VALIKKO

Vornaselle esitetään eroa eduskuntaryhmästä

Kansanedustaja Timo Vornanen (ps.).

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työvaliokunta esittää edustaja Vornasen erottamista eduskuntaryhmästä, puolue tiedottaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajistosta ja neljästä muusta kansanedustajasta koostuva työvaliokunta kävi tänään aamulla kokouksessaan läpi saamansa selvityksen ja kuuli kansanedustaja Timo Vornasta viime viikolla tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta.

Käsiteltyään asiaa työvaliokunta päätti yksimielisesti esittää eduskuntaryhmälle, että edustaja Vornanen erotetaan eduskuntaryhmästä luottamuspulan vuoksi, perussuomalaisten tiedotteessa kerrotaan.

Seuraavaksi asia tuodaan eduskuntaryhmän käsiteltäväksi, joka päättää asiasta kokouksessaan torstaina.

Työvaliokunta toimii eduskuntaryhmässä käsiteltäviä asioita valmistelevana ja eduskuntaryhmän päätöksiä toteuttavana elimenä.

Helsingin poliisi epäilee, että 54-vuotias mies osoitti aseella kahta henkilöä päin ja ampui laukauksen maahan ravintola Ihkun edessä Helsingissä torstain ja perjantain välisenä yönä 26. huhtikuuta. Miestä epäillään tällä hetkellä vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.

Poliisi ei ole vahvistanut epäillyn henkilöllisyyttä esitutkintalain perusteella, mutta mediatietojen mukaan kyseessä on Vornanen.

AVAINSANAT

Purra jyrähtää X:ssä: “Yhdellekään hallituspuolueelle tai sellaisen edustajalle ei ole annettu hallitusneuvotteluissa oikeutta…”

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvassa eduskunnan suullisella kyselytunnilla.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä. Asia ratkesi tänään, kun hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kannatti valiokunnassa hylkäämistä opposition rinnalla.

Räsäsen toiminta on närästänyt muissa hallituspuolueissa ja ryhmäjohtajat ovat käyneet asiasta pelisääntökeskustelua.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi X:ssä tänään asiaa. Tosin hän ei suoraan kerro, mihin tapaukseen hänen kommenttinsa viittaa – luultavimmin kuitenkin juuri Räsäseen.

– Yhdellekään hallituspuolueelle tai sellaisen edustajalle ei ole annettu hallitusneuvotteluissa oikeutta kaataa hallituksen esityksiä tai vaikeuttaa niiden etenemistä, Purra kirjoittaa.

Demokraatti ei ole tavoittanut Purraa kommentoimaan päivitystään.

Eilen perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila otti myös keskusteluun kantaa.

– Hallitusohjelmassa on useita asioita, joissa neljä puoluetta ovat päätyneet kompromissiin. Nyt yhteisesti sovittua vesitetään alkoholilain 8 % osalta. Jos kompromissi ei kelpaa, katson, että voimme jatkossa enemmistöpäätöksellä edistää viinien saamista ruokakauppaan, Junnila sanoi X:ssä.

AVAINSANAT

“Valtava takaisku” – järjestöt kertovat tasa-arvotiedon keskuksen lakkauttamisesta

Kuvituskuvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juuri päättyneiden muutosneuvotteluiden seurauksena tasa-arvotiedon keskus lakkautetaan. Asiasta kertovat naisjärjestöt tiedotteessaan.

“Lakkauttaminen on valtava takaisku tasa-arvon edistämistyölle, sillä keskus on toiminut yhtenä Suomen tasa-arvoviranomaisista, ja se on tuottanut tutkimukseen perustuvaa tietoa sukupuolten tasa-arvosta. Lakkauttamisen myötä Suomesta tulee ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole valtakunnallista tasa-arvotiedon keskusta”, todetaan Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n, Naisasialiitto Unionin ja Naisjärjestöjen Keskusliiton yhteisessä tiedotteessa.

Liitot toteavat, että tasa-arvotiedon keskus on koonnut ja välittänyt sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolentutkimukseen liittyvää tietoa kaikkien saataville, vastannut tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyviin tietopyyntöihin muun muassa päätöksentekijöille, virkamiehille ja medialle ja tehnyt yhteistyötä sekä kotimaisten että kansainvälisten tasa-arvotoimijoiden kanssa.

“Yksi tämän yhteistyön konkreettisista ilmenemismuodoista on vuosittaiset tasa-arvopäivät, joiden kymmenvuotisen perinteen lakkauttaminen myös katkaissee. Lakkauttaminen vaikeuttaa pääsyä tutkittuun tasa-arvotietoon ja heikentää sitä kautta tietopohjaisen päätöksenteon edellytyksiä.”

“Hallitusohjelmassa luvataan edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä sekä tietoon perustuvaa päätöksentekoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa linjataan, että tasa-arvotyölle on turvattava riittävät koordinaatio- ja asiantuntijaresurssit. Nyt tehty päätös keskuksen lakkauttamisesta on räikeästi ristiriidassa näiden kirjausten kanssa”, tiedotteessa sanotaan.

Järjestöt vaativat, että päätöstä keskuksen lakkauttamisesta arvioidaan uudelleen.

Asiaa on kommentoinut viestipalvelu X:ssä myös Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara.

– Tämä tasa-arvotiedon keskuksen lakkauttaminen kertoo karua kieltä hallituksen sitoutumisesta tasa-arvon edistämiseen, Maarianvaara kirjoittaa.

Maarianvaara on toiminut aiemmin tasa-arvovaltuutettuna.

AVAINSANAT

“Eriskummallista, jopa ylimielistä” – SDP:n Berg odottaa Orpolta pahoittelua harhaanjohtamisesta

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg muistuttaa, että ministeriltä edellytetään erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta tämän vastatessa eduskunnalle.

Berg viittaa eiliseen kyselytuntiin, jossa pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi hänen mukaansa ministeriaitiosta eduskunnalle väärää tietoa hoitotakuusta väittäessään, että hoitojonot ovat pidentyneet.

– Moni muistaa varmasti vielä, miten kokoomuksen entinen puheenjohtaja, nykyinen tasavallan presidentti Alexander Stubb antoi pääministerinä ollessaan vääriä prosenttilukuja eduskunnalle ja esitti myöhemmin tästä pahoittelunsa, Berg muistuttaa tiedotteessa.

Hänen mielestään tuntuu eriskummalliselta, jopa ylimieliseltä, ettei istuva pääministeri näe omassa toiminnassaan ongelmaa.

– Aivan kuin häntä koskisivat eri säännöt kuin edeltäjiään. Se tuntuu tahdittomalta etenkin, kun juuri tapahtumaa edeltäneenä päivänä uutisoitiin Orpon antaneen ristiriitaisia lausuntoja medialle niin sanotussa Pelttarin tapauksessa.

BERG MUISTUTTAA, että pääministerillä on suuri vastuu ja esimerkin näytön paikka. Kansalaisten on voitava luottaa poliitikkoihin.

– Eduskuntainstituutio edellyttää ministereiltä, myös pääministereiltä, tiettyä käytöstä. Olisi erittäin suotavaa, että pääministeri esittäisi eduskunnalle pahoittelunsa harhaanjohtamisesta ja korjaisi antamansa virheellisen tiedon.

Vaihtoehtoisesti pääministeri Orpon olisi hyvä avata tarkemmin, miksi hän kyseenalaistaa asiantuntijaorganisaation, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n, näkemyksen hoitotakuun tuloksista, Berg huomauttaa.

– Osoittaa aikamoista ylenkatsetta pääministeriltä, ettei hän kyennyt myöntämään virhettään ja pahoittelemaan sitä heti istunnossa, vaikka hänelle tarjoutui tähän useita mahdollisuuksia.

AVAINSANAT

Oppositiosta syytetään Orpon antaneen väärää tietoa eduskunnassa – Näin pääministeri vastaa

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman ja pääministeri Petteri Orpo (oikealla) eduskunnan suullisella kyselytunnilla eilen.

Eduskunnan kyselytunnilla käytiin eilen kiivas keskustelu (pöytäkirja) hoitotakuusta. Siinä pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että “hoitojonot ovat pidentyneet”.

Oppositio puuttui tiukasti Orpon sanoihin.

– Pääministeri Orpo, te taisitte tässä edellä tulla antaneeksi väärän todistuksen eduskunnan edessä. Te sanoitte ihan sanatarkasti, että hoitojonot ovat pidentyneet, ja sillä ikään kuin perustelitte tätä teidän hoitotakuun leikkaustanne, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen tarttui Orpon lausumaan.

Näin Orpo oli sanonut tarkalleen ottaen, edellistä hallitusta syytellen:

– Te teitte lain hoitotakuusta, mutta se ei toiminut, koska te teitte siihen ympärille sote-ratkaisun, joka on räjäyttänyt kustannukset. Hoitojonot ovat pidentyneet, ja tämän järjestelmän rakentaminen on kesken. Me peruutettiin, koska on pakko löytää jostain säästöjä. Me peruutimme hoitotakuussa.

Tuppurainen viittasi Orpolle THL:n arvioon, jonka mukaan ”lokakuussa 2023 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsi selvästi aiempaa paremmin jo viikon kuluessa. Edeltävän kahden vuoden aikainen hoitoonpääsyn odotusaikojen pidentyminen on siis pysähtynyt ja odotusajat ovat lyhentyneet lokakuussa 2023”.

– Tämä kertoo siitä, että hoitotakuu nimenomaan toimi, Tuppurainen painotti.

Orpo jatkoi, että “isossa kuvassa tosiasia on se, että meillä on erittäin pitkät jonot hoitoon. Viestejä tulee jatkuvasti eri puolilta Suomea, miten hoitojonot ovat pitkiä”.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo löi kyselytunnilla lisää löylyä.

– Kyllä oli aika huippu tämä, että pääministeri Orpo tässä antoi täysin väärän todistuksen, eikä äsken vastannut edustaja Tuppuraisen kysymykseen. Kyllä ministerien pitää puhua eduskunnalle ja kansalaisille totta. Hoitojonot ovat nyt lyhentyneet sote-uudistuksen ja hoitotakuun jälkeen, Saramo sanoi.

Orpo vetikin keskustelussa eri tavoin vähän sanojaan takaisin.

– Kyllä se tarkoitukseni oli kuvata sitä tilannetta, mikä on tosiasia meidän tämän hetken sosiaali- ja terveyspalveluissa. Meillä on valtavan pitkät jonot, hän sanoi.

– Voi olla, että jollain aikavälillä voi olla niin, että jonoissa on joillakin alueilla tapahtunut parannusta, mutta kun me katsomme koko Suomea ja koko sitä tilannetta, mikä meillä on, niin meillä on samaan aikaan pitkät hoitojonot ja meillä on pulaa hoitajista, osaavasta henkilökunnasta, ja valtava puute rahasta, hän jatkoi.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sai puheenvuoron ja totesi Orpon sanoneen sanatarkasti, että hoitojonot ovat pidentyneet.

– Mutta niin kuin ryhmäpuheenjohtaja Tuppurainen tässä totesi, THL hyvin selvästi on todennut täällä, että vuonna 23 hoitojonot ovat lyhentyneet. Kun tämä on teidän keskeinen argumenttinne, että tämä ei ole toiminut, niin sanokaa nyt: antaako THL väärää tietoa, vai haluaisitteko korjata äskeistä lausuntoanne, Lindtman sanoi.

– Täytyy olla tarkkana, mitä sanoo, mutta oliko niin, että tämä hoitotakuulainsäädäntö tuli voimaan 1.9.23.? Tuskin se on ihan valtavasti ehtinyt vaikuttamaan, jos hoitojonot ovat sitten vuoden 23 aikana lyhentyneet, Orpo vastasi.

ORPON puheet eivät kuitenkaan vakuuttaneet oppositiota, sillä Tytti Tuppurainen jatkoi välittömästi keskustelua kyselytunnin jälkeen viestipalvelu X:ssä.

– Pääministeri Petteri Orpo ei kyennyt myöntämään että antoi eduskunnalle väärän todistuksen. ”Hoitojonot ovat pidentyneet” ei pidä THL:n datan mukaan paikkaansa. Tällä pääministeri silti perusteli hoitotakuun romuttamista. Saako eduskuntaa johtaa harhaan, Tuppurainen kirjoitti.

Tänä aamuna vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen vaati tiedotteessaan Orpoa vastaamaan, “mihin eduskunnalle esitetty väite hoitotakuun toimimattomuudesta ja hoitojonojen pidentymisestä perustuu”, joka oli otsikoitu “pääministerin on lopetettava eduskunnan harhaanjohtaminen sote-asioissa”.

Mikä sitten on totuus hoitotakuun toteutumisesta?

THL:n tuoreetkin tietokantaraportit näyttävät tukevan sitä, että hoitotakuu on toteutunut hyvin myös vuoden 2023 lokakuun jälkeen. THL:n tietoja on päivitetty pari päivää sitten ja tiedot ulottuvat aina tämän vuoden huhtikuuhun saakka.

THL:n tiedoista voi katsoa toteutuneiden kiireettömien avosairaanhoidon käyntien odotusaikojen jakaumaa prosentteina tapauksissa, joissa hoidon tarpeen arvion tekijä on tulkinnut asiakkaan tarvitsevan hoitoa 14 vuorokauden kuluessa.

Esimerkiksi näkymästä, jossa on vastaanottajan kaikki ammattiryhmät avosairaanhoidossa, voi nähdä hoitoon pääsyn nopeutuneen nopeuttaneen lokakuun lisäksi myös vuoden 2024 puolella. Pelkissä lääkärikäynneissä kehitys ei näyttäisi olevan aivan yhtä selvä, mutta nekin indikoivat hoitojonojen lyhenemistä. Avosairaanhoidilla tarkoitetaan yleiskielisesti terveysasemine vastaanottotoimintaa. Käynneistä entistä suurempi osuus näyttää tapahtuu entistä lyhyemmässä ajassa hoidon tarpeen arvioinnista, toisin sanoen hoitojonot ovat lyhentyneet hoitotakuun tiukentumisen jälkeen.

Kyseisten tietojen laatu on hyvinvointialueiden ja niiden alla olevien palveluntuottajien vastuulla. THL analysoi tiedot pari kertaa vuodessa, mutta yleensä tiedot eivät muutu.

DEMOKRAATTI kysyi vielä tänään eduskunnassa pääministeri Petteri Orpolta hoitojonojen pidentymisestä. Hän jatkaa pitkälti samalla linjalla kuin kyselytunnilla.

– Minusta tämä ei ole nyt se oleellisin kysymys, vaan katsoo sitä isoa kuvaa. Silloin koronan aikana, edellisen hallituksen aikana ne hoitojonothan nousivat ihan valtavan korkeiksi. Sitten tämä laki (hoitotakuun tiukentuminen) tuli voimaan 1.9.2023. Jos hoitojonot 2023 olivat lyhentyneet, niin hyvä asia. Mutta sitten kun katson kokonaiskehitystä, mikä Suomessa on, niin Suomessahan hoitojonot ovat aivan liian pitkät. Niissä voi olla vähän jotain vaihteluita, kun tarkastellaan eri vuosia, mutta ne ovat liian pitkiä ja meillä on pulaa hoitohenkilöstöstä, meillä on pulaa rahasta. Se on minusta oleellista, Orpo sanoo.

Väitettä siitä, että hän olisi antanut väärää tietoa, hän ei kysyttäessä kommentoinut.

Kiireettömän hoidon hoitotakuu kiristyi syyskuun alussa 2023 kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu kiristyi kuudesta neljään kuukauteen.

AVAINSANAT

Häkkänen kiinteistönhankintakiellosta: Venäjällä olisi yhä vähemmän mahdollisuuksia horjuttaa suomalaista yhteiskuntaa

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) perustelee täyskieltoa venäläisten kiinteistöhankinnoille kiristyneellä turvallisuustilanteella.

Virkamiesmietinnön taustalla on Häkkäsen mukaan huomio siitä, että hyökkäyssotaa käyvä Venäjä on valmis käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja horjuttaakseen naapurimaitaan.

-  Erityisesti kriittiseen infraan liittyvät kiinteistöomistukset, mutta laaja-alaisesti muutkin kiinteistöomistukset on sellainen, jota voidaan käyttää myös Suomen horjuttamiseen. Nyt on jo nähty viitteitä siitä, että sellaisia hankintoja on pyritty tekemään, joilla ei ole minkäänlaisia järjellisiä perusteita ja joissa taustat ovat liittyneet esimerkiksi Venäjän turvallisuuspalveluun ja muihin, Häkkänen sanoi.

Häkkäsen asettama työryhmä esittää täyskieltoa venäläisten yritysten ja kansalaisten kiinteistöhankinnoille, ellei henkilö asu pysyvästi Suomessa ja esimerkiksi ole töissä täällä. Työryhmä on kirjoittanut mietinnön hallituksen esityksen muotoon, jotta se voi edetä nopeammin.

TARKALLEEN ottaen täyskiellon kriteerinä on Häkkäsen mukaan hyökkäyssotaa käyvä maa, joka voi samalla olla Suomen kansalliselle turvallisuudelle vaarallinen.

-  Loppukevään, alkukesän aikana käydään poliittinen pohdinta siitä, toteutetaanko kiristykset tässä muodossa.

Puolustusministeri uskoo ehdotuksen saavan myös kritiikkiä. Hänen nähdäkseen sen suurin hyöty kuitenkin on se, että Venäjällä olisi yhä vähemmän mahdollisuuksia horjuttaa suomalaista yhteiskuntaa.

-  Uskon, että kansallisen turvallisuuden vahvistaminen on niin painava intressi, että pienemmät epäkohdat jää siinä kakkosiksi, sanoi Häkkänen.

AVAINSANAT