VALIKKO

SDP haluaa lakkolait takaisin perustuslakivaliokuntaan – tästä on kyse

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.)

Eduskunnan puhemiesneuvoston kokous kesti tänään poikkeuksellisen pitkään ja täysistunto pääsi alkamaan noin vartin normaalia myöhemmin.

Iltalehti ehti ensimmäisenä kertomaan puhemiesneuvoston kokouksen sisällöstä julkisuuteen. Se kertoi SDP:n esittäneen, että lakkolaki palautetaan perustuslakivaliokuntaan.

Demokraatin tietojen mukaan tukea tuli ainakin vasemmistoliitosta.

Puhemiesneuvostossa istuva sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) vahvistaa Demokraatille, että hän nosti asian esiin puhemiesneuvostossa.

Taustalla on se, että työrauhalakiin on tehty säädös, joka sallisi lain soveltamisen poliittisiin lakkoihin myös taannehtivasti. Toisin sanoen mahdollisesti jo käynnissä oleva poliittinen lakko voitaisiin keskeyttää lain tultua voimaan. Tätä kritisoi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Demokraatin haastattelusta viikonloppuna.

– Tällainen säännös tarkoittaa laillisen työtaistelun pakkolopettamista. En ole tietoinen, että pysyvän lain yhteydessä missään olisi näin aikaisemmin menetelty, Koskinen hämmästeli.

Koska poliittisia lakkoja koskeva taannehtiva voimaantulo ei ollut mukana hallituksen esityksessä, sitä ei käsitelty perustuslakivaliokunnassa, joka antoi lausuntonsa laista mietinnön tehneelle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.

KIURU sanoo, että Koskisen arvio voimaantulon perustuslaillisuudesta on askarruttanut SDP:ssä.

– Otimme tämän asian esille puhemiesneuvostossa. Muilta osin en halua kommentoida sitä, millaista keskustelua puhemiesneuvostossa oli, koska se on suljettu kokous. Mutta kyllä otimme tämän asian esiin. SDP:n jäsenet esittivät, että perustuslaillisuus olisi vielä syytä varmistaa.

Kiurun mielestä aikaa varmistamiselle olisi, koska todennäköisesti lakko-oikeuden rajoittamista käsitellään vasta myöhemmin tänään eduskunnassa. Tällä hetkellä keskustelua käydään opposition sairaalaverkkoa käsittelevästä välikysymyksestä.

– Lakko-oikeuden rajoittamiseksi voimaantulon perustuslaillisuutta olisi ollut järkevää tutkia joko niin, että eduskunnassa olisi selvitetty yksittäisten valtiosääntöoikeuden taholta tai perustuslakivaliokuntaa kuulemalla, onko tässä perustuslaillista ongelmaa. Meidän tehtävämme on varmistaa eduskunnassa, että isossa salissa käsitellään asioita, joiden perustuslaillisuudesta ei ole epäselvyyttä, Kiuru sanoo.

Hän ei osaa ottaa kantaa siihen, vaatiiko SDP myös suuren salin keskustelussa lakkolakien palauttamista perustuslakivaliokuntaan.

– Se jää sitten nähtäväksi, mitä SDP tekee. Mutta omasta puolestani esitin nämä epäilyt puhemiesneuvostolle. Niin kuin näkyy, listalla on edelleen lakko-oikeuden rajoittamista koskeva lainsäädäntö, Kiuru sanoo viitaten siihen, ettei SDP:n toive perustuslakivaliokuntaan palauttamisesta mennyt puhemiesneuvostossa läpi.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) toteaa, ettei ota kantaa puhemiesneuvostossa käytyyn keskusteluun, joka ei ole julkista.

– Yleisellä tasolla väitteellä mietinnön sisältämästä perustuslainvastaisuudesta täytyisi olla painavat perusteet. Kynnys (palauttaa asia perustuslakivaliokuntaan) on ollut eduskuntakäytännössä korkea. Tällaisilla väitteillä tulisi olla valtiosääntöoikeudelliset perusteet. Mikä tahansa julkisuudessa esitetty väite ei sinänsä voi tätä kynnystä ylittää, Vestman sanoo ja lisää Koskiseen viitaten, että tässä tapauksessa julkinen keskustelu näyttää perustuvan yhden työoikeuden asiantuntijan näkemykseen.

Vestmanin mielestä poliittisia lakkoja koskevassa voimaantulosäännöksessä ei ole kyse taannehtivuudesta, koska voimaantulosäännöksen oikeusvaikutukset ulottuvat lain voimaantulosta tulevaisuuteen.

– Eikä siinä arvioida seikkoja ennen lain voimaantuloa.

Vestmanin käsitys on se, että tämä on myös eduskunnan virkakunnan kanta.

Vestman sanoo myös, ettei perustuslaki sisällä yleistä taannehtivan lain kieltoa.

– Perustuslaki sisältää taannehtivan rikoslain kiellon. Lisäksi omaisuuden suojan kautta on annettu tietynlaista suojaa sopimussuhteiden muutosten osalta, josta tuossa voimaantulosäännöksessä ei siis ole kyse.

– Lisäksi on tärkeä huomata, ettei perustuslakivaliokunta pitänyt valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisena edes sitä, että työrauhaa koskevalla esityksellä puututaan voimassaoleviin työehtosopimuksiin sisältyvään työrauhaa koskeviin määräyksiin. Tältäkään osin kyse ei ollut taannehtivuuden kannalta ongelmallisesta sääntelystä.

AVAINSANAT

Ase on vasemmistolle samaa kuin suurpeto monille persuille – pelon, inhon ja hävittämishalun kohde

Kansanedustaja Timo Vornasen (ps) katuammuskelu näytti taas, miten paljon aseet herättävät poliitikoissa tunnereaktioita. Niitä pelätään vaistomaisesti kuin käärmeitä – tai politiikassa kuin suurpetoja.

Suomalaisessa politiikassa on pari asiaa, joissa kahden eri laidan päättäjät käyttäytyvät täsmälleen samalla tavalla, tunteidensa vieminä.

Perussuomalaisille näitä ovat suhtautuminen suurpetoihin, vasemmistolle ja vihreille asenne luvallisiin ampuma-aseisiin.

Molemmat kokevat nämä uhkana turvallisuudelleen, ja haluavat määritellä itse mikä on niiden oikea määrä “sivistyneessä” yhteiskunnassa.

Molemmat myös katsovat vain tarjoavansa järkiratkaisun ongelmiin, kun vaativat “liikojen” susien tai karhujen vähentämistä, tai vastaavasti “liikojen” ampuma-aseiden keräämistä pois kansalaisilta.

Tällä ajattelutavalla kymmenen aseen romuttaminen tai yhden suden kannanhoidollinen tappaminen parantaa aina turvallisuutta automaattisesti jonkun prosenttiluvun verran.

Ihan sama, vaikka ne kymmenen asetta eivät olisi sekopääihmisen hallussa, tai susi ihmisten takapihalla – ne olisivat VOINEET olla, joten niiden vähentäminen tekee yhteiskunnasta turvallisemman, piste.

Harva malttaa analysoida, miksi aseiden tai suurpetojen olemassaolo tekee juuri minulle niin vahvan turvattomuuden tunteen.

Kumpikin ryhmä myös suuttuu herkästi, jos heille sanoo reaktioidensa perustuvan enemmän ennakkoluuloihin kuin faktoihin. Minulla on oikeus vaatia turvallista tilaa!

Harva malttaa analysoida, miksi aseiden tai suurpetojen olemassaolo tekee juuri minulle niin vahvan turvattomuuden tunteen.

MONI vasemmistoaktiivi korosti somessa tämänkin viikon Vornas-keskustelussa inhoavansa ja kammoavansa aseita. Heidän mielestään ei ole normaalia, että ihmiset omistavat välineitä, joilla voi vahingoittaa toisia. Eikä urheilun tai metsästyksen harrastaminen ole aseiden aiheuttamien riskien arvoista.

Pelkkä aseen näkeminen aiheuttaa monelle pelkoa – ikään kuin elottomassa esineessä asuisi joku pahuus. Siksi esine pitää kieltää.

Jotkut sallisivat joidenkin aseiden olemassaolon, isoisän metsästyshaulikon tai Kaisa Mäkäräisen ampumahiihtopienoiskiväärin käytön.

Mutta nämäkin pitää mieluiten säilyttää jossain varastobunkkerissa, mistä ne eivät pääse hyppäämään varoittamatta ihmisten kimppuun.

Kuulostaako tutulta: puhutaan jostain julmasta ja arvaamattomasta, joka voi tehdä meille kauheuksia, ellei sitä poisteta tai siirretä aidattuun reservaattiin?

SAMALLA TAVALLA monet Vornasen puoluetoverit tai suurpetovihaajat tuntuvan uskovan, että lähimetsän susi voi silkkaa petomaisuuttaan siepata hiekkalaatikolta lapsen tai karhu tappaa harvennushakkuuta tekevän metsurin.

Heidän mielestään ei ole normaalia, että suurpedot tulevat yhä enemmän asutuksen keskelle, ja jotkut vielä harrastavat näiden uhkien suojelua.

Sudet ja karhut kyllä periaatteessa hyväksytään, kunhan ne pysyvät poissa silmistä, mieluiten aidattuina jonnekin ikimetsiin missä niitä saa käydä ampumassa syksyisin seinätrofeiksi.

Sen sijaan kotona oleva metsästysase tai tarkkuuspistooli on monelle heistä neutraali työkalu.

Näinhän vihreät ja vasemmistolaiset suhtautuvat suurpetoihin: luontoon kuuluvina neutraaleina asioina, jotka eivät sellaisenaan ole hyviä tai pahoja.

Molemmat ryhmät uskovatkin puolustavansa jotain identiteettiinsä kuuluvan normaaliuden käsitettä ja naureskelevat toisille näiden “turhista” peloista.

ONKO ASEIDEN pelkäämiseen sitten syytä? Maailmalla ainakin on.

Esimerkiksi polarisoituneessa Yhdysvalloissa ihmisiä ammutaan käsittämättömän paljon. Mitään USA:n kulttuuri-ilmiötä ei silti voi sellaisenaan rinnastaa Suomeen: ei opiaattiriippuvuuksia, luokkaeroja, köyhyyttä, Trump-salaliittouskovaisten eikä väkivaltarikollisuuden määrää.

Siksi amerikkalaisen aseväkivallan tutkimukset ja johtopäätökset pätevät Yhdysvalloissa, eivät juuri missään muualla. Jo Kanadassa ampumaurheilu- ja metsästystavat ovat lähempänä suomalaista, ja rikosluvut huomattavasti naapuriaan alempia.

Amerikkalaisen aseväkivallan tutkimukset ja johtopäätökset pätevät Yhdysvalloissa, eivät juuri missään muualla.

Suomessa todennäköisyys tulla aseella uhatuksi, saati ammutuksi on onneksi edelleen harvinaisempaa kuin vaikka Ruotsissa. Siellä ammuttiin viime vuonna kuoliaaksi 55 ihmistä.

Suomessa tehtiin vuonna 2022 tilastojen mukaan 85 henkirikosta, joista kymmenen ampuma-aseilla. Vuosittain esimerkiksi ruokaan tukehtuu meillä huomattavasti enemmän, yli 50 ihmistä.

MTV Uutiset kertoi taannoin, että vuonna 2022 Suomessa tehtiin 740 itsemurhaa, joista 107 ampumalla. Määrä on laskenut vuosikymmenen ajan tasaisesti.
(Ruotsissa itsemurhia oli samaan aikaan 1200, joista kymmenesosa ampumalla.)

ASETURVATTOMUUTTA perustellaan usein sillä, että Suomessa on muihin Euroopan maihin verrattuna varsin paljon aseita kansalaisia kohti.

Onkin totta, että metsästysaseita meillä on runsaasti. Tämä selittyy metsästyksen yleisyydellä tavallisen kansan parissa. Britanniassa ja Keski-Euroopassa metsästäminen on sidottu maan- ja metsänkäyttöoikeuksiin, mikä vaatii vaurautta.

Pohjoismaissa jokamiesoikeuksien peruina (* yleisimmin metsästävät maaseudun asukkaat ja palkansaajat. Herrasväki, kansanedustajat ja yritysjohtajat ovat tässä joukossa pieni vähemmistö, mutta ainahan eliittiä kannattaa paheksua.

Suurin perspektiivivirhe aseiden lukumäärävertailuissa juontuu kuitenkin aselainsäädännön eroista.

Jos Keski-Euroopassa vapaasti myytävät kaasusumuttimet laskettaisiin luvanvaraisiksi aseiksi kuten meillä, useimmat EU-maat hyppäisivät tilastoissa absoluuttiselta ja suhteelliselta asemäärältään Suomen ohi.

ENTÄS PETOJEN pelko, perustuuko sekin samanlaiseen harhaan? Tavallaan.

Karhut ovat toki surmanneet tällä vuosikymmenellä Yhdysvalloissa parikymmentä ihmistä. Euroopassa pelkästään Romaniassa karhujen kynsissä on vuosien 2016-2021 välillä kuollut 14 ja loukkaantunut yli 150 ihmistä.

Muista pedoista puhumattakaan. Esimerkiksi myrkkykäärmeiden puremiin voi kuolla WHO:n arvion mukaan 130 000 ihmistä vuodessa.

Sudet tappavat meillä ja muualla Euroopassa lähinnä kotieläimiä.

Muutenkin Suomessa villieläimet käyvät ihmisten kimppuun aniharvoin.

Silti todennäköisyyksistä huolimatta suurpetojen tai käärmeiden pelkääjiä on meillä vähintään yhtä paljon kuin aseidenkin pelkääjiä.

TIETÄMÄTTÖMYYS ei selitäkään edellä kuvattuja asenteita.

Jos jollain on fobiaa käärmeisiin, hämähäkkeihin, viruksiin, susiin tai tuliaseisiin, hän ei mahda näiden herättämille tunnereaktioille mitään.

Varsinkin jos hän katsoo toimivansa oman yhteisönsä parhaaksi, suojelevansa muita siltä mitä on keksinyt itse pelätä.

Jos jollain on fobiaa käärmeisiin, hämähäkkeihin, viruksiin, susiin tai tuliaseisiin, hän ei mahda näiden herättämille tunnereaktioille mitään.

Siksi varsinkin politiikassa tarvitsemme nyt rohkeampia päättäjiä, jotka voittavat pelkonsa, eivätkä lähde keulimaan julkisuudessa heti kun vastapuolen edustaja tekee tai sanoo jotain typerää.

Kansanedustaja Vornanen ei kuulunut eduskunnan eräkerhoon, mutta hänen törttöilynsä jälkeen moni halusi silti kieltää metsästäviltä kansanedustajilta heidän vuosikausia käyttämänsä eräkerhon asesäilytystilat.

Se on ymmärrettävää, koska tällaista ehdottamalla tuntee tehneensä edes jotain katuturvallisuuden parantamiseksi. Pienellä harkinnalla olisi ehkä huomannut, että kielto ei olisi vaikuttanut Vornasen ääliömäiseen käytökseen mitenkään.

SILTI JUURI NYT tarvitsemme myös ampumaharrastajilta vastaantulohaluja ja toisten pelkojen huomioimista – vaikka ne pelot tuntuisivatkin heistä turhilta.

Eikö kansanedustajan kulukorvauksilla saa ostettua pääkaupunkiasuntoonsa aseturvakaappia?

Eduskunnan jokaisen metsästäjän pitää kysyä itseltään, onko aseiden tilapäinen säilyttäminen työpaikalla sellainen henkilöstöetu, josta ei voi luopua?

Eikö kansanedustajan kulukorvauksilla saa ostettua pääkaupunkiasuntoonsa aseturvakaappia, joka varmasti täyttää nykyiset säilytysmääräykset?

Eikä ole keneltäkään pois, että nykyisen tilkkutäkkimäisen aselainsäädäntömme puutteet käydään vielä kertaalleen läpi, ja korjataan aserekisteristä menneisyyden outoudet kuten ikuiset suojeluaseluvat. Sekä lasketaan Suomen aseiden todellinen määrä vähentämällä luvuista päällekkäisten rinnakkais- ja aseenosalupien tuomat kirjanpitovirheet.

Päivi Räsäsen (kd) ehdotus metsästyksen promillerajaksi on myös varteenotettava ajatus perinteiden nykyaikaistamiseksi.

Aseluvan omistajien ikäkausitarkastuksillekin olisi tarvetta, sillä vaaditaanhan sellaisia ajokortinkin haltijoille.

Joka tapauksessa: jos nyt päättäjämme käyttäytyisivät tämän Vornas-rikostapauksen jälkiselvittelyissä aikuismaisesti, ilman pelkoja, uhriutumista tai vastaavasti ilman poliittisten irtopisteiden keruuta, se voi luoda edellytyksiä myös monille tuleville muiden aiheiden ongelmanratkaisuille.

 

Kirjoittaja on Demokraatin vastaava päätoimittaja, joka harrastaa metsästystä sekä SRA-ammuntaa eikä silti vihaa bongaamiaan suurpetoja.

 

*) Juttua muokattu klo 13:57. Jokamiehenoikeus, nyk. jokaisenoikeus ei ole samaa kuin metsästysoikeus. Mutta Pohjoismaissa on sen peruina yksityisillä ihmisillä paljon vapauksia liikkua valtionkin mailla ja metsissä, ja ostaa niistä väliaikaisia metsästysoikeuksia.

AVAINSANAT

Nuoret vasemmistoliiton yksi pääteemoista EU-vaaleissa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaati päättäväistä politiikkaa nuorten työllisyyden parantamiseksi ja mielenterveyskriisiin puuttumiseksi sekä vahvaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa nuorten tulevaisuuden turvaamiseksi.

– Nuorten tulevaisuudenuskoa koettelee tällä hetkellä niin sodat ja konfliktit, ilmastonmuutos kuin kasvava eriarvoisuus. Siksi olemme nostaneet nuoret yhdeksi eurovaalien pääteemaksi. Nuorten painoarvo on liian vähäinen EU:n päätöksenteossa, vaikka kyse on tulevaisuudesta, Andersson kiteytti puheessaan puolueen eurovaalikampanjan avaustilaisuudessa.

Hänen mukaansa myös talouskurin palaaminen eurooppalaiseen talouspolitiikkaan uhkaa tarkoittaa leikkauksia niin koulutukseen, sosiaaliturvaan kuin terveydenhuoltoon, mikä osuu kipeästi lasten ja nuorten elämään.

– Monissa EU:n jäsenmaissa nuorisotyöttömyys on hälyttävällä tasolla. Se aiheuttaa turhautumista, näköalattomuutta ja syrjäytymistä sekä horjuttaa yhteiskunnan vakautta.

– Tarvitsemme päättäväistä Euroopan tason politiikkaa, jolla parannetaan nuorten mahdollisuuksia työllistyä. Kysymys on mahdollisuudesta aloittaa ja elää omaa elämää. Työstä on myös saatava asianmukainen palkka. Siksi pidän tärkeänä jatkaa EU-tason toimenpiteitä palkattomienharjoitteluiden kieltämiseksi.

Nuorten painoarvo on liian vähäinen EU:n päätöksenteossa, vaikka kyse on tulevaisuudesta.

ANDERSSON nosti nuorten mielenterveyskriisin yhdeksi EU:n tärkeimmistä tehtävistä. Tutkimusten mukaan puolella nuorista eurooppalaisista on ongelmia mielenterveyden kanssa, ja masennuksesta kärsivien nuorten osuus on kaksinkertaistunut.

– Kyseessä ei ole vain suomalaisia nuoria koskettava ilmiö. Euroopalla ei ole varaa olla tekemättä mitään – ei taloudellisesti eikä ennen kaikkea inhimillisesti. Koko unionin tasolla tarvitaan politiikkaa, jolla vahvistetaan nuorten mielenterveyttä: parempaa ja vakaampaa työelämää, riittävää toimeentuloa ja ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, joka takaa elämän jatkumisen maapallolla, Andersson totesi.

Hän muistuttaa, että vahva ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä päättäväinen luontokadon torjunta ovat jatkuvasti kyselyissä ensimmäisenä, kun puhutaan nuorille tärkeimmistä asioista poliittisessa päätöksenteossa.

– Kysymys ei ole vähemmästä, kuin planeettamme elinkelpoisuudesta ja yhteiskuntien tulevaisuudesta. Silti näitä asioita ei oteta vieläkään riittävän vakavasti niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään. Nuoret tulee saada vahvemmin mukaan päätöksentekoon sekä ongelmien määrittelyyn Euroopan unionissa, Andersson sanoi.

AVAINSANAT

SDP:n Berg: Orpo hermoilee, kun hallituksen oma peli on sekaisin ja lupaukset petetty

SDP:n kansanedustaja Kim Berg ymmärtää, miksi pääministeri Petteri Orpo (kok) vetosi tänään kokoomuksen puoluevaltuuston kevätkokouksen yhteydessä voimakkaasti suurimpaan oppositiopuolueeseen SDP:hen ja sen puheenjohtajaan Antti Lindtmaniin, jotta nämä esittäisivät omat ratkaisunsa Suomen julkisen talouden kuntoon panemiseksi ja EU:n alijäämämenettelyn välttämiseksi.

– Ymmärrämme, että pääministeri Orpoa hermostuttaa tiistaina käytävä julkisen talouden suunnitelman käsittely, kun hallituksen oma peli on sekaisin ja lupaukset petetty. Pyydämme häntä malttamaan vielä siihen asti, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kim Berg sanoo.

– Orpoa hermostuttaa, koska hallituksen talouspolitiikalta on pudonnut pohja pois. Hallitus on laiminlyönyt kasvutoimet ja perusti budjettinsa aivan liian ruusuisen kasvuennusteen varaan. Hallitus laiminlyö veropohjan vahvistamisen ja nyt se joutuu ennätysnopeasti ja paniikissa nostamaan arvonlisäveroa historiallisen paljon. Lisäksi hallituksen aiheuttama työmarkkinakaaos on jo keväällä käynyt todella kalliiksi, ja uhkaa painaa Suomen taloutta vielä pitkään, Berg kuvailee.

Hallituksen olisi nyt syytä keskittyä omaan peliinsä, eikä turhaan haaskata voimiaan hyökkäilemällä Antti Lindtmania kohtaan.

– Hallitus julkaisi oman julkisen talouden suunnitelmansa vasta viikko sitten ja se tulee jo ensi viikolla eduskunnan käsittelyyn. Siinä yhteydessä SDP kertoo kyllä omasta oikeudenmukaisemmasta mallistaan. Hallituksen olisi syytä keskittyä omaan peliinsä, joka on täydellisen sekaisin, eikä turhaan haaskata voimiaan hyökkäilemällä puheenjohtaja Lindtmania kohtaan, toppuuttelee Berg.

– SDP korostaa, että sopeutukset ovat tarpeellisia, mutta ne pitää tehdä huomattavasti oikeudenmukaisemmin kuin mitä tämä hallitus tekee. Hallitus on rajannut suurituloiset ja rikkaat pois. Suomi ei selviä ilman vihreitä investointeja ja työperäistä maahanmuuttoa, joita hallitus omalla toiminnallaan jarruttaa kohtalokkaasti.

Berg arvelee, että Orpo pyrkii vetämään huomion pois omasta toiminnastaan:

– Orpon hallitus ajaa Suomen syvemmälle leikkauskierteeseen ottamalla vain entistä enemmän velkaa, tekemällä sen epäoikeudenmukaisesti ja runnoo työmarkkinauudistuksiaan läpi lainsäädännön arviointineuvostonkin kyseenalaistamalla tavalla. Hallitukselta taitaa olla omat eväät vähissä, kun reseptejä pyydetään jatkuvasti demareilta.

AVAINSANAT

VM: velkaantumisen kasvun pysäytys ei vaadi hallitukselta lisätoimia – väärinkäsitys liittyi huonoon sanavalintaan

Valtiovarainministeriö selkiytti viikonloppuna viestintäänsä huhtikuun lopulla julkaistun talouskatsauksen ennusteesta, josta VM:n mukaan lähti liikkeelle väärä käsitys STT:n uutisissa.

STT kertoi sekä torstaina 25. huhtikuuta katsauksesta tehdyssä uutisessa että perjantaina 3. toukokuuta julkaistussa pääministeri Petteri Orpon (kok.) haastattelussa VM:n todenneen taloudellisessa katsauksessaan, että hallituksen kehysriihessä päättämät toimet eivät vielä riitä velkaantumisen kasvun taittamiseen.

STT:n uutisointi perustui VM:n katsauksen esipuheen muotoiluihin. Hallituksen kehysriihen jälkeen julkaistun katsauksen esipuheessa VM sanoo ennusteessa kertovansa “miten hallituksen toimet – aiemmin päätetyt ja tuoreimmat – vaikuttavat talouteen sekä julkisen talouden alijäämään ja velkaan”.

Tämän perään sanotaan talouden nousevan taantumasta, mutta että alijäämien pienentäminen ja velkaantumisen taittaminen “vaativat hallitukselta nopeasti sekä lisää säästöjä että verojen korottamista”.

Jos yllätyksiä tulee, joudumme uudelleen tarkastelemaan asiaa.

VM:N kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander kertoi lauantaina STT:n haastattelussa ja viestipalvelu X:ssä, että ministeriön viestiä on tulkittu väärin ja että lisäsäästöjen tarve kuvasi tilannetta ennen hallituksen riihessä tekemiä päätöksiä. Spolanderin mukaan väärinkäsitys liittyi sanavalintaan.

-  Se keskeinen sana siinä on se “vaativat”. Kirjoitin sen menneessä aikamuodossa, ja nyt vasta myöhemmin huomasin, että sana “vaativat” on tietenkin sekä imperfektissä että preesensissä sama. Myönnän, että tässä suhteessa tämä ei ole parhaalla mahdollisella tavalla muotoiltu, Spolander kertoi.

Lisäsäästöjen tarpeen kiisti perjantaina myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) X-tilillään. Purran mukaan tilanne voi kuitenkin vielä muuttua.

-  Puskuria ei kuitenkaan juuri ole, ja kaiken pitää mennä nappiin. Paljon on kiinni reaalitalouden kehityksestä, verotuotoista ym. Jos yllätyksiä tulee, joudumme uudelleen tarkastelemaan asiaa, Purra kirjoitti.

SPOLANDERIN mukaan hallitus “otti viestistä vaarin” ja päätti kehysriihessä toimista, joilla julkista taloutta vahvistetaan noin 3 miljardilla eurolla vuoteen 2028 mennessä.

-  Jos hallitusohjelmassa ja riihessä päätetyt toimet toteutuvat suunnitellussa aikataulussa ja tavoitellussa mittaluokassa, silloin velkasuhteen kasvu tasaantuu hallituskauden aikana, Spolander sanoi.

VM:n arvion mukaan kehysriihessä tehtyjen päätösten ja hallitusohjelman toimien toteutuessa täysin velkasuhde asettuu vajaaseen 83 prosenttiin bruttokansantuotteesta hallituskauden lopulla vuonna 2027.

AVAINSANAT

Orpo uskoo EU-vaalien jälkeen syntyvän vastuullinen komissio – ”budjettiriihen eläkepäätökset kohtuullisia”

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo olevansa huolissaan äärioikeiston noususta Euroopassa. Hän kuitenkin uskoo, että kokoomuksen parlamenttiryhmä EPP saa vaalivoiton ja rakentaa maltillisen komission.

-  Uskon, että EPP tulee ykkösenä maaliin ja lähtee rakentamaan vastuullista komissiota siltä pohjalta, Orpo sanoi lauantaina tiedotustilaisuudessaan kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä Helsingissä.

EPP:stä oikealle oleville ryhmille on ennakoitu Euroopan tasolla hyvää tulosta.

Orpon mukaan on huolestuttavaa, että äärioikeistolaiset ovat monesti Venäjä-mielisiä, vastustavat Ukrainan tukemista eivätkä välitä oikeusvaltiosta.

-  Samoja piirteitä löytyy äärivasemmistosta. Ääriliikkeet kaiken kaikkiaan on tällä hetkellä nousussa Euroopassa, ja se on huolestuttava asia.

Orpon mukaan on tärkeää, että EU-vaaleissa pärjäisivät ne ryhmät, jotka ovat valmiita jatkamaan nykyistä Ukraina-politiikkaa.

On tärkeää, että EU-vaaleissa pärjäisivät ne ryhmät, jotka ovat valmiita jatkamaan nykyistä Ukraina-politiikkaa.

PUHEESSAAN kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa Orpo perusteli kehysriihen päätöksiä.

-  Kokoomuksen puoluevaltuutetut, me suojasimme hallitusohjelman ja kokoomuksen politiikan ydintä, työtä, turvallisuutta ja osaamista. Näiden varaan tuleva hyvinvointi rakentuu, sanoi Orpo.

Orpo sanoi, että eläkeläisten veroratkaisu on puhuttanut. Sen on uumoiltu olevan kova pala osalle kokoomuksen kannattajista.

-  Mielestäni eläkeläisten 200 miljoonan veronkiristystä voi pitää yhdeksän miljardin kokonaisuuteen peilaten kohtuullisena. Pienituloisten eläkeläisten veroja ei kiristetä, eläkeindekseihin ei kosketa.

Eläkeläisten niin sanottua raippaveroa ei koroteta eikä solidaarisuusveron alarajan korottamista peruta, muistutti Orpo. Raippavero kohdistuu suuriin eläkkeisiin.

Orpo korosti myös panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen. Panostuksesta tutkimukseen ei haluttu luopua.

-  Voisi sanoa niin, että köyhtyvä kansakunta antaa viimeiset rahansa tutkimus- ja tiedeyhteisön käyttöön.

AVAINSANAT