VALIKKO

Yleisradion Jouko Jokinen pahoittelee Aamulehti-kohupuheitaan

  • Kotimaa
  • 27.03.2024
  • 12:25
  • (Päivitetty: 27.03. 13:49)

Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen pahoittelee kommentointiaan Aamulehti-sepityskohussa.

Entinen Aamulehden päätoimittaja Jokinen on puolustanut julkisuudessa entistä alaistaan, jonka epäillään sepittäneen osan Aamulehteen kirjoittamistaan jutuista.

Jokinen on saanut puheistaan runsaasti kritiikkiä toimittajilta, jotka ovat epäilleet päätoimittajan vähättelevän mielikuvitushahmojen ja keksittyjen haastatteluiden vaaroja.

Ylen keskiviikkona julkaisemassa tiedotteessa Jokinen pahoittelee kannanottojaan.

– Asia on täysin yksiselitteinen: Ylen journalismissa sepitteelle ei ole sijaa. Olen pahoillani, että aiemmat lausuntoni Aamulehden entisestä toimittajasta ovat johtaneet Ylen journalismin luotettavuuden kyseenalaistamiseen, Jokinen sanoo.

Myös Ylen muiden sisältöalueiden vastaavat päätoimittajat korostavat, ettei yksityiskohtien keksiminen juttuihin ole sallittua journalistista käytäntöä.

– Luotettavuus ja totuudenmukaisuus ovat Ylen journalismin perusta. Sepite ei kuulu missään muodossa Ylen journalismiin. Ylen uutiset ja muu journalismi perustuvat faktoihin ja tarkistettuihin tietoihin, Johanna Törn-Mangs, Panu Pokkinen ja Ville Vilén sanovat tiedotteessa.

Päätoimittajat olivat tänään Ylen hallintoneuvoston kuultavina kohun takia.

AIEMMIN tänään Iltalehti kertoi Jouko Jokisen ilmoittaneen heille sähköpostitse, että hänen luottamuksensa “Iltalehden ja Helsingin Sanomien journalismiin on sangen matalalla”.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi on sosiaalisessa mediassa kummeksunut Jokisen kannanottoa, ja vaatinut häntä perustelemaan kantansa. Myös Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen ihmettelee puheita.

Jokinen ei ole kertonut tarkemmin, mistä hänen luottamuspulansa johtuu ja mitä hän sillä tarkoittaa.

Yleisradio etsii paraikaa Jokiselle (s. 1959) seuraajaa. Hän eläköityy myöhemmin tänä vuonna.

Juttua muokattu klo 13:49, lisätty maininta ja linkki Perttu Kauppisen haastatteluun.

AVAINSANAT

Kansallista veteraanipäivää vietetään tänään – presidentti Stubb osallistuu juhlallisuuksiin Vaasassa

Kansallista veteraanipäivää juhlitaan tänään Vaasan seudulla. Myös presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb osallistuvat juhlallisuuksiin.

Presidentti tapaa veteraaneja sekä pitää juhlapuheen Mustasaaren Botniahallissa pidettävässä valtakunnallisessa pääjuhlassa.

Presidentti Stubb puolisoineen myös tapaa kansalaisia Vaasan torilla noin kello 15.30.

Ennen pääjuhlaa ohjelmassa on aamuyhdeksältä juhlallinen lipunnosto Suomen Vapaudenpatsaalla Vaasan kauppatorilla. Aamupäivällä järjestetään myös ekumeeninen, kaksikielinen juhlajumalanpalvelus Vaasan kirkossa.

Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain 27. huhtikuuta Suomen sotaveteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Päivä on Lapin sodan päättymispäivä.

Veteraanipäivää on vietetty vuodesta 1987.

AVAINSANAT

Reserviläisvarusteiden verovähennysoikeus ei toteudu – valtiovarainministeriöltä täystyrmäys

Vähennysoikeutta kaavailtiin muun muassa suojavarusteisiin, aseiden lisätarvikkeisiin ja taistelukelpoisiin asuihin.
  • Kotimaa
  • 27.04.2024
  • 8:07
  • (Päivitetty: 27.04. 8:24)

Valtiovarainministeriö tyrmää hallituksen lupailemat verovähennysoikeudet reserviläisten varustehankinnoille.

Hallitusohjelmaan kirjattiin viime vuonna hanke reserviläisten ostamien, maanpuolustusta tukevien varusteiden kuten maastoasujen, kypärien, luotiliivien ja muiden suojavälineiden verovähennysoikeuksien selvittämisestä.

Tarkoitus oli parantaa puolustuskykyä kannustamalla reserviläisiä hankkimaan itselleen paremmin sopivia varusteita. Valtio ei pysty tarjoamaan moderneimpia suojavälineitä ja taisteluvarusteita kaikille Suomen 870 000:lle reserviläiselle, vaan ainoastaan tärkeimmille sodanajan joukoille.

Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt tukivat ehdotusta omilla lausunnoillaan, samoin puolustusministeriö piti asiaa maanpuolustuksen kannalta positiivisena uudistuksena.

Demokraatin tietojen mukaan nyt valtiovarainministeriö on selvittänyt asiaa, ja pitää verovähennysten toteuttamista käytännössä mahdottomana.

TÄLLÄ VIIKOLLA valmistuneessa selvityksessään ministeriön vero-osasto toteaa, että täsmätarvikkeiden vähennysoikeus olisi verotusjärjestelmälle ongelmallinen. Se maksaisi valtiolle tässä taloustilanteessa liikaa eikä se ministeriön mielestä olisi tehokkain tapa kohdentaa julkista tukea maanpuolustukseen.

Ministeriö luettelee liudan perusteita jyrkän kielteiselle kannalleen.

Verovähennysoikeus pitäisi osata kohdentaa sellaisille reserviläisille jotka ovat oikeasti puolustusvoimien käytettävissä, eikä vain kaikille innokkaille ja halukkaille.

Tämä vaatisi sitä, että puolustusvoimien pitäisi luoda uusi tiedonvaihtojärjestelmä jolla verohallinto pystyy erittelemään vähennykseen oikeutetut ihmiset – ja pitää itsekin kirjaa siitä kenelle reserviläiselle on hankittu valtion tuella varusteita.

Puolustusvoimien pitäisi ministeriön mukaan myös määritellä, mitkä kaupallisilta markkinoilta saatavat lukuisat eritasoiset varusteet olisivat yhteensopivia sen oman kaluston kanssa.

Jos uusi vähennys otettaisiin käyttöön, pelkästään jo verohallinnon tietojärjestelmien muutoskuluihin voisi mennä puolisen miljoonaa euroa.

SOTILASVARUSTEIDEN ostamista ei voi valtiovarainministeriön mukaan pitää tulonhankkimismenoina, vaan lähinnä elanto- ja harrastuskuluina joita valtio ei muutenkaan korvaa.

Näitä välineitä kun voisi käyttää muuhunkin kuin maanpuolustustarkoituksiin.

Ministeriö muistuttaa esimerkkinä, että nykyiset aktiivireserviläiset ovat jo todennäköisesti muutenkin jo hankkineet tai hankkisivat vaikkapa maastokengät ja maastoasut.

Ministeriö sanoo, ettei se selvityksessä esille tulleiden ongelmallisuuksien takia puolla verovähennysoikeuden jatkovalmistelua.

Ministeriö ehdottaa kuitenkin selvityksen ulkopuolisena kompromissina, että Puolustusvoimille tai vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestävälle MPK:lle luotaisiin mahdollisuus välittää reserviläisille sotilaskelpoisia varusteita – esimerkiksi edullisilla joukkohankinnoilla.

AVAINSANAT

Perussuomalaisten kansanedustajaa epäillään katuammuskelusta Helsingissä – Purra järkyttyi

Kansanedustaja Timo Vornasen epäillään olleen aseen kanssa liikkeellä Helsingin ydinkeskustassa, ja ampuneen kadulla.
  • Kotimaa
  • 26.04.2024
  • 20:13
  • (Päivitetty: 26.04. 21:17)

Kansanedustaja Timo Vornasen (ps) epäillään ampuneen torstai-iltana baarireissun päätteeksi kadulla Helsingissä. Puoluejohto sanoo, ettei se ole tavoittanut kansanedustajaa eilisen jälkeen, eikä tiedä tapahtumien kulkua.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää kertoi perjantaina viestipalvelu X:ssa, että Vornanen olisi ollut viime yönä “osallisena välikohtauksessa” Helsingissä.

Vuorenpään mukaan tapahtumien kulku on epäselvä, mutta hän lupaa puolueen tiedottavan asiasta myöhemmin.

Seiska-lehden mukaan Vornasen epäiltäisiin käyttäneen asettaan kadulla Helsingin ydinkeskustassa baarireissun jälkeen. Poliisi on vahvistanut ammuskelutiedon, muttei Vornasen osuutta siinä, saati muiden ihmisten mukanaoloa. Tapausta tutkitaan Seiskan mukaan törkeänä pahoinpitelynä ja ampuma-aserikoksena.

AIEMMIN POLIISINA työskennellyt joensuulainen Vornanen (s.1969) on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän on Yleisradion hallintoneuvoston ja muun muassa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen.

Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra sanoo Suomen Tietotoimistolle järkyttyneensä tapauksesta, mutta olevansa asiasta median ja poliisilta saamiensa tietojen varassa.

Purra sanoo, ettei hän ole itse tavoittanut Vornasta, ja pitää rikosepäilyä poikkeuksellisena ja vakavana.

-  Toivon, että poliisi saa tutkinnan valmiiksi mahdollisimman pian. Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa mitään yksityiskohtaista, mutta luonnollisesti tilanne on hyvin vakava. Silloin sillä on myös vakavat seuraukset, hän sanoo STT:lle.

Seiskan mukaan Vornasen kanssa baarissa oli myös toinen kansanedustaja. Purra väittää, ettei hän tiedä, millaisessa seurueessa Vornanen illalla liikkui.

Puoluesihteeri kuitenkin kertoi Helsingin Sanomille, että mukana oli perussuomalaisten jäseniä.

Kansanedustaja Sanna Antikainen kertoi perjantai-iltana X-palvelussa olleensa paikalla ja nähneensä osan tapahtumista “sivullisena”. Hän sanoo auttavansa poliisia asian selvittämisessä.

EDUSKUNNASSA Vornanen on toistaiseksi tehnyt vain yhden kirjallisen kysymyksen, ja sen aiheena oli rahapelihaittojen vähentäminen.

Muuten hän on pitänyt puheenvuoroja muun muassa suurpetotilanteesta, turvatarkastusten lisäämistarpeesta oikeuslaitoksen tiloissa sekä luottamustehtävissä tapahtuvien rikosten ehkäisemisestä.

Uutista on päivitetty muun muassa Sanna Antikaisen osuudella klo 21:12.

AVAINSANAT

Ilmatieteen laitos: Nord Stream -kaasuputkista vuotaneella metaanilla ei todennäköisesti ole havaittavia vaikutuksia ilmastoon

Itämerellä syyskuussa 2022 tapahtuneessa kaasuputkiräjähdyksessä vapautui ympäristöön metaania. Kuvituskuva.

Räjähtäneistä Nord Stream -kaasuputkista vuotaneella metaanimäärällä ei todennäköisesti ole havaittavissa olevia vaikutuksia ilmastoon maailmanlaajuisesti.

Asiasta kertoo tiedotteessaan Ilmatieteen laitos. Metaanivuotoa ja sen vaikutuksia analysoitiin tuoreessa tutkimuksessa, jossa oli mukana Ilmatieteen laitoksen tutkija Rostislav Kouznetsov.

Metaanin määrä on huomattava verrattuna aikaisempiin yksittäisiin päästöihin, mutta kuitenkin niin pieni, että vuodon vaikutuksia maailmanlaajuiseen ilmastoon on todennäköisesti vaikea havaita.

Itämerellä syyskuussa 2022 tapahtuneessa kaasuputkiräjähdyksessä vapautui ympäristöön metaania. Tutkimuksessa luotiin arvio päästöjen voimakkuuksista perustuen tunnettuihin vuotokohtiin.

Kolme neljästä Nord Stream 1:n ja Nord Stream 2:n maakaasuputkesta rikkoutui Tanskan ja Ruotsin talousalueen vesillä tapahtuneissa räjähdyksissä.

AVAINSANAT

KRP: Supon ex-työntekijää koskeva esitutkinta siirtyy syyteharkintaan

  • Kotimaa
  • 26.04.2024
  • 12:59
  • (Päivitetty: 26.04. 13:04)

Suojelupoliisin (Supo) entistä työntekijää koskeva esitutkinta siirtyy syyteharkintaan, kertoo Keskusrikospoliisi (KRP) tiedotteessa. KRP:n mukaan entistä työntekijää epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta vuosina 2021-2022.

Tutkinnan keskiössä oli KRP:n mukaan sivutoimessa toimiminen viranhoidon lisäksi.

-  Esitutkinnassa on selvitetty, onko henkilö tehtävässä toimiessaan rikkonut valtion virkamieslakia koskien sivutoimea viranhoidon ohella, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Mikko Laaksonen KRP.stä tiedotteessa.

KRP käynnisti tutkinnan asiasta viime keväänä.

Ylen viimesyksyisten tietojen mukaan kyse on Supon entisestä työntekijästä Matti Saarelaisesta ja hänen sivutoimisesta tehtävästään. STT ei ole saanut KRP:stä vahvistusta asialle.

Saarelainen teki syksystä 2021 asti työtä 50-prosenttisella työajalla Vaasan yliopistossa. Samaan aikaan hän sai palkkaa kokoaikaisesta työstä Supossa, mistä hän jäi eläkkeelle vuonna 2022.

Iltalehti kertoi vuosi sitten, että Supo oli pyytänyt KRP:tä tutkimaan asiaa. Iltalehden mukaan Saarelainen ei ollut hakenut sivutoimilupaa, jota edellytetään muun muassa, jos sivutoimeen käytetään työaikaa. Saarelainen oli sen sijaan tehnyt sivutoimi-ilmoituksen, jonka mukaan hän hoiti yliopiston tehtäviä vapaa-ajallaan.

AVAINSANAT