Venäjä kommentoi Naton sotaharjoituksia Suomessa: ”Tällainen toiminta lisää mahdollisen sotilaallisen yhteenoton riskiä”

Taustalla ruotsalainen Göteborg-luokan korvetti HMS Gävle syksyn Freezing Winds 23 -pääsotaharjoituksessa Hangon edustalla 23. marraskuuta 2023.

Sotilasliitto Naton sotaharjoitukset Suomessa lisäävät mahdollisten sotilaallisten välikohtausten riskiä, sanoo Venäjän ulkoministeriön edustaja Marija Zaharova valtiollisen Ria Novosti -uutistoimiston haastattelussa.

-  Liittouma jatkaa sotilastoimia maassa, joka oli ennen puolueeton… tällainen toiminta lisää mahdollisen sotilaallisen yhteenoton riskiä, Zaharova sanoi.

Zaharova sanoi uskovansa, että kuluvalla viikolla alkavat sotaharjoitukset ovat osa hybridisotaa Venäjää vastaan. Zaharovan mukaan Venäjä seuraa tarkasti “kollektiivisen lännen aggressiivisia toimia”.

-  Epäilemättä kaikkiin tarpeellisiin poliittisiin ja sotilasteknisiin toimiin maamme puolustuskyvyn uhkien pysäyttämiseksi tullaan ryhtymään, Zaharova jatkoi.

Naton sotaharjoitukset Suomessa alkavat perjantaina.

Zaharovan kommenteista kertoi Suomessa aiemmin Helsingin Sanomat.

Israelin armeija ohjeistaa Rafahin itäosassa olevia siviilejä poistumaan – evakuoitavia noin 100 000

Siviilejä eristetyllä alueella Rafahissa 30. huhtikuuta.

Israelin asevoimat on ohjeistanut Rafahin itäosassa Gazan kaistalla olevia siviilejä lähtemään pois.

Asevoimat kertoo viestipalvelu X:ssä ohjaavansa siviilejä laajennetulle humanitaariselle alueelle ja tiedottaneensa asiasta lentolehtisillä, tekstiviesteillä, puheluilla ja medioiden välityksellä.

Asevoimien tiedottajan mukaan operaatio on väliaikainen ja mittaluokaltaan rajallinen. Evakuoitavia ihmisiä asevoimat arvioi olevan noin 100  000.

Israelin on jo pitkään odotettu aloittavan laajan sotilasoperaation Rafahissa, jossa majailee Gazan muista osista sotaa paenneita siviilejä. Maailman terveysjärjestön mukaan Rafahissa on tällä hetkellä noin 1,2 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa on jättänyt kotinsa muualla Gazassa taisteluiden vuoksi.

ISRAELIN aikeet ovat huolestuttaneet sekä avustusjärjestöjä että ulkovaltojen johtajia. Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi perjantaina, ettei Israel ole vielä esittänyt uskottavaa suunnitelmaa vaarassa olevien siviilien suojelemiseksi ja että ilman suunnitelmaa Yhdysvallat ei tue mittavaa sotilasoperaatiota Rafahiin.

Hyökättyään Gazaan äärijärjestö Hamasin viime lokakuisen iskun jälkeen Israel ohjeisti Gazan pohjoisosissa asuvia siirtymään niin kutsutuille turvavyöhykkeille Gazan eteläosissa. Myös Rafah kuuluu turvavyöhykkeeseen, mutta siitä huolimatta Israel on toistuvasti iskenyt sinne ilmasta.

Palestiinalaiset ovat jo pitkään sanoneet, ettei mikään paikka Gazassa ole turvallinen.

Israelin asevoimat toisti jälleen maanantaina, että sen joukot jatkavat Hamasin taistelijoiden etsimistä kaikkialta Gazasta niin kauan kunnes Hamasin ottamat panttivangit on saatu takaisin kotiin. Asevoimien tiedottajan mukaan evakuointi itäisestä Rafahista liittyy Israelin tavoitteeseen hajottaa Hamas, jonka raketti-iskussa lähellä Israelin ja Gazan välistä Kerem Shalomin ylityspaikkaa kuoli sunnuntaina kolme Israelin sotilasta ja haavoittui useita. Israelin asevoimien mukaan raketit laukaistiin Rafahin läheltä.

Hamasin aseellinen siipi ilmoitti tehneensä raketti-iskun. Sen seurauksena Israelin viranomaiset sulkivat rajanylityspaikat, jonka kautta on kulkenut avustuksia Gazaan.

AVAINSANAT

Xi Jinping aloittaa Euroopan-vierailunsa Ranskasta – tapaa Macronin ja von der Leyenin

Xi ja Macron Guangzhoussa 7. huhtikuuta 2023.

Kiinan presidentti Xi Jinping aloittaa tänään harvinaisen vierailun Eurooppaan. Ensimmäisenä kohteena on Ranska, missä Xi on valtiovierailulla maanantaina ja tiistaina.

Vierailun ensimmäinen päivä huipentuu presidentti Emmanuel Macronin isännöimiin juhlaillallisiin Elysee-palatsissa. Samalla juhlistetaan Kiinan ja Ranskan diplomaattisuhteiden 60-vuotista historiaa.

Pariisissa Macronin ja Xin tapaamiseen osallistuu myös EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Kolmenväliset neuvottelut alkava hieman ennen puoltapäivää Suomen aikaa.

EU:N ja Kiinan suhteet ovat heikentyneet entisestään Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Kiina on vakuuttanut olevansa konfliktissa puolueeton, mutta käytännössä maan taloudelliset ja poliittiset suhteet Venäjään ovat tiivistyneet.

Le Figaro -lehden julkaisemassa kirjoituksessa Xi vakuutti Kiinan ymmärtävän Euroopan näkemystä Ukrainan suhteen ja toivoi rauhan pian palaavan Eurooppaan. Hän myös lupasi Kiinan avaavan markkinoitaan eurooppalaisille tuotteille.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Elina Sinkkosen mukaan mitään merkittävää myönteistä liikahdusta Euroopan ja Kiinan suhteissa ei ole odotettavissa niin kauan kuin Kiina käytännössä tukee Venäjää. AFP:n haastattelema diplomaattilähde pitää tällaista muutosta Xin vierailun aikana erittäin epätodennäköisenä.

VENÄJÄ-SUHTEEN lisäksi Kiinan ja EU:n välejä ovat rasittaneet Euroopan maiden pyrkimys irti liiallisesta Kiina-riippuvuudesta, kiinalaisten sähköautojen virta EU:n markkinoille sekä viimeisimpänä Kiinaan liitetyt vakoiluepäilyt muun muassa EU-parlamentissa.

Von der Leyen sanoi vierailun alla aikovansa viestittää Xille tarvetta reiluun ja tasapuoliseen suhteeseen kaupankäynnissä.

-  Kiina tuottaa tällä hetkellä massiivisten tukien turvin enemmän kuin se myy, johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Tämä on johtanut tuotteiden, kuten sähköautojen ja teräksen, ylitarjontaan ja epäreiluun kauppaan, von der Leyen sanoi AFP:n mukaan .

-  Eurooppa ei voi hyväksyä tällaisia markkinoita häiritseviä käytäntöjä, hän jatkoi.

Ranskasta Kiinan johtajan matka jatkuu myöhemmin viikolla edelleen Serbiaan ja Unkariin. Ranskasta poiketen nämä maat ovat suhtautuneet myönteisesti niin Kiinaan kuin Venäjäänkin.

Edellisen kerran Xi vieraili Euroopassa vuonna 2019 ennen koronapandemiaa.

Labourin Sadiq Khan kolmannelle kaudelle Lontoon pormestariksi

Lontoon pormestari Sadiq Khan varmisti sunnuntaina jatkokauden Lontoon pormestarina, brittimedia kertoi. Hänestä tuli samalla ensimmäinen Lontoon pormestari, joka valittiin kolmannelle kaudelle. Lontoossa on ollut pormestari vuodesta 2000.

Työväenpuoluetta edustava Khan, 53, voitti päävastustajansa, konservatiivien Susan Hallin runsaalla kymmenellä prosenttiyksiköllä. Khanin tulos oli muutaman prosenttiyksikön parempi kuin edellisissä pormestarinvaaleissa.

Muuallakin Englannissa konservatiivien vaalitulos on ollut kehno. Puolue on menettänyt yhteensä lähes 500 edustajaa ja 12 valtuuston johtajuuden sekä yhden parlamenttipaikan täytevaaleissa.

AVAINSANAT

Eeva Lennonin analyysi: Työväenpuolue juhli Britannian kunnallisvaaleissa – ja tätä kaikkea tuloksesta voi päätellä

Työväenpuolueen johtaja Keir Starmer juhli puoluetoverinsa, East Midlandin pormestariehdokkaan Claire Wardin vaalivoittoa.

Britannian kunnallisvaalit olivat työväenpuolueen juhlaa – mutta eivät niin murskavoitto oppositiojohtaja Keir Starmerille kuin mitä konservatiivit olivat pelänneet. Liberaalidemokraatit nousivat yllättäen samoille apajille.

Torstaina pidetyissä osavaaleissa jaettavana oli 2600 valtuustopaikkaa 107:n kunnan alueella. Nyt kun ääntenlaskenta oli lauantaina lähes kokonaan valmistunut, maata hallitsevan konservatiivipuolueen tappion suuruus alkaa paljastua.

Konservatiivit menettivät miltei puolet niistä paikoista, joita ne
puolustivat, saaden enää viitisen sataa valtuutettua työväenpuolueen runsasta tuhatta vastaan. Prosentuaalisesti konservatiivit saivat äänistä noin 25 ja työväenpuolue 34 prosenttia.

Vaalialueilla konservatiiveilla on enemmistö enää kuudessa kunnanvaltuustossa, työväenpuolueen saatua valta-aseman 49 valtuustossa.

Paikallistasolla vahva liberaalidemokraattinen puolue sai 12 valtuustoa itselleen, enemmän valtuutettuja kuin konservatiivit, ja heidän nousunsa tasoitti huomattavasti työväenpuolueen menestystä.

Myös vihreät ja erilaiset paikallisryhmät pärjäsivät hyvin.

VAIKKA konservatiivit pärjäsivät näissä kunnallisvaaleissa huonommin
kuin koskaan, tappio ei ollut kaikkialla niin kamala, kuin mihin puolue oli pessimistisimmissä arvioissaan varautunut.

Puolue sai pidetyksi kiinni muun muassa itselleen tärkeästä Tees Valleyn pormestarin paikasta, jonka se pelkäsi menettävänsä.

Pienet torjuntavoitot tarkoittavat, että kapinaa pääministeri Rishi Sunakia vastaan ei konservatiivipuolueessa tule ennen seuraavia vaaleja. Parlamenttivaalit on järjestettävä viimeistään ensi tammikuussa, mutta todennäköisemmin ne ajoitetaan syksyyn.

Konservatiivit ennakoivat, että tuolloin maan talous on jo paremmassa kunnossa, mikä voisi vielä vaikuttaa heidän hyväkseen.

Tappio ei ollut kaikkialla niin kamala, kuin mihin konservatiivipuolue oli pessimistisimmissä arvioissaan varautunut.

Kunnallisvaalien tulos ei ole täysin vertailtavissa parlamenttivaaleihin, koska ehdokkaina on paljon isoista puolueista riippumattomia paikallisia valitsijayhdistyksiä. Äänestysaktiivisuuskin on paikallisesti laimeampaa.

Työväenpuolueen odotetaan silti olevan matkalla parlamenttivaalien voittoon ja pääministerivastuuseen.

KUNNALLISVAALIT paljastivat, että työväenpuolue on oppinut haalimaan ääniä niissä ratkaisevissa vaalipiireissä, joiden voittaminen on valtiollisissa vaaleissa tärkeää.

Työväenpuolue näyttää saaneen takaisin sen Keski-Englannin teollisuusvyöhykkeiden äänestäjäkunnan, joka meni vuoden 2019 vaaleissa konservatiivien taakse näiden lupaaman EU-eron takia. Brexit on ollut taloudellisesti, poliittisesti ja ulkopoliittisesti briteille tuhoisa, ja äänestäjien enemmistö uskoo jo, että päätös oli virhe.

Sen sijaan pieniä yllätystappioita työväenpuolueelle tuli maahanmuuttajavoittoisissa, muslimienemmistöisissä kunnissa. Työväenpuolue ei ole lähtenyt tukemaan Gazaa ja palestiinalaisia niin aggressiivisesti kuin nämä äänestäjät olisivat halunneet.

KONSERVATIIVIT näyttävät arvaavan, että heidän 14 vuoden valtakautensa maan johdossa voi olla päättymässä.

Puolue ei ole enää se perinteinen keskustaoikeistolainen ryhmä kuin vielä vuosituhannen alussa, vaan se on kokenut 2010-luvun lopulla samanlaisen populistisen muodonmuutoksen kuin Yhdysvaltojen republikaanitkin. Eivätkä sen viime vuosien näytöt valtion johdossa ole kovin mairittelevia.

Puolueen entinen puheenjohtaja ja pääministeri Boris Johnson oli EU-eron pääarkkitehti. Hänen yhtä populistinen seuraajansa Lizz Truss aiheutti syksyllä 2022 markkinoilla hurjan paniikin lupaamalla veronalennuksia, jotka rahoitettaisiin valtion lainalla.

Sekasorto ja rahamarkkinakriisi kaatoivat Trussin vain 49:n pääministeripäivän jälkeen.

Tilalle tullut intialaistaustainen, järkeväksi tiedetty Rishi Sunak rauhoitti markkinat ja sai vähitellen konservatiivien kannatussyöksyn tasaantumaan.

Mutta puoluettaan hän ei ole saanut luopumaan populismista. Puolue on painostanut Sunakin antamaan toisella tavalla rahoitettuja uusia veronalennuksia eli vähentämään sosiaaliturvamaksuja jo kahdessa budjetissa.

VEROJEN alennukset eivät silti ole vakuuttaneet äänestäjiä toivotulla tavalla. Britannian julkiset palvelut ovat konservatiivien jo vuosia ajamien sopeutusten jäljiltä rempallaan ja terveydenhuolto yhä koronapandemian jälkeisessä vakavassa kriisissä.

Katurikollisuuskin piinaa Lontoota ja suurkaupunkeja aiempaa enemmän.

Lizz Trussin ja Boris Johnsonin sähläyksistä muistuttaminen on työväenpuolueelle vielä pitkään hyvä vaalivaltti.

Britannian suosittu vaalikommentoija, Strathclyden yliopiston politiikan professori John Curtice arveli jo yleisradioyhtiö BBC:lle, ettei konservatiiveilla ehkä ole enää aikaa muuttaa “kertomustaan” niin, että puolue pääsisi uudelleen äänestäjien suosioon ennen parlamenttivaaleja.

Työväenpuolueen tarvitsee vain mainita Lizz Truss, kun äänestäjä alkaa vapista kauhusta. Moni muistaa ne syksyn 2022 markkinapaniikin hetket, jolloin palkansaaja joutui pelkäämään eläkerahastonsa puolesta, ja epäonniset asuntovelalliset saivat hetkeksi satojen puntien lisälaskun, kun lainakorkoja piti nostaa markkinoiden rauhoittamiseksi.

Oikeasti Trussin aiheuttamat talousvahingot on jo korjattu. Silti Lizz Trussin ja Boris Johnsonin sähläyksistä muistuttaminen on työväenpuolueelle vielä pitkään hyvä vaalivaltti.

Konservatiivien päätavoite on nyt yrittää supistaa työväenpuolueen voittoa niin paljon kuin mahdollista. Muuhun konservatiivit tuskin enää ennen syksyä kykenevät, Curtice arvioi.

Tappava massataktiikka: Venäjä menettää Ukrainassa lähes 900 sotilasta päivässä

Venäjä menetti viime kuussa keskimäärin 899 sotilasta joka päivä kaatuneina tai haavoittuneina Ukrainan sodassa, kertoi Britannian puolustusministeriö päivittäisessä tiedusteluraportissaan viestipalvelu X:ssä lauantaina.

Menetyksien määrä on näin ministeriön mukaan pysynyt alkuvuoden tasolla.

Puolustusministeriö kuitenkin arveli, että tappiot tulevat kasvamaan tulevien kahden kuukauden aikana, koska taistelujen Ukrainan itärintamalla odotetaan kiihtyvän.

Puolustusministeriön mukaan Venäjä on menettänyt runsas kaksi vuotta sitten alkaneen sodan aikana yli 465  000 sotilasta.

Venäjä tulee kuitenkin jatkossakin suosimaan sodankäynnissään massaan perustuvaa tapaa laadun sijasta, millä puolustusministeriö arvelee olevan pitkällisiä vaikutuksia Venäjän asevoimiin.

AVAINSANAT