VALIKKO

Ylen EU-vaaligallup: kokoomus suosituin, SDP lähellä vaalivoittoa, RKP menettämässä ainoan paikkansa

Kuva: Istock

Pääministeripuolue kokoomus on tällä hetkellä suosituin puolue 21,7 prosentin kannatuksella, Ylen EU-vaalien kannatusmittauksesta selviää.

Pääoppositiopuolue SDP on toisena 19,7 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten kannatus on vain puoli prosenttiyksikköä keskustaa edellä 14,1 prosentissa.

Taloustutkimuksen huhtikuun lopulla toteuttamassa kyselyssä tiedusteltiin, minkä puolueen ehdokasta kyselyyn osallistuneet äänestäisivät EU-vaaleissa, jos ne järjestettäisiin nyt. Kyselyyn vastasi päälle 2  100 ihmistä, joista puoluekantansa paljasti reilut 1  500. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntansa.

Puolet vastauksista kerättiin puhelimitse ja puolet internetpaneelista.

Kokoomukselle kyselyssä saatu ääniosuus toisi neljä euroedustajaa. SDP:n prosentit riittäisivät kolmeen paikkaan.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus oli mittauksessa 10,5 prosenttia.

Mikäli kyselyn kannatus toteutuisi alkukesän EU-vaaleissa, kokoomus, SDP ja vasemmistoliitto saisivat kukin yhden lisäpaikan. RKP ja vihreät taas menettäisivät yhden paikan.

MITTAUKSEN perusteella perussuomalaiset, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto saisivat kaksi edustajaa Euroopan parlamenttiin.

Eduskuntapuolueista RKP, kristillisdemokraatit ja liike nyt jäisivät kyselyn perusteella ilman euroedustajia.

Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun RKP:llä ei olisi meppiä sinä aikana, kun Suomi on kuulunut EU:hun. Puolueen nykyinen euroedustaja Nils Torvalds ei ole pyrkimässä jatkokaudelle.

RKP:stä paikkaa tavoittelevat kesäkuun vaaleissa muun muassa puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson ja kansanedustaja Eva Biaudet.

TALOUSTUTKIMUKSEN toimitusjohtaja Jari Pajunen sanoo Ylelle, että RKP:llä on kyselyn perusteella reilusti kirittävää, jos puolue haluaa säilyttää paikkansa.

-  Puhutaan kymmenistä tuhansista äänistä, jotka pitäisi voittaa tämän mittauksen ja vaalien välillä.

Suomesta valitaan tänä vuonna 15 euroedustajaa eli kaksi edustajaa enemmän kuin vuoden 2019 vaalien aikaan. Vihreät sai kolmannen euroedustajan kesken vaalikauden, kun Suomen paikkamäärä nousi Britannian erottua EU:sta.

EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta.

Uutista päivitetty klo 8.47

AVAINSANAT

“Äänestämisellä on todellakin väliä” – STTK:sta muistutus mistä eurovaaleissa on kyse

─ Tarvitsemme vahvan EU:n, joka edistää turvallisuutta, oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia omassa maanosassamme ja koko maailmassa. Äänestämisellä on todellakin väliä, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa tiedotteessa.

Euroopan parlamentin vaalit käydään vajaan kuukauden kuluttua. Viisi vuotta sitten vaaleihin käytiin täysin erilaisessa ilmapiirissä, Palola huomauttaa, sillä nyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa luo turvallisuusuhan koko Eurooppaan ─ välittömästi ja välillisesti.

STTK:n hallitus toivoo seuraavan parlamentin ja komission jatkavan ja kehittävän työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, eli niin sanottua sosiaalidialogia. Keskusjärjestön mukaan nyt tarvitaan aiempaa huomattavasti enemmän EU:sta tulevaa työelämän sääntelyä, sillä nykyisen hallituksen aikana työntekijän asemaa, työelämän oikeuksia ja kolmikantaista lainsäädäntövalmistelua on merkittävästi heikennetty.

─ Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa on vahvistettava. Tavoitteena on lisätä työehtosopimusten kattavuutta koko EU:ssa sekä turvata työelämän ja tasa-arvon vähimmäislainsäädännöllä työntekijöiden oikeudet ja hyvinvointi. Uusia haasteita sosiaaliselle Euroopalle riittää esimerkiksi tekoälyyn liittyvässä lainsäädännössä ja työn psykososiaalisen kuormittavuuden sääntelyssä, Palola toteaa.

EU:N SISÄMARKKINOILLA tarvitaan STTK:n mielestä yhteiset pelisäännöt.

─ Se on Suomen kaltaisen pienen ja viennistä riippuvaisen maan etu. Yhteiset säännöt takaavat yhdenmukaisen ja reilun kilpailuympäristön.

EU:n on pidettävä kiinni tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, Palola painottaa.

─ Se on tärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta yhtä hyvin se luo työpaikkoja ja vahvistaa Euroopan taloutta, kunhan huolehditaan, että teollisuutta ei siirry matalammin säänneltyihin talouksiin. Eurooppa tarvitsee yhteisen investointisuunnitelman ja vahvaa teollisuuspolitiikkaa laadukkaiden työpaikkojen turvaamiseksi. Vihreä siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti ja muutosturvasta huolehtien. Kaikilla työntekijöillä on oltava aito mahdollisuus osaamisensa päivittämiseen, uudelleenkouluttautumiseen ja alan vaihtoon.

EUROVAALEISSA suomalaiset ovat aina äänestäneet laiskasti. Viime vaaleissa äänestysprosentti nousi, mutta oli vaatimaton 42.

─ Äänestyslaiskuus on outoa maassa, joka on selkeästi Eurooppa-myönteinen ja joka pienenä valtiona tarvitsee Eurooppaa oman menestyksensä varmistamiseksi. Toivottavasti suomalaiset nyt aktivoituvat ja käyttävät äänioikeuttaan, Palola toteaa.

STTK on huolissaan laitaoikeistosta, joiden puolueet keikkuvat kannatusmittauksissa kärkisijoilla eri puolilla Eurooppaa.

─ Niiden menestys heijastuisi moniin asioihin, mutta ennen kaikkea maahanmuuttoon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvään politiikkaan, Palola ennustaa.

AVAINSANAT

Nyt pitää keskustella EU:n integraatiosta – vai sulkeutuuko Eurooppa kuin Kiina 1400-luvulla?

  • EU-vaalit
  • 11.05.2024
  • 13:00
  • (Päivitetty: 11.05. 12:18)

EU oppii kriiseistään. Kun vielä eurokriisissä väännettiin kuukausitolkulla siitä, kieltävätkö perussopimukset Kreikan tukemisen, Ukrainan sodan alettua EU on tukenut unionin ulkopuolista maata 85 miljardilla eurolla.

Vaikka Suomessa vaadittiin elpymisrahaston kertaluonteisuutta, perussuomalaisetkin ovat hyväksyneet Ukrainan tukemisen uudella yhteisvelalla.

Kriisejä silti riittää. Euroopan keskuspankin arvioiden mukaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää 800 miljardin euron ja Naton kahden prosentin sotilasmenotavoitteen saavuttaminen 75 miljardin vuotuisia lisäinvestointeja.

Korkeakoulutettujen, patenttien ja yli miljardin arvoisten startup-yritysten määrissä Eurooppa on kaukana Yhdysvaltain ja Kiinan perässä. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Venäjän talous kasvaa Eurooppaa nopeammin.

EU-maiden johtajat eivät halua näihin ongelmiin tarttua, ainakaan kansallisesti. Viime vuoden lopulla sovittiin EU:n budjettisääntöjen uudistuksesta, joka kiristää tuntuvasti talouspolitiikkaa koronavuosien jälkeen.

Investointien sijaan uusitut budjettisäännöt edellyttävät EU-mailta noin sadan miljardin suuruista sopeutusta jo ensi vuonna. Vaikka Orpon hallitus onnistuisi välttämään ”tarkkailuluokalle” joutumisen, Suomellakin on uusien sääntöjen perusteella edessä reilun miljardin vuotuiset lisäsopeutukset.

Eurovaalit ovatkin mahdollisuus maalata isolla pensselillä EU:n teollisuuspolitiikasta.

VAIHTOEHDOKSI jää eurooppalainen ratkaisu, tarkemmin sanoen yhteisvelka.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton on esittänyt uutta rahastoa vastaukseksi kiihtyvään suurvaltakilpailuun. Talouskomissaari Paolo Gentiloni on puolestaan vaatinut EU:lle pysyvää velanotto-oikeutta sen jälkeen, kun elpymisrahasto lakkaa vuonna 2026.

Euron jo kerran pelastanut EKP:n entinen puheenjohtaja Mario Draghi on pitkään liputtanut EU:n finanssipoliittisen kapasiteetin puolesta ja esittänee sitä jälleen häneltä tilatussa kilpailukykyraportissa.

Eurovaalit ovatkin mahdollisuus maalata isolla pensselillä EU:n teollisuuspolitiikasta. Siihen liittyy keskeisesti kysymys toimivaltajaosta. Jäsenmaat ovat halunneet pitää talouspolitiikan omalla vastuullaan, joskin EU on yhteisvelan, koheesio- ja ilmastopolitiikan myötä ottanut yhä enemmän siitä vastuuta.

Kuinka realistista on enää toimia sääntöpohjaisen globalisaation puolustajana?

KESKUSTELUA integraatiosta ei voida myöskään välttää – tulisiko integraatiossa edetä yhdessä vai pienemmän etujoukon vetämänä? Myös vanhoja opinkappaleita tulee arvioida uudelleen.

Kuinka realistista on enää toimia sääntöpohjaisen globalisaation puolustajana? Ajatus taloudellisen keskinäisriippuvuuden tuomasta vakaudesta on osoittautunut naiiviksi, kuten Venäjän halpa energia, Kiinan pohjattomat markkinat ja Yhdysvaltain oletettu ydinasesuoja ovat osoittaneet.

Gallupit povaavat voittoa eurovaaleissa laitaoikeistolle ja tappiota punavihreille. Toivottavasti tämä ei latista keskustelua teollisuuspolitiikasta. Muutoin integraatio tulee tapahtumaan kriisien varjolla varkain ja takaoven kautta, kuten tähänkin asti.

Synkempi vaihtoehto on, että ilman uutta teollisuuspolitiikkaa Eurooppa sulkeutuu kuin Kiina 1400-luvulla.

AVAINSANAT

Paavo Lipponen jyrähtää Macronin Ukraina-puheista ja mahdottoman ajattelemisesta: “Se on syytä panna takaraivoon”

Entiset pääministeri Paavo Lipponen ja Jyrki Katainen keskustelivat Euroopasta ja EU:sta vaalien alla.

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) korostaa edelleen, että Suomen pitää pyrkiä EU:n ytimiin ja sinne missä asioista oikeasti linjataan ja päätetään. Integraatiota tulee syventää, hän sanoo.

Suomessa on puhuttu paljon muun muassa eri hallitusten ennakkovaikuttamisesta ja siinä onnistumisessa EU-kysymysten kohdalla. Lipponen hörähtää koko sanalle.

– Kun puhutaan tästä vaikuttamisesta, minä sain naurukohtauksen, kun tuli tämä ennakkovaikuttamis-termi, mitä ihmettä on ennakkovaikuttaminen! Eikö kyse ole vaikuttamisesta? Sehän on ennakolta vaikuttamista.

– EU:ssa pitää lähteä sieltä virkamiehestä. Siellä oli sellainenkin virkamies, jonka elämäntehtävä, koko ura oli traktoreita koskeva sääntely. Pitää mennä sen traktorimiehen puheille, kun kyse on maatalouspolitiikasta ja niin poispäin, hän alleviivaa.

Lipponen keskusteli toisen entisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) kanssa tiistaina EU:n menneisyydestä ja tulevaisuudesta sekä Suomen roolista EU:ssa. Eurooppa-päivää juhlistava tilaisuus pidettiin keskustakirjasto Oodissa Helsingissä.

Lipponen korostaa verkostoitumisen tärkeyttä myös neuvottelupöytien ulkopuolella.

– Kollega Jyrki tietää hyvin, miten EU:ssa operoidaan. Luulen, että tässä on ollut jotain vaihtelua niiden vuosien jälkeen.

Demokraatti haastatteli erikseen Kataista tulevista eurovaaleista ja entinen EU-komissaari kommentoi muun muassa, että Suomessa on kohkattu vähän turhan paljon äärioikeiston noususta. Lipponen ei kysyttäessä ehtinyt Demokraatin haastatteluun.

Me emme puhu, jos meiltä ei kysytä.

KESKUSTELUSSA Lipposen kanssa Katainen kaipasi Suomen EU-vaikuttamisessa enemmän aloitteellisuutta.

– Ei riitä, että reagoi toisten tekemiin aloitteisiin, näin tietysti pitää tehdä, mutta me olemme Euroopan omistaja omalta osaltamme. Meillä on suomalaisina oikeus tehdä omia aloitteita.

Katainen kehaisi samalla puoluetoveriaan, pääministeri Petteri Orpoa.

– Ehkä viimeisin hyvä esimerkki aloitteellisuudesta on Petteri Orpon aloite siitä, että EU:ssa täytyy vahvistaa varautumista, hän käytti termiä varautumisunioni. Suomihan on kokonaisturvallisuuden ja varautumisen edelläkävijämaa, ja meillä on tähän paljon annettavaa.

Katainen arvelee, että Suomi on legalistinen (lakia korostava) maa.

– Me emme puhu, jos meiltä ei kysytä. Se homma ei oikein toimi EU-ympäristössä, varsinkin jos on omistajan roolissa. Omistajalla on oikeus ohjata ja velvollisuus ohjata omistamaansa tahoa, tässä tapauksessa EU:n päätöksentekoa.

– Jos meillä on näkemys, miten asioiden pitäisi olla, se pitää pukea esityksen ja aloitteen muotoon ja puskea sitä eteenpäin. Tietysti jos on tilanne, ettei tiedä mitä tahtoo, silloin ei tietysti voi olla aloitteellinen.

KATAINEN ja Lipponen sivusivat keskustelussa myös omaa rooliaan suhtautumisessa Venäjään. Etenkin Lipposta on arvosteltu laajasti hänen liiketoimistaan Nord Stream -kaasuputkella.

– Se minkä takia olemme siinä tilanteessa kun olemme johtuu siitä, että moni meistä, minä mukaan lukien, uskoi, että keskinäisriippuvuus estää suurimpien hulluuksien tapahtumisen. Esimerkiksi se, että Saksa ostaa Venäjältä kaasua, että se jollain tavalla pidättelisi Venäjää tekemästä hölmöyksiä. Olemme nähneet, ettei näin ole, Katainen sanoi.

Lipponen puolestaan kuittasi kaasu-asian näin:

– Saksa kääntyi ydinvoimaa vastaan, kun vihreät oli hallituksessa. Se johti vielä sitten siihen “energiewendessä” (energiakäännöksessä), että ydinvoima haluttiin ajaa alas. Ja Saksan teollisuus, kun ei ollut muuta vaihtoehtoa, painosti rajusti, että panostetaan kaasuun. Mitäs meillä tehtiin? Me päätimme rakentaa ydinvoimaa. Vihreät Saksassa ja täällä silloin ajoivat kaasua. Ja mistä se kaasu olisi tullut meille?

Lipposen mielestä Saksa pelasi itsensä tällä tavalla riippuvuuteen.

– Nämä tarinat ovat niin monenlaisia, mitä tänä päivänä pyöritetään. Se ratkaisu, että me rakensimme ydinvoimaa, on johtanut siihen, ettemme koskaan tulleet riippuvaiseksi Venäjän kaasusta ja nyt olemme vapautuneet sähkön tuonnista Venäjältä sillä yhdellä ratkaisulla. Mikähän hallitus se oli?

Tämä on se tie, jota pitää edetä, jos EU pyrkii johonkin globaaliin asemaan.

LIPPONEN linjasi, että kuluva vuosi on Euroopan kohtalon vuosi.

– Nyt pitää tehdä ratkaisuja, jotka pitkällä tähtäyksellä ja välittömästi tietenkin vahvistavat EU:ta. Meidän eurooppapoliittisessa keskustelussa pitäisi koko ajan kysyä, halutaanko vahva vai heikko EU.

Lipposen mukaan integraatiota pitää syventää myös EU:n laajentuessa.

– Ja minkä takia, unionin toimintakyky pitää turvata. Tässä tullaan visiokysymykseen, herrojen huoleen, kuten savolaiset sanovat. Visio on se, että pitää edetä EU:n integraatiossa. Tarvitaan itse asiassa yhteinen finanssipolitiikka, edes pankkiunionia ei ole vielä saatu tehtyä kunnolla. Tämä on se tie, jota pitää edetä, jos EU pyrkii johonkin globaaliin asemaan.

KATAINEN teki keskustelun lomassa myös avauksen koskien Ukrainan jälleenrakentamista.

– Sinä päivänä kun rauha tulee Ukrainaan, se on maailman suurin jälleenrakennustyömaa ja -markkina, joka yhtäältä näyttäytyy mielettömän suurena mahdollisuutena myös suomalaisille yrityksille ja toisaalta edelleen suurena riskikeskittymänä.

– Jotta pystymme maksimoimaan yksityisen pääoman läsnäolon jälleenrakennushankkeissa, tarvitsemme julkista riskinvähentämisinstrumenttia. Meillä on tällainen instrumentti jo olemassa, sitä kutsutaan EU:ksi, mutta se ei suuntaudu Ukrainaan vaan se jakaa riskiä investoinneissa EU:n sisällä. Malli toimii äärettömän hyvin. Investoijan kantama riski on pienempi siinä tapauksessa, että EU-instrumentti kantaa riskistä osan.

Samaa mallia voisi käyttää Kataisen mukaan Ukrainan jälleenrakentamisessa.

– Jotta voimme minimoida veronmaksajien taakan ja maksimoida yksityisen sektorin mahdollisuuden Ukrainan rakentamisessa.

Katainen työskentelee Nordea-konsernin yhteiskuntasuhdejohtajana.

Lipposen mukaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin pohdinnat joukkojen lähettämisestä Ukrainaan ovat esimerkki siitä, että keskustelussa on aiemmin vältelty “thinking about the unthinkable” (mahdottoman ajattelemista).

– Kysymys on siitä, mitä me teemme, jos Ukrainan koko olemassaolo on uhattuna. Se on syytä panna takaraivoon.

Lipposen mukaan myös Suomen tulee ajaa sitä, että jokainen Nato-maa ja EU-maa panostaa 2 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen.

AVAINSANAT

Evan tutkimus: Suomalaiset haluavat EU:lta yhtenäisempää ulkopolitiikkaa

  • EU-vaalit
  • 09.05.2024
  • 6:01
  • (Päivitetty: 08.05. 18:08)

Suomalaiset haluavat Euroopan unionilta yhtenäisempää ulkopolitiikkaa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Lähes kolme neljästä vastaajasta ajattelee, että EU:n tulisi olla yhtenäisempi ulkopolitiikassaan, jotta se olisi uskottava toimija maailmanpolitiikassa. Ulkopoliittisesti yhtenäisen EU:n kannatus on vahvempaa kuin myönteinen suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen, jonka puolella on kaksi kolmesta suomalaisesta. Kielteisen kannan EU:hun ottaa 15 prosenttia, kun 19 prosenttia suhtautuu unioniin neutraalisti.

Suomalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin parani Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Viime syksyn huippulukemista on tultu alas kolmen prosenttiyksikön verran.

Samalla aiempaa selvästi suurempi osa eli reilu puolet on nyt sitä mieltä, että EU:n päätöksenteossa tulisi siirtyä nykyistä enemmän enemmistöpäätöksiin ja rajoittaa yksittäisten jäsenmaiden veto-oikeutta. Väittämän kanssa eri mieltä oli vain 17 prosenttia suomalaisista.

Kolme neljästä suomalaisesta suhtautuu tutkimuksen mukaan Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Kielteisen kannan jäsenyyteen ottaa joka kymmenes, 14 prosenttia suhtautuu asiaan neutraalisti.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 2  087 ihmisen antamiin vastauksiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 13.-21. maaliskuuta. Virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

AVAINSANAT

Kärkipoliitikon puheista syntyi kohu – Jyrki Katainen Demokraatille: “Suomessa on kohkattu vähän turhan paljon äärioikeiston noususta”

  • EU-vaalit
  • 07.05.2024
  • 14:05
  • (Päivitetty: 08.05. 8:55)

Entinen pääministeri ja EU-komissaari Jyrki Katainen (kok.) kommentoi Demokraatille tulevien eurovaalien asetelmia sekä Euroopan kansanpuolueen EPP:n ja Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän ECR:n mahdollista yhteistyötä.

– Kannatan, että Eurooppa-myönteiset, maltilliset keskiryhmät pystyisivät löytämään toisensa ja että heillä olisi riittävästi voimaa tehdä yhteistyötä, hän sanoo Demokraatille Eurooppa-päivän keskustelutilaisuuden yhteydessä Helsingin keskustakirjastossa Oodissa.

Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja, EPP-ryhmän kärkiehdokas Ursula von der Leyen väläytti äskettäin, että voisi olla valmis yhteistyöhön laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa. Muutos olisi merkittävä käänne eurooppalaisessa politiikassa.

– Se riippuu paljon siitä, millainen parlamentin kokoonpano on ja kuka on missäkin ryhmässä. Parlamentti muodostaa enemmistöt, von der Leyen on sanonut.

Laita- ja jopa äärioikeistolle on povattu menestystä kesän EU-vaaleissa, mutta Katainen lukee toisin.

– Kun katsoo viimeisiä gallupeja, en ole kauhean huolissani. On vähän turhan paljon kohkattu Suomessa äärioikeiston noususta, mutta gallupit eivät sitä ainakaan tue. ID-ryhmä näyttäisi saavan jonkin verran lisäpaikkoja, muttei merkittävästi. ECR taas näyttäisi menettävän, ei merkittävästi.

– ECR:ssä on myös poliittisia ryhmiä, puolueita, jotka voivat olla tapauskohtaisesti ihan hyvin tukemassa järkevää, vaikkapa talouspolitiikkaa.

Katainen toistaa kuitenkin toivovansa, että ns. keskiryhmien voima riittää sellaisen koalition muodostamiseen, joka kehittää EU:ta ja Eurooppaa.

Siis sellaisen, jossa ECR ei olisi mukana?

– Kun EPP, sosialistit ja Renew (Uudistuva Eurooppa -ryhmä) on siinä, laskin että viimeisen gallupin mukaan tämä saisi yli 400 paikkaa. Mutta kysymys on siitä, kuinka yhteneväisiä ryhmät ovat, ja sitten Ursula von der Leyenin tai kuka hyvänsä sitten onkaan pitää tehdä oma ohjelmansa, kompromissiohjelma joka tapauksessa, että riittääkö se tuki.

– Olisin varovainen ECR:n suhteen demonisoimasta liikaa, johtuen siitä, että ID:hän on ryhmä, jossa on Venäjä-mielisyyttä, äärioikeistoa, ja ECR ja ID eivät tule juttuun keskenään, mikä on hyvä asia. Niitä suht maltillisia ECR-voimia ei kannattaisi tyrkätä liian etäälle, jotta pystytään tekemään järkevää politiikkaa.

ECR:ÄÄN kuuluu esimerkiksi Puolan edellinen, monta kohua aiheuttanut hallituspuolue Laki ja Oikeus (PiS), joka on tällä hetkellä suurin ryhmä ECR:ssä. Unkarin pääministeri Viktor Orban on puolestaan kertonut Fidesz-puolueensa haluavan liittyä ECR-ryhmään eurovaalien jälkeen.

– Se on ECR:n asia päättää. Fidesz tunnetaan eikä se ole positiivinen liike. Siellä voi olla jotakin järkevää talousajattelua, mutta fundamenttiarvot ovat niin kaukana maltillisuudesta ja Venäjä-myönteisyys, Katainen sanoo.

Suomesta pääministeripuolue kokoomus kuuluu EPP:hen. Demokraatti tiedusteli jo viime viikolla pääministeri Petteri Orpon (kok.) kantaa kärkiehdokas von der Leyenin puheisiin.

Orpo muistutti tuolloin, että Suomesta perussuomalaiset kuuluu ECR-ryhmään ja EPP:hen kuuluva kokoomus tekee hallitusyhteistyötä täällä perussuomalaisten kanssa.

Europarlamentissa mahdollisuus EPP:n ja ECR:n yhteistyöhön riippuu Orpon mukaan pitkälti siitä, millaiseksi ECR:n ryhmä vaalien tulosten perusteella muotoutuu ja millaista politiikkaa ryhmä tekee. Avointa valtakirjaa hän ei yhteistyöhön olisi kuitenkaan antamassa.

– Jos siellä on tämäntyyppisiä puolueita kuin perussuomalaiset, pidän yhteistyötä mahdollisena.

Identiteetti ja demokratia -ryhmä (ID) on vielä jyrkemmin oikealla kuin ECR. ID sulkee sisäänsä muun muassa Saksan AfD-puolueen ja Ranskan Kansallisen liittouman.

– Sen kanssa (yhteistyö) on täysin poissuljettu. ECR:n osalta se riippuu minusta paljon vaalituloksesta, Orpo sanoi Demokraatille viime viikolla.

EUROOPAN sosialidemokraatit ovat antaneet yhteisen lupauksen siitä, että he eivät tee yhteistyötä eivätkä muodosta koalitiota äärioikeiston kanssa Euroopan parlamentissa.

– Jokainen suomalainen äänestäjä voi luottaa siihen, että SDP:lle annettu ääni ei takuuvarmasti edistä laitaoikeiston valtaanpääsyä Euroopassa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kommentoi viime viikolla.

Euroopan sosialidemokraattinen puolue tuomitsee konservatiiviset ja liberaalit puolueet, jotka ovat mahdollistaneet äärioikeistopuolueiden valtaanpääsyn joko koalitioiden tai parlamenteissa tehtyjen sopimusten nojalla.

Puolueen lupauksen tarkempi sanamuoto on:

”Annamme horjumattoman lupauksen, johon jokainen eurooppalainen en äänestäjä voi luottaa: Emme koskaan tee yhteistyötä emmekä muodosta koalitiota äärioikeiston kanssa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että emme tee yhteistyötä tai muodosta liittoutumia ECR- tai ID-ryhmän kanssa Euroopan parlamentissa.

AVAINSANAT