VALIKKO

Radikaali oikeisto vahvoilla EU-vaaleissa – suomalaismepeistä osa ei usko oikeiston laajaan yhteistyöhön

Voiko radikaalin oikeiston lisääntynyt suosio aiheuttaa sen, että Euroopan parlamentti blokkiutuu ja EU:n kyky tehdä päätöksiä osin lamaantuu?

Monille eurooppapolitiikan ammattilaisille tuo kysymys on pahin kauhuskenaario, jota vasten kesäkuun EU-vaalien tulosta voi arvioida. Tuossa tilanteessa historiaan jäisi viime vuosien unioni, josta on tullut mittavia sääntelypaketteja muun muassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja digisääntelyn lisäämiseksi.

Kannatusmittaukset ovat ennustaneet jo pitkään radikaalien oikeistoryhmien nousua kesäkuun EU-vaaleissa. Noille ryhmille raju suunnanmuutos unionissa sopisi.

Kolme parlamentin jättävää suomalaista – Petri Sarvamaa, Heidi Hautala ja Nils Torvalds – ei kuitenkaan usko Euroopan parlamentin blokkiutumiseen tai oikeistoryhmien laajaan yhteistyöhön. Sen sijaan äänestäjän tahto voi heijastua vaalien jälkeiseen elämään toista reittiä.

Äänestäjien tahdon täytyy kuitenkin näkyä seuraavan vaalikauden politiikan muotoilemisessa.

MITTAUKSET ovat povanneet kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kotipuolueesta EPP:stä jälleen parlamentin suurinta. Tuosta ryhmästä parlamentin on jättämässä kokoomuksen Petri Sarvamaa.

-  En näe mitenkään mahdollisena sitä, että tapahtuisi jokin raju siirtyminen EU-politiikassa oikealle. Johtuen ihan numeroista, hän sanoo.

Keskustaoikeistolainen EPP kuuluu parlamentin keskiryhmiin, jotka pääsääntöisesti ovat taanneet tuen komission hankkeille. Sarvamaa näkee kolme syytä sille, miksi tuon yhteistyön täytyy jatkua.

Syyt ovat paikkojen jakautuminen, muiden puolueiden haluttomuus tehdä yhteistyötä EPP:stä oikealle päin ja EPP:n sisäinen jakautuneisuus siinä, kuinka syvälle oikealle yhteistyössä voi kurotella.

Ennusteiden perusteella perussuomalaisten kotiryhmä ECR ja kokoomuksen kotiryhmä EPP eivät saa riittävästi paikkoja koalition muodostamiseksi. Sen jälkeen oikealla tulee vastaan hollantilaisen Geert Wildersin ja ranskalaisen Marin Le Penin kaltaisten poliitikkojen puolueita, joiden kanssa EPP ei voi tehdä Sarvamaan mukaan yhteistyötä.

EPP mainostaa itseään mielellään myös Euroopan suurimpana maatalouspuolueena. Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja Ursula von der Leyen on EPP:stä, mutta samaan aikaan maanviljelijät ympäri Eurooppaa protestoivat.

Sarvamaa arvioi, että von der Leyen haluaa vihreät mukaan seuraavaan koalitioon demarien ja liberaalin Renew-ryhmän kanssa. Äänestäjien tahdon täytyy kuitenkin näkyä seuraavan vaalikauden politiikan muotoilemisessa, hän katsoo.

-  Jos nyt sitten poljetaan sitä äänestäjien tahtoa liikaa, niin ne ongelmat siirtyvät eteenpäin. Ne tulevat sitten seuraavalla kerralla kaksi kertaa isompina.

EPP ”kavereineen” on ryhtynyt vaalien alla haastamaan vihreää siirtymää.

EUROOPPALAISET mielipidemittaukset ovat pitkään ennustaneet menetyksiä Heidi Hautalan vihreille. Hautala on luopumassa kesällä paikastaan parlamentissa.

Hän katsoo, että EPP ”kavereineen” on ryhtynyt vaalien alla haastamaan vihreää siirtymää. Tämä on tehnyt siitä vaalien taistelukysymyksen, hän sanoo.

-  Se nousee isoksi kysymykseksi. Meillä, jotka puolustamme sitä, on myöskin tilaisuus saada näkemyksemme paremmin esiin, koska tämä ei ole enää marginaalikysymys.

Hautala tulkitsee, että kuninkaantekijä vaaleissa on väistämättä EPP. Esimerkiksi von der Leyen ja parlamentin nykyinen puhemies Roberta Metsola eivät ole ulostuloissaan tukeneet EPP:n ja laitaoikeiston yhteistyötä, hän sanoo. Tosin von der Leyen sanoi tällä viikolla, että yhteistyö ECR:n kanssa riippuu parlamentin kokoonpanosta.

Hautala arvioi ”perinteisten arvojen” yhdistävän laitaoikeistosta identiteetti ja demokratia -ryhmää, ECR:ää sekä vähemmistöä EPP:stä. Perussuomalaisen äänestäjän tulisi hänen mielestään kuitenkin ymmärtää, että kaikki puolueen kotiryhmästä eivät halua puoltaa esimerkiksi naisten aborttioikeutta.

Osa laitaoikeistosta on myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin taskussa, Hautala katsoo. Hänen mukaansa vihreät tavoittelee koalitiota, joka näkee EU:n potentiaalin ja uskoo oikeusvaltioon.

Radikaalilta oikeistolta puuttuu sekä riittävä yksimielisyys että osaaminen EU-politiikassa.

MYÖS RKP:n Nils Torvalds on jättämässä parlamentin kesällä. RKP ja keskusta kuuluvat Renew-ryhmään, jolle mielipidemittaukset ovat ennustaneet tappiota vaaleissa.

Torvalds ajattelee, että radikaalilta oikeistolta puuttuu sekä riittävä yksimielisyys että osaaminen EU-politiikassa. Myös hän arvioi EPP:n, demarien, Renew’n ja vihreiden turvaavan seuraavan komission työn.

Torvaldsin mukaan jännitettä neljän puolueen koalitioon syntyy siitä, että EPP:n oikea laita vetää selkäytimellään eri suuntaan kuin vihreiden vasen laita.

-  Mutta jokaisen selkään koputtaa tällainen pieni piru, joka sanoo, että teidän on päästävä eteenpäin. Että jos te olette nyt romuttamassa tätä yhteistyötä, niin terveiset tulee.

Torvalds uskoo, että niin sanotut hiljaiset päätökset parlamentin oikealla laidalla lisääntyvät. Vaikka virallista sopimusta yhteistyöstä ei ole, EPP:n halu venyä muiden keskiryhmien tahtoon joissakin asioissa vähentyy laitaoikeiston tuen seurauksena.

Ympäristö- ja ilmastoasioissa parlamentti puolestaan ei voi luottaa enää väliaikaisiin enemmistöihin. Hatusta ei voi vetää niiden turvin hyvin ideologista ja yksityiskohtaista sääntelyä, hän sanoo.

-  Niitä valkoisia kaneja siitä mustasta hatusta, niitä ei voi enää vetää. Taikureitten aika on ainakin väliaikaisesti ohi.

AVAINSANAT

“Ajattelevat vain omia etujaan” – Tämä käsitys poliitikoista on kasvanut selvästi

Epäluottamus poliitikkoja ja puolueita kohtaan on lisääntynyt Suomessa, uusi kysely kertoo.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaaman kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista uskoo, että poliitikot ajattelevat vain omia etujaan ja vähät välittävät kansalaisten tarpeista.

Luku on kasvanut selvästi neljän vuoden takaisesta, jolloin 57 prosenttia suomalaisista ajatteli edellä mainitulla tavalla.

Myös suomalaisten usko siihen, että puolueiden kautta kansalaisten mielipiteet tulevat päätöksenteossa huomioon otetuiksi, on laskenut kyselyn mukaan selvästi. Kun kolme vuotta sitten näin ajatteli 63 prosenttia suomalaisista, nyt vastaava luku on 44 prosenttia.

Vaikka luottamus poliitikkoja ja puolueita kohtaan on heikentynyt, suorien kansanäänestysten suosio ei kuitenkaan ole kasvanut, vaan päinvastoin laskenut hieman.

KUN VIISI vuotta sitten 50 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että tärkeät kysymykset pitää entistä useammin päättää kansanäänestyksellä, nyt tätä mieltä on vain 43 prosenttia suomalaisista.

Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä demokratiaa ja politiikkaa sivuavista väittämistä.

Tutkimusta varten haastateltiin hieman yli tuhatta suomalaista huhtikuun alkupuolella. Vastaajat edustavat Suomen täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tutkimuksen toteutti Verian. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

AVAINSANAT

Puolustusvaliokunta sai USA:ssa eteensä yllätysasiakirjan – tiedonkulku ministeriön kanssa ei toimi

Virginian kansalliskaartin komentaja, prikaatinkenraali Charles B. Martin Jr. puhuttelee komennukselle Puolaan lähteviä sotilaitaan helmikuussa 2024.

Eduskunnan puolustusvaliokunta yllätettiin huhtikuun lopulla Yhdysvaltain-matkallaan: kansanedustajille kerrottiin Suomen ja Virginian kansalliskaartin yhteisymmärryspöytäkirjasta, josta he eivät olleet etukäteen kuulleet juuri mitään.

Valiokunta oli Yhdysvaltain Virginiassa ja Washingtonissa 21.-26. huhtikuuta. Demokraatin haastattelemien valiokunnan jäsenten mukaan yhdysvaltalaiset kertoivat Virginiassa yllättäen suomalaisille, miten Suomi aloittaa yhteistyön osavaltion kansalliskaartin kanssa.

Puolustusministeriö oli kertonut valiokunnalle tulossa olevista yhteistyökuvioista vain yleisellä tasolla.

Mika Karin (sd.) mukaan tieto yhteisymmärryspöytäkirjasta hämmästytti valiokunnan jäseniä.

– Eduskunnan puolustusvaliokunnan piti matkustaa Yhdysvaltoihin kuullakseen sen uutisen, Kari ihmettelee.

Kari muistuttaa, että puolustuspolitiikka on perustunut Suomessa laajaan hallituksen ja opposition rajat ylittävään yhteistyöhön, jossa on keskeisessä roolissa puolustusministeriö ja sitä johtava ministeri. Tiedonkulku on tässä aiemmin toiminut hyvin.

Nato-jäsenyys ja kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne ovat lisänneet tiedontarvetta ja -määrää entisestään.

Eduskunta kertoi huhtikuussa etukäteen puolustusvaliokunnan USA-matkasta ja kokoonpanosta. Tiedotteessa mainittiin tuolloin, että Richmondissa käydessään valiokunta kuulee muun muassa osavaltion kansalliskaartin toiminnasta.

MINISTERIÖSTÄ on Karin mukaan saanut viime aikoina informaatiota paikoin aikaisempaa huonommin. Virginian tapaus ei ole ainoa laatuaan.

– Joistakin asioista olemme kuulleet ensimmäiseksi median kautta eikä valiokunnalle ole kerrottu etukäteen kuten tapoihin on kuulunut.

Myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) toteaa, ettei Yhdysvaltain vierailu ollut suinkaan ainoa tietokatkos puolusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ja valiokunnan välillä. Hän mainitsee myös Häkkäsen Kyrönmaa-lehdelle helmikuun alussa antaman haastatteluun, jossa ministeri totesi aikovansa estää reservistä karkaamisen oikeudellisilla keinoilla. Tarkemmin Savola ei halua muita tapauksia avata.

Valiokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) myöntää, ettei valiokunta saanut Yhdysvaltain vierailunsa edellä riittävästi tietoa.

– Tiedonkulussa ministeriön suuntaan olisi kehittämisen varaa.

– Ehkä ministeriöltä tuppaa unohtumaan se, että eduskunta on syytä pitää ajan tasalla, Kopra sanoo.

Hän korostaa, ettei halua yksilöidä kritiikkiään ministeri Antti Häkkäseen (kok.), vaan puhuu ministeriöstä.

– Rohkaisen kaikkia virkamiehiä kiinnittämään tähän huomiota, että eduskunnan valiokunnat pidetään ajan tasalla.

PERUSSUOMALAISTEN Jari Ronkaisen mukaan valiokunta on saanut tietoa isoista asioista aina tarpeen vaatiessa.

– Toki keskeneräisistä asioista voisimme toivoa tietoa vähän aikaisemminkin, mutta keskeneräinen on aina keskeneräinen.

Virginian kansalliskaartin kanssa tehtävästä yhteisymmärryssopimuksesta valiokunta oli Ronkaisen mukaan kuullut aikaisemminkin tosin lähinnä sivulauseessa.

– Asia oli keskeneräinen ja siinä mielessä (valiokunnalle) yllätys, että se oli niin nopeasti tulossa. Hyvä kuin ehdimme Yhdysvalloista Suomeen, kun se jo allekirjoitettiin.

Juha Mäenpää (ps.) arvelee tietokatkosten syyksi käsiteltävien asioiden määrää puolustushallinnossa. Hänkin tunnistaa Virginiaan liittyvän katkoksen mutta ymmärtää myös ministeriötä.

– Ehkä se vähän saattoi näin olla. Siellä on varmaan päivittäin käsittelyssä paljon asioita, joita ehkä haluaisimme nähdä täällä. Ei minulle siitä pahaa mieltä jäänyt, Mäenpää sanoo.

Hän kommentoi armeliaaseen sävyyn myös ministeri Häkkäsen toimintaa valiokunnan tiedottamisessa tuntuen ymmärtävän, että asioita on paljon valmistelussa ja osasta ei voi ehkä etukäteen puhua.

DEMOKRAATILLE on kerrottu, että puolustusministeriön virkamies pahoitteli Virginiaan liittyvää tietokatkosta valiokunnalle jälkikäteen.

Jari Ronkainen haluaa myös ymmärtää ministeriötä.

– Totta kai virkamiehet olisivat varmasti kertoneet, jos hekään olisivat osanneet ajoittaa aikataulun sillä lailla, että he olisivat tienneet, että nyt se tapahtuu. Ihan selkeästi oli se, että hekään eivät uskoneet, että se tapahtuu näin nopeasti, Ronkainen kommentoi.

Olisitko henkilökohtaisesti toivonut, että olisi ollut parempi tieto Yhdysvalloissa?

– Aina, kun lähdetään maailmalle ja kuljetetaan Suomen lippua mukana, kaikki tarpeellinen tieto olisi totta kai oltava. Mutta mistä se aina tiedetään mikä on ajankohtaista? Olihan meillä (valiokunnalla) ministerin tapaaminenkin ennen Yhdysvaltain vierailua. Voi olla, että ministeri unohti asian kertoa tai sitten hänelläkään ei ollut sitä tietoa vielä siinä hetkessä. Oliko heillä tarkoitus sitten informoida valiokunta sen meidän reissun jälkeen, sitten kun näyttää, että rupeaa olemaan valmista. Mutta kyllä se on ihan selvä, kun maailmalle lähdetään, kyllä silloin pitäisi olla kaikki speksit tiedossa.

– Varmasti meillä kaikilla on parannettavaa. Maailma on nyt vähän isompi kuin mihin olemme aikaisemmin tottuneet. Me joudumme kaikki vähän reenaamaan, Ronkainen toteaa.

PUOLUSTUSMINISTERI Häkkänen myöntää Demokraatille, että tiedonkulussa puolustusvaliokunnan suuntaan on jatkuvasti kehitettävää. Hän ei suoraan myönnä tietokatkoksia.

– Kansalliskaartiyhteistyö ja kaikki muukin informoidaan puolustusvaliokunnalle ihan säännöllisin väliajoin. Meillä on miljoona asiaa maan ja taivaan väliltä koko ajan liikkeellä. Koko hallinnonalaa kannustetaan proaktiiviseen informointiin puolustusvaliokunnalle. Kaikki tieto toimitetaan ja tiedonkulkua parannetaan koko ajan, Häkkänen sanoo.

Virginian kansalliskaartin yhteistyötä koskevan pöytäkirjan kohdalla Häkkänen muistuttaa, että Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on suuret määrät puolustusyhteistyöhön liittyviä asiakirjoja.

– Menen ensi viikolla Yhdysvaltain puolustusministerin kanssa neuvotteluihin Washingtoniin. Meillä on Yhdysvaltain kanssa sopimuskenttä, jossa on kymmenittäin asiakirjoja. Ne kaikki perustuvat jo aiemmin tehtyihin sopimuksiin, joko liittolaissuhteeseen tai 2016 vuoden puolustussopimusasiakirjoihin. Sen jälkeen laaditaan eri aselajikohtaisia aiejulistusasiakirjoja. Näitä on kymmenittäin eri sektoreilla. Tänä aamuna oli Pentagonin apulaispuolustusministeri Suomessa. Syvennämme teknologiayhteistyötä. Se tapahtuu sopimusviitekehysten sisällä.

HÄKKÄNEN tähdentää, että valtiojohto ja ministeriöt toimivat eduskunnan antamalla mandaatilla.

– Vaikka nämä ovat ministeriön ja hallituksen, ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon päätösvallassa, silti valiokuntia informoidaan kaikesta mitä ne pyytävät ja myös proaktiivisesti valtaosasta asioita.

Näet, että tässä ei ole mitään pahoiteltavaa?

– Kehitettävää on koko ajan. Se on ihan selvä. Informaation kulkuun panostetaan koko ajan enemmän.

Häkkäsen mukaan muun muassa Nato-jäsenyyden myötä tapahtunut puolustuskentän kansainvälistyminen on nostanut tapahtumien määrän valtavaksi.

– Venäjä-tilanteen seurannasta USA-yhteistyöhön ja ampumarataverkon kehittämiseen ja kaikkeen siltä väliltä. Tavaraa tulee tuhansia sivuja viikossa. Pyrimme pistämään meidän virkamiehet juoksemaan vielä kovempaa ja tuomaan tietoa. Kaikilla on tietysti rajallinen vuorokausi.

ITSEKIN viime kaudella puolustusministeriä sijaistanut Mikko Savola (kesk.) ei osta selitystä asioiden suuren määrän vaikutuksesta heikentyneeseen tiedonkulkuun.

– Asioita on aina ollut aika paljon. Itselläni on pitkä kokemus puolustusvaliokunnasta ja erityisesti (presidentti) Niinistön ja (puolustusministeri Antti) Kaikkosen (kesk.) kausilla. Tieto kulki silloin mielestäni hyvin ja tietoa sai (puolustusministeriltä ja presidentiltä) suoraankin. En näe tietomäärää ongelmaksi. Kyllä ministeriössä osataan suodattaa pienet asiat isoista ja pienemmistä voi infota vähän epäformaalimminkin, jos aiheelliseksi kokee.

Savola katsoo valtioneuvoston, presidentin ja eduskunnan välistä tietojen vaihtoa demokratian toimivuuden näkökulmasta.

– Hallitus- ja oppositiopuolueita yhdistävää korsuhenkeä edistää puolustusvaliokunnassa se, että kaikki ovat samalla kartalla. Tästähän siinä on kyse.

Myöskään kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen värisuora ei Savolan mukaan välttämättä selitä tiedonkulun ongelmia.

– En osaa sanoa onko kyse värisuora-asiasta vai enemmänkin siitä, ettei valiokunnan roolia ole oikein ministeriössä sisäistetty.

SAVOLA kertoo pitäneensä oman ministeripestinsä aikana erityisavustajien kanssa huolen siitä, milloin puolustusvaliokuntaa tai vähintäänkin puheenjohtajistoa on aihetta informoida.

– Tiedän, että Kaikkonen teki samalla tavalla. Ministerillä itsellään on iso painoarvo siinä, että miten vahvan avoimuuden hän valiokuntaan haluaa luoda.

– Kuten eräs ministeri, puhun nyt eri ministeristä ja valiokunnasta, sanoi, että ministerin tärkein tehtävä eduskuntaan päin on pitää valiokunta tietoisena ja serveerata valiokuntaa, että homma toimii. Tästä on varmastikin kyse. Toivomme valiokunnassa parempaa tiedonkulkua ja ennakointia asioiden suhteen.

“Hänen pitäisi tehdä asennemuutos. Olemme valiokunnasta suoran palautteen hänelle useampaan kertaan antaneet.”

Hän muistuttaa, että puolustuspolitiikan yhteinen sävel hyödyttää myös ministeriä.

– Kun kerran kaikki maanpuolustusasioissa samaan suuntaan soudetaan, niin sitä kautta pystytään myös ministeriä ja ministeriötä auttamaan. Niitäkin tilanteita voi tulla matkan varrella, missä apua tarvitaan toiseen suuntaan. Siinä on valiokunnan ja eduskunnan rooli aika iso.

Eli summaten, tiedonkulun ongelmat johtuvat ministeristä?

– Hänen pitäisi tehdä asennemuutos. Olemme valiokunnasta suoran palautteen hänelle useampaan kertaan antaneet. Ei tämä hänelle vierasta ole.

VALTIONEUVOSTOSSA toimii ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, jonka istuntoihin tasavallan presidentti osallistuu. Tiedonkulkua eduskunnan suuntaan hoitaa puolustusasioissa osaltaan myös presidentti. Edellinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti aktiivisesti yhteyttä muun muassa puolustusvaliokunnan puheenjohtajaan.

Onko uuden presidentin kanssa jonkinlainen sisäänajovaihe, kun sanoit, että edellisen presidentin kanssa oli suoraakin yhteydenpitoa?

– Kyllä puhelimella saa varmasti kiinni valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajankin, kun halua on. Sitäkin kautta pystyy valiokuntaa halutessaan informoimaan.

Tämän tyyppinen soittelu on ilmeisesti vähentynyt?

– No, ehkä aktiivisempaakin voisi olla, Savola sanoo.

Mika Karin mukaan myös kokoomuksen värisuora saattaa vaikuttaa puolustusvaliokunnan toimintaan muun muassa sitä kautta, että puheenjohtaja Kopra ja ministeri Häkkänen tulevat samasta Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Kari luonnehtii asetelmaa politiikan arkeen vaikuttavaksi rakenteelliseksi haasteeksi. Kopran työstä hän ei löydä huomautettavaa.

– Haluaisin antaa myönteistä palautetta puheenjohtaja Kopralle, joka on lunastanut erinomaisella tavalla paikkansa valiokunnan johdossa. Hän on osoittanut vahvaa kiinnostusta oman tehtävänsä hoitamiseen. Yhteistyö hänen kanssaan on sujunut valiokunnassa erinomaisesti.

PUOLUSTUSVALIOKUNTA on Karin mukaan hyvin riippuvainen ministeriön tiedonsaannista. Tiedonkulku on yksi keskeinen ministeriön ja valiokunnan välistä luottamusta ylläpitävä asia.

– Valiokunnat tarvitsevat yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen vision muodostamiseksi mahdollisimman paljon ajantasaista tietoa. Samaa tietoa, joka on pohjana valtioneuvoston antamalle selonteolle ja valtioneuvoston tilannekuvalle, Kari sanoo.

Puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Holopainenkin (vihr.) osallistui Yhdysvaltain matkalle. Hän luonnehtii Virginian kansalliskaartia koskevan asiakirjan yllättävää paljastumista valiokunnan kannalta kiusalliseksi.

Holopainen kertoo ymmärtävänsä, että puolustusministeriössä on Nato-jäsenyyden ja muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi paljon asioita, mutta hänkään ei pidä kiirettä riittävänä selityksenä.

– Kun asiat tulevat ministeriössä valmisteluun, pitää joka kerta miettiä onko tämä nyt sellainen asia, josta informoidaan valiokuntaa. Ja mieluummin pitää informoimisen kynnys matalana.

– Vierailu Yhdysvaltoihin on yksi esimerkki. Meilläkin on (valiokunnassa) erilaisia kontakteja muihin tahoihin. Ei voi syntyä epäsymmetristä tilannetta, että joissakin tapaamisissa tulee esille, ettei valiokunta ole asioista tietoinen. Se aiheuttaa vähintäänkin kiusallisia tilanteita.

HOLOPAINEN arvioi puolustusministeri Häkkäsen olleen valiokunnan kuultavana jopa useammin kuin viime vaalikauden ministerien.

Tiedonkulun vaikeuksien syyksi hän vaikuttaa arvelevan pikemminkin kokoomuksen värisuoraa.

– Presidentinvaalien yhteydessäkin oli puhetta siitä, miten yhden puolueen värisuora ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa mahdollisesti vaikuttaa. Riskinä on, että muodostuu sokeutta sille, paljonko asioista viestitään parlamentaarisesti.

– Valtioneuvoston päässä on tällaisessa asetelmassa erityinen velvollisuus erikseen miettiä, kuinka muita ryhmiä huomioidaan. Meillä on pitkä perinne siitä, että turvallisuuspoliittisia asioita käsitellään parlamentaarisesti. Se on vahvuus, mutta konsensus ei synny automaattisesti vaan kaikkien pitää olla prosessissa mukana ja saman tilannekuvan päällä. Konsensus on oikein rakennetun prosessin lopputulos, Holopainen sanoo.

AVAINSANAT

Euroopan neuvosto: tekoälysopimus on hyväksytty

Kuva: Istock

Euroopan neuvosto hyväksyi perjantaina ensimmäisen sitovan kansainvälisen tekoälysopimuksen.

Sopimuksessa vaaditaan muun muassa sitä, että tekoälyjärjestelmät eivät saa vaarantaa demokraattisia instituutioita tai toimintoja. Läpinäkyvyys- ja valvontavaatimuksiin sisältyy tekoälyn tuottaman sisällön merkitseminen käyttäjiä varten.

Tekoälyä koskeva puiteyleissopimus hyväksyttiin Euroopan neuvoston ministerikomitean kokouksessa, johon kokoontui edustajia kaikista neuvoston 46 jäsenmaasta.

Sopimuksen valmistelussa on ollut mukana myös 11 neuvoston ulkopuolista valtiota kuten Yhdysvallat ja Vatikaani.

Puiteyleissopimuksen allekirjoittaminen aloitetaan syyskuussa Vilnassa järjestettävässä oikeusministerien kokouksessa. Sopimuksen voivat allekirjoittaa myös Euroopan neuvoston ulkopuoliset valtiot.

AVAINSANAT

Purra jyrähtää X:ssä: “Yhdellekään hallituspuolueelle tai sellaisen edustajalle ei ole annettu hallitusneuvotteluissa oikeutta…”

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvassa eduskunnan suullisella kyselytunnilla.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä. Asia ratkesi tänään, kun hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kannatti valiokunnassa hylkäämistä opposition rinnalla.

Räsäsen toiminta on närästänyt muissa hallituspuolueissa ja ryhmäjohtajat ovat käyneet asiasta pelisääntökeskustelua.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi X:ssä tänään asiaa. Tosin hän ei suoraan kerro, mihin tapaukseen hänen kommenttinsa viittaa – luultavimmin kuitenkin juuri Räsäseen.

– Yhdellekään hallituspuolueelle tai sellaisen edustajalle ei ole annettu hallitusneuvotteluissa oikeutta kaataa hallituksen esityksiä tai vaikeuttaa niiden etenemistä, Purra kirjoittaa.

Demokraatti ei ole tavoittanut Purraa kommentoimaan päivitystään.

Eilen perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila otti myös keskusteluun kantaa.

– Hallitusohjelmassa on useita asioita, joissa neljä puoluetta ovat päätyneet kompromissiin. Nyt yhteisesti sovittua vesitetään alkoholilain 8 % osalta. Jos kompromissi ei kelpaa, katson, että voimme jatkossa enemmistöpäätöksellä edistää viinien saamista ruokakauppaan, Junnila sanoi X:ssä.

AVAINSANAT

“Valtava takaisku” – järjestöt kertovat tasa-arvotiedon keskuksen lakkauttamisesta

Kuvituskuvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juuri päättyneiden muutosneuvotteluiden seurauksena tasa-arvotiedon keskus lakkautetaan. Asiasta kertovat naisjärjestöt tiedotteessaan.

“Lakkauttaminen on valtava takaisku tasa-arvon edistämistyölle, sillä keskus on toiminut yhtenä Suomen tasa-arvoviranomaisista, ja se on tuottanut tutkimukseen perustuvaa tietoa sukupuolten tasa-arvosta. Lakkauttamisen myötä Suomesta tulee ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole valtakunnallista tasa-arvotiedon keskusta”, todetaan Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n, Naisasialiitto Unionin ja Naisjärjestöjen Keskusliiton yhteisessä tiedotteessa.

Liitot toteavat, että tasa-arvotiedon keskus on koonnut ja välittänyt sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolentutkimukseen liittyvää tietoa kaikkien saataville, vastannut tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyviin tietopyyntöihin muun muassa päätöksentekijöille, virkamiehille ja medialle ja tehnyt yhteistyötä sekä kotimaisten että kansainvälisten tasa-arvotoimijoiden kanssa.

“Yksi tämän yhteistyön konkreettisista ilmenemismuodoista on vuosittaiset tasa-arvopäivät, joiden kymmenvuotisen perinteen lakkauttaminen myös katkaissee. Lakkauttaminen vaikeuttaa pääsyä tutkittuun tasa-arvotietoon ja heikentää sitä kautta tietopohjaisen päätöksenteon edellytyksiä.”

“Hallitusohjelmassa luvataan edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä sekä tietoon perustuvaa päätöksentekoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa linjataan, että tasa-arvotyölle on turvattava riittävät koordinaatio- ja asiantuntijaresurssit. Nyt tehty päätös keskuksen lakkauttamisesta on räikeästi ristiriidassa näiden kirjausten kanssa”, tiedotteessa sanotaan.

Järjestöt vaativat, että päätöstä keskuksen lakkauttamisesta arvioidaan uudelleen.

Asiaa on kommentoinut viestipalvelu X:ssä myös Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara.

– Tämä tasa-arvotiedon keskuksen lakkauttaminen kertoo karua kieltä hallituksen sitoutumisesta tasa-arvon edistämiseen, Maarianvaara kirjoittaa.

Maarianvaara on toiminut aiemmin tasa-arvovaltuutettuna.

AVAINSANAT