Återinför värn- och tjänsteplikten i Sverige

Det är dags att erkänna att avskaffandet av värnplikten 2009 med blott tre rösters övervikt i Sveriges riksdag var ett politiskt misstag. I dag har vi ett svenskt försvar i kris. Samtidigt som den militära upptrappningen i vårt närområde ökar kan vi se hur försvaret får det allt svårare att rekrytera personal. Att bli yrkessoldat lockar inte. Till det kommer också en ledarkris då allt färre vill utbilda sig till officerare i Sveriges försvar. Vid sidan av de påtagliga problem det ger för svensk försvarsförmåga har beslutet fått även andra negativa följder i det svenska samhället.

Mot bakgrund av de erfarenheter vi i Sverige fått från åren med slopad värnplikt är den naturliga följden att en för både män och kvinnor värn- eller tjänsteplikt återinförs. Från militärt håll har det stått klart att Sverige är för litet för att kunna bygga en för försvaret av landet tillräckligt stor yrkesarmé. Såväl svårigheten att rekrytera soldater som avhoppen från försvaret och de tomma stolarna på officersutbildningarna vittnar om problemen. De sju bataljoner som i dag finns och som huvudsakligen övats för tjänstgöring utomlands räcker inte för uppgiften. Bland de militärer som konstaterat det finns överste Bo Pellnäs. Han har i en artikel förklarat att: Sverige kan inte försvaras med sju bataljoner – inte ens om de är fullt bemannade.

Oberoende av hur vältränad och hur väl utrustad en svensk yrkesarmé än kan bli kommer den aldrig att kunna ha de personella reserver som behövs för att täcka de förluster som obevekligen kommer i krig. Om syftet med försvarsmakten är som försvarsminister Peter Hultqvist förklarat att i första hand vara till för att värna Sverige måste det finnas tillräckligt med personal och resurser för att trots förluster kunna hålla en front.

Här utgör ett i hela folket förankrat försvar av på även högteknologiskt material kvalificerat vapentränade värnpliktiga en självklar styrka … inte bara genom sin numerär utan också genom såväl den kompetens de för med sig från sina olika civila yrken som god lokalkännedom från olika delar av landet. Att tro att ett frivilligt hemvärn ska kunna fylla luckorna är att lura sig själv.

Det finns också fredstida argument som talar för en återinförd värn- eller tjänsteplikt. Den beredskap att agera som militärtjänsten gav och den kunskap om vad man ska göra vid bränder eller hur man tar hand om skadade vid allvarliga olyckor var genom värnplikten väl spridd i samhället. Det fanns vid olyckor, hotande översvämningar eller begynnande skogsbränder nästan alltid någon till hands som i sin militärtjänst fått lära sig att i stället för att ta bilder med mobiltelefon handla och organisera hjälp fram till det att professionell personal var på plats. En för civilsamhället värdefull katastrofberedskap är i hög grad på väg att gå förlorad med den slopade värnplikten.

Förutom den demokratiska vinsten som ett på värn- eller tjänsteplikt byggt folkförsvar ger har den sociala gemenskap som en plikttjänstgöring för alla innebär spelat en viktig roll för ungas utveckling som samhällsmedborgare. I en vid universitet i Uppsala gjord studie beskrivs hur ungdomar upplevt att värnplikten haft en positiv effekt på dem. Den hade fungerat som en förenande period och att ”ha gjort lumpen” blev till en väsentlig del av deras vidare sociala utveckling och mognad.

En återinförd värn- eller tjänsteplikt för alla skulle uppenbart öka det sociala kapitalet i det svenska samhället och bli till en viktig del för utvecklingen av tilliten mellan medborgare. Den skulle kanske till och med kunna kompensera för den förlust av socialt kapital som det fria skolvalet och den allt mer segregerande, socialt splittrande och med allt fler vinstdrivna privatskolor drivna svenska skolan resulterat i.

Att med allmän värn- eller tjänsteplikt säkra vår förmåga att försvara landet skulle leda till högre kostnader för utrustning, anläggningar, utbildning och repetitionsövningar än dagens försvarsbudget medger är troligen ofrånkomligt. Frågan som behöver besvaras är om regeringen Löfven och Sveriges riksdag är beredd att ta den. Svenska folket tycks i alla fall vara det.

Mer än 60 procent av svenskarna säger sig vilja ha tillbaks såväl en värn- eller tjänsteplikt för både män och kvinnor som en värnpliktsarmé. Så även stora delar av militären. Om vi vill ha ett försvar som inte bara är till för att visas upp i internationella sammanhang utan faktiskt ska klara av att även vid ett större krig skydda ett militärt alliansfritt Sverige kräver sannolikt ett försvar byggt på värn- eller tjänsteplikten för såväl män som kvinnor återinföras. Och det skyndsamt.

Det vore också till fördel med tanke på det fördjupade militära samarbete som är under uppbyggnad mellan det svenska och det finska försvaret. Finland var dessutom klokt nog att aldrig följa Sveriges väg och avskaffa värnplikten. Så det är hög tid nu att Sverige rättar till detta felbeslut och återinför värn- och tjänsteplikten igen.

Robert Björkenwall, journalist och utredare,  och Jaan Ungerson, omvärldsanalytiker

AVAINSANAT

Hjallis Harkimo kuittaili Keskuskauppakamarille – Nyt tuli vastaus: ”Olet ikävä kyllä ymmärtänyt väärin”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Liike Nytiä edustava kansanedustaja Harry Harkimo kertoi Twitter-tilillään torstaina, ettei tiennyt Keskuskauppakamarin olevan osa kokoomuksen puoluetoimistoa.

”Kuvittelin että Romakkaniemen piti ajaa yritysten asioita. Näköjään se on sama asia”, Harkimo kirjoittaa.

Harkimo viittasi Juho Romakkaniemeen, Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaan, joka tunnetaan kokoomustaustastaan. Romakkaniemi toimi ennen nykyistä pestiään komissaari Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä Euroopan komissiossa.

Romakkaniemi vastaa Twitterissä Harkimon letkautukselle.

”Olet ikävä kyllä ymmärtänyt väärin. Tosiasioiden lausuminen julki ei kai ole puoluepolitiikkaa? Onnea hienosta äänimäärästä ja hyvää toista eduskuntakautta! Juodaan vaikka kahvit ja jutellaan jossakin välissä, jos sopii?”

”Minua kuvottaa” – republikaanien entiseltä presidenttiehdokkaalta kova ryöpytys Trumpille

Kuva: LEHTIKUVA / Getty Images / AFP Joe Raedle
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin niskaan sataa kritiikkiä erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkinnan paljastusten seurauksena.

Republikaanisenaattori ja entinen presidenttiehdokas Mitt Romney kuvailee Trumpin ja tämän avustajien käytöstä kuvottavaksi. Romney kertoi tyrmistyneensä Muellerin tutkinnan paljastuksista.

– Minua kuvottaa se, kuinka laajaa ja kokonaisvaltaista epärehellisyyttä ja harhaanjohtamista maan korkeimmissa viroissa olevat henkilöt, presidentti mukaan lukien, ovat harjoittaneet, Romney sanoi tiedotteessa.

Romney tyrmistyi myös siitä Muellerin raportin paljastuksesta, että Trumpin kampanjaväki tiesi hyötyvänsä Venäjän vaalivaikuttamisesta.

– Kukaan heistä ei mennyt kertomaan siitä Yhdysvaltain viranomaisille. Ja kampanjapäällikkö edisti aktiivisesti Venäjän intressejä Ukrainassa, Romney sanoi viitaten Paul Manafortiin.

Muellerin raportin mukaan Trump ja hänen kampanjaväkensä eivät vehkeilleet venäläisten kanssa. He kuitenkin ottivat vastaan sen hyödyn, jonka saivat Venäjän toiminnasta.

Raportti kertoi myös Trumpin yrittäneen keskeyttää Muellerin tutkinnan. Muellerin mukaan Trumpin yritykset vaikuttaa tutkintaan epäonnistuivat enimmäkseen siksi, että ihmiset presidentin ympärillä kieltäytyivät tottelemasta tämän käskyjä.

Romney on ainoa merkittävä republikaani, joka on kritisoinut Trumpia torstaina julkaistun Muellerin raportin perusteella. Romney on aiemminkin ollut kriittinen presidenttiä kohtaan, ja hänen on jopa arvailtu pyrkivän presidentiksi 2020. Hän itse on kiistänyt tämän.

Romney oli republikaanien presidenttiehdokas vuoden 2012 vaaleissa ja hävisi tuolloin Barack Obamalle. Hänet valittiin viime syksynä senaattoriksi Utahista.

Valtaosa republikaaneista on osoittanut tukensa Trumpille Muellerin raportin jälkimainingeissa. Moni on painottanut sitä, että raportti vapautti presidentin vehkeilyepäilyistä. Myös Trump itse on tulkinnut raportin täydelliseksi voitoksi itselleen.

Presidenttiehdokkaat avasivat virkasyytepelin.

Demokraattien leiristä Trumpia on ryöpytetty olan takaa Muellerin raportin takia, ja nyt myös virkasyytteen mahdollisuus on nostettu keskusteluun.

Demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoitteleva senaattori Elizabeth Warren vaatii Trumpin asettamista virkasyytteeseen. Demokraattien liberaalisiipeen kuuluvan Massachusettsin senaattorin mielestä Muellerin tutkinnan paljastukset antavat siihen aihetta.

– Muellerin raportti osoittaa faktojen kautta, että vihamielinen ulkomainen hallitus hyökkäsi vuoden 2016 vaaliemme kimppuun auttaakseen Donald Trumpia ja Donald Trump otti tuon avun vastaan, Warren tviittasi.

– Noustuaan valtaan Donald Trump häiritsi tutkintaa tuosta hyökkäyksestä.

Warrenin mielestä tämä tarkoittaa sitä, että edustajainhuoneen pitäisi aloittaa virkasyytemenettely presidenttiä vastaan.

Myös toinen demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä, San Antonion pormestari Julian Castro sanoi perjantaina, että virkasyytemenettelyyn olisi aihetta.

Demokraattien johto kongressissa on ollut skeptinen virkasyytettä kohtaan ja pitänyt parempana vaihtoehtona tutkia Trumpin toimia kongressissa. Virkasyyte nähdään turhana poliittisena riskinä, joka ei kuitenkaan johtaisi mihinkään, koska senaatti on republikaanien hallussa.

AVAINSANAT

Många miljoner utnyttjas i modernt slaveri

Kuva: Foto: Adil Siddiqi/IPS
Över 40 miljoner människor lever i vad som kan beskrivas som ett modernt slaveri och kvinnor och flickor är särskilt hårt drabbade, enligt uppgifter från 2016.

Modernt slaveri och människohandel tillhör de snabbast växande kriminella industrierna i världen och utgör en av de största människorättskriserna enligt FN.

 

– Det moderna slaveriet är utmärkande för människorättskriserna i vår tid, det handlar om internationella eller transnationella fenomen. Därför måste vi också ta itu med det tillsammans, säger Christian Wenaweser, Liechtensteins FN-ambassadör.

Över 40 miljoner människor lever i vad som kan beskrivas som ett modernt slaveri och kvinnor och flickor är särskilt hårt drabbade, enligt siffror från 2016.

FN:s internationella arbetsorganisation, ILO, uppger att 71 procent av de som blir offer för det moderna slaveriet är kvinnor. FN:s organ mot brott och narkotika, UNODC, konstaterar att av de som faller offer för människohandel och som upptäcks är 49 procent kvinnor och 23 procent flickor. De flesta faller offer för sexuellt utnyttjande medan andra utsätts för påtvingat slavarbete eller tvångsgifte.

Nadia Murad som nyligen tilldelades Nobels fredspris och som är goodwill-ambassadör för UNODC är en av de tusentals yazidiska kvinnor som kidnappats av terrororganisationen Islamiska staten. Många tvingas bli sexslavar och rapporter visar att Islamiska staten även använt sig av sociala medier som Facebook för att sälja yazidiska kvinnor som sexslavar.

Nadia Murad lyckades fly men omkring 3 000 yazidiska kvinnor uppges fortfarande vara fast i slaveri. I Nigeria har extremiströrelsen Boko Haram kidnappat kvinnor och flickor för att använda dem som sexslavar och tvinga dem till giftermål. Enligt en rapport från organisationen Henry Jackson Society har medlemmar av Boko Haram även gjort kvinnor med barn i syfte att skapa ”nästa generations krigare”.

– Boko Haram dödar männen och behandlar kvinnor och barn som byten som kan säljas för vinst. Dessa exempel visar att människohandeln och det sexuella våldet, inklusive sexuellt slaveri, inte är något som sker någon enstaka gång utan är något som används systematiskt, säger Pramila Patten, FN:s särskilda representant i kampen mot sexuellt våld i konflikter.

Christian Wenaweser lyfter fram finanssektorns roll.

– Det moderna slaveriet handlar i grund och botten om ekonomisk exploatering av människor. Du gör människor till en vara som kan generera stora summor – så de finansiella institutionernas roll är central.

Slavarbete genererar uppskattningsvis 150 miljarder dollar i illegala vinster årligen. Intäkterna är en viktig drivkraft när det gäller den sexuella exploateringen. Enligt Henry Jackson Society kunde Islamiska staten dra in motsvarande 30 miljoner dollar på kidnappningar under 2016.

 

Tharanga Yakupitiyage

 

ÄMNESORD

Paavin johtaman ristisaaton teemana oli tänä vuonna moderni orjuus

Kuva: LEHTIKUVA / AFP Andreas Solaro
Paavi Franciscus Colosseumilla.

Paavi Franciscus johti perjantaina perinteistä pitkänperjantain ristisaattoa Roomassa. Tämän vuoden teemana oli moderni orjuus, ihmiskauppa ja prostituutio.

Perinteinen ristisaatto päättyi ikoniselle Colosseumille.

Ristisaattoa oli saapunut seuraamaan Colosseumille noin 20 000 ihmistä. Useimmat heistä pitelivät käsissään kynttilöitä ja kuuntelivat seremoniaa hiljaa.

Roomassa järjestettiin perjantaina myös nuorten ilmastomarssi, jossa oli mukana ruotsalainen aktivisti Greta Thunberg.

Paavi ja 16-vuotias Thunberg tapasivat toisensa keskiviikkona Pietarinkirkon aukiolla Franciscuksen jokaviikkoisella audienssilla. Paavi kehotti tuolloin ruotsalaisnuorta jatkamaan samaan malliin.

Halla-aho avautuu ”Mikki pois” -välikohtauksesta: ”Kauhut tulevat uusina asioina”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja työmies Matti Putkonen perussuomalaisten EU-vaaliohjelman ja ehdokaslistan julkistamistilaisuudessa Helsingissä 18. huhtikuuta. Tilaisuudessa vaadittiin mikrofoni pois Scriptan sisällöstä kysyneeltä Helsingin Sanomien toimittajalta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti eilen kohuttuun Scripta-blogiinsa pitkästä aikaa. Kyseessä oli eduskuntavaalien yhteenveto.

Nyt Halla-aho hämmästelee Facebookissa, että asiasta tehdyissä uutisissa huomio keskittyi pikemminkin siihen, että Halla-aho otti bloginsa jälleen käyttöön.

– Ajatus näyttää olevan, että koska Scriptassa on ollut ”kohua” herättäneitä kirjoituksia, hyvän päivän toivotuksetkin kyseisellä alustalla olisivat epäilyttäviä.

Tällä viikolla perussuomalaisten kyselytunnilla tapahtui välikohtaus, jossa Helsingin Sanomien toimittajaa pyydettiin antamaan mikrofoni pois tämän kysyttyä Halla-ahon blogista. Halla-aho ei ollut halukas kommentoimaan blogien sisältöä. Hän komensi perussuomalaisten työmiestä Matti Putkosta ottamaan mikrofonin pois toimittajalta ja lopulta näin myös tapahtui toimittajan luovuttaessa mikin.

Nyt Halla-aho kirjoittaa asiasta Facebook-päivityksessään.

– Muutenkin Scriptan kaivelu ja samojen vanhojen kirjoitusten pyörittely kaikkien vaalien jälkeen jokseenkin samoin sanakääntein on erikoista. Kirjoituksethan ovat – ja ovat kaiken aikaa olleet – kaikkien nähtävillä ja luettavissa. Kuitenkin aina vaalien jälkeen ne ”löydetään” uudelleen, Halla-aho kirjoittaa.

– Kyse voi myös olla siitä, että aina tulee uusia toimittajasukupolvia, joille Scriptan kauhut tulevat uusina asioina. Tämän päivän kesätoimittajat olivat 5-10-vuotiaita, kun kohukirjoituksia veivattiin ensimmäistä kertaa mediassa.

”Osa on ollut tyhmiä ja harkitsemattomia kommentteja.”

Halla-aho kysyy kirjoituksessaan itseltään, miksi häntä ei kiinnosta vastailla kirjoituksiaan koskeviin toimittajien kysymyksiin?

– Siksi, että ne on jo käsitelty kunnallisvaalien 2008, eduskuntavaalien 2011, kunnallisvaalien 2012, eurovaalien 2014 ja perussuomalaisten puheenjohtajavaalien 2017 yhteydessä.

Halla-ahon mukaan se, ”että toimittaja hyökkää minkä tahansa vaalin jälkeen saman sitaattilistan kanssa kimppuuni, on rituaali ja pakkoliike, ei sen kummempaa”.

– Helpoimmalla ehkä pääsisi, jos vain vastaisi, että joo joo, irtisanoudun aiemmista sanomisistani. En kuitenkaan tee näin, koska pian 15 vuotta kiertänyt sitaattilista sisältää hyvin erilaisia sanomisia. Osa on ollut tyhmiä ja harkitsemattomia kommentteja. Osa on ollut sellaisia kommentteja, joita voi sanoa tavallisena tallaajana mutta ei poliitikkona. Ja osa on sellaisia juttuja, jotka kontekstistaan irrotettuna kuulostavat hurjilta mutta joissa on ollut ja on edelleen pointti.

– Tämän vuoksi en voi ”irtisanoutua” kollektiivisesti toimittajan sitaattilistasta. En liioin voi käyttää koko EU-vaaleja käsittelevää tiedotustilaisuutta siihen, että käymme yksi kerrallaan läpi toimittajan sitaattikokoelmaa ja yksittäisten sitaattien taustaa ja merkitystä. Vaihtoehdoksi jää se, että mikrofoni otetaan pois toimittajalta ja annetaan sellaiselle toimittajalle, jolla on jotakin päivän teemaan liittyvää kysyttävää, Halla-aho päivittää.