Arbetsmarknaderna i tidningspressen

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Under det gångna året har arbetsmarknadsfrågorna och fackföreningsrörelsen figurerat i tidningspressen så gott som dagligen. Det är en aning överraskande mot bakgrunden av att vi har giltiga kollektivavtal och själva avtalsrundan hade inte kommit igång med undantag av postbranschen. Anledningen till att frågorna blev aktuella var regeringens initiativ om konkurrenskraftspaketet, som skulle innebära många ändringar i arbetsvillkoren.

Kolumnist: Mika Helander

Kolumnist: Mika Helander

Jag har i egenskap av arbetslivsforskare och samhällsvetare, med specialisering särskilt i arbetsmarknader och fackföreningsrörelsen och ekonomi och näringsliv, anlitats kontinuerligt som kommentator till händelserna på arbetsmarknaderna.

Jag har sedan år 2005 systematiskt läst dagstidningarnas rapporteringar om arbetsmarknaderna. Jag har följt med situationen speciellt genom att studera tidningen Demokraatti, men också Helsingin Sanomat och YLE. Demokraatti har dock varit den viktigaste nyhetskällan som jag har följt systematiskt och har samlat in all rapportering i en databas. Databasen innehåller artiklar fr.o.m. 2005, som indelats i ett antal kategorier efter artikelns innehåll.

Förutom att kommenteringen av aktuella händelser kräver en aktiv mediabevakning, som i sin tur kontrasteras mot tidigare utgiven litteratur och forskning om arbetsmarknaderna, så är min ambition att i ett senare skede utföra en mer systematisk studie av det insamlade materialet och de olika samhällsfrågor som behandlas i tidningsartiklarna.

Forskningen är vanligtvis mer specifik och avgränsad till bestämda frågor, än kommenteringen av dagsaktuella händelser i media. Min forskning om arbetsmarknaden har hittills berört bestämda aspekter såsom fackets globaliseringsstrategier, deras verksamhetssätt i multinationella storbolag, företagsledarnas världsgestaltning, den merkantila fortbildningen och ekonomers organisering, fackförbundens resursmobilisering och fackföreningsrörelsens internationella arbete.

En stor del av arbetsmarknadsrapporteringen handlar om aktuella frågor såsom förhandlingsläget eller politiska initiativ gällande arbetslivet. Det är också sådant jag mest har kommenterat i media, men ibland har det varit aktuellt att kommentera fackets ödesfrågor, dvs. om den har en framtid och hurudan den är, samt om den är legitim eller eventuellt en anakronistisk zombie. Ofta har dessa frågor sammankopplats med ungdomens roll i facket eller den ökade invandringens betydelse. Också fackets investeringsstrategier dvs. aktieinnehav har väckt mediernas intresse. Massmediarapporteringen är ingalunda ensidigt för eller mot facket, utan som min kollega Mats Nylund har visat i rapporteringen av sjukskötarnas arbetskonflikter och strejker under olika historiska tidpunkter, så har tidningspressen i många fall också varit positivt inställd till sjukskötarnas krav.

Det material som jag har samlat in har kategoriserats delvis i enlighet med mina egna forskningsintressen men också delvis på basen av vad fackföreningsrörelsen eller tidningspressen lyfter upp som intressanta teman. Den tredje kategoriseringsgrunden utgörs av i samhället aktuella teman och det historiska läge som är aktuellt, som berör fackföreningsrörelsen och som facket tvingas ta ställning till, såsom exempelvis automatisering, robotisering och digitalisering.

Tidningsartiklarna berör närmast följande kategorier: Fackets allmänna samhällspolitiska roll och initiativ, det aktuella förhandlingsläget, strejker och arbetskonflikter, personporträtt av fackföreningsledare t.ex. i samband med val, utnämningar och bemärkelsedagar, internationella samarbetet och fackets globala ansvar och solidaritetsyttringar, förnyelse av arbetsmarknaden t.ex. i samband med digitalisering och delningsekonomi, och en mer specifik fråga inom ramen för denna tematik är förnyelsen av socialpolitiska arrangemang t.ex. gällande pensionerna, arbetslöshetsförsäkringen, familjeförmånerna och medborgarlön. Fackfusioner är en fråga som har varit aktuell under de senaste åren och förekommer ofta i materialet. Den allmänna samhällspolitiska situationen är givetvis en tematik som förekommer ofta. I viss utsträckning förekommer också artiklar om fackets historia och så finns det artiklar om förekomsten (eller avsaknaden av) olika specialgrupper såsom ungdomar och invandrare i den fackliga rörelsen.

Det är också intressant att fundera på teman som nästan inte förekommer i materialet. Artiklar som skulle beskriva hur ett bestämt yrke eller en bransch håller på utvecklas internationellt förekommer nästan inte alls. Ifall man alltså vill bekanta sig med någon bestämd verksamhets utveckling och framtid, lönar det sig inte att bekanta sig med arbetsmarknadsjournalismen. Detta kan leda till ett problem med att intressebevakningen och fackliga medlemmars kunskaper utgår konservativt från ”business as usual” trots att världen och verksamhetsvillkoren förändras kraftigt. Postbranschens förändring i samband med digitaliseringen är ett exempel på detta. Om man vill bilda sig en uppfattning om varthän världen är på väg inom vissa branscher måste man istället bekanta sig med tidskrifter som rapporterar om den teknologiska utvecklingen.

Också ställningstaganden om större internationella ekonomisk-politiska linjedragningar och val, t.ex. inom ramen för EU och Europeiska centralbanken eller övriga ekonomisk-politiska ställningstaganden kring nyliberalism och monetarism saknas i materialet. Detta trots att sådana utvecklingstendenser har gett kapitalmarknaderna ett avgörande övertag över arbetsmarknaderna. Det ser ut att fackföreningsrörelsen huvudsakligen tar ställning till konkreta, närliggande intressebevakningsfrågor. Större ekonomisk-politiska linjedragningar finns inte i repertoaren.

Det skulle vara viktigt att facket har en mer ambitiös ansats till samhällsförändringen och försöker se ”skogen för träden” i sin analys av historiens gång. Automatiseringen har däremot funnits med i den fackliga diskussionen länge och man har inte förhållit sig negativt till produktivitetsökningar genom automatisering trots att det inom många branscher har minskat på arbetsmöjligheterna, utan man har ansett att automatiseringen haft fördelen att avskaffa många tunga och monotona arbetsuppgifter. Mot denna bakgrund kunde man förvänta sig ställningstaganden om de stora linjerna i samhällsutvecklingen såsom globaliseringen, EU:s linjedragningar och ekonomiska politik.

Jag har inte ännu gjort någon djupgående kvalitativ analys, utan har använt mig mera heuristiskt av materialet i olika sammanhang närmast som historiker gör när de vill utreda hur någon process egentligen har ägt rum. Men textmassan är stor och innehåller ett rikligt material för en mer systematisk studie av den diskussion som äger rum om arbetsmarknaderna och fackföreningsrörelsen i Finland. Den är definitivt värd en ingående analys. Tiden får visa när möjligheterna finns för en mer systematisk granskning av materialet. Om inte tiden och orken räcker till så får jag ge uppgiften till någon yngre förmåga som skriver ett lärdomsprov. Det vore nämligen en mycket lämplig övning t.ex. för någon som har ambitionen att bli framtida fackpamp.

Mika Helander, Politices doktor

AVAINSANAT

Presidentti Niinistö valtaoikeuksistaan MTV Uutisten haastattelussa: ”Kyllä minä perustuslakia noudatan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistö ottaa MTV Uutisten haastattelussa kantaa keskusteluun vallankäytöstään sanomalla, että hän noudattaa perustuslakia.

Niinistön vallankäyttö nousi esille keväällä, kun hän oli ehdottanut hallitukselle koronakriisissä kriisiryhmän eli niin sanotun nyrkin perustamista. Lisää kierroksia keskusteluun tuli sunnuntaina, kun Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin siitä, miten Niinistö valtaansa käyttää.

Valtio-opin asiantuntijat arvioivat HS:lle, että presidentti liikkuu joissakin aiheissa valtaoikeuksiensa rajoilla ja voisi pysytellä tiukemmin ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiheissa.

MTV Uutisten haastattelussa Niinistöltä kysyttiin, tunnistaako hän itsensä analyysista.

– Jos nyt viisaat sitä mieltä ovat, niin olkoot. Kyllä minä perustuslakia noudatan. On minulla viisaillekin vähän viisautta tässä, Niinistö sanoi.

Presidentti kertoi lukeneensa arvostelua, jonka mukaan presidentin pitäisi ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä kannattaa hallituksen linjauksia.

– Hetkinen, olenko minä täällä sitä varten, että minä odottelen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hallituksen linjaukset, ja sitten sanon, että kannatan? Niinistö kysyi.

”Minun suuni yritetään selvästi saada tukkoon.”

Kun Niinistöltä kysyttiin, tuntuuko hänestä, että kritiikki häntä kohtaan olisi viime vuosina kiihtynyt tai kiristynyt, presidentti sanoi ottaneensa aiemminkin kantaa asioihin suorasukaisesti.

Vuonna 2014 Niinistö opasti Alexander Stubbin (kok.) hallitusta talouspäätöksiin liittyen, ja vuonna 2015 pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sai kuulla, että ”tekemättä ei voi jättää”.

– Ne olivat minusta kyllä aika suorasukaisia lausuntoja, Niinistö totesi.

Niinistön mukaan tuolloin yksikään näistä asiantuntijoista, tutkijoista, jotka ovat nyt nostaneet ääntään, ei reagoinut mitenkään.

Presidentiltä kysyttiin, pyritäänkö häntä sensuroimaan.

– Minun suuni yritetään selvästi saada tukkoon, Niinistö vastasi.

Poika metsästi murmelin ja söi sen – kuoli paiseruttoon

Kuva: LEHTIKUVA / AFP Jean Christophe Verhaegen
Murmeli ranskalaisessa eläinpuistossa.

Mongoliassa 15-vuotias poika on kuollut paiseruttoon, kertoivat terveysviranomaiset tiistaina.

Maan lounaisosassa sijaitsevan syrjäisen Gobi-Altain provinssin alueella asunut poika oli terveysministeriön mukaan saanut harvinaisen bakteeritaudin metsästettyään ja syötyään murmelin.

Myös Khovdin provinssissa varmistui aiemmin tässä kuussa kaksi paiseruttotartuntaa. Lisäksi Kiinan Sisä-Mongolian alueella havaittiin reilu viikko sitten paimenella tartunta.

Ainakin yksi ihminen kuolee ruttoon Mongoliassa joka vuosi, vaikka hallitus varoittaa ihmisiä lähestymästä ja syömästä murmeleita. Maaseudulla ihmiset kuitenkin oppivat usein metsästämään ja syömään murmeleita. Jotkut myös uskovat, että niiden sisäelinten syöminen on hyväksi terveydelle.

Rutto on Yersinia pestis -bakteerin aiheuttama tauti, jota esiintyy tavallisesti jyrsijöillä. Ihminen voi saada tartunnan eläimestä infektoituneen kirpun pureman välityksellä tai käsittelemällä infektoitunutta eläintä.

Päivi Räsänen: ”Valtakunnasyyttäjän tutkintapyynnössä väitteitä lausumistani, joita en ole edes sanonut”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) mukaan valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen teki hänen puheistaan tutkintamääräyksen poliisille tarkastamatta tv-ohjelmaa, josta rikosepäilyssä on kyse.

Räsänen sanoo tiedotteessa, että Toiviainen määräsi 5. maaliskuuta esitutkinnan hänen esiintymisestään Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa vuonna 2018. Epäily koskee kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Räsäsen mukaan poliisi oli tehnyt aiemmin päätöksen, ettei tutkintapyynnön väittämien pohjalta ole tarpeen käynnistää esitutkintaa ja ettei rikosta ole tapahtunut.

Tapauksesta kertoi aiemmin MTV.

MTV kertoo, että tutkintapyynnön mukaan Räsänen olisi tv-ohjelman jakson aikana sanonut, että ”homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen psykopatologinen häiriö” ja että ”homoseksuaalisuudessa on kyse perversioista”.

MTV:n mukaan jaksossa ei kuitenkaan sanottu näin.

– Hämmästyttävintä tässä tapauksessa on, että tutkintapyynnössä esitetään väitteitä lausumistani, joita en ole edes sanonut koko ohjelmassa, Räsänen sanoo tiedotteessa.

– Ihmettelen sitä, että valtakunnansyyttäjä teki tutkintamääräyksen poliisille tarkastamatta ohjelmaa. Yksityisen kansalaisen tekemässä tutkintapyynnössä esitetään muistinvaraisia sitaatteja, joita ei löydy ohjelmasta lainkaan, Räsänen jatkaa.

Asian jatkosta käydään neuvotteluja

STT ei tavoittanut valtakunnansyyttäjää kommentoimaan asiaa. Syyttäjälaitoksen viestinnän mukaan valtakunnansyyttäjä ei lomaltaan vastaa kyselyihin.

Tapauksen tutkinnanjohtaja Teemu Jokinen Helsingin poliisista vahvistaa STT:lle, että poliisin päätöksen jälkeen valtakunnansyyttäjä määräsi esitutkinnan toimitettavaksi asiasta. Jokinen ei ota kantaa tutkintamääräyksen sisältöön.

Jokisen mukaan esitutkinta on tällä hetkellä kesken ja asian jatkamisesta käydään neuvotteluja valtakunnansyyttäjän toimiston kanssa. Hän ei kommentoi tarkemmin poliisin ja syyttäjän välisiä neuvotteluja.

Räsäsen kirjoitukset syyteharkinnassa

Entinen sisäministeri Räsänen on epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan myös seksuaalivähemmistöjä koskevista kirjoituksistaan.

Rikosepäilyt koskevat Räsäsen viimekesäistä tviittiä Helsinki Pride -tapahtumasta sekä Suomen Luther-säätiön vuonna 2004 julkaisemaa kannanottoa, jossa Räsänen muun muassa väittää, että nykyinen seksuaalikasvatus yhdistettynä homoseksuaalisuuden hyväksyntään saattaa avata väylän seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Jälkimmäisen kirjoituksen osalta poliisi oli aiemmin päättänyt, ettei esitutkintaa aloiteta. Valtakunnansyyttäjä Toiviainen kuitenkin määräsi esitutkinnan aloitettavaksi.

Helsinki Pride -tviittiä ja vuoden 2004 kirjoitusta koskevat rikosepäilyt ovat jo siirtyneet syyteharkintaan.
Tutkinnanjohtaja Jokinen kertoo, että vuoden 2004 kirjoitusta koskeva epäily lähetettiin syyteharkintaan viime viikolla.

Asiassa epäillään kahta ihmistä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Räsänen on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen tviitissä tai vuoden 2004 kirjoituksessa.
STT–Iiro-Matti Nieminen

AVAINSANAT

Oikeus: Huoltovarmuuskeskuksella lupa purkaa Tiina Jylhän kanssa tehdyt maskikaupat ja periä takaisin ennakkomaksut

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Huoltovarmuuskeskuksella on oikeus purkaa maskikauppa kauneusyrittäjä Tiina Jylhän yrityksen kanssa ja periä ennakkomaksu takaisin, katsoo virolainen Harjun käräjäoikeus.

Kyseessä on yli 2,6 miljoonaa euroa eli puolet suunnitellun kaupan kauppahinnasta.

– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että kanne on hyväksyttävä, todetaan oikeuden päätöksessä.

Rahat ovat olleet jäädytettyinä virolaisessa pankissa. Taustalla on käräjäoikeuden mukaan rahanpesuepäilyjä.

Käräjäoikeuden mukaan kaupan purkamiseen on riittävät perusteet, koska Jylhän yritys ei pystynyt toimittamaan kasvosuojaimia sovitun määräajan mukaisesti.

– Kantaja on esittänyt vakuuttavat perustelut sopimuksen täytäntöönpanon ajoitukselle. (…) Kantaja on perustellut, että maskien nopea tarjonta ja sovittu määräaika olivat keskeisessä asemassa kantajan sopimuksen tekemisessä. (…) Sovitun toimitusajan noudattamatta jättäminen oli vastaajan merkittävä sopimusrikkomus, tuomiossa todetaan.

Harjun käräjäoikeuden päätös on päivätty maanantaille. Ratkaisusta on mahdollista valittaa ylempään oikeusasteeseen.

Huoltovarmuuskeskuksen kasvosuojaintilaukset Tiina Jylhän The Look Medical Care -yhtiöltä ja pikavippiyhtiöitä pyörittäneeltä liikemieheltä Onni Sarmasteelta johtivat huhtikuussa siihen, että Tomi Lounema erosi tehtävästään Huoltovarmuuskeskuksen johtajana.
STT–Elina Korkee

Yli puolet EU-kansalaisista kokee EU:n tarvitsevan lisää rahaa koronasta selviämiseen

Kuva: Thinkstock

EU-kansalaisista 56 prosenttia katsoo, että EU tarvitsee enemmän varoja, jotta se voisi selvitä koronaviruspandemian seurauksista.

Asia selviää Euroopan parlamentin tilaamasta kyselytutkimuksesta.

Eniten kannatusta väite saa Kreikassa, Kyproksella, Espanjassa ja Portugalissa. Suomessa vastaajista 39 prosenttia suhtautuu myönteisesti lisäresursseihin samalla kun yhtä moni kokee nykyiset resurssit riittäviksi.

Kantar toteutti kyselyn verkossa sekä puhelimitse Maltalla ja Kyproksella 11.–29. kesäkuuta. Kyselyyn osallistui lähes 25 000 vastaajaa 27 EU-maasta.

Suomesta kyselyyn osallistui hieman yli tuhat vastaajaa.

AVAINSANAT