SDP nimesi viisi uutta ehdokasta kesäkuun eurovaaleihin

SDP on nimennyt virallisesti uusia nimiä Euroopan parlamenttivaaleihin. He ovat Kimmo Kiljunen, Tiina Kyllönen, Pinja Perholehto, Dimitri Qvintus ja Piritta Rantanen.

Demokraatti kertoi aiemmin tänään Perholehdon ja Kiljusen nimityksistä.

Kiljunen on vantaalainen kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja.

Kyllönen on kajaanilainen nuorisotyöntekijä, Kajaanin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja sekä Kainuun aluevaltuutettu.

Perholehto on kansanedustaja ja Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Qvintus on strategisen viestinnän johtaja, SDP:n puoluehallituksen jäsen sekä SDP:n Eurooppa-työryhmän puheenjohtaja. Hän on myös SDP:n ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja.

Rantanen on jämsäläinen toisen kauden kansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja ja työ- ja tasa-arvovaliokunnan sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.

SDP:n aiemmin nimeämät ehdokkaat ovat Tanja Airaksinen, Piia Elo, Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Miina-Anniina Heiskanen, Viivi Järvelä, Emilia Kangaskolkka, Suna Kymäläinen, Emmi Lintonen, Ville Merinen ja Päivi Niemi-Laine.

SDP tulee jättämään kesäkuun eurovaaleihin täyden 20 ehdokkaan listan. Loput ehdokkaat julkistetaan lähiaikoina.

AVAINSANAT

Riikka Purralta karu viittaus sääntöihin Hakkaraisen tapauksessa: “Siinä ei ole mitään epäselvää”

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.

Perussuomalaisten meppi Teuvo Hakkarainen on kertonut lähtevänsä ehdolle EU-vaaleihin vapauden liiton listalta sitoutumattomana ehdokkaana.

– Yleisellä tasolla voimme todeta, että kilpailevalle listalle ehdokkaaksi lähteminen on peruste puolueesta erottamiselle, perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää totesi toissapäivänä ottamatta sinänsä kantaa yksittäiseen henkilöön.

Hakkarainen ei aio puolueesta erota.

– Ei. Kyllä ne saavat polkaista pihalle, hän on sanonut.

Demokraatti kysyi eduskunnassa tänään perussuomalaisten puheenjohtajalta Riikka Purralta, pitäisikö Hakkarainen erottaa puolueesta, kun hän lähtee toisen puolueen ehdokkaaksi sitoutumattomana.

– Meillä on käytännössä suora erotusperuste se, että on kilpailevan puolueen listalla eli siinä ei ole mitään epäselvää, Purra muotoilee.

Vaikka olisi sitoutumattomana?

– Kyllä.

Perussuomalaisissa jäsenten erottamisesta päättää puoluehallitus.

“Jäsen on asettunut toisen Suomessa toimivan puolueen tai vaalilain mukaisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi yleisissä vaaleissa”, perussuomalaisten säännöissä lukee yhtenä erottamisperusteena puolueesta.

Orpo: “Hallitusyhteistyöhön tämä ei vaikuta”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätti tänään yksimielisesti erottaa kansanedustaja Timo Vornasen luottamuspulan vuoksi.

Poliisi epäilee, että 54-vuotias mies osoitti aseella kahta henkilöä päin ja ampui laukauksen maahan ravintola Ihkun edessä. Kyse on Vornasesta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo pitävänsä Vornasen erottamista ryhmästä ainoana oikeana päätöksenä tässä tilanteessa.

Kun Orpolta kysyy vaikuttaako Vornasen tapaus jollakin tavalla kuvaan perussuomalaisista, hän sanoo, että se vaikuttaa kuvaan yhdestä henkilöstä.

– Se on pysäyttävää, olen hämmentynyt niin kuin varmaan kaikki muutkin.

– Perussuomalaisten osalta oleellista on se, että minulla on täysi luotto siihen, että hallitusyhteistyöhön tämä ei vaikuta. Hallitus on toimintakykyinen. Kaikki ministerit ja perussuomalaiset ministerit ovat hyvin sitoutuneita hallitusohjelmaan ja työskentelyyn ja se jatkuu normaalisti.

Orpo näkee toisaalta myös, että tapaus jättää jäljen kuvaan perussuomalaisista puolueena.

– Mutta nyt minä katson pääministerinä tätä hallituksen työskentelyn näkökulmasta ja se jatkuu entiseen tapaan, hän jatkaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erotettu kansanedustaja Timo Vornanen on ilmoittanut, että hän aikoo perustaa oman eduskuntaryhmän.

– Hän on ihan vapaa tekemään tietenkin, mitä haluaa, puolueen puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi Demokraatille.

Pitäisikö hänet erottaa perussuomalaisesta puolueesta?

– Luonnollisesti, kun puoluetta johdan, ehkä en tähän ota sen suorempaa kantaa. Puoluehallitus käsittelee asiaa, Purra toteaa.

Hallitus vie lasten ja nuorten tulevaisuudelta – koulutus vaikeutuu ja arki kallistuu

Työväen Vappu oli tänäkin vuonna, sillä Orpon hallituksen ministereiden sydämen sopukoissa läikähti inhimillisyys. Vappua ei pilattu lakko-oikeuksien rajaamisilla ja muilla työelämän heikennyslakien toimeenpanoilla.

Työväkeä ei täysin lyöty kanveesiin, mutta vain hetkeksi. Ei mene aikaakaan, kun lait tulevat voimaan ja heikennykset tulevat näkymään jokaisen työläisen ja työttömän arjessa vaikeuttaen elämän hallintaa monin tavoin.

Olemme matkalla kohti itäeurooppalaista työelämämallia, jossa vahvemmat määrittelevät mitä heikommat tekevät. Näihin esityksiin puuttui jo sopimuksia valvova kansainvälinen työjärjestö ILO lähettäessään kirjeen ministeri Satoselle, kysellen tarkemmin hallituksen toiminnasta. Mielenkiinnolla odottelemme ministerin vastausta.

VALITETTAVASTI lasten ja nuorten tulevaisuus sai istuvalta hallitukselta samaan aikaan sekä auringon pimennyksen että takatalven. Hallitus rokottaa tylysti perheiden tukia ja palveluja. Yleinen asumistuki pienenee, työttömyysturvan lapsikorotukset häviävät ja arjen kustannukset nousevat.

Toisen asteen koulutusleikkaukset tuntuvat monessa perheessä. Oppimateriaalit, ylioppilaskirjoitukset ja koulumatkatuki häviävät sen vuoden lopussa, kun nuori täyttää 18 vuotta.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset muuttuvat kohtalon kysymyksiksi niillä alueilla ja aloilla, joissa uudelleen kouluttautuminen on ainoa vaihtoehto työllistymiselle. Nuorilla pitää olla oikeus asua siellä mikä itselle ja perheelle tuntuu parhaimmalta. Pahimmillaan tämä ratkaisu tyhjentää maaseutuja ja voi muuttua kohtalon kysymykseksi esimerkiksi Itä-Suomessa.

Lasten ja nuorten tulevaisuus sai istuvalta hallitukselta samaan aikaan sekä auringon pimennyksen että takatalven.

SAMAAN aikaan sote-palveluissa lisääntyy taloudellinen omavastuu, muun muassa palvelumaksujen korotuksina ja erikoissairaanhoidon palvelutarjonnan heikentymisenä. Lääkkeiden omavastuu kasvaa ja yleinen arvonlisäveron nosto saa ruoan kuin bensankin hinnat nousemaan. Tämä johtaa väistämättä köyhyyden lisääntymiseen.

Pienituloiset monisairaat yksinasuvat ovat erityisissä vaikeuksissa. Hoitotakuun ja hoitajamitoituksen heikennykset kohdistuvat erityisesti ikäihmisiin ja monisairaisiin kaikkein pahiten.

Palataan takaisin aikaan, jolloin vanhuksia hoidettiin vähäisillä resursseilla. Työntekijät uupuvat ja hoitovirheitä sattuu. Sairauslomat pitenevät ja työhön palaaminen viivästyy. Alan vaihtajia tulee lisää, veto-ja pitovoima hoitoalalla vähenee.

HALLITUS laittaa osan kansasta maksumieheksi, juuri sen osan kansasta, joka on tähänkin asti kantanut vastuuta. Erityisesti hoito- ja palvelualoilla olevat työntekijät ovat venyneet ja pitäneet monet yhteiskunnan pyörät pyörimässä, monet vieläpä osa-aikaisina. Usein pienellä palkalla. Nyt tähänkin työhön osuu Purran sakset, kun poistetaan työttömyysturvan suojaosa, joka on mahdollistanut osa-aikatyön työttömille.

Työttömyyttä vastaan lähdettiin taistelemaan, mutta se on vain kasvanut liki 50 000 hengellä. Maan hallitus ei ansaitse ruusun ruusua toimistaan sillä niin eriarvoistavia sen päätökset ja toiminta on.

Kirjoittaja on kuopiolainen kansanedustaja (sd.)

 

 

AVAINSANAT

Iisakki Kiemunki SDP:n puoluejohdon erityisavustajaksi

Iisakki Kiemunki on aloittanut tänään SDP:n puoluejohdon erityisavustajana vastuualueenaan erityisesti mediasuhteet ja viestintä.

– SDP on aina ollut ennen kaikkea mahdollisuuksien tasa-arvoa ja toivoa rakentava puolue. Tässä ajassa tätä tasa-arvon ja toivon viestiä tarvitaan: maailmalla myrskyää ja kotimaassa tehdään tavallista ihmistä kurittavaa ja lapsia köyhyyteen syöksevää politiikkaa ennen näkemättömällä tavalla.

– SDP on vahvin vastavoima oikeiston tulevaisuutta tuhoavaa politiikkaa vastaan sekä Suomessa että Euroopassa. Se, että voin omalta osaltani olla tukemassa puoluejohtoa tässä työssä, on innostavaa, Kiemunki sanoo tiedotteessa.

Aikaisemmin Kiemunki on työskennellyt muun muassa SDP:n eduskuntaryhmässä mediasuhteiden asiantuntijana ja viestintäjohtajana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä.

AVAINSANAT

Eduskunnan pääsihteeri: Ohjetta aseiden säilyttämisestä eduskunnassa tarkennetaan

Eduskunnan kansliatoimikunta aikoo tarkentaa aseiden säilyttämistä eduskunnassa koskevia ohjeita. Asiasta keskusteltiin torstain kokouksessa.

-  Tämä ohje pidetään voimassa, mutta sitä tullaan tarkentamaan ja täsmentämään, sanoi eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari STT:lle.

Hänen mukaansa asiaa aletaan nyt valmistella ja aiheesta käydään keskusteluja myös Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Tämän jälkeen kansliatoimikunta päättänee asiasta.

Pelttarin mukaan ohjeen peruslinjaan ei ole kuitenkaan tulossa suuria muutoksia.

-  Hyväksyttyjä tarkoituksia varten tänne saa tuoda aseita, mutta ne aseet on viipymättä toimitettava tänne turvaosaston hallinnoimaan säilytykseen. Muualle eduskuntaan ei aseita saa tuoda.

Ohjeen tarkoituksena on ollut mahdollistaa ennen kaikkea metsästykseen käytettävien aseiden säilyttäminen eduskunnassa. Pelttarin mukaan asiasta esitettiin kansliatoimikunnassa eriäviäkin näkemyksiä.

-  Kyllä näitä erilaisiakin mielipiteitä tuotiin esiin. Myöskin sellaisia mielipiteitä, että tämä ohje täytyisi kumota. Mutta keskustelussa päädyttiin siihen, että ohje pidetään voimassa ja sitä täsmennetään. Tämä oli yhteinen johtopäätös.

Pelttarin mukaan kansliatoimikunnassa keskusteltiin myös laajemmin eduskunnan turvallisuudesta. Peruslinjaan, eli esimerkiksi turvatarkastusten laajuuteen, ei esitetty muutoksia.

AVAINSANAT