa perussuomalaisten ryhmäjohtajaa – Demokraatti selvitti kaikkien eduskuntaryhmien kannat lakiin

Kuvituskuvassa esteaita, Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa ja rajakoira Rajavartiolaitoksen järjestämässä itärajan esteaita -hankkeen mediatilaisuudessa Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeellä Imatralla 26. lokakuuta 2023.

RKP:llä ei ole ryhmäkuria, kun rajalaista aikanaan äänestetään. Tämä närästää hallituskumppani perussuomalaisten puheenjohtajaa Jani Mäkelää, joka antaa RKP:lle kovaa palautetta.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.

Kyse on niin sanotusta käännytyslaista tai rajalaista.

Laki on säädettävä niin sanottuna poikkeuslakina, jonka voimaan saattaminen edellyttää julistamista kiireelliseksi 5/6 eduskuntaenemmistöllä, jonka jälkeen se voidaan hyväksyä 2/3 enemmistöllä saman hallituskauden aikana.

Demokraatti selvitti, miten eduskuntaryhmät tällä hetkellä suhtautuvat lakiin.

Vasemmistoliitto on selkeästi kielteisin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kommentoi lakia Demokraatille jo aiemmin.

– Minun mielestäni alkaa näyttää siltä, että tänne halutaan tuoda sellainen laki, josta tiedetään, että jos perustuslakivaliokunta vain hoitaa työnsä, niin sillä ei ole mitään menestymisen mahdollisuutta, Saramo sanoi.

VIHREIDEN puheenjohtaja Sofia Virta kertoo, ettei vihreiden ryhmällä ole vielä kantaa rajalakiin.

– Vihreät on suhtautunut kriittisesti. Uskaltaisin veikata, että vastustusta tulee. Mutta sitä mikä on lopullinen jakauma, sitä en uskalla veikata, Virta sanoo.

Ryhmä käy kuitenkin keskustelun siitä, tehdäänkö ryhmäpäätös.

Poikkeuslaki voitaisiin ottaa käyttöön valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteistoiminnalla.

– Ensimmäisenä kiinnitin huomiota siihen, että käyttöönottokynnys ei käsittääkseni ole edelleenkään eduskunnan takana. Se on iso kriittinen kysymys. Miksi ei voida tehdä sellaista esitystä, minkä käyttöönotto vaatisi eduskunnan enemmistön, Sofia Virta toteaa.

– Kun olemme oppositiossa emmekä ole itse olleet valmistelemassa tätä, niin oppositio joutuu lopulta valitsemaan kahden huonon väliltä. Joko sen, että ei ole mitään työkalua tai että on työkalu, joka on ongelmallinen ihmisoikeuksien näkökulmasta eikä välttämättä ole toimiva. Odotan itse eduskunnan käsittelyä, istun hallintovaliokunnassa. On kiinnostava tietää, mitä asiantuntijat sanovat siitä, miten tämän tyyppinen laki olisi pitänyt tehdä niin, että se olisi huomioinut ihmisoikeudet ja oikeusturvan paremmin.

SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa, ettei rajalaista saatu tänään paljon uutta tietoa. SDP:n eduskuntaryhmä käy lakia läpi. Kanta muodostetaan eduskuntakäsittelyn aikana.

– Meille on olennaista kuulla perustuslakivaliokunnan lausunto ja luonnollisesti sitten, kun hallintovaliokunta alkaa omaa mietintöä valmistelemaan, kantamme kiteytyy. Tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa mitään lopullista. Sitä voi kuitenkin pitää hyvänä asiana, että hallitus nyt nähtävästi onnistui tuomaan hallituksen esityksen eduskuntaan. Se oli meidän vähimmäisodotuksemme, että tässä hallitus on yhtenäinen ja siltä se nyt tässä vaiheessa näyttää. Tietysti odotamme myös eduskuntakäsittelyssä hallituspuolueilta johdonmukaisuutta, Tuppurainen sanoo.

Siihen Tuppurainen ei ota vielä lopullista kantaa, tekeekö SDP ryhmäpäätöksen rajalaista.

– Luonnollisesti tähdätään yhteiseen näkemykseen kuten aina. Pyritään keskustelemaan, käymään asioita läpi ja kuulemaan asiantuntijoita myös omissa keskusteluissa ja muodostetaan sitten yhteinen näkemys. Tämä on tavoite, hän kommentoi.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar on tuonut julkisuudessa kriittisen kannan esiin rajalakiesityksen valmistelun aikana.

Tänään hän kommentoi Demokraatille vain, ettei ole päässyt perehtymään hallituksen esittelyyn, koska on ollut koko päivän kiinni.

KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko toteaa, että on hyvä, että laki on vihdoin eduskunnassa.

– Toivon sille ripeää mutta perusteellista käsittelyä. Asiat, joihin erityisesti toivomme, että eduskuntavaiheessa kiinnitetään huomiota, on se, että yksittäisen rajavartijan kannalta lain käytännön sovellutus on riittävän selkeä.

Toiseksi Saarikko pohtii myös sitä, riittääkö, että lain käyttöönoton aktivoisivat presidentti ja valtioneuvosto.

– Olisi hyvä harkita, pitäisikö se rinnastaa tässä suhteessa valmiuslakiin ja ottaa eduskunnalle siihen rooli.

– Kaikkineen laki on mielestämme välttämätön ja lähtökohtaisesti kannatamme sitä, mikäli perustuslainmukaisuus täyttyy, Saarikko summaa.

Siihen, tekeekö keskusta ryhmäpäätöksen suhtautumisesta käännytyslakiin, Saarikko ei ota kantaa.

– Eduskuntaryhmä on seurannut tätä tiiviisti ja oppositiota on pidetty mukana kuulemisissa, mutta tietenkin ryhmä keskustelee asiasta sitten, kun perustuslakivaliokunnan kanta on valmis.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi sanoo, että perusasenne on se, että keskustassa ymmärretään syyt tuoda esitys eduskuntaan.

– Ja lähtökohtaisesti se, minkä isänmaan turvallisuus vaatii, se tullaan tekemään.

– Puolueen varapuheenjohtajana voin todeta, että lähtökohta on se, että keskusta suhtautuu myönteisesti niihin esityksiin, jotka ovat välttämättömiä meidän sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden kannalta. Tämä on asenne, jolla lähdemme tähän nyt perehtymään, Lohi näkee.

LIIKE nytin puheenjohtaja Harry Harkimo kertoo käyneensä hallituksen esitystä läpi tänään.

– Kyllä se on sellainen, minkä minä voin hyväksyä, hän sanoo.

Hänkin pohtii Saarikon ja Virran tavoin sitä, pitäisikö myös eduskunnan hyväksyä käännytyslain käyttöönotto. Tämä olisi Harkimon toive.

Hänen mukaansa laki ja sen toimeenpano ovat vaikeita ja laki antaa ison vastuun ihmisille, jotka ovat rajalla.

Perussuomalaisista erotettu kansanedustaja Timo Vornanen tukee rajalakia.

– Kyllä minulla niin kuin tiedätte on sinivalkoiset ajatukset, ja suomalaisten ihmisten, yritysten, elinkeinoelämän hyvinvointi ja turvallisuus on aina minulle ykkösjuttu. Ilman muuta kannatan tämmöisiä esityksiä, hän sanoo.

HALLITUSPUOLUEISTA kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen näkee rajalakiesityksen välttämättömänä. Hän perustelee kantaansa rajaviranomaisilta tulleilta viesteillä. Niissä on toivottu uusia välineitä välineellistetyn maahantulon uhkan torjumiseksi.

– Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee esityksen eteenpäin vientiä eduskunnassa.

Myös Marttinen pitää selvänä, että rajalakiesityksen poikkeusluonne edellyttää hyvin huolellista rajakäsittelyä.

– Nyt sitten kaikki vastuuvaliokunnat ja perustuslakivaliokunta totta kai perehtyvät asiaan huolellisesti ja ryhtyvät käsittelemään esitystä ja sitten näemme miten asian jatkokäsittely etenee. En pysty siihen ottamaan kantaa. Työrauha kuuluu nyt valiokunnille.

Marttinen katsoo, että valtioneuvostossa asian vastuuvalmistelijat ovat tehneet huolellista perustavanlaatuista työtä ja myös oikeuskanslerin huomiot on käyty tarkkaan läpi ja otettu valmistelussa huomioon.

– Kyllä minä haluan uskoa siihen, että tässä talossa valtaosa kansanedustajista näkee, että tarvitsemme myös uusia toimivaltuuksia käyttöön tällaisia poikkeustilanteita varten. Keskustelut puolueiden välillä ovat olleet hyvin rakentavia ja hyvähenkisiä, kun pääministeri (Petteri) Orpo (kok.) on kutsunut puolueiden ja ryhmien puheenjohtajat useita kertoja koolle käymään läpi lainvalmistelua, ja yleistä tilannekuvaa rajavartiolaitoksen ja suojelupoliisin toimesta.

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä luonnehtii käännytyslakia tarpeelliseksi kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa käytetään siirtolaisia hybridivälineenä.

Perussuomalaiset on esityksen puolella.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mukaan KD:n ryhmä on lähtökohtaisesti rajalain takana. Eduskuntaryhmä käsittelee asiaa huomenna.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Otto Anderssonin mukaan puolueen eduskuntaryhmän suuri enemmistö on sitä mieltä, että se esitys voitiin antaa ja tuoda eduskuntaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn ja arviointiin.

– Olen todennut jo hyvin pitkän aikaa sitten, että en tule edellyttämään tältä osin ryhmäkuria tässä asiassa. Täysin keskeistä on perustuslakivaliokunnan käsittely. Kun katsoo mitä oikeuskansleri omassa lausunnossaan sanoo, niin hän sanoi, että tällaisissa suurissa, haastavissa kokonaisuuksissa, jotka koskevat kansallisen turvallisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien yhteensovittamista, arviointi on syytä tehdä eduskunnassa perustuen laajaan, monipuoliseen ja huolelliseen harkintaan ja asiantuntijakuulemisiin, Andersson toteaa.

Oikeuskansleri on sanonut, että lakiin jää jännitteitä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

– Juuri sen takia nyt on tosi tärkeätä, että perustuslakivaliokunta saa tehdä työnsä rauhassa, Andersson sanoo.

Eva Biaudet (r.) on varmaan äänestämässä vastaan. Onko muita?

– Eva on selkeästi sanonut oman mielipiteensä, mutta suuri enemmistö haluaa nähdä perustuslakivaliokunnan lausunnon, Andersson vastaa.

Demokraatti tavoitti tänään myös Biaudet’n.

Biaudet kertoo, ettei ole vielä lukenut hallituksen esitystä. Hän lisää kuitenkin, että jos kritiikkiä ei ole otettu lain valmistelussa huomioon, on selvää, ettei hän voi äänestää sellaisen lain puolesta, joka on ristiriidassa ihmisoikeussopimusten tai EU:n perussopimusten kanssa.

– Ajattelen, että kaikki ymmärtävät huolen Putinin toiminnasta, mutta sen vastareaktion pitäisi kohdistua nimenomaan häneen eikä ulkopuolisiin haavoittuvaisiin ihmisiin, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, Biaudet sanoo.

PERUSSUOMALAISTEN Mäkelä ei katso hyvällä sitä, että RKP antaa edustajilleen vapaat kädet äänestyksessä.

– Mielestäni kansallinen turvallisuus on asia, joka kaikkien puolueiden tulisi ottaa vakavasti. Myös RKP:n.

Miten luonnehdit RKP:ta hallituskumppanina?

– Eihän tämä asioita helpota.

Millä tavalla se vaikeuttaa?

– Tässä puhutaan suuren määräenemmistön tarpeesta salissa. Se tietenkin vaikeuttaa lain läpimenemistä, jos tällaiseen toimintaan lähdetään.

Entä, jos RKP olisi vaa’ankieliasemassa ja ratkaisisi sen, ettei laki mene läpi? Millainen paikka se olisi hallitusyhteistyön kannalta?

– Sanoisin, että heidän itsensä kannattaa miettiä, mille puolelle historiaa he haluavat jäädä tällaisissa kysymyksissä.

AVAINSANAT

Martti Koskenniemi ei säästele sanojaan käännytyslaista: “Tekstissä on ihan hirveästi retoriikkaa, juristi tulee hulluksi sitä lukiessa”

Hallituksen esitys käännytyslaiksi kutsutusta poikkeuslaista ei ole olennaisesti muuttunut lausunnoissa kriittistä palautetta saaneesta luonnoksesta.

Tätä mieltä on akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Hänen mielestään lakia ei pitäisi tällaisenaan edistää.

-  Tämä on edelleen ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Tässä avataan ovi palautuskiellon rikkomiselle. Kansainvälisestä oikeudellisesta näkökulmasta lain säätäminen ei vielä riko oikeutta, vaan vasta sen soveltaminen, Koskenniemi sanoo STT:lle.

Palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Koskenniemen mukaan esitys näyttää yhä olevan myös Suomen perustuslain kanssa ristiriidassa, sillä kansainväliset sopimukset on integroitu Suomen perustuslakiin. Ehdotettu poikkeuslaki ei ole sillä tavalla rajattu kuin perustuslaki edellyttää.

Lakiesityksessä rikotaan myös muun muassa oikeudenmukaisen hallinnon takeita, joiden mukaan henkilöllä on oikeus saada viranomaiselta päätös hakemukseensa ja valittaa päätöksestä. Kumpaakaan oikeutta ei ole hallituksen esityksessä.

-  Tekstissä on ihan hirveästi retoriikkaa, juristi tulee hulluksi sitä lukiessa. Esityksessä käytetään ilmaisuja “on ongelmallinen perustuslain suhteen”, “on jännitteinen ihmisoikeuksien kanssa”, mutta eihän tämä ole mitään juridista arviointia. Ei voi sanoa, että jos joku lyö toista naamaan tuolla kadulla, että tämä teko oli jännitteinen Suomen lainsäädännön kanssa, Koskenniemi sanoo.

Koskenniemi katsoo, ettei eduskunnan perustuslakivaliokunta voi hyväksyä esitystä, jos se tekee arvionsa puhtaasti oikeudellisesta näkökulmasta.

KAIKKEIN yllättävintä Koskenniemen mielestä on se, että rajavartijoiden asemaan ei näytä tulleen viilatussakaan versiossa parannuksia.

-  Se on vastoin rajan omaa voimakasta kantaa, jonka se otti lausuntovaiheessa. Raja totesi, ettei rajavartiomiehille voi asettaa tällaisia velvoitteita.

Hallituksen esityksen pääsääntö on mahdollistaa rajatun ajan, että itärajalla ei oteta turvapaikkahakemuksia vastaan. Pääsääntöön tehdään poikkeus kahdessa tapauksessa, jotka perustuvat yksittäisen rajavartijan arvioon.

Hakemus voidaan ottaa vastaan, jos se olisi rajavartijan arvion mukaan välttämätöntä lapsen, vammaisen henkilön tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi.

Hakemus otettaisiin vastaan myös silloin, jos rajavartijan arvion mukaan on ilmeistä, että henkilö on todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi ensisijaisesti valtiossa, josta hän on saapunut Suomeen.

Rajavartijan on siis nopeasti tehtävä tulkinta ihmisen todellisesta tilanteesta, joka ei normaalissakaan turvapaikkamenettelyssä ole helppoa ja jonka tekeminen vie kuukausia.

-  Jos minä olisin rajavartija, en suostuisi siihen, että minun tehtäväni olisi ottaa kaikki se kannettavakseni, mitä sisäministeriön ulkomaalaisviranomaiset haastatteluin, tulkin välityksellä ja kirjallisessa menettelyssä kuukausien aikana ratkaisevat.

Oikeudellisesta näkökulmasta ongelma on Koskenniemen mukaan, että rajavartija ei tee mitään päätöstä, jota voisi oikeudellisesti arvioida.

-  Rajavartija siinä tuulessa ja tuiverruksessa ottaa käsiinsä paperin arabiankielistä tekstiä ja tämän pohjalta hän tekee tai ei tee “push backia”. Jos tämä ei ole oikeusvaltioperiaatteen vastaista, niin mikä on.

Koskenniemi sanoo käyttävänsä laista nimitystä push back, koska kysymyksessä ei ole päätös, vaan henkilön push back eli takaisin työntäminen.

-  Tässä nimenomaan ei tehdä päätöstä, josta voisi valittaa. Asia jätetään täysin yksittäisen rajavirkailijan harkintaan. Yksi päästää, toinen estää. Tämä on sattumanvaraista tavalla, joka ei missään tapauksessa ole perustuslain mukaista.

Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT

Jani Mäkelä kiistää perussuomalaisten yhteisvelkakiistan – syyttää keskustaa Ukrainalla politikoinnista

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä eduskunnassa 2. toukokuuta.
  • EU-vaalit
  • 21.05.2024
  • 17:27
  • (Päivitetty: 21.05. 17:31)

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kiistää, että hän olisi EU:n yhteisvelan suhteen eri linjoilla kuin perussuomalaisten puoluetoimisto tai puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra.

STT:n viime lauantaina (18.5.) julkaiseman puoluekyselyn perusteella perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta eivät olisi valmiita uuteen yhteisvelkaan edes Ukrainan tai puolustuksen takia.

Mäkelä kiistää uutisen tiedot.

– Puoluetoimiston kannat ovat ihan samoja kuin minunkin kantani. Kun lukee tarkkaan STT:lle lähetetyn tiedotteen, siellä on todettu, että Ukraina on erilliskysymys, Mäkelä väittää.

Myöhemmin kysyttäessä hän tähdentää tarkoittavansa tiedotteella puolueen STT:n kyselyyn toimittamia vastauksia, joiden tulkintaa hän pitää tarkoitushakuisena.

STT:llä ei allekirjoiteta Mäkelän väitteitä.

Onko sinulla ja Purralla nyt yhteinen näkemys ja välit kunnossa? Julkisuuteen on näyttänyt siltä, että teillä on erilainen linja.

– En tunnista tällaista tilannetta ollenkaan, että olisi ollut erilaista linjaa.

Oletko Purran kanssa käynyt tilannetta läpi?

– Sitä ei ole sen laajemmin käyty läpi. Mielestäni linja ei ole koskaan ollutkaan erilainen.

MÄKELÄ syyttää keskustaa sisäpolitiikan tekemisestä Ukraina-tuella.

– Perussuomalaiset suhtautuu kielteisesti yhteisvelan ottamiseen, mutta toisaalta olen itse pitänyt tätä keskustelua turvallisuuspoliittisesti ja kansainvälisesti vähän arveluttavana, että asetetaanko Ukrainan tukemiselle joitakin ennakkoehtoja. Onko järkeä lähteä Suomen eduskunnassa sisäpoliittisista syistä paaluttamaan, että Ukrainan tuki olisi jossakin tilanteessa kyseenalaista? Mielestäni se ei ole viisasta, Mäkelä selventää.

– Se, että keskustapuolue lähtee laajasta EU:n tavoitteiden ohjelmasta, joka suuressa valiokunnassa hyväksyttiin, poimimaan yksittäisen asian ja tekee sillä sisäpolitiikkaa, yrittää lyödä perussuomalaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisella kysymyksellä, ei ole suomalaista politiikan tekoa eikä perinnettä. Se ei mielestäni edusta hyvää yhteistyötä heiltä.

– Varsinkaan kriisitilanteessa ei pitäisi politisoida tällaisia kysymyksiä, Mäkelä sanoo.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ei Mäkelän kritiikkiä osta.

– Käsittääkseni heidän (perussuomalaisten) kantansa on ollut tähän saakka hyvin ehdoton ihan kaikkeen mahdolliseen yhteisvelkaan. Uutinen tässä on kai se perussuomalaisten muuttunut linja, ei niinkään keskustan muuttunut linja. Ehkä meidän puoluetta ei kannata nyt ensimmäisenä epäillä halukkuudesta Ukrainan tukemiseen. Aloitimme vahvan Ukrainan tukemisen hallitusvastuussa kansallisista varoista puolustusmateriaaleista.

SAARIKKO etsisi varoja Ukrainan tukemiseen ennen muuta Venäjältä jäädytetyistä varoista, joista on jo tehty periaatteellinen päätös.

– Se on erittäin iso summa ja oikeudenmukaisin tapa ratkaista Ukrainan tukeminen.

Perussuomalaisten on Saarikon mukaan hyvä huomata, että EU:ssa puuhataan yhteisvelkaa monella muullakin rintamalla kuin Ukrainan tukemiseksi.

– Se on joillekin maille vastaus kaikkiin taloushuoliin. Siksi linjan pitää olla kirkas.

Katsot, että jos nyt tuetaan Ukrainaa yhteisellä rahalla, sama voisi levitä myös muualle?

– Ei pelkästään Ukrainan ympärillä käydä keskustelua yhteisvelasta vaan monessa muussakin yhteydessä kuten valtiovarainministeri (Riikka Purra) aivan oivallisesti totesi. Sitä hivutetaan eri teitse. Siksi kannan kannattaa olla aika selkeä. Käsittääkseni perussuomalaiset ovat puhuneet itsensä tässä jo ristiin viimeisten parin päivän aikana. Puoluetoimiston ja ryhmän välillä taitaa olla tässä jonkinlaisia näkemyseroja.

– Keskustan kanta on kirkas paitsi yhteisvelkaan että Ukrainan tukemiseen. Tietenkin Suomen pitää seistä kaikin tavoin Ukrainan tukena myös EU:ssa.

Mäkelä arvosteli, että keskusta tekee ulkopolitiikalla sisäpolitiikkaa ja rikkoo suomalaisten konsensusperinnettä.

– Me puhumme nyt taloudesta ja EU:n talouspolitiikan työkaluista. Ei Suomella ole mitään linjaepäselvyyttä Ukrainan tukemisessa. En ymmärrä miksi perussuomalaiset haluavat kääntää tämän siihen, mutta keskustan kantaa tässä ei tarvitse epäillä ja siitä on suuret näytöt. Nyt kannattaisi se oma linja kirkastaa ja pitää vaalilupauksista kiinni.

Akatemiatutkija Timo Miettinen on arvostellut EU-vaalien alla käytyä yhteisvelkakeskustelua sekavaksi. Hän kommentoi X:ssä puolueiden puheenjohtajien Ylen maanantai-illan EU-vaalitenttiä.

– Keskeinen virhe tentissä liittyi siihen, että (Sari) Essayah (kd.) sanoi, että EU:n rauhanrahaston kautta olisi annettu Ukrainalle 50 miljardia euroa tukea. Näinhän ei ole. Sitä on annettu 6,1 miljardia ja rahaston koko on kokonaisuudessaan noin 17 miljardia, Miettinen kommentoi Demokraatille.

– Hän sekoitti summan EU:n rahoituskeskustelun puolivälitarkastelussa sovittuun 50 miljardin tukipakettiin Ukrainalle, josta osa on suoraa tukea ja osa lainamuotoista tukea. Se lainamuotoinen tuki rahoitetaan siten, että EU ottaa itse velkaa tulevina vuosina ja käyttää vakuutena EU:n budjettia. Periodi on 2024-2027.

Yhteistä velkaa on siis Miettisen mukaan jo päätetty ottaa Ukrainan tukemiseksi.

– Periaatteellinen kysymys velanotosta on jo ylitetty. Ei ole mitään järkeä käydä periaatteellista keskustelua siitä, että otetaanko velkaa vai ei. Sitä otetaan joka tapauksessa ja sitä lainataan Ukrainalle. Iso kysymys on se, että pitäisikö sitä ottaa lisää.

Olisiko tämä lähtenyt siitä, että EU:n elpymisvälineen kohdalla todettiin eduskunnassa, että väline on kertaluontoinen. Tämän tyyppistä erillistä välinettä vastustetaan.

– Ajattelen vieläkin, että se on kertaluontoinen päätös. Ja kyllähän tuo budjetin puolivälitarkastelukin on sellainen, että kaikkien jäsenmaiden pitää se hyväksyä. Kertaluontoisuuden pointti on se, ettei komissiolle anneta blanko-shekkiä tai lupaa ottaa velkaa mihin tahansa tilanteeseen vaan kaikki tilanteet, joissa velkaa otetaan, pitää hyväksyä kaikkien jäsenmaiden yhteisymmärryksessä, ei millään määräenemmistöpäätöksellä. Tämä budjetin välitarkastelu on hyväksytty yksimielisesti.

EU:n kaikki jäsenmaat hyväksyivät 50 miljardin tukipaketin huippukokouksessaan helmikuun alussa. Suomea edusti kokouksessa pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Miettisen mukaan yhteisvelkakeskustelu politisoitui vahvasti EU:n elpymisvälineestä keskusteltaessa.

– Itse koin, että taustalla on vahva oikeudellinen analyysi siitä, että velanotto rikkoo EU:n perussopimuksia. Tällaista keskustelua ei käyty muissa maissa. Oma selitykseni lähtee siitä, että suomalaista EU-keskustelua hallitsee vahvasti legalistinen näkökulma, jossa oikeudellisella argumentaatiolla on hyvin keskeinen rooli. Vaikka keskeiset oikeustieteilijät antoivat elpymispaketille vihreää valoa, käsitys, jonka mukaan tässä on oikeudellisesti jotakin hämärää jäi elämään, Miettinen sanoo.

AVAINSANAT

Löfgren jatkaa Akavan johdossa odotetusti

Maria Löfgren on valittu odotetusti korkeakoulutettujen keskusjärjestön Akavan puheenjohtajaksi kaudelle 2024-28.

Akavalaisille liitoille valinta oli helppo, sillä hänelle ei ilmaantunut vastaehdokkaita kevään mittaan eikä myöskään liittokokouspaikalla.

Oikeustieteen kandidaatti Löfgren aloitti Akavan johdossa marraskuussa 2022. Tuolloin valinta tapahtui vajaaksi toimikaudeksi 2022-2024, sillä Akavan edellinen puheenjohtaja Sture Fjäder luopui tehtävästään kesken kauden.

Kiitospuheessaan Löfgren totesi, että menneet puolitoista vuotta ovat entisestään vankentaneet hänen käsitystään Akava-yhteisön osaamisen laajuudesta ja eteenpäin katsovasta asenteesta.

– Tämä on meidän vahvin valttimme, hän painotti.

Löfgren sanoi, että hänen tavoitteenaan uudella kaudella on, että Akava on tulevaisuudessa työelämäuudistusten suunnannäyttäjä ja työmarkkinoiden edelläkävijä.

– Kiitän akavalaisia saamastani luottamuksesta. On kunnia-asia jatkaa työtä liittojemme kanssa ja jäsenkunnan paremman työelämän puolesta. Tavoitteenani on nostaa Akava asiantuntijoita ja esihenkilöitä koskevien työelämäuudistusten suunnannäyttäjäksi ja työmarkkinoiden edelläkävijäksi.

AVAINSANAT

Jussi Saramo arvostelee hallituksen käännytyslaki-esitystä: “Eurovaaleista tässä varmaan on kyse”

Hallitus on antanut esityksen uudesta rajaturvallisuuslaista. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoo, ettei lakia tulisi säätää.

– Talvella sanottiin, että on todella kiire, että kun lumet sulavat, tulee valtava määrä ihmisiä rajan yli. En tiedä, mitä koko kevät on tehty, koska ei sinne varsinaisesti mitään merkittävää muutosta ole ollut. Me olemme käyneet muutaman kerran siellä kuuntelemassa ja aina sama tarina.

Saramon mielestä koko asia näyttää enemmän sisäpolitiikalta.

– Eurovaaleista tässä varmaan on kyse.

Koko lakia ei pitäisi säätää?

– Minun mielestäni alkaa näyttää siltä, että tänne halutaan tuoda sellainen laki, josta tiedetään, että jos perustuslakivaliokunta vain hoitaa työnsä, niin sillä ei ole mitään menestymisen mahdollisuutta.

Ongelmat eivät ole poistuneet esityksestä?

– Ei. Se että ei sanotakaan, että tämä on kansainvälisten sopimusten vastainen vaan sanotaan, että tämä on jännitteinen, vaikka kyse on samasta asiasta.

Koko lakia ei pitäisi säätää?

– Minusta rajaturvallisuutta pitää lisätä mutta nyt tämä esitys ei kyllä lisää rajaturvallisuutta.

Saramon mukaan vasemmistoliiton ryhmä ei ole vielä ehtinyt käsitellä esitystä, mutta hänen mukaansa siinä ei ole varsinaista uutta.

AVAINSANAT