Arbetsmarknaderna i tidningspressen

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Under det gångna året har arbetsmarknadsfrågorna och fackföreningsrörelsen figurerat i tidningspressen så gott som dagligen. Det är en aning överraskande mot bakgrunden av att vi har giltiga kollektivavtal och själva avtalsrundan hade inte kommit igång med undantag av postbranschen. Anledningen till att frågorna blev aktuella var regeringens initiativ om konkurrenskraftspaketet, som skulle innebära många ändringar i arbetsvillkoren.

Kolumnist: Mika Helander

Kolumnist: Mika Helander

Jag har i egenskap av arbetslivsforskare och samhällsvetare, med specialisering särskilt i arbetsmarknader och fackföreningsrörelsen och ekonomi och näringsliv, anlitats kontinuerligt som kommentator till händelserna på arbetsmarknaderna.

Jag har sedan år 2005 systematiskt läst dagstidningarnas rapporteringar om arbetsmarknaderna. Jag har följt med situationen speciellt genom att studera tidningen Demokraatti, men också Helsingin Sanomat och YLE. Demokraatti har dock varit den viktigaste nyhetskällan som jag har följt systematiskt och har samlat in all rapportering i en databas. Databasen innehåller artiklar fr.o.m. 2005, som indelats i ett antal kategorier efter artikelns innehåll.

Förutom att kommenteringen av aktuella händelser kräver en aktiv mediabevakning, som i sin tur kontrasteras mot tidigare utgiven litteratur och forskning om arbetsmarknaderna, så är min ambition att i ett senare skede utföra en mer systematisk studie av det insamlade materialet och de olika samhällsfrågor som behandlas i tidningsartiklarna.

Forskningen är vanligtvis mer specifik och avgränsad till bestämda frågor, än kommenteringen av dagsaktuella händelser i media. Min forskning om arbetsmarknaden har hittills berört bestämda aspekter såsom fackets globaliseringsstrategier, deras verksamhetssätt i multinationella storbolag, företagsledarnas världsgestaltning, den merkantila fortbildningen och ekonomers organisering, fackförbundens resursmobilisering och fackföreningsrörelsens internationella arbete.

En stor del av arbetsmarknadsrapporteringen handlar om aktuella frågor såsom förhandlingsläget eller politiska initiativ gällande arbetslivet. Det är också sådant jag mest har kommenterat i media, men ibland har det varit aktuellt att kommentera fackets ödesfrågor, dvs. om den har en framtid och hurudan den är, samt om den är legitim eller eventuellt en anakronistisk zombie. Ofta har dessa frågor sammankopplats med ungdomens roll i facket eller den ökade invandringens betydelse. Också fackets investeringsstrategier dvs. aktieinnehav har väckt mediernas intresse. Massmediarapporteringen är ingalunda ensidigt för eller mot facket, utan som min kollega Mats Nylund har visat i rapporteringen av sjukskötarnas arbetskonflikter och strejker under olika historiska tidpunkter, så har tidningspressen i många fall också varit positivt inställd till sjukskötarnas krav.

Det material som jag har samlat in har kategoriserats delvis i enlighet med mina egna forskningsintressen men också delvis på basen av vad fackföreningsrörelsen eller tidningspressen lyfter upp som intressanta teman. Den tredje kategoriseringsgrunden utgörs av i samhället aktuella teman och det historiska läge som är aktuellt, som berör fackföreningsrörelsen och som facket tvingas ta ställning till, såsom exempelvis automatisering, robotisering och digitalisering.

Tidningsartiklarna berör närmast följande kategorier: Fackets allmänna samhällspolitiska roll och initiativ, det aktuella förhandlingsläget, strejker och arbetskonflikter, personporträtt av fackföreningsledare t.ex. i samband med val, utnämningar och bemärkelsedagar, internationella samarbetet och fackets globala ansvar och solidaritetsyttringar, förnyelse av arbetsmarknaden t.ex. i samband med digitalisering och delningsekonomi, och en mer specifik fråga inom ramen för denna tematik är förnyelsen av socialpolitiska arrangemang t.ex. gällande pensionerna, arbetslöshetsförsäkringen, familjeförmånerna och medborgarlön. Fackfusioner är en fråga som har varit aktuell under de senaste åren och förekommer ofta i materialet. Den allmänna samhällspolitiska situationen är givetvis en tematik som förekommer ofta. I viss utsträckning förekommer också artiklar om fackets historia och så finns det artiklar om förekomsten (eller avsaknaden av) olika specialgrupper såsom ungdomar och invandrare i den fackliga rörelsen.

Det är också intressant att fundera på teman som nästan inte förekommer i materialet. Artiklar som skulle beskriva hur ett bestämt yrke eller en bransch håller på utvecklas internationellt förekommer nästan inte alls. Ifall man alltså vill bekanta sig med någon bestämd verksamhets utveckling och framtid, lönar det sig inte att bekanta sig med arbetsmarknadsjournalismen. Detta kan leda till ett problem med att intressebevakningen och fackliga medlemmars kunskaper utgår konservativt från ”business as usual” trots att världen och verksamhetsvillkoren förändras kraftigt. Postbranschens förändring i samband med digitaliseringen är ett exempel på detta. Om man vill bilda sig en uppfattning om varthän världen är på väg inom vissa branscher måste man istället bekanta sig med tidskrifter som rapporterar om den teknologiska utvecklingen.

Också ställningstaganden om större internationella ekonomisk-politiska linjedragningar och val, t.ex. inom ramen för EU och Europeiska centralbanken eller övriga ekonomisk-politiska ställningstaganden kring nyliberalism och monetarism saknas i materialet. Detta trots att sådana utvecklingstendenser har gett kapitalmarknaderna ett avgörande övertag över arbetsmarknaderna. Det ser ut att fackföreningsrörelsen huvudsakligen tar ställning till konkreta, närliggande intressebevakningsfrågor. Större ekonomisk-politiska linjedragningar finns inte i repertoaren.

Det skulle vara viktigt att facket har en mer ambitiös ansats till samhällsförändringen och försöker se ”skogen för träden” i sin analys av historiens gång. Automatiseringen har däremot funnits med i den fackliga diskussionen länge och man har inte förhållit sig negativt till produktivitetsökningar genom automatisering trots att det inom många branscher har minskat på arbetsmöjligheterna, utan man har ansett att automatiseringen haft fördelen att avskaffa många tunga och monotona arbetsuppgifter. Mot denna bakgrund kunde man förvänta sig ställningstaganden om de stora linjerna i samhällsutvecklingen såsom globaliseringen, EU:s linjedragningar och ekonomiska politik.

Jag har inte ännu gjort någon djupgående kvalitativ analys, utan har använt mig mera heuristiskt av materialet i olika sammanhang närmast som historiker gör när de vill utreda hur någon process egentligen har ägt rum. Men textmassan är stor och innehåller ett rikligt material för en mer systematisk studie av den diskussion som äger rum om arbetsmarknaderna och fackföreningsrörelsen i Finland. Den är definitivt värd en ingående analys. Tiden får visa när möjligheterna finns för en mer systematisk granskning av materialet. Om inte tiden och orken räcker till så får jag ge uppgiften till någon yngre förmåga som skriver ett lärdomsprov. Det vore nämligen en mycket lämplig övning t.ex. för någon som har ambitionen att bli framtida fackpamp.

Mika Helander, Politices doktor

AVAINSANAT

WHO hyväksyi kiinalaisrokotteen hätäkäyttöön

YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO on hyväksynyt kiinalaisen Sinopharm-koronarokotteen hätäkäyttöön. Sinopharm on ensimmäinen kiinalainen maailmanjärjestön hyväksymä rokote.

Yhteensä WHO on tähän mennessä hyväksynyt käyttöön kuusi koronarokotetta.

Related Posts

FFC, Akava och STTK: Finland bör stödja EU:s stimulanspaket

FFC är en av löntagarcentralorganisationerna som anser att Finland bör stödja EU:s stimulanspaket.

Löntagarcentralorganisationerna FFC, Akava och STTK betonar att konsekvenserna kan bli allvarliga om EU:s stimulanspaket fälls i Finland. Om paketet förkastas skulle det sannolikt uppstå marknadstumult som leder till att arbetstillfällen försvinner och vår viktigaste exportregion, unionens inre marknad, lamslås. Organisationerna påpekar att redan det att man åstadkom paketet hade en lugnande effekt på marknaden och har ingett hopp åt världsdelen som har drabbats hårt av coronaviruset.

 

Lue lisää

Related Posts

Heinäluoma povaa Saarikosta lähiaikoina valtiovarainministeriä – ”Voi selkiyttää hallitusyhteistyötä”

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon siirtyminen lähiaikoina valtiovarainministeriksi saattaa europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.) mukaan selkiyttää hallitusyhteistyötä.

”Valtiovarainministerin paikalta talouspoliittinen keskustelu on uskottavampaa kuin kulttuuriministerin tuolilta käytynä.” Heinäluoma kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

Heinäluoman mukaan puheenjohtajan paluu valtiovarainministeriön johtoon voi olla se iso rytminmuutos, jota keskusta itsekin näyttää kaipaavan.

”Ehtona kuitenkin on, että puheenjohtajan takana seisoo kohtuullisen yhtenäinen puolue, joka haluaa vaikuttaa maan asioiden hoitoon – hallituksesta käsin.”

Hallituksen puoliväliriihessä käytiin Heinäluoman mukaan kuilun partaalla. Lopputuloksena oli kuitenkin riittävästi kompromissihalua hallitusyhteistyön jatkamiseen.

”Hallituksen pääpuolueiden välejä yhdeksänpäiväiseksi venynyt loppuvaalikauden budjettiraamien sopiminen koetteli pahasti. Hallitusyhteistyössä aiemmin ollut keskustan ja vihreiden jännite siirtyi nyt ensi kertaa hallituksen pääakselille.”

Keskusta pärjäsi Heinäluoman mukaan parin vuoden takaisissa hallitusneuvotteluissa poikkeuksellisen hyvin. Kaikki kymmenkunta neuvottelutavoitetta toteutuivat.

”Talouspolitiikan iso linja ei voi olla viiden puolueen neuvottelujen jatkuvaa kompromissin tekoa.”

”Maatalouspolitiikan rahoitus, veroratkaisut, sote-uudistuksen maakunnat, kotihoidontuen leikkaamattomuus ja monet muut asiat menivät juuri niin kuin keskusta halusi.”

”Tästä huolimatta keskusta ei ole kokenut oloaan Rinteen tai Marinin hallituksen riveissä kotoisaksi. Tappiollisten eduskuntavaalien jälkeen keskusta hakee edelleen omaa suuntaansa. Etsiskely tuottaa monenlaista kärhämää, jota hallituskumppaneiden monet ulostulot ovat onnistuneet lähinnä vain lisäämään.” Heinäluoma kirjoittaa.

Hallituksen kahden suurimman puolueen kyky luottamukselliseen yhteistyöhön ei Heinäluoman mukaan ole kadottanut merkitystään.

”Talouspolitiikan iso linja ei voi olla viiden puolueen neuvottelujen jatkuvaa kompromissin tekoa.”

”Talouspolitiikassa linjan pitää perustua kestävään ajatteluun, jota pääministeri ja valtiovarainministeri vievät yhteistyössä eteenpäin ja uskaltavat yhdessä myös puolustaa.”

 

Related Posts

Korona viime vuonna Ruotsin kolmanneksi yleisin kuolinsyy

Ruotsissa koronaviruksen aiheuttama tauti oli viime vuonna kolmanneksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonitautien sekä syövän jälkeen. Koronakuolemissa kirjattiin viime vuonna kaksi piikkiä, toinen huhtikuussa ja toinen joulukuussa.

Selvityksen mukaan Ruotsin niin kutsuttu ylikuolleisuus oli vuonna 2020 kolme prosenttia. Naapurimaissa kirjattiin samaan aikaa keskimääräistä vähemmän kuolemia.

Saksassa kolmas koronavirusaalto näyttää taittuneen, maan terveysministeri Jens Spahn arvioi perjantaina.

Kolmas aalto alkoi maaliskuussa, kun tartunnat lähtivät Saksassa uudestaan nousuun etenkin viruksen brittimuunnoksen vetämänä. Uusien tartuntojen määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun viimeisen viikon aikana.

Saksan liittoneuvosto hyväksyi perjantaina lain, joka poistaa koronarajoituksia molemmat rokoteannokset saaneilta. Rokotettujen ja taudin sairastaneiden ei tarvitse lauantaista lähtien noudattaa rajoituksia esimerkiksi liikkumisen tai ihmisten tapaamisen suhteen.

Related Posts

AVAINSANAT

Jopa opettajat syrjivät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria – ”Joissain ympäristöissä on yhä pakko salata kuka on”

Etsivä sateenkaarinuorisotyöntekijä Mari-Katri Lempinen (vas) ja sateenkaarinuorisotyöntekijä Emmi Erkkilä Tampereella joulukuussa 2020.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kertovat todella usein sateenkaarinuorisotyöntekijöille kohtaamastaan syrjinnästä, kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kanssa työskentelevä erikoisnuorisotyöntekijä Mari-Katri Lempinen.

Lempinen aloitti työnsä Pirkanmaan aluehallintoviraston rahoittamassa sateenkaarinuorisotyön hankkeessa vuoden alussa.

Nuoret kärsivät paitsi toisten nuorten kiusaamisesta, myös opettajien ja muiden aikuisten syrjivästä käyttäytymisestä. Moni ei mahdu ahtaiksi kokemiinsa sukupuolinormeihin tai koe kuuluvansa siihen sukupuoleen, johon hänet on määritelty.

–  Esimerkiksi nuori on ilmoittanut oikean nimensä, mutta opettaja kieltäytyy käyttämästä sitä, sanoo Lempinen.

Vuoden 2019 valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä nousi esiin, että ahdistuneisuus ja masennusoireilu oli sateenkaarinuorilla lähes kolme kertaa yleisempää kuin muilla nuorilla.

Lempisen mukaan harva hänen kohtaamistaan nuorista on huolissaan omasta identiteetistään. Yleisempää on syrjintä ja pelko siitä, tuleeko hyväksytyksi.

Toisinaan nuoret eivät uskalla kertoa aikuisille kokemastaan syrjinnästä, koska olettavat, että kaikki vanhemman ikäluokan ihmiset suhtautuvat kielteisesti vähemmistöihin. Työssään Lempinen kannustaa nuoria kertomaan kiusaamisesta koulun henkilökunnalle, koska on henkilökunnan tehtävä puuttua siihen.

–  Sitten olen saanutkin viestejä, että koulussa on reagoitu hienosti ja puututtu kiusaamiseen, Lempinen kertoo.

Vähemmistöille ja identiteettiään etsiville suunnattu toiminta voi tuntua turvallisemmalta

Lempinen ja hänen kollegansa saavat netissä paljon yhteydenottoja ympäri Suomen.

Lempisen käsityksen mukaan kaikenlaisessa nuorisotyössä on keskimäärin hyvät valmiudet käsitellä seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviä kysymyksiä, mutta nuoria saattaa esimerkiksi ahdistaa tulla nuorisotilaan, jossa myös koulukiusaajat käyvät.

–  Sateenkaari meidän työnimikkeessä on ikään kuin ilmoitus, että on sataprosenttisen varmaa, että tälle voin puhua. Täydellisessä maailmassa ei tehtäisi erikseen sateenkaarinuorisotyötä, kuvailee Lempinen.

Helsingin kaupungin läntisen nuorisotyön aluepäällikön Tiina Hörkön mukaan kaikessa nuorisotyössä pitää huomioida yhdenvertaisuus, mutta sen lisäksi tarvitaan erityistä kohdennettua tukea, koska moni sateenkaarinuori kokee ulkopuolisuutta.

–  Jos on kokenut epäasiallista kohtelua, kuten valtaosa sateenkaarinuorista, niin kyllähän se tekee araksi, sanoo Hörkkö.

Korona on vienyt toimintaa nettiin

Helsingissä on monenlaista sateenkaarinuorille ja identiteettikysymyksiä pohtiville suunnattua toimintaa, joka kulkee nimellä IrisHelsinki. Koronarajoitusten lientyessä avautuu myös oma tila.

Tampereella tarve erilliselle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnatulle nuorisotyölle tuli esiin tavanomaisessa nuorisotyössä nuorisotiloissa, kouluvierailuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Ennen korona-aikaa Tampereella toimi sateenkaarinuorille tarkoitettu Kaareva, jossa kävi noin 20–40 yläaste-, ammattikoulu- ja lukioikäistä nuorta viikoittain. Kaareva kokoontui SPR:n tiloissa Tampereen keskustassa. Toiminta on luottamuksellista ja anonyymiä, eli nuorten ei tarvitse esimerkiksi kertoa vanhemmilleen, että he ovat mukana tällaisessa toiminnassa.

Koronarajoitusten aiheuttamien poikkeusolojen myötä nuorisotyötä on tehty paljon sosiaalisessa mediassa käyttäjätunnuksella Nuortensateenkaari. Työntekijät julkaisevat sisältöä ja keskustelevat nuorten kanssa Instagramissa ja Tiktokissa. Virtuaalikokoontumisia pidetään Discord-palvelimella.

Nuoret pohtivat, miten uskaltavat kertoa seksuaalisesta suuntautumisestaan muille

Mari-Katri Lempisen mukaan nuorilla on tarvetta ihan perustiedolle. Olisi tärkeää, että sukupuoli-identiteetti ja se, kenestä on kiinnostunut romanttisesti, miellettäisiin muutenkin kuin ihmisen seksuaalisuuden kautta.

Lempinen kertoo saaneensa viestejä, jossa 11-vuotias pohtii, saako hänen ikäisensä olla bi, eli kiinnostunut omaa sukupuolta olevista ja eri sukupuolta olevista.

–  Kyllähän hyvin moni meistä tietää jo hiekkalaatikolla, kenestä tykkää. Se ei liity seksuaalisuuteen, vaan siihen, keneen ihastut. Lapsen ihastuminen on täysin normaalia, Lempinen sanoo.

Hänen mukaansa kouluissa olisi tärkeää tunnistaa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Koulujen seksuaalikasvatus keskittyy Lempisen mukaan yhä monesti yhdyntään ja raskauden sekä sukupuolitautien ehkäisemiseen.

Nuoret kokevat myös epävarmuutta siitä, miten heihin suhtaudutaan, jos he kertovat seksuaali- tai sukupuoli-identiteetistään.

–  Paljon tulee kysymyksiä siitä, että miten uskaltaisin tulla kaapista, sanoo Lempinen.

Aluksi kannattaa puhua jollekin turvalliselle aikuiselle, koska jos lähipiirin reaktio ei olekaan hyvä, ei ole kuitenkaan yksin asian kanssa. Kertoa voi itselleen helpoimmalla tavalla, esimerkiksi viestillä.

–  Joissain ympäristöissä on toki yhä pakko salata kuka on, sanoo Lempinen.

Related Posts