VALIKKO

Reserviläisvarusteiden verovähennysoikeus ei toteudu – valtiovarainministeriöltä täystyrmäys

Vähennysoikeutta kaavailtiin muun muassa suojavarusteisiin, aseiden lisätarvikkeisiin ja taistelukelpoisiin asuihin.
  • Kotimaa
  • 27.04.2024
  • 8:07
  • (Päivitetty: 27.04. 8:24)

Valtiovarainministeriö tyrmää hallituksen lupailemat verovähennysoikeudet reserviläisten varustehankinnoille.

Hallitusohjelmaan kirjattiin viime vuonna hanke reserviläisten ostamien, maanpuolustusta tukevien varusteiden kuten maastoasujen, kypärien, luotiliivien ja muiden suojavälineiden verovähennysoikeuksien selvittämisestä.

Tarkoitus oli parantaa puolustuskykyä kannustamalla reserviläisiä hankkimaan itselleen paremmin sopivia varusteita. Valtio ei pysty tarjoamaan moderneimpia suojavälineitä ja taisteluvarusteita kaikille Suomen 870 000:lle reserviläiselle, vaan ainoastaan tärkeimmille sodanajan joukoille.

Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt tukivat ehdotusta omilla lausunnoillaan, samoin puolustusministeriö piti asiaa maanpuolustuksen kannalta positiivisena uudistuksena.

Demokraatin tietojen mukaan nyt valtiovarainministeriö on selvittänyt asiaa, ja pitää verovähennysten toteuttamista käytännössä mahdottomana.

TÄLLÄ VIIKOLLA valmistuneessa selvityksessään ministeriön vero-osasto toteaa, että täsmätarvikkeiden vähennysoikeus olisi verotusjärjestelmälle ongelmallinen. Se maksaisi valtiolle tässä taloustilanteessa liikaa eikä se ministeriön mielestä olisi tehokkain tapa kohdentaa julkista tukea maanpuolustukseen.

Ministeriö luettelee liudan perusteita jyrkän kielteiselle kannalleen.

Verovähennysoikeus pitäisi osata kohdentaa sellaisille reserviläisille jotka ovat oikeasti puolustusvoimien käytettävissä, eikä vain kaikille innokkaille ja halukkaille.

Tämä vaatisi sitä, että puolustusvoimien pitäisi luoda uusi tiedonvaihtojärjestelmä jolla verohallinto pystyy erittelemään vähennykseen oikeutetut ihmiset – ja pitää itsekin kirjaa siitä kenelle reserviläiselle on hankittu valtion tuella varusteita.

Puolustusvoimien pitäisi ministeriön mukaan myös määritellä, mitkä kaupallisilta markkinoilta saatavat lukuisat eritasoiset varusteet olisivat yhteensopivia sen oman kaluston kanssa.

Jos uusi vähennys otettaisiin käyttöön, pelkästään jo verohallinnon tietojärjestelmien muutoskuluihin voisi mennä puolisen miljoonaa euroa.

SOTILASVARUSTEIDEN ostamista ei voi valtiovarainministeriön mukaan pitää tulonhankkimismenoina, vaan lähinnä elanto- ja harrastuskuluina joita valtio ei muutenkaan korvaa.

Näitä välineitä kun voisi käyttää muuhunkin kuin maanpuolustustarkoituksiin.

Ministeriö muistuttaa esimerkkinä, että nykyiset aktiivireserviläiset ovat jo todennäköisesti muutenkin jo hankkineet tai hankkisivat vaikkapa maastokengät ja maastoasut.

Ministeriö sanoo, ettei se selvityksessä esille tulleiden ongelmallisuuksien takia puolla verovähennysoikeuden jatkovalmistelua.

Ministeriö ehdottaa kuitenkin selvityksen ulkopuolisena kompromissina, että Puolustusvoimille tai vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestävälle MPK:lle luotaisiin mahdollisuus välittää reserviläisille sotilaskelpoisia varusteita – esimerkiksi edullisilla joukkohankinnoilla.

AVAINSANAT

EU-maat saavuttivat sovun siitä, kuinka Venäjän jäädytettyjen varojen tuottoja tulisi käyttää Ukrainan hyväksi

EU-maat saavuttivat kokouksessaan keskiviikkona periaatteellisen sovun siitä, kuinka Venäjän jäädytettyjen varojen tuottoja tulisi käyttää Ukrainan hyväksi. Sopu syntyi EU-maiden pysyvien edustajien kokouksessa Brysselissä.

Tuottoja tulisi sovun mukaan hyödyntää osana Ukrainan sotilaallista tukea sekä Ukrainan elpymistä koskevaa tukea, mutta virallista päätöstä tuottojen käyttämisestä ei toistaiseksi ole.

Keskiviikon sovun mukaisesti 90 prosenttia Ukrainaan menevästä jäädytettyjen varojen tuotoista tulisi ohjata EU:n rauhanrahaston kautta Ukrainan sotilaalliseen tukeen. EU-budjetin Ukraina-tukivälineeseen ohjattaisiin 10 prosenttia Ukrainaan menevästä rahasta.

AVAINSANAT

Kansanedustajat arvostelevat työttömyysturvan porrastamista – ”Osuu varsinkin niihin työttömiin, joilla on heikommat mahdollisuudet saada töitä”

Kuva: Istock

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan neljä SDP:n kansanedustajaa ja yksi vasemmistoliiton edustaja jättivät eriävän mielipiteen hallituksen esitykseen työttömyysturvan porrastamisesta.

– Hallituksen työllisyyspoliittinen ajattelu näyttää lähtevän siitä, että uudet työpaikat syntyvät ensisijaisesti romuttamalla työttömyysturvan taso entistä kauemmaksi pohjoismaisesta tasosta. Ansioturvan porrastaminen rankaisee työttömyyden pitkittymisestä. Tämä osuu varsinkin niihin työttömiin, joilla on heikommat mahdollisuudet saada töitä, SDP:n kansanedustajat Piritta Rantanen, Lauri Lyly, Niina Malm ja Timo Suhonen toteavat tiedotteessa.

Työllisiä oli tämän vuoden maaliskuussa 52 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Kansanedustajat moittivat hallitusta, ettei se pyri luomaan kasvua, luottamusta ja uusia työpaikkoja, vaan sen sijaan ”heikentää jälleen yhdellä lakiesityksellä rajusti työttömäksi ja lomautetuksi joutuvien toimeentuloa, sanovat kansanedustajat”.

– Porrastaminen romuttaa ansioturvan erityisesti pienillä palkkatuloilla. Vaikka ansiopäivärahan enimmäiskestoa ei leikata, käytännössä ansiopäiväraha lyhenee pienituloisilla kahteen tai kahdeksaan kuukauteen, kun ansiopäivärahan taso tippuu peruspäivärahan tasolle eli noin 800 euroon kuukaudessa.

– Myös keskituloinen suomalainen saa leikkauksien myötä työttömänä yli 800 euroa vähemmän ansiosidonnaista kuin ruotsalainen. Hallitus on siis tekemässä radikaalia irtiottoa pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista, millä voi olla kauaskantoiset seuraukset sekä työmarkkinoiden toimintaan että suomalaisen yhteiskunnan koheesioon ja eriarvoisuuteen, kansanedustajat kertovat vastalauseessaan.

Kansanedustajat muistuttavat, että tutkijoiden mukaan porrastaminen ei näytä tuovan hyötyjä sen kummemmin kannustavuuden kuin vakuutusperiaatteen näkökulmasta.

– Näyttääkin siltä, että hallitus on valinnut ansioturvan laskevan profiilin puhtaasti siitä syystä, että se haluaa painottaa leikkauksia muutenkin vaikeammassa asemassa oleviin työttömiin.

AVAINSANAT

Palaako SAK neuvotteluihin työmarkkinamallista? – Jarkko Eloranta avaa nyt tilannetta

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

SAK:n hallitus ottanee maanantaina kantaa, palaako SAK kaksikantaisiin neuvotteluihin työnantajapuolen kanssa niin kutsutusta työmarkkinamallista.

SAK jätti neuvottelupöydän viime joulukuussa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei lähde ennakoimaan, mitä SAK:ssa päätetään.

– Katsotaan maanantaina, mikä tilanne on.

Hän muistuttaa, että myös paikallisesta sopimisesta on käyty keskustelua ja myös sitä arvioitaneen, missä sen kanssa mennään ja mitä se tarkoittaa työmarkkinamallille.

Paikallisesta sopimisesta ei ole Elorannan mukaan vähään aikaan käyty kahdenvälisiä keskusteluja SAK:n ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä asiantuntijatasolla.

Sen sijaan paikallisen sopimisen lakimuutoksista tullutta lausuntopalautetta on tarkasteltu epävirallisesti aihetta jo aiemmin valmistelleessa kolmikantatyöryhmässä.

– Siellä sitten työstetään eteenpäin. Asia on niin sanotusti vielä vähän levällään.

Eloranta kokee, että kahdenvälisistä keskusteluista ei ole tullut mitään merkittävää vastaantuloa paikallisesta sopimisesta SAK:n suuntaan. Hän sanoo, että näkemys ei ole kiteytynyt siitä, mitä tehtäisiin esimerkiksi paikallisen sopimisen valvonnan suhteen tai luottamusmiesten aseman suhteen järjestäytymättömässä työnantajakentässä. Paikallisen sopimisen mallia haetaan edelleen ja valmistelu ja keskustelu jatkuu.

UUTISSUOMALAISEN tietojen mukaan lakiesitys työriitojen sovittelusta olisi lieventymässä. Se ei sitoisikaan valtakunnansovittelijan käsiä vientialojen palkankorotuslinjaan.

Hallitus on aikonut betonoida vientivetoisen työmarkkinamallin lakiin, jos työmarkkinajärjestöt eivät keskenään pysty asiasta sopimaan.

Asiaan liittyvässä Uutissuomalaisen näkemässä esitysluonnoksessa kuitenkin lukee, että sovittelijan olisi kansantalouden kilpailukyvyn turvaamiseksi meneteltävä siten, että muiden alojen palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuus vaarannu. Jos hallituksen lakiesitys toteutuu tässä muodossa, se ei käytännössä merkitsisikään muutosta nykykäytäntöön.

Hallitusohjelmassa linjattiin, etteivät valtakunnansovittelijan toimisto tai sovittelulautakunta voisi sovintoehdotuksellaan ylittää palkankorotusten niin sanottua yleistä linjaa.

Jarkko Eloranta kommentoi, että jo alun perin on ollut tiedossa, että lainsäädännöllä olisi kovin vaikea säätää tiukkaa vientimallia.

– Siinä mielessä Uutissuomalaisen tiedot ovat varmaan ihan oikeansuuntaisia eikä sinänsä yllättäviä. Näinhän se näyttää ja sitten kun katsoo nykytilannetta, että siellä nyt tällä hetkellä julkisen alan liitot hakkaavat päätään seinään yksityisessä opetusalassa, niin en minä usko, että tämä uusi lainsäädäntö paljon tätä tilannetta muuttaisi, Eloranta sanoo ja viittaa yksityisen opetusalan työriitaan.

JARKKO Eloranta arvioi, että osana SAK:n pohdintaa työmarkkinapöytään palaamisessa on myös mainittu tieto siitä, ettei valtakunnansovittelijan käsiä voi sitoa vientialojen palkankorotuslinjaan.

– Mutta en lähde nyt sitä ennakoimaan, että mitä me maanantaina sanomme.

– Koska lainsäädäntö ei varmaan nykytilaa hirveästi muuta, niin eihän se tietenkään kauheasti tuo lisäpotkua neuvotteluihin lähtemiseen, vaikka ei nykytilannekaan ole tyydyttävä. Mutta tällaisen hallitusohjelmakirjauksessa luodun pakon edessä neuvotteluihin lähtö ei sekään nyt ihan parhaalta vaihtoehdolta ole sitten kuitenkaan koskaan tuntunut.

Eloranta nostaa tässä yhteydessä jälleen pinnalle myös paikallisen sopimisen ja sen saadaanko siinä jotakin SAK:n kannalta järkevää aikaan.

Voisiko summata, että nyt aika paljon on painoa teidän puolesta paikallisella sopimisella?

– On, on. Ilman muuta sillä on painoarvoa nyt tässä.

DEMOKRAATTI kysyi jo aiemmin myös työministeri Arto Satoselta (kok.) eduskunnassa, onko laki työriitojen sovittelusta lieventymässä.

– Työmarkkinamallia koskeva valmistelu on etenemässä ihan normaalisti toukokuun aikana varmaan ja siitä tulee oma tiedotustilaisuus, kun työryhmä valmistuu ja sen jälkeen asia lähtee vasta lausunnoille ja syksyllä eduskuntaan. Toivon, että sitä ennen käynnistyisi nämä kaksikantaiset neuvottelut, mutta siinä suhteessa pallo on pitkälti SAK:n hallituksella, että mitä se ensi maanantaina päättää, Satonen sanoi.

Satonen ei vahvistanut Uutissuomalaisen uutista, jonka mukaan laki työriitojen sovittelussa olisi lieventymässä hallitusohjelmassa kaavaillusta.

– Valtakunnansovittelijan toimintatapaa varmaan voidaan sitoa. Tietenkään se ei estä ketään sopimasta. Sehän on ollut lähtökohtana alusta alkaen. Tämä lakiahan ei estä ketään sopimasta toisin. Kyse on siitä, miten valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta toimii. Mutta tämän asian osalta työryhmätyö on vielä kesken, Satonen totesi.

AVAINSANAT

Stubb ärähti Saksan arvostelijoille Berliinissä – ”Saksa tekee enemmän kuin osuutensa”

Presidentti Alexander Stubb tapasi Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin.

Suomen ja Saksan välit ovat erinomaiset, sanoi Berliinissä vierailulla oleva tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hän kiitti puheessaan Saksaa sen Suomelle osoittamasta vahvasta tuesta.

Stubb puhui tiedotustilaisuudessa tavattuaan Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin. Hän kertoi kaksikon keskustelleen muun muassa maiden kahdenvälisistä suhteista ja Lähi-idän vakavasta tilanteesta. Presidentti painotti Saksan olevan Suomelle merkittävä kumppani.

STUBB kiitti Saksaa vahvasta tuesta, jota se on osoittanut Ukrainalle. Presidentti sanoi olevansa ärsyyntynyt kansainvälisessä mediassa esiintyneestä arvostelusta, jossa on kritisoitu Saksan liian vähäistä Ukrainan tukemista. Stubb painotti, että Saksan Ukrainalle antama tuki on toiseksi suurinta maailman maista.

-  Tulisi nähdä metsä puilta, Saksa tekee enemmän kuin osuutensa, Stubb sanoi.

Hänen mielestään esimerkiksi keskustelu tankeista on epärelevanttia ison kuvan kannalta. Presidentti Stubb lisäsi, että myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ollut tyytyväinen Saksan antamaan tukeen. Stubb keskusteli eilen puhelimessa Zelenskyin kanssa Ukrainan tuesta.

SAKSAN liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier sanoi tiedotustilaisuudessa, että Saksa voisi ottaa oppia suomalaisesta kokonaisturvallisuusajattelusta.

Hän kertoi, että Saksassa on käyty aiheesta keskusteluja, mutta varsinaisia päätöksiä asiasta ei ole tehty. Saksan parlamentissa on käyty debatteja aiheesta. Liittopresidentti sanoi, että maan yhteiskunnallista resilienssiä on vahvistettava.

Stenmeierin mukaan Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan on muuttanut Saksan käsitystä turvallisuudesta. Hän sanoi, että hyökkäys Ukrainaa vastaan ei ollut ainoastaan alueellinen hyökkäys vaan hyökkäys niitä kansainvälisen oikeuden periaatteita vastaan, joihin Saksa on sitoutunut.

-  Se on ennen kaikkea ollut hyökkäys kaikkia niitä oppeja vastaan, joita saimme toisesta maailmansodasta, Steinmeier sanoi.

Tämän vuoksi olen ollut huojentunut siitä valtavasta tuesta, jota maamme on ollut valmis antamaan Ukrainalle, liittopresidentti jatkoi.

Stubb tapaa myöhemmin tänään Saksan liittokansleri Olaf Scholzin. Aiemmin presidentin ohjelmassa oli keskustelutilaisuus Hertie School -yliopistolla, jossa hän piti puheenvuoron kokonaisturvallisuudesta.

Nina Törnudd / STT

AVAINSANAT

SAK: Hallitus vie työelämää ja sääntelyä kauemmas pohjoismaisesta mallista – ”Tämän seuraukset voivat olla arvaamattomia”

Palkansaajakeskusjärjestö SAK ja sen jäsenliitto AKT arvostelevat kovin sanoin eduskunnan tänään hyväksymiä työtaisteluoikeutta rajaavia lakeja.

SAK:n työehdot-osaston johtaja Heli Puura ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko huomauttavat niin sanottujen lakkolakien heikentävän järjestäytyneiden työntekijöiden ja heidän ammattiliitojensa mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin.

– Rajoitukset raivaavat osaltaan tietä seuraaville työelämäheikennyksille, joita hallitusohjelmaan sisältyy suuri määrä. Poliittisten lakkojen rajaaminen 24 tuntiin on myös vastoin Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia, Puura sanoo tiedotteessa.

– Orpo-Purran hallitus on lähtenyt viemään suomalaista työelämää ja sen sääntelyä tielle, joka vie sitä yhä kauemmaksi pohjoismaisesta mallista. Tämän seuraukset voivat olla arvaamattomia. SAK ei hyväksy sopimusyhteiskunnan murentamista, Puura sanoo.

AKT:N Kokko huomauttaa, että Suomi ottaa kansalaisoikeuksissa sata vuotta takapakkia. Hän muistuttaa, että aikoinaan poliittisilla lakoilla saatiin aikaan naisten äänioikeus ja kahdeksantuntinen työpäivä.

– Nyt vuonna 2024 Orpo-Purran hallitus leikkaa ensin lakko-oikeuden ja toteuttaa sen jälkeen ison joukon heikennyksiä, jotka vaikuttavat lähes jokaisen työntekijän arkeen. Se on mahdollista, koska kansalaisilla on enää hyvin rajatut mahdollisuudet protestoida vastaan, Kokko sanoo tiedotteessa.

AKT muistuttaa, että loppuvuoden aikana toteutetaan muun muassa laajat työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, joiden kohteeksi joutuvat työntekijät, eläkeläiset ja opiskelijat.

Elinkeinoelämän pitkäaikaiset vaatimukset ja tarpeet ovat olleet lakihankkeen keskeisenä lähtökohtana.

SAK:N Heli Puura arvostelee hallitusta siitä, että se valmisteli lakiuudistuksen kiireellä ja vailla aitoa kolmikantaista yhteistyötä. Puura huomauttaa, että hallitus myös ohitti perus- ja ihmisoikeusasiantuntijoiden näkemykset lainvalmistelussa.

– Elinkeinoelämän pitkäaikaiset vaatimukset ja tarpeet ovat olleet lakihankkeen keskeisenä lähtökohtana. Hallitusta ei pysäyttänyt edes Kansainvälisen työjärjestön ILO:n huhtikuussa työministerille osoittama vetoomus neuvotella lakihankkeen sisällöstä uudelleen työmarkkinaosapuolten kanssa.

Puura huomauttaa, että lakiuudistus kohdistuu kollektiiviseen sopimus- ja neuvotteluoikeuteen, koska se rajaa oikeutta tukilakkoihin ja muihin myötätuntotyötaisteluihin. Se heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia turvata ja parantaa työehtojaan.

– Myötätuntotyötaisteluita koskeva säännös on epäselvä ja tulkinnanvarainen. Vastoin vakiintunutta kansainvälisoikeudellista tulkintakäytäntöä myötätuntotyötaisteluiden rajoitusperusteeksi on hyväksytty työnantajien taloudelliset edut, Puura sanoo.

Tulilakot nostaa esiin myös AKT:n Ismo Kokko. Hän muistuttaa, että erityisesti kuljetusliitoilla on pitkä perinne toistensa tukemisesta työehtoneuvotteluissa.

– Nyt kun tukilakko-oikeutta heikennetään, on selvää, että hallituksen ja työnantajien tähtäimessä on työehtojen heikentäminen. Työnantajat etsivät eri työntekijäryhmistä heikkoja kohtia ja hyökkäävät ensi syksynä ja talvena, hallituksen tukemana, Kokko varoittaa tiedotteessa.

LAKIUUDISTUS nostaa nostaa laittomista lakoista koituvat hyvityssakot moninkertaisiksi nykytilaan verrattuna, SAK:n Heli Puura muistuttaa. Kokonaan uutena sanktiona laissa on laittomaan lakkoon osallistuvalle yksittäiseen työntekijään kohdistuva seuraamusmaksu, vaikka lakon järjestämisestä vastaa ammattiyhdistys.

– Lainvalmistelun epätasapuolisuutta osoittaa se, ettei työnantajille työehtosopimusten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä koituvia hyvityssakkoja vastaavasti nostettu.

AVAINSANAT