VALIKKO

SDP:n Tuppurainen Purran ilmoituksesta: “Kesti aika pitkään”

Tytti Tuppurainen (sd.).

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ihmettelee perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran hidasta reagointia.

Purra kommentoi Ilta-Sanomille tänään iltapäivällä, ettei hän tunne luottamusta Helsingin Kampissa käsiaseella ampuneeseen kansanedustaja Timo Vornaseen (ps.), vaikka Vornasen ammuskelu tapahtui jo perjantaina aamuyöllä klo 4. Tiedotustilaisuutta Purra tai puhemies Jussi Halla-aho (ps.) eivät ole tapahtuneen tiimoilta järjestäneet.

– Purralla meni pitkä viikonloppu ennen kuin hän kykeni esittämään arvion luottamuksesta edustaja Vornaseen, jota epäillään vakavasta rikoksesta. On täysin poikkeuksellista, että kansanedustaja liikkuu julkisella paikalla aseen kanssa. Tämä tapaus on niin pysäyttävä, että olisin odottanut avoimempaa ulostuloa jo heti perjantain kuluessa ennen kaikkea perussuomalaisten puheenjohtajalta ja myöskin eduskunnan puhemies Halla-aholta, joka korkeimpana tahona vastaa koko eduskunnan uskottavuudesta ja kansanedustajien toimintakyvystä, Tuppurainen toteaa Demokraatille.

TUPPURAINEN ei rajaisi puhemiehen vastuulla olevaa kansanedustajien nuhteettomusvalvontaa vain eduskunnan salityöskentelyyn.

– Olisin odottanut, että puhemies olisi ollut asiassa esillä jo aiemmin. Hänellä on korkea vastuu eduskunnan auktoriteetista ja kansalaisten luottamuksesta eduskuntainstituutioon. Voi sanoa, että tämä on koko eduskunnan historian valossa hyvin poikkeuksellinen tapaus. Myös puhemiehellä on tässä roolinsa, ei voi vain vetäytyä virkamiesjohdon suojiin.

Puhemies Halla-aho on myöntänyt Helsingin Sanomille tienneensä Vornasen edesottamuksista jo puhemiesneuvoston kokouksessa perjantaina. Halla-aho ei kuitenkaan maininnut asiasta kokouksessa.

Aikooko SDP ottaa esille sen, ettei esimerkiksi puhemiesneuvostossa kerrottu asiasta mitään perjantaina?

– Varmasti tullaan keskustelemaan. Huomenna kokoontuu SDP:n eduskuntaryhmän työvaliokunta ja siitä käydään keskustelua, mutta mitään linjauksia ei ole vielä tehty.

Tuppurainen tähdentää, että kyseessä on vasta rikosepäily, jonka seuraavia askeleita ovat esitutkinta ja mahdollinen syyteharkinta, tuomioistuinkäsittely ja vasta sen jälkeen mahdollinen tuomio.

– Kaikki nämä vaiheet täytyy käydä lävitse oikeusvaltion kriteerien mukaisesti. Toisaalta, kun on kysymyksessä kansanedustaja ja näin poikkeuksellinen välikohtaus, aseen kanssa liikkuminen ja sen laukaiseminen julkisella paikalla, niin epäluulon ja epäselvyyksien poistaminen edellyttää korkeinta mahdollista avoimuutta myös tilanteessa, jossa kaikki kysymyksiin ei ole vielä vastauksia. Korkean poliittisen johdon ja tässä tapauksessa perussuomalaisten johdon pitää astua esiin. Kesti aika pitkään.

– Vaikuttaa, että tämä asia on hyvin vaikea ja varmasti kiusallinen puolueelle, joka on esiintynyt Suomen sisäisen turvallisuuden takaajana.

– Juuri tällaisissa tapauksissa johtajuus mitataan ja kyky käsitellä hankalia asioita on se yksi stressitesti, joka jokainen johtaja joutuu käymään lävitse jossakin vaiheessa, Tuppurainen sanoo.

“Perussuomalaiset on ilmoittanut, että he tulevat piilosta torstaina”

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kertoo ryhmänsä pettyneen tiedonkulkuun Vornasen tapauksessa.

– Meidän puhemiesneuvoston edustaja Aino-Kaisa Pekonen on pyytänyt välittömästi informointia, kun tästä on meille median kautta tullut tietoa. Tuntuu, että perussuomalaisilla on tässä piiloutumistaktiikka käytössä. Perussuomalaiset on ainoa, jolla on tieto tapahtumista vaikka he sanovat, että täytyy odotella virallisia poliisin ja oikeuslaitoksen ratkaisuja.

– Paitsi, että perussuomalaisilla on yhteys Vornaseen, niin heillä on ollut paikalla ainakin (kansanedustaja) Sanna Antikainen, joten muut tässä odottavat perussuomalaisten ratkaisuja.

– Perussuomalaiset on ilmoittanut, että he tulevat piilosta torstaina. Sitten kuulemme lisää, jos olen oikein ymmärtänyt, Saramo sanoo.

MYÖS vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Atte Harjanne vastuuttaa perussuomalaisia ja puhemies Halla-ahoa tiedonkulun ongelmista. Harjanne kaipaa perussuomalaisilta Vornasen suhteen päätöksiä jo ennen torstaita.

– Kun kansanedustajat kuulivat näin vakavasta asiasta vasta reippaalla viiveellä median kautta, vaikka tietoa on sekä puhemiehellä että kyseisellä ryhmällä ja puolueella jo paljon aiemmin, niin ei homma ole ihan nappiin mennyt. Odottaisin perusuomalaisilta sekä avoimempaa viestintää että jotakin johtopäätöstä Vornasen suhteen ryhmänä jo ennen torstaita.

AVAINSANAT

Teollisuusliiton huipulta arvostelua STTK:lle ja Akavalle – nyt puhuu Antti Palola: “Yleislakko ei olisi tullut kyseeseen”

Lakkolait astuvat voimaan tällä viikolla ja palkansaajaliike käy sisäistä polemiikkia. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentoi Demokraatille ay-liikkeen tilannetta ja tulevaisuutta.

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset ovat tulossa voimaan tulevana lauantaina. Valtioneuvosto esittää, että presidentti Alexander Stubb vahvistaa lait perjantaina presidentin esittelyssä. Alun perin muutosten piti astua voimaan vasta heinäkuussa.

Antti Palola kutsui päivää surulliseksi STTK:n edustajiston kokouksessa torstaina.

Lakkolait ja muut hallituksen ajamat työelämämuutokset ovat herättäneet keskustelua ja vastustusta jo viime syksystä alkaen. Etenkin SAK:laiset liitot protestoivat niitä vastaan myös poliittisilla lakoilla. Muista keskusjärjestöistä osallistuminen oli kuitenkin vähäisempää.

SAK:laisen Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoitti tuntemuksiaan tällä viikolla myös julkisuudessa tokaisemalla, että liian harva ammattiliitto osallistui lakkorintamaan hallituksen työelämätoimia vastaan.

Lehtonen huomautti ensin Kansan Uutisille, että keväällä vain 7 000 työntekijää oli lakossa puolentoista miljoonan työntekijän oikeuksien puolesta.

– Akavalaiset ja STTK:n liitot loistivat poissaolollaan, Lehtonen jatkoi vielä Helsingin Sanomille.

Jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

ANTTI PALOLA kommentoi Demokraatille STTK:n edustajistokokouksen yhteydessä työrauhalainsäädäntöä koskevaa prosessia sanomalla, ettei se täyttänyt hyvän lainsäädännön valmistelutyötä.

Orpon hallitus on kuitenkin saamassa läpi liki kaiken, mistä se on haaveillut.

Otatko kritiikin vastaan, etteivät STTK ja Akava olleet tarpeeksi mukana rintamassa?

– Sanon näin, että suoraan en ota kritiikkiä vastaan. Meillä esimerkiksi STTK:ssa on erilainen toimintakulttuuri, johon ei ole perinteisesti kuulunut, että tekisimme STTK-tasoisia työtaistelupäätöksiä. Niitä ei ole käsittääkseni tehty nykyaikaisen STTK:n aikana kertaakaan vaan on todettu, että se on jokaikisen jäsenjärjestön oma asia arvioida tilanne.

– Meillä oli joitakin työtaistelutoimiin osallistuneita, Ammattiliitto Pro oli teollisuuden yhteisillä työpaikoilla ja sotejärjestöillä oli pienimuotoisia työtaisteluita.

Palola sanoo myös suoraan sen, ettei hänen mielestään paljon esillä ollut yleislakkokaan olisi tullut kyseeseen.

– Se olisi herättänyt liian paljon… En vain usko siihen tässä tilanteessa.

Miksi et?

– Ihan jos katson STTK:ta, me olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö ja jos olisi ollut poliittinen yleislakko, se olisi tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan.

– Meidän jäsenkunnassa on karkeasti arvioiden suunnilleen yhtä suuri kannatus neljällä suurimmalla puolueella eli SDP:llä, kokoomuksella, keskustalla edelleenkin ja perussuomalaisilla. Näin ollen luulen, että se olisi ollut täysin mahdoton ajatus.

Lakipaketti on kuitenkin totta ja myös STTK:n edustajistosta nousi torstaina esiin kommentteja, joiden mukaan palkansaajaliike ei ollut talven ja kevään aikana tarpeeksi solidaarinen tai kyennyt yhteistyöhön. Kaivattiin lisäksi tiiviimpää yhteistyötä nimenomaan keskusjärjestöjen välillä.

Kritiikkiä tuli siis myös omilta, ei vain SAK:laisen Teollisuusliiton johtoportaasta.

– Luulen, että tällä hetkellä keskusjärjestöjen suhteet ovat ainakin puheenjohtajatasolla parhaimmat kuin moneen aikaan. Meidän keskinäinen vuoropuhelu ja yhteistyö on erittäin hyvää, Palola kuittaa.

– Mitä tulee keskinäiseen solidaarisuuteen, kaikki liitot arvioivat omasta näkökulmastaan. Ehkä vaikkapa hoitajaliitot katsovat, että he eivät ole saaneet matkan varrella solidaarisuutta riittävästi vaikkapa teollisuuden liitoilta omille pyrkimyksilleen ja tässä tilanteessa se käännettiin toisinpäin.

Se on selvästi nähtävissä, liitot ajavat ensisijaisesti omia intressejään ja etujaan.

PALOLA muotoilee työmarkkinatilanteen niin, että “työmarkkinalaiva seilaa rajoitetun näkyvyyden vallitessa”. Elämme murrosaikaa ja ay-liikkeen neuvottomuutta.

– Ensin EK irtaantui kokonaisratkaisuista, mentiin toimialakohtaisiin ratkaisuihin, toimialakohtaisista ratkaisuista mentiin paikalliseen sopimiseen esimerkiksi niin, että Metsäteollisuus irtaantui kokonaan tes-sitovista sopimuksista. Siellä on ollut menossa oma työmarkkinaepävarmuus.

– Porvarihallitus toi poliittisen epävarmuuden lainsäädäntöhankkeiden kanssa ja tässä ollaan ehkä oltu jonkin verran neuvottomia, että kuinkas tässä näin kävi. Silloin analyyttisen arvioinnin sijasta lähdetään helposti käymään tällaista solidaarisuuskeskustelua.

Onko sitten niin, että Orpon hallitus on onnistunut jonkinlaisessa hajota ja hallitse -taktiikassa ja onko maailma muuttunut niin, että liitot ajavat vain omia intressejään ja suuri kuva puuttuu?

– Totta kai. Kun keskusjärjestöt eivät enää istu siinä pöydässä, missä määritellään suomalaisen työn hinta ja sovitaan, ja se on nyt liittojen tehtävä, niin kaikilla liitoilla on totta kai sen oman toimialansa erityisasiat ja silloin ehkä unohtuu se keskinäinen solidaarisuus. Se on selvästi nähtävissä, liitot ajavat ensisijaisesti omia intressejään ja etujaan.

– Mutta tällä hallituskaudella, luulen, että vaikka olisimme tehneet mitä tahansa, arvioni on se, että porvarihallitus olisi vienyt hankkeensa läpi siinä muodossa kuin ne nyt menevät.

Avautuuko tästä aika lohduton näkymä ay-liikkeen lähitulevaisuuteen?

– Sanotaan, että sellainen riski on olemassa, ellemme opi tästä jotain.

– Minun mielestäni itse kunkin liiton, järjestön ja keskusjärjestön olisi syytä arvioida omassa piirissään, että miten tämä meni ihan oikeasti ja kannattaisiko tehdä jotain toisin jatkossa.

PALOLAN kausi STTK:n johdossa jatkuu joulukuulle 2025. Toisin kuin talvella julkisuudessa spekuloitiin, hän ei ole jäämässä eläkkeelle kesken viimeisen kautensa. Asiasta käytiin keskustelua STTK:n sisällä lopputalven aikana.

– Päädyimme siihen, että tässä ajankohtaisessa tilanteessa on ehkä hyvä, että jatkan vielä puheenjohtajana, kauden loppuun, jos vain voimat riittävät, Palola sanoo torstaina.

AVAINSANAT

Eurovaaliehdokas: EU:n pitää kieltää lyhyet lennot

Kuva: Istock

Eurovaaliehdokas ja SDP:n puoluehallituksen jäsen Dimitri Qvintus vaatii Euroopan unionia kieltämään lyhyet lennot.

– EU ei ole ollut käytännössä tarpeeksi kunnianhimoinen ilmastopolitiikan ja päästöjen vähentämisen osalta. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi esitän, että jos junalla pääsee neljässä tunnissa paikasta A paikkaan B, samaa matkaa ei voi tehdä lentäen. Lyhyet lennot EU:n sisällä on siis kiellettävä, Qvintus sanoo tiedotteessaan.

– Jos mietimme Suomea tai laajemmin Eurooppaa, neljän tunnin aikaraja junamatkalle on perusteltu esitys. Pitää muistaa, että tunnin lento ei ole mikään yhden tunnin juttu, vaan sen päälle kentälle meneminen ja turvatarkastukset vievät vähintään puolitoista tuntia aikaa. Kyse on siitä, että suurten kaupunkien välillä lentely ei ole perusteltua ilmaston kannalta eikä myöskään arkijärjellä ajateltuna.

Qvintuksen mukaan hänen esityksensä ei ole vallankumouksellinen. Hän huomauttaa, että EU-jäsenmaista Ranska on jo kieltänyt lyhyet kotimaan lennot.

– Käytännössä tämä esitys vaikuttaisi huomattavasti enemmän Keski-Euroopassa kuin täällä koti-Suomessa. Ranskan kielto jätettiin pariin tuntiin, mikä ei tuo kaivattuja ilmastovaikutuksia. Esityksen perusteltavuus nojaa kehittyneisiin junayhteyksiin sekä siihen, että EU:ssa sitoudutaan kehittämään raideyhteyksiä entisestään. Neljän tunnin raja tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi Pariisista ei voisi enää lentää Välimeren rannalle Marseilleen. Tuo väli taittuu junalla reilussa kolmessa tunnissa eli kyse ei ole yksilön arjen vaikeuttamisesta, vaan vastuullisesta ilmastopolitiikasta, Qvintus sanoo.

– Poliitikot ovat pelänneet ihmisten reaktioita ja jättäneet siksi päätökset tekemättä aivan liian pitkään. Jos asiaa kysyy eurooppalaisilta ihmisiltä, vastaus näyttää hyvinkin selvältä: Euroopan investointipankin tekemän tutkimuksen mukaan 62 prosenttia eurooppalaisista kannattaa lyhyen matkan lentojen kieltämistä. Ihmiset ovat valmiita, ja niin poliitikkojenkin pitäisi olla, Qvintus toteaa tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Elina Valtonen: “Erittäin järkyttävä uutinen”

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi tänään eduskunnassa medialle Slovakian pääministeri Robert Ficon ampumistapausta.

– Erittäin järkyttävä uutinen. Olin eilen Berliinissä, kun tämä uutinen tavoitti. Siellä heti sitten tietenkin kollegoiden kesken asiasta keskusteltiin, Valtonen kertoo.

Berliinissä Valtosen ohjelmassa oli puhe kansainvälisestä turvallisuuspolitiikasta Adenauer-konferenssissa ja osallistuminen panelistina Saksan parlamentaarisen Nato-valtuuskunnan järjestämään Nato 75 vuotta -tilaisuuteen.

Valtonen painottaa, että poliittinen väkivalta ei missään nimessä kuulu demokratiaan.

– Me olemme onneksi eläneet varsin hyvää ja turvallista aikaa. Täytyy toivoa, ettei myöskään tilanne siltä osin muutu, ei meillä Suomessa mutta ei muuallakaan Euroopassa ja länsimaissa, joissa nimenomaan poliittinen valta vaihtuu vaaleilla eikä väkivallan kautta.

Valtonen toivoo, ettei Ficon tapaus vaikuta EU-vaalikampanjointiin.

– Kyllä avoimeen yhteiskuntaan ja nimenomaan demokratiaan kuuluu se, että jokainen poliitikko voi tuoda omaa vaihtoehtoaan julki ja voi turvallisesti esittää omia mielipiteitään. Se kuuluu myös laajaan sananvapauteen – ja sen jälkeen äänestäjät voivat tehdä valintansa. Jos tätä lähdetään rajoittamaan millään tavalla, niin se väistämättä rajoittaa meidän demokraattisia perusoikeuksia, Valtonen huomauttaa.

Ficon ampumahaavoja hoidetaan sairaalassa Slovakian Banska Bystrican kaupungissa. Hänen tilansa on kuvattu olevan vakaa mutta vakava.

AVAINSANAT

Vakaata ja turvallista Eurooppaa ei rakenneta yhteistyössä laitaoikeiston kanssa, sanoo SDP:n eurovaaliehdokas Viivi Järvelä

  • Lappi
  • 16.05.2024
  • 15:00
  • (Päivitetty: 16.05. 15:42)

Euroopan unionissa pitää sitoutua kaikkiin arvoihin, joita EU ajaa – demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon, sanoo SDP:n eurovaaliehdokas, Kemin kaupunginvaltuutettu, biofyysikko ja väitöskirjatutkija Viivi Järvelä.

Järvelä kritisoi pääministeri Petteri Orpon (kok.) lausuntoa, jossa hän väitti vastustavansa laitaoikeiston nousua EU:ssa, mutta toisaalta ilmoitti hyväksyvänsä yhteistyön laitaoikeistolaisten ryhmittymien kanssa, mikäli ne sitoutuisivat EU:n arvoihin jollain tasolla.

Järvelän mielestä Orpon kommentti on räikeässä ristiriidassa kokoomuksen turvallisuutta ja vakautta koskevien EU-tavoitteiden kanssa.

– On selvästi osoitettavissa, että Euroopan parlamentin laitaoikeistossa haparoidaan muun muassa oikeusvaltioperiaatteessa. Erityisesti äärioikeistolaisessa ID:ssä (Identiteetti ja demokratia -europarlamenttiryhmä) on myös voimakasta Venäjä-mielisyyttä, mikä on suuri uhka Euroopan turvallisuudelle, Järvelä huomauttaa.

Todennäköisesti he eivät saisi millään muulla koalitiolla näin rajuja työelämäheikennyksiä läpi.

ON MAHDOLLISTA, että pääministeri on sokeutunut tilanteelle, jossa Suomessa jo eletään, Järvelä arvelee.

– Tämähän on hyvin ainutkertainen tilanne. Meillä ei ole sotien jälkeen ollut näin oikeistolaista hallitusta. Kokoomuksella on kova halu ajaa omia tavoitteitaan. Todennäköisesti he eivät saisi millään muulla koalitiolla näin rajuja työelämäheikennyksiä läpi.

– Luulen, että jollain tasolla tiedostetaan, että tämä kehitys on ongelmallista. Sehän on vastaavaa kuin muissakin Euroopan maissa, joissa laitaoikeistolainen puolue on päässyt valtaan.

Rasismin normalisoiminen, lakko-oikeuden rajoittaminen, työelämän tasa-arvon rapauttaminen, luonnonsuojelun heikentäminen, oikeuslaitoksen riippumattomuussäännösten turvaamatta jättäminen, viharikoksia käsittelevän työryhmän lopettaminen, lehdistönvapauteen puuttuminen, yksittäisten toimittajien maalittaminen – Järvelä luettelee esimerkkejä laitaoikeistolaisen politiikan vaikutuksista Suomessa.

KOKOOMUKSEN uskottavuus EU-myönteisenä ja EU:n arvoihin sitoutuneena puolueena on yhteistyössä perussuomalaisten kanssa väistämättä heikentynyt, Järvelä katsoo.

Perussuomalaiset kuului aiemmin äärioikeistolaiseen Identiteetti ja demokratia -europarlamenttiryhmään (ID) ja on kannattanut näkyvästi muun muassa Suomen eroa EU:sta. Puolue päätti siirtyä Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR) vuoden 2023 eduskuntavaalien vanavedessä.

Monet ovat pitäneet ryhmänvaihtoa kosmeettisena peliliikkeenä, jonka ainoa tarkoitus on minimoida imagotappio kokoomusyhteistyössä.

– Perussuomalaisten aatemaailma ja arvot eivät ole muuttuneet mihinkään. He voisivat sen puolesta kuulua edelleen ID:hen, Järvelä toteaa ja arvelee, Euroopan unionissa seurataan Suomen tilannetta tarkasti.

– Me emme ole ensimmäinen maa, joka on tällä polulla. Ja näissä muissa maissa ei ole päädytty erityisen EU-positiiviseen tulokseen, jos katsotaan vaikka Unkaria.

Orpon lausunnot ovat ristiriitaisia ja suorastaan äänestäjille valehtelua.

LOPULLISESTI kokoomuksen hygieniavälin laitaoikeistoon on kuitenkin vienyt sen emopuolue EPP (Euroopan kansanpuolue).

– Orpon lausunnot ovat ristiriitaisia ja suorastaan äänestäjille valehtelua, kun hän sanoo, että kokoomus ei halua yhteistyötä laitaoikeiston kanssa. Se ei pidä paikkaansa, koska EPP:n kärkiehdokas, nykyinen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on jo sanonut, että EPP:ssä yhteistyö ECR:n kanssa nähdään mahdollisena.

Järvelän mielestä EU-vaalien lähestyessä on syytä muistaa, että suomalaiset puolueet eivät yksin linjaa parlamenttiryhmiensä toimintaa, vaan ne ovat yksi toimija suuressa joukossa.

Tästä näkökulmasta hän pitää erityisen arvokkaana, että Sosialistien ja demokraattien S&D-ryhmä on yksiselitteisesti kieltäytynyt laitaoikeistoyhteistyöstä.

– Nyt äänestäjät tietävät, minkälaista politiikkaa he tulevat saamaan, mikäli S&D on suurin ryhmä vaalien jälkeen. Se on lupaus tietynlaisesta linjasta ja siitä, että pidetään kiinni omista arvoista, eikä lähdetä luisumaan niistä siksi, että tavoitellaan valtaa.

On äärimmäisen tärkeää, että päätöksiä tekevät ryhmät, joissa ei ole piiruakaan Venäjä-mielisyyttä eikä EU:n perusarvoista tingitä.

JÄRVELÄN mielestä vajaan kuukauden kuluttua pidettävät europarlamenttivaalit ovat tärkeimmät koskaan.

– Jos EPP voittaa vaalit ja ryhtyy tekemään koalitiota ECR:n ja jopa ID:n kanssa, se muuttaa hyvin radikaalisti niitä linjoja, joita EU:ssa on pitkään vedetty. Ilmastopolitiikka, ihmisoikeudet, vähemmistön asema ja työntekijöiden oikeudet ottavat takapakkia, mutta myös turvallisuustilanne huolestuttaa. Tämä koalitio tulee väistämättä vaikuttamaan EU:n yhtenäisyyteen ja päätöksentekokykyyn ja edelleen siihen, miten esimerkiksi Venäjä näkee meidät.

Alkavalla europarlamenttikaudella tullaan todennäköisesti tekemään merkittäviä puolustuspolitiikkaan ja -yhteistyöhön liittyviä päätöksiä. Silloin on äärimmäisen tärkeää, että päätöksiä tekevät ryhmät, joissa ei ole piiruakaan Venäjä-mielisyyttä eikä EU:n perusarvoista tingitä, Järvelä painottaa.

– Vahva ja yhtenäinen Eurooppa on Suomen etu. Sen vaikuttaa siihen, miten Suomen talous vetää, miten ilmasto- ja ympäristökysymykset huomioidaan, miten ihmisoikeudet toteutuvat, ja ennen kaikkea, miten meidän turvallisuutemme osana Euroopan unionia tulevaisuudessa toteutuu.

AVAINSANAT

“Monet armeijassa palvelleet vastustavat miehitystä ja sotatoimia” – israelilaiselta veteraanisotilaiden järjestöltä vahva viesti

Kuvassa (vasemmalta) Joel Carmel, Jani Kokko, Elisa Gebhard, Ville Skinnari ja Ori Givat.

Kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) tapasi israelilaisen Breaking the Silence -järjestön edustajia eduskunnassa.

Ori Givatin ja Joel Carmelin tapaamiseen osallistuivat myös SDP:n kansanedustajat Elisa Gebhard ja Jani Kokko sekä Kirkon ulkomaanapu.

Breaking the Silence on Skinnarin mukaan merkittävä ja tunnettu israelilainen veteraanisotilaista koostuva kansalaisjärjestö, joka on tehnyt 20 vuotta tärkeää työtä ihmisoikeuksien puolustajana. Järjestö pyrkii kasvattamaan tietoisuutta miehityksen arkipäivästä Itä-Jerusalemissa, Länsirannalla ja Gazassa.

Skinnari sanoo Tel Avivista saapuneiden veteraaniedustajien painottaneen, että sodan jatkuminen ei ole kenenkään etu.

– Heillä oli vahva viesti siitä, miten vahingollinen järjestelmä Israelin miehitys on myös israelilaisille, ja että monet Israelin armeijassa palvelleet vastustavat miehitystä ja sotatoimia. Breaking the Silence kerää sotilailta todistuksia siitä, millaista armeijassa palveleminen on, kun työtehtäviin kuuluu muun muassa palestiinalaisten kotien miehittäminen ja lasten pidättäminen, ja miten Israelin järjestelmä toimii, Skinnari kertoo tiedotteessa.

TAPAAMISESSA kuultiin järjestön ajankohtaiskatsaus Gazan sodan ja Länsirannan tilanteesta sekä järjestön edustajien näkemyksiä Israelin toiminnasta Gazan sodassa ja miehittäjävaltiona. Breaking the Silence on kerännyt yli 1 400 sotilaan todistajalausunnot.

– Järjestö kritisoi Israelin armeijan toimintatapoja, joissa ei piitata siviiliuhrien suuresta määrästä. Ainoa ratkaisu järjestön edustajien mielestä on sodan lopettaminen ja miehityksen päättäminen, sillä miehityksen jatkuessa eivät palestiinalaiset tai israelilaisetkaan voi elää rauhassa, Skinnari toteaa.

Skinnari pitää erittäin tärkeänä juuri nyt, että kansalaisjärjestöjä kuullaan ja kansainvälinen yhteistyö toimii.

– Kansalaisjärjestöjen, kuten Kirkon ulkomaanavun, rooli palestiinalaisten auttamisessa on merkittävä ja sitä on tuettava. Suomen hallituksen ja EU-maiden on jatkettava ja vahvistettava pyrkimyksiä sodan lopettamiseksi mahdollisimman pian. Sodan jatkuminen ei ole myöskään israelilaisten etu.

AVAINSANAT