VALIKKO

Ylen hallituksen puheenjohtaja: Jouko Jokisella on hallituksen luottamus

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavalla päätoimittajalla Jouko Jokisella on Ylen hallituksen luottamus, kertoo hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen Demokraatille.

Ylen vastaavat päätoimittajat tapasivat Ylen hallintoneuvoston työvaliokunnan tänään ylimääräisessä kokouksessa. Kokouksessa aiheena oli viime päivien keskustelu sepitteen roolista journalismissa.

Aamulehdessä työskennellyt Kuusela on kertonut käyttäneensä fiktiota joissakin jutuissaan. Aamulehdessä ennen vastaavana päätoimittajana työskennelleen Jokisen kommentit ovat aiheuttaneet hämmennystä, sillä hän on puolustanut Kuuselaa.

Myös Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen on puolustanut julkisuudessa Kuuselan journalismia.

Demokraatti sai tänään sähköpostitse vastauksia kysymyksiin Matti Apuselta. Näin Apunen vastasi:

Olet puolustanut Aamulehden toimittaja Kuuselan toimintaa julkisuudessa. Samoin teki myös Jouko Jokinen, joka on sittemmin pahoitellut lausuntojaan. Seisotko itse yhä kaikkien omien lausuntojesi takana?

– Kysyttäessä kuvasin Matti Kuuselaa journalistina aikana, josta on jo lähes 20 vuotta. Painotin Helsingin Sanomille kahteen kertaan, että uutisjournalismissa toleranssi fiktiolle oli silloin ja on edelleen nolla. Mitä tähän hetkeen tulee, niin jos journalistisissa tuotteissa on miltään osin lausuntoja tai tietoja, joita ei voi todentaa, ne pitää selkeästi erottaa, oli lajityyppi uutinen, feature tai mikä muu tahansa. Jos tästä on jäänyt epäselvyys, pahoittelen sitä, Apunen vastaa.

Mikä on sinun ja hallituksen puheenjohtajan rooli käynnissä olevassa julkisessa keskustelussa, onko luottamusta Yleen jollain toimilla palautettava? Miten hallituksen pj:nä toimit?

– Selvennämme asioita, jotka eivät ole selviä. Alleviivaamme eettisiä periaatteita, jotka ovat nykyisellään hyviä.

Jouko Jokinen on pahoitellut omia lausuntojaan, onko Jokisella hallituksen pj:nä luottamuksesi?

– Hallitus keskusteli aiheesta aiemmin tänään ja Jokisella on hallituksen luottamus.

Oletko menossa kuultavaksi Ylen hallintoneuvostoon tai sen työvaliokuntaan? Pitäisitkö tällaista kuulemista itse tärkeänä?

– Sellaista pyyntöä ei ole esitetty.

Mitä ajattelet siitä, että Ylen vastaava päätoimittaja on kyseenalaistanut julkisuudessa HS:n ja IL:n luotettavuutta?

– Lausunnollaan Iltalehdestä ja Helsingin Sanomista Jokinen kuvaa käsitykseni mukaan senhetkistä henkilökohtaista tunnetilaansa. Yleisradion suhteet muihin medioihin ovat ”business as usual”, siis muuttumattomat.

Toimittaja Heikki Vento luonnehti Verkkouutisissa kauttasi AL:n päätoimittajana. Hän kirjoittaa näin: ”Matti Apunen johti Aamulehteä 1998-2010 aikana, jolloin lehteä uudistettiin voimakkaasti. Kunnianhimo oli valtava ja vauhti kova.”…”Erityisen tärkeää oli, että muu media lainasi Aamulehteä. Tämä johti uutisvoittoihin ja ylilyönteihin. Joskus tekstiin lisättiin perättömyys, tai sopiva aihe toteutettiin suunnitellusti, vaikka tapahtumat olisivat saaneet ennakko-odotuksista poikkeavan käänteen.” Miten kommentoit näitä Vennon väitteitä muun muassa perättömyyksien lisäämisestä? Aiotko ryhtyä niiden takia toimiin?

– Olen pyytänyt Verkkouutisilta näyttöä siitä, mihin Vento väitteensä pohjaa. Uutiskilpailussa ylilyönteihin syyllistyy aika ajoin jokainen viestin. Vento antaa kuitenkin ymmärtää, että Aamulehdessä olisi kirjoitettu perättömyyksiä tieten tahtoen. Tällainen väite vaatii näytön, jota en ole saanut.

– Aamulehdessä tehtiin suurella vaivalla 2000-luvun puolivälissä Tyylikirja, joka täydensi Journalistin ohjeita ja oli silloin aivan poikkeuksellisen yksityiskohtainen eettinen ohjeistus. Eettiset ohjeet asetettiin esille nettiin, jotta ne olisivat joka hetki kaikkien nähtävillä. Lisäsimme sen yhteyteen kehotuksen “käräyttäkää meidät”, ts. toivoimme että pienenkin epäkohdan ilmaantuessa lukijat olisivat voineet vedota ohjeistukseen ja osoittaa missä kohdin juttumme olivat eettisen koodimme vastaisia, Apunen lisää.

Demokraatin tavoittama Heikki Vento pysyy sanoissaan ja toteaa, että hänellä on esimerkkejä kirjoituksessa esittämänsä tueksi. Muutoin hän ei halua asiaa kommentoida. Heikki Vennon mainitsemat esimerkit ovat Verkkouutisen toimituksen tiedossa, Verkkouutisten päätoimittaja Kasperi Summanen toteaa.

Kritiikistä huolimatta Vento haluaa myös painottaa, että Apusen aikainen Aamulehti oli myönteisellä tavalla edelläkävijä suomalaisessa journalismissa.

Hän korostaa myös, että kyse oli yksittäistapauksista eikä systemaattisesta toiminnasta.

Uutiseen lisätty Heikki Vennon kommentit kello 17.26 ja jutun viimeinen sitaatti Matti Apuselta kello 17.28.

Lisätty kello 19.26 Kasperi Summasen kommentti ja 28.3. klo 12:10 Vennon maininta yksittäistapauksista.

AVAINSANAT

Saarikko Ylellä: Vornasen tapaus ”erittäin järkyttävä, poikkeuksellinen ja vakava uutinen”

Kansanedustaja Annika Saarikko eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 25. huhtikuuta.

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan tieto kansanedustaja Timo Vornasen (ps.) rikosepäilyistä on erittäin järkyttävä, poikkeuksellinen ja vakava uutinen.

Saarikko kommentoi asiaa Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

Saarikko sanoi odottavansa, että poliisi kertoo asiasta lisää.

-  Tällainen epäily on aina vakava, mutta tietenkin nyt juuri siksi, että se kohdistuu kansanedustajaan, Saarikko sanoi Ylelle.

Eilen illalla eri medioissa kerrottiin, että Vornanen on pidätetty perjantain vastaisena yönä. Mediatietojen mukaan poliisi epäilee häntä ammuskelusta Helsingin yössä.

Vornanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Joensuusta. Hän on siviiliammatiltaan poliisi Itä-Suomen poliisilaitoksella ja virkanimikkeeltään vanhempi konstaapeli.

Saarikko ei usko, että Vornasen siviiliammatti vaikuttaa tapauksen tutkintaan.

-  Luotan siihen, että riippumatta siitä, kenestä kansalaisesta on kysymys, poliisi toimii asianmukaisesti, luotettavasti ja ripeästi. Se on meidän kaikkien yhteinen etu, Saarikko sanoi.

Saarikolta kysyttiin myös, mitä tapahtuu, jos käy ilmi, että Vornanen on liikkunut myös eduskunnassa aseen kanssa. Saarikko ei halunnut kommentoida asiaa, vaan halusi saada lisätietoja tapahtuneesta.

KESKUSTAN puheenjohtajaehdokkaat, kansanedustajat Tuomas Kettunen ja Antti Kaikkonen kommentoivat Suomenmaa-lehden mukaan Vornasen tapausta puheenjohtajaehdokkaiden tentissä keskustan puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä Vantaalla.

Kettunen ja Kaikkonen pitävät asiaa vakavana.

-  Tämä on herättänyt ajatuksia siitä, onko mahdollisuuksia jatkaa kansanedustajana, jos on syytettynä törkeästä pahoinpitelystä ja käyttänyt ampuma-asetta, Kettunen sanoi.

Kaikkonen totesi, että kyse on hyvin vakavista rikoksista, mutta avoimia kysymyksiä on vielä paljon, ja siksi johtopäätösten aika on myöhemmin.

-  Aika hurjaa on meno, Kaikkonen arvioi.

Keskustan puoluejohtaja vaihtuu kesällä. Annika Saarikko on ilmoittanut, ettei tavoittele enää jatkoa puheenjohtajana.

Uutista täydennetty klo 11.13.

AVAINSANAT

SDP:n eurovaalien ehdokaslista täydentyi kolmella ehdokkaalla

  • EU-vaalit
  • 27.04.2024
  • 10:51
  • (Päivitetty: 27.04. 10:53)

SDP:n puoluehallitus asetti kolme uutta ehdokasta kesäkuun eurovaaleihin. He ovat Patrik Borg, Jessy Eckerman ja Pekka Komu. Heidän myötään SDP:n 20 ehdokkaan lista on täynnä.

Borg on yrittäjä ja kehitysjohtaja työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tutkimukseen ja edistämiseen keskittyneessä yrityksessä. Hän on myös tunnettu ravitsemus- ja lihavuusasiantuntija, joka on urallaan toiminut muun muassa ruokapolitiikan asiantuntijana. Borg on SDP:n ehdokaslistalla sitoutumattomana ehdokkaana.

– Olen hyvinvoinnin, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä työelämän hyvinvoinnin ja inhimillisen tuottavuuden asiantuntija. Ja olen näissä teemoissa päässyt tekemään hyvin paljon asioiden eteen, mutta poliittinen ulottuvuus on jäänyt tutkimukseen ja asiantuntijaroolituksiin – ja nyt on aika vaikuttaa näihin asioihin poliittisesti Euroopan parlamentissa, Borg kertoo tiedotteessa.

JESSY ECKERMAN on Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen ja Maarianhaminan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. Hän on Ahvenanmaan sosialidemokraattisen puolueen jäsen. Ennen valintaansa maakuntapäivien jäseneksi hän työskenteli nuorisojohtajana.

– Olen ehdolla EU-vaaleissa puolustaakseni demokratiaa, työntekijöiden oikeuksia sekä ilmastoa ja ympäristöä. Kesäkuun vaaleissa päätetään Euroopan suunnasta. Sota, eriarvoisuus ja polarisoituminen ovat todellinen uhka sekä demokratialle että ihmisten yhtäläiselle oikeudelle elää hyvää elämää, Eckerman sanoo tiedotteessa.

Eckermanin mukaan äärioikeiston ja muiden populististen puolueiden nousu haastaa eurooppalaisia perusarvoja.

– Siksi on ratkaisevan tärkeää, että puolustamme yhteisiä eurooppalaisia arvojamme ja inhimillistä Eurooppaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja rauhaa.

PEKKA KOMU on lahtelainen päättäjä, jonka erityisosaamista ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristöasiat. Hän työskentelee liiketoimintakehittäjänä sähköisen liikenteen parissa, toimii Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtajana ja edustaa Suomea EU:ssa Alueiden komitean jäsenenä.

– Yhteisiin asioihimme vaikutetaan yhä useammin ja voimakkaammin Euroopan tasolla. Ratkaisut moniin tulevaisuuden suurista kysymyksistä ovat pohjimmiltaan eurooppalaisia. Teknologian sääntely, liikenteen sähköistäminen, maanosan turvallisuus, viisas yritysvastuullisuus ja kestävä kehitys ovat yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita, Komu sanoo tiedotteessa.

– Samaan aikaan käymme kuitenkin yleiseurooppalaista kamppailua arvoistamme laitaoikeistoa, populismia ja kyynisyyttä vastaan. Uhkana on, että jäämme jälkeen ja käperrymme itseemme. Siksi koen paloa ja velvollisuudentuntoa olla ehdolla vastuullisen, kestävän ja tulevaisuuteensa uskovan EU:n puolesta.

SDP:n eurovaaliehdokaat Patrik Borg, Jessy Eckerman ja Pekka Komu.

SDP:n aiemmin nimeämät ehdokkaat ovat Tanja Airaksinen, Piia Elo, Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Miina-Anniina Heiskanen, Viivi Järvelä, Emilia Kangaskolkka, Suna Kymäläinen, Emmi Lintonen, Ville Merinen, Päivi Niemi-Laine, Kimmo Kiljunen, Tiina Kyllönen, Pinja Perholehto, Dimitri Qvintus, Piritta Rantanen ja Sari Helin.

Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta.

AVAINSANAT

Julkisen hallinnon säästöt osuvat virastoihin – leikkaukset voivat näkyä palveluissa ja toimipaikkoja saatetaan sulkea

Tulevaisuudessa verotoimistossa asiointi tai maistraatissa vihkiminen ei välttämättä enää onnistu omalla kotipaikkakunnalla. Hallituksen kaavailemat julkisen hallinnon säästöt voivat johtaa joidenkin valtion virastojen toimipisteiden sulkemiseen.

Yhteensä hallitusohjelmassa jo päätetyn 250 miljoonan euron lisäksi hallinnosta on tarkoitus säästää 400 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. STT uutisoi aiemmin, että osana säästötoimia jopa tuhansia virkamiehiä voidaan joutua ensi vuonna irtisanomaan.

Verohallinnon pääjohtajan Markku Heikuran mukaan vielä on vaikea arvioida tarkasti, miten hallituksen säästötoimet vaikuttavat. On kuitenkin oletettavaa, että leikkaukset näkyvät palveluissa ja pahimmillaan myös verokertymässä.

Heikura ennakoi, että ainakin neuvontaa antavien puhelinpalveluiden vastaus- ja jonotusajat pitenevät ja joitakin palveluita lopetetaan kokonaan. Esimerkiksi verokorttineuvontaan soittavat joutuvat jatkossa varautumaan pidempiin jonotusaikoihin tai heidät ohjataan asioimaan OmaVero-palvelun kautta.

Myöskään yritysten neuvontapalvelua ei pystytä pitämään entisessä mittakaavassa. Samaten muutoksenhaun päätösten läpimenoajat pitenevät.

-  Pienempiä toimipisteitä jouduttaneen laittamaan kiinni. Monia pienempiä on jo suljettukin, mutta asiaa pitää tarkastella uudemman kerran. Aika haasteelliseksi tulee tämä, Heikura sanoo STT:lle.

Lisäksi jatkossa kansalaiset joutunevat varaamaan ajan veropalveluihin, kun nyt toimistoissa on voinut vierailla aukioloaikojen puitteissa.

Virkailijoiden irtisanomiset ovat Heikuran mukaan vasta viimeinen keino. Niitä on myös vaikea toteuttaa valtion virkaehtosopimuksen mukaisesti, koska niihin liittyy monia sääntöjä. Sen sijaan esimerkiksi kausityöntekijöiden ja lomasijaisten määrää voidaan vähentää.

-  Kyllä se irtisanomiskortti on aika lailla viimeinen, mihin mennään. Mutta kausityöntekijöidenkin määrän vähentäminen näkyy väistämättä palveluissa.

Heikura kertoi myös Ylen haastattelussa, että Verohallinnon lakisääteiset palvelut uhkaavat vaarantua säästötoimien vuoksi.

DIGI- ja väestöviraston (DVV) pääjohtajan Janne Viskarin mukaan on vaikea arvioida, miten leikkaukset viraston palveluissa näkyvät, koska virastokohtaisista määrärahaleikkauksista ei ole päätetty.

-  Tässä vaiheessa arvioisin, että näistä nopeista, jo ensi vuodelle tulevista säästöistä lähdetään hakemaan ainakin kolmasosaa vähentämällä tiloja ja myös kokonaisia toimipaikkoja. Myös asiakasmaksujen korottamista on varmastikin tarpeen tarkastella.

Virasto voisi esimerkiksi vuokrata yksittäisiä työpisteitä valtion rakennuksista omien toimipisteiden ylläpitämisen sijaan.

Viskari sanoo, ettei irtisanomisiakaan ole suljettu pois. Muita keinoja tarkastellaan kuitenkin ensin, jotta viraston lakisääteiset tehtävät saadaan hoidettua.

-  Ja sellaisilla käsittelyajoilla, jotka jollakin lailla vastaavat kansalaisten odotuksiin.

Viskarin mukaan virasto säästää yleisesti ottaen mieluummin tiloista kuin työntekijöistä. Käyntiasiointi DVV:n virastoissa paikan päällä on vähentynyt viime vuosina.

Kuitenkin esimerkiksi vihkimisiä suoritetaan yhä toimipaikoissa. Käyntiasiointeina virastoissa hoidetaan myös paljon notaaripalveluita ja ulkomaalaisten rekisteröintejä.

-  En tunnista, että Digi- ja väestötietovirastossa olisi joutilaita virkamiehiä. Enemmän asiakkailtamme tulee toiveita, että käsittelyajat saisivat olla mieluumminkin lyhyemmät kuin pidemmät.

Viskari kuitenkin painottaa ymmärtävänsä, että tasapainottavia toimia tarvitaan, koska julkisen talouden menot ja tulot eivät ole tasapainossa.

-  Hallituksen tehtävä on niistä päättää, ja virkakunnan työtä on panna toimeen hallituksen päätökset.

HEIKURAN mukaan Verohallinnossa olisi mahdollista saada aikaan säästöjä muillakin tehostamiskeinoilla, mutta niitä estää lainsäädäntö. Esimerkiksi paperien postittamista voitaisiin vähentää, jos laki ei vaatisi paperien lähettämistä vaan mahdollistaisi siirtymisen digipalveluihin.

-  Lähtökohtaisesti pitäisi lähteä siitä, että ei lähetettäisi paperipostia kenellekään, vaan ainoastaan niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Siinä olisi sellainen kymmenen miljoonan euron säästöpotti. Muutos saadaan voimaan aikaisintaan vuoden 2026 alussa.

Myös automaation ja tekoälyn käyttöä haluttaisiin lisätä neuvonnassa, mutta senkin käyttöä rajoittaa lainsäädäntö.

-  Meillä on aika paljon neuvontaa, joka on kohtuullisen yksinkertaista. Siinä tekoäly olisi aika hyvä.

Myös DVV:n Viskari sanoo, että joillain säädösmuunnoksilla saataisiin kevennettyä viraston tehtäviä.

-  Esimerkiksi automaattinen päätöksenteko on kielletty, jos tapaus vaatii tapauskohtaista harkintaa, kuten suurin osa muuttoilmoituksien käsittelystä. Jos pystyttäisiin automatisoimaan, siinä olisi jonkin verran keventämistä.

Sanna Raita-aho / STT

AVAINSANAT

Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Mäkelä kommentoi puoluetoverinsa rikosepäilyjä – haluaa antaa viranomaisille työrauhan

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä eduskunnan täysistunnossa 3. huhtikuuta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mukaan puolueen kansanedustajan Timo Vornasen rikosepäilyt ovat “vakavia ja poikkeuksellisia”. Mäkelä kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä.

-  Kotimaahan laskeuduttu 13 tunnin lennon jälkeen valiokuntamatkalta. Sillä välin on uutisoitu hyvin vakavia ja poikkeuksellisia asioita, Mäkelä kirjoittaa.

Mäkelä sanoo haluavansa antaa viranomaisille työrauhan tapahtumien selvittämisessä. Mäkelän mukaan puolue toimii tosiasioiden pohjalta sitten, kun niitä on.

Eilen illalla eri medioissa kerrottiin, että 54-vuotias Vornanen on pidätetty perjantain vastaisena yönä. Mediatietojen mukaan poliisi epäilee häntä ammuskelusta Helsingin yössä.

Mediassa liikkuneiden tietojen mukaan epäillyt rikosnimikkeet ovat törkeä pahoinpitely tai sen yritys ja ampuma-aserikos.

STT ei perjantaina tavoittanut tapauksen tutkinnanjohtajaa kommentoimaan asiaa. Myöskään Helsingin poliisin johtokeskuksesta ei suostuttu kommentoimaan tutkintaa.

PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran tämän päivän yleisötilaisuudet on peruttu. Puolue kertoo asiasta niin ikään viestipalvelu X:ssä.

Purran oli määrä pitää tänään kaksi yleisötilaisuutta Varsinais-Suomessa. Ensimmäisen tilaisuuden piti alkaa Salossa kello kahdelta iltapäivällä ja toisen Turussa kello kolmen jälkeen. Puolueen julkaisemassa viestissä ei kerrota, miksi tilaisuudet on peruttu.

Purra kertoi perjantaina STT:lle olevansa hyvin järkyttynyt Vornasen rikosepäilyistä. Purra kertoi saaneensa tapauksesta ensitietoja poliisilta.

-  Saamani tiedon mukaan edustaja Vornanen on ollut osallisena viime yönä jonkinlaiseen välikohtaukseen. Valitettavasti mistään yksityiskohdista minullakaan ei ole tietoa. Eli olen vasta näiden poliisin antamien ensi käden tietojen varassa, Purra sanoi.

Purra kertoi, ettei hän ole ollut yhteydessä Vornaseen itseensä, vaan hän oli saanut tietonsa poliisilta.

-  Olen tietenkin luonnollisesti hyvin järkyttynyt tästä tilanteesta, joka on aivan poikkeuksellinen. Odotan itsekin lisätietoa.

VORNANEN on ensimmäisen kauden kansanedustaja Joensuusta. Hän on siviiliammatiltaan poliisi Itä-Suomen poliisilaitoksella ja virkanimikkeeltään vanhempi konstaapeli.

Vornanen valittiin kansanedustajaksi viime vuoden eduskuntavaaleissa 6  474 äänellä Savo-Karjalan vaalipiiristä. Vornanen kuuluu eduskunnan valtiovarainvaliokuntaan sekä tiedusteluvalvontavaliokuntaan. Hän on varajäsenenä eduskunnan hallintovaliokunnassa. Lisäksi hän on Yleisradion hallintoneuvoston jäsen. Kansanedustajan toimen lisäksi Vornanen on myös Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 9.48.

AVAINSANAT

Riikka Purran lauantain yleisötilaisuudet peruttiin

Perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran tämän päivän yleisötilaisuudet on peruttu. Puolue kertoo asiasta viestipalvelu X:ssä.

Purran oli määrä pitää tänään kaksi yleisötilaisuutta Varsinais-Suomessa. Ensimmäisen tilaisuuden piti alkaa Salossa kello kahdelta iltapäivällä ja toisen Turussa kello kolmen jälkeen. Puolueen julkaisemassa viestissä ei kerrota, miksi tilaisuudet on peruttu.

Eilen illalla eri medioissa kerrottiin, että perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen on pidätetty perjantain vastaisena yönä. Mediatietojen mukaan poliisi epäilee häntä ammuskelusta Helsingin yössä.

AVAINSANAT