VALIKKO

Amnesty nosti al-Holin hirvittävät olot tapetille, Demokraatti kysyi konsulipäällikkö Jussi Tannerilta suomalaisten tilanteesta: ”Meillä on edelleen sama velvoite”

Naisia ja lapsi al-Holin leirillä 11. lokakuuta 2023.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty kertoo tänään julkaisemassaan raportissa Koillis-Syyrian leirien ja pidätyskeskusten olosuhteista. Demokraatti kysyi ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tannerilta al-Holissa olevien suomalaisten tilanteesta.

Amnestyn mukaan alueen kurdijohtoiset viranomaiset ovat vastuussa yli 56  000:n leireillä ja pidätyskeskuksissa olevan ihmisen oikeuksien laajamittaisesta loukkaamisesta. Ihmisiä pidetään Amnestyn mukaan ainakin 27 pidätyskeskuksessa ja kahdella leirillä, al-Holissa ja Rojissa. Heistä noin 30  000 on lapsia.

Amnestyn mukaan ihmisiä on kidutettu pahoinpitelemällä, antamalla sähköshokkeja, seksuaaliväkivallalla ja ruoskimalla sähkökaapeleilla. Lisäksi Amnesty kertoo tuhansien ihmisten kadonneen tahdonvastaisesti ja äitejä erotetun laittomasti lapsistaan.

Tanner ei ota kantaa Amnestyn raportin tietoihin, mutta kommentoi olosuhteita muiden tietojen pohjalta.

– Olosuhteet siellä on moneen kertaan dokumentoitu ja olemme itsekin paikan päällä todenneet ne sellaisiksi, että ne vakavasti vahingoittavat siellä oleskelevien lasten perusoikeuksia. Ympäristö on lapsille hyvin haitallinen, hän sanoo.

– Toisaalta pitää ymmärtää, että leirejä ylläpitävällä kurdihallinnolla on täysin kohtuuton tehtävä. Tilanteesta ei voi syyttää vain heitä.

Suomeen leireiltä on kotiutettu aiemmin 26 lasta ja yhdeksän aikuista. Tanner kertoo, että ulkoministeriön tietojen mukaan leireillä on vielä kymmenkunta Suomen kansalaista.

– Tarkkaa lukua emme sano, ettei yksittäisen lapsen identifiointi eri lähteitä yhdistämällä käy liian helpoksi. Sen takia puhutaan, että siellä on kymmenkunta suomalaista, ja heistä suurin osa on lapsia.

Tanner ei voi myöskään kertoa, milloin viimeksi suomalaisiin ollaan oltu yhteydessä. Sitäkään hän ei voi kertoa, onko yhteydenpitoa ylipäätään ollut.

MILLAINEN näiden suomalaisten näkymä tällä hetkellä on? Ollaanko heitä avustamassa pois?

– Olemme tästä sanoneet pari asiaa: ensinnäkin ulkoministeriön tehtävä on sillä tavalla kesken, että siellä on edelleen suomalaisia lapsia, Suomen kansalaisia. Lapsia, jotka ovat näiden vakavien ja jatkuvien perusoikeusloukkausten kohteena. He eivät pysty avustamaan itse itseään, vaan siihen vaaditaan jollain tavalla ulkopuolista interventiota. Luultavasti tarvitaan myös – ei ainoastaan, vaan myös – Suomen valtion toimia.

– Meillä on edelleen sama velvoite pyrkiä tekemään voitavamme, että me voisimme heitä auttaa. Käytännössä ainut tapa avustaa meidän arviomme mukaan on kotiuttaa heidät Suomeen. Tämä on edelleen se meidän konsulipalvelulain ja muun lainsäädännön, kansainvälisten sopimusten ja perustuslain mukainen velvoitteemme. Siitä emme tietenkään voi millään tavalla luopua.

Tanner toteaa, että tilanne on jatkunut hyvin pitkään ja on pysähdyksissä niin, ettei käytännön mahdollisuuksia auttamiseen ole.

– Olemme sanoneet aika avoimesti, että jos näillä lasten äideillä olisi minkäänlaista halua keskustella Suomen viranomaisten kanssa, mikä olisi se välttämätön ensiaskel avustamiseksi, niin he sen kyllä pystyisivät varmasti tekemään.

TANNER kuvaa yleistä tilannetta Koillis-Syyriassa hirveän vakavaksi. Hän huomauttaa, että tilanteen pitkittymisellä on turvallisuusvaikutuksia.

– Mitä pitempään lapset leirillä ovat, sitä vaikeammaksi käy väkivaltaisen ääriajattelun ja radikalisoitumisen vastainen toimintakin. Sillä, että tämä tilanne valitettavasti jatkuu näin, on kielteisiä vaikutuksia sille alueelle, mutta myös niille maille, joista ihmisiä näillä leireillä on.

– Siellä on ihmisiä ympäri maailmaa, ja tilanteen pitkittyessä nämä ihmiset saattavat muodostaa yhä suuremman turvallisuusriskin palatessaan kotimaihinsa.

AVAINSANAT

Suomen teollisuus kompastelee tuottavuudessa – SAK kohentaisi työntekijöiden digiosaamista, joka vielä kuralla

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa toimivissa teollisuusalan yrityksissä digitalisaatio ja robotisaatio eivät ole juurikaan lisääntyneet viidessä vuodessa, jos mukaan ei lasketa viestintävälineiden kehitystä.

Se on SAK:n mukaan iso ongelma työn tuottavuuden kannalta.

– Teknologian käytön vähentyminen voi olla yksi syy siihen, että Suomella on tuottavuusongelmia. Teollisuus on lähtenyt hieman etumatkalta muihin aloihin verrattuna, mutta jää nyt jälkeen, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila arvioi tiedotteessa.

Hyvinvointivaltion rahoitus on riippuvaista teollisen työn kilpailukyvystä, hän huomauttaa, ja osaava työvoima on tuottavampaa, kun teknologiaa on käytössä.

SAK:n tuore Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.

LÄHES PUOLET teollisuuden työntekijöistä kertoi työskentelevänsä tietokoneohjattujen koneiden tai laitteiden kanssa. Osuus oli suunnilleen sama viisi vuotta aiemmin.

Myös tekoälyn käyttö on ainakin suorittavan työn tekijöiden arjessa vielä harvinaista. Vain neljä prosenttia teollisuustyöntekijöistä tunnisti tekoälyn merkityksen työssään.

– Huoli valtion taloudesta on sinänsä aiheellinen, mutta tilanteen korjaaminen kestävällä tavalla tapahtuu muilla keinoilla kuin leikkaamalla hyvinvointipalveluista ja sosiaaliturvasta. Ratkaisu on työn tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen. Siinä keskeistä on ihmisen ja teknologian yhteispeli, Antila korostaa.

Tutkimuksesta selvisi myös, että noin 136 000:lla SAK:laisten alojen työssäkäyvällä työntekijällä on digiosaaminen huonolla tasolla. Tämä on merkittävä tuottavuuden kasvun hidaste.

– Osaamisen päivittäminen olisi tärkeää, mutta sen sijaan monet työpaikat keskittyvät jatkuvaan tehostamiseen ja olemassa olevan kapasiteetin puristamiseen.

DIGIOSAAMINEN ei ole SAK:n mukaan pelkästään koulutuskysymys. Jos työntekijä voi osallistua omaan työhönsä liittyvien hankintojen päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on viitteitä, että se parantaa digiosaamistuloksia.

– Johdon kannattaisi suhtautua avoimesti ja arvostaen työntekijöiden omaa työtä ja työpaikkaa koskeviin kehittämisehdotuksiin. Näin henkilöstöltä syntyy tuote- ja palveluparannuksia, muutoksiin liittyvät epävarmuudet ja pelot vähenevät sekä luottamus ja työn mielekkyys paranevat, Juha Antila toteaa.

“Pelkkä teknologian hankkiminen työpaikalle ei takaa tuottavuuden kasvua.”

Viime vuonna Työ 2030 -ohjelmassa tehdyn tutkimuksen mukaan sellaiset yritykset, joissa myös duunarit osallistuvat kehittämiseen, innovoivat ja kasvavat muita todennäköisemmin.

Työpaikan toimintatavoilla on vaikutusta ikääntyneiden työntekijöiden kykyyn ja haluun hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia työssään, SAK muistuttaa. Jos työnteon muutokset valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa ja uuden oppimiseen kannustetaan ja sille annetaan aikaa, työntekijöiden ikä ei ole tulppa tai ongelma.

– Pelkkä teknologian hankkiminen työpaikalle ei takaa tuottavuuden kasvua. Teknologian tuottavuushyödyt ovat usein riippuvaisia siitä, ovatko käyttäjät motivoituneita, osaavia ja valmiita hyödyntämään sitä tehokkaasti, Antila huomauttaa.

AVAINSANAT

Teuvo Hakkarainen lataa nyt suorat sanat puolueestaan – ei päässyt ehdolle vaaleissa

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps.).

Tänään varmistui, ettei istuva europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen päässyt perussuomalaisten eurovaaliehdokkaaksi, vaikka Hakkarainen olisi listalle halunnut.

Perussuomalaisten 20 ehdokkaan lista on nyt täynnä ja Hakkaraisen nimeä siellä ei mainita.

– Se on sitten asia käsitelty siltä osin, Hakkarainen sanoo puhelimessa ja toteaa kuulevansa Demokraatilta, että lista on täynnä.

Hän sanoo odotelleensa loppuun asti, että hänelle ilmoitettaisiin, miten käy.

– Nyt se on sitten tässä. Nyt ruvetaan viilailemaan ketjuja ja muita, Hakkarainen miettii.

Tulevaisuuden suunnitelmistaan hän ei osaa sanoa sen tarkemmin.

Millä mielin olet päätöksestä?

– Surullinen perussuomalaisten puolesta, että sille puolueelle on käynyt tuolla tavalla. Se oli kansanliike, jossa kuunneltiin kansan ääntä. Nyt se on liike, joka kuuntelee vain puolueen johdon ääntä ja tekee niin kuin ylimmäiset papit ja satraapit sanovat. Ei siellä kansan etu eikä puolueen etu vaan politrukkien etu on etusijalla.

Aiotko pysyä tässä puolueessa?

– Kyllä, mutta nehän heittävät minut pihalle. Puolueen vastainen toiminta, se on säännöissä hyvin selkeästi, että silloin heitetään pihalle, Hakkarainen kertoo arvionaan, mutta hänelle ei ole kuitenkaan kerrottu tai varoitettu, että puolueesta oltaisiin erottamassa.

– Se on minun oma arvio ja jos mennään puolueen sääntökirjan mukaan, se on näin. Eihän siinä ole kahta sanaa.

Hakkarainen on itse väittänyt perussuomalaisten puoluesihteerin todenneen hänelle, että häntä ei lasketa ehdolle, koska hän olisi syyllistynyt puolueen vastaiseen toimintaan. Kyseessä olisi Hakkaraisen mukaan pitkäaikainen puolueen vastainen toiminta. Siihen, mistä on kyse, Hakkarainen on kuitenkin sanonut, ettei tiedä. Niin hän sanoo nytkin.

– En tiedä, mikä on se puolueen vastainen toiminta. Se jää sitten arvoitukseksi.

Puolueen säännöissä (pdf) mainitaan erottamisperusteeksi se, jos “jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella vahingoittanut puoluetta”.

AVAINSANAT

HS: Vornanen on haastettu kolme kertaa käräjille syytettynä pahoinpitelystä

Perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen on haastettu vuosia sitten Pohjois-Karjalassa kolmesti käräjille pahoinpitelystä syytettynä, Helsingin Sanomat kertoo.

Yhdessä tapauksessa rangaistusta vaati syyttäjä ja kahdessa muussa yksityishenkilöt, HS kirjoittaa.

Lehden mukaan yksikään tapaus ei johtanut langettavaan tuomioon. Yhtä tapausta käsiteltiin oikeudessa, ja kahdessa muussa käsittelyt raukesivat jo ennen istuntoja.

Vornasta epäillään ampumisesta Helsingin keskustassa viime perjantaina aamuyöllä. Poliisi kertoi eilen, että 54-vuotiasta miestä epäillään vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.

AVAINSANAT

Näin kävi Teuvo Hakkaraiselle – PS:n ehdokaslista on nyt täysi

Perussuomalaiset ilmoittaa nimenneensä kaikki 20 ehdokastaan eurovaaleihin.

Toinen kahdesta viimeisestä paikasta varattiin rovaniemeläiselle kansanedustaja Sara Seppäselle.

Kuten ennakolta oli odotettu, istuva europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen ei pääse tavoittelemaan jatkokautta. Varasijalta parlamenttiin noussut Pirkko Ruohonen-Lerner on sen sijaan ehdolla jatkamaan.

Perussuomalaiset on asettanut ehdolle kaikkiaan yhdeksän istuvaa kansanedustajaa ja kaksi entistä.

– Olen todella tyytyväinen ehdokasasetteluumme. Meillä on laaja kattaus ehdokkaita ympäri Suomen. Myös molemmat sukupuolet ovat hyvin edustettuina ja ikähaarukka on laaja, puoluesihteeri Harri Vuorenpää toteaa tiedotteessa.

AVAINSANAT

Hurja määrä kansanedustajia pyrkii Brysseliin – tässä he ovat kaikki

Kesällä käytävissä eurovaaleissa on ehdolla poikkeuksellisen paljon kansanedustajia. Heitä on listalla peräti 31.

Tätä suurempi määrä kansanedustajia on ollut ehdolla vain vuonna 2014, jolloin heitä oli peräti 40.

Kansanedustajia on yhteensä 200.

Eniten kansanedustajaehdokkaita on tänä vuonna järjestettävissä vaaleissa perussuomalaisilla, peräti 9 eli lähes puolet 20 ehdokkaan listasta. Seuraavaksi eniten heitä on SDP:llä, yhteensä 6.

Perussuomalaisista istuvista kansanedustajista ehdolla ovat Sanna Antikainen, Kaisa Garedew, Vilhelm Junnila, Arja Juvonen, Ari Koponen, Mauri Peltokangas, Mikko Polvinen, Sara Seppänen ja Sebastian Tynkkynen.

Mainittakoon, että perussuomalaisista ehdokaslistalle ei päässyt istuva meppi Teuvo Hakkarainen, vaikka hän ilmoitti ehdolle haluavansa.

Perussuomalaisten kansanedustajat edustavat kaiken kaikkiaan kuutta eri vaalipiiriä kolmestatoista.

SDP:n kuudesta kansanedustajaehdokkaasta peräti kolme tulee Uudenmaan vaalipiiristä, Maria Guzenina, Kimmo Kiljunen ja Pinja Perholehto. Muuta kansanedustajaehdokkaat ovat Piritta Rantanen, Suna Kymäläinen ja Ville Merinen.

VIHREILLÄ ja kokoomuksella on molemmilla 4 kansanedustajaa ehdolla.

Kokoomuksesta meppipaikkaa tavoittelevat Ville Kaunisto, Susanne Päivärinta, Pekka Toveri ja Aura Salla.

Arkadianmäeltä Brysseliin vihreistä pyrkivät Atte Harjanne, Inka Hopsu, Krista Mikkonen sekä Maria Ohisalo.

Keskustallakin on kolme kansanedustajaehdokasta. He ovat Petri Honkonen, Katri Kulmuni ja Mika Lintilä, joista kaikilla on myös ministerikokemusta. Ministerikokemusta on myös vasemmistoliiton ehdokkailla, puheenjohtaja Li Anderssonilla, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramolla sekä kansanedustaja Merja Kyllösellä, jolla on myös europarlamenttikokemusta.

RKP:stä europarlamenttiin haluavat kansanedustaja Eva Biaudet ja puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson.

Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat solmineet teknisen vaaliliiton eurovaaleissa. Kumpikin puolue on asettanut vaaliliitossa 10 ehdokasta. Kansanedustajia ei ole ehdolla.

Muilla eduskuntapuolueilla on kullakin maksimimäärä ehdokkaita listoillaan eli yhteensä 20.

KANSANEDUSTAJAEHDOKKAITA on 13 vaalipiiristä 10:stä. Satakunnasta ja Hämeestä ei ole yhtään kansanedustajaehdokasta, myöskään Ahvenanmaan edustaja ei ole ehdolla.

Uudenmaan kansanedustajia eurovaaleissa nähdään peräti 9 ja Helsingistä on 4 edustajaa. Kolmen ehdokkaan vaalipiirejä ovat Keski-Suomi, Vaasa ja Oulu.

Kaksi ehdokasta tulee niin Savo-Karjalasta, Varsinais-Suomesta Lapista kuin Kaakkois-Suomesta.

Pirkanmaalta ehdolla on ainoastaan yksi kansanedustaja, SDP:n Ville Merinen.

On kuitenkin tärkeä huomata, että eurovaaleissa ei äänestetä vaalipiirikohtaisesti vaan koko Suomi on yhtenä vaalipiirinä eli äänestää voi ketä tahansa ehdokasta ympäri Suomen.

Europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa 6.-9. kesäkuuta. Suomessa europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta.

AVAINSANAT