VALIKKO

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä erotti Vornasen, joka aikoo perustaa oman eduskuntaryhmän

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on päättänyt erottaa kansanedustaja Timo Vornasen ryhmästä luottamuspulan vuoksi. Eduskuntaryhmä päätti asiasta kokouksessaan torstaina iltapäivällä.

Myös eduskuntaryhmän työvaliokunta oli aiemmin esittänyt, että Vornanen erotetaan ryhmästä.

-  Tämä viikko sitten tapahtunut välikohtaus on järkyttänyt ryhmäämme. Vornasen käytöstä ei voi näiden tietojen valossa puolustaa tai pitää hyväksyttävänä, sanoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra piti luonnollisena, että Vornasen toiminta on johtanut luottamuspulaan eduskuntaryhmässä.

-  Mikäli perussuomalaisten kansanedustaja kulkee päihtyneenä aseen kanssa Helsingissä ravintolassa ja ampuu sillä, niin siinä on riittävästi luottamuspulaa, Purra sanoi.

PURRA sanoi myös, että mahdollinen puolueesta erottaminen on oma erillinen prosessinsa.

-  Sitä käsitellään aikanaan. Ja jäsenyysprosessi ja mahdollinen erottamisprosessi, se määräytyy paitsi yhdistyslain niin puolueen omien sääntöjen mukaisesti, Purra sanoi. Hän ei halunnut valottaa Vornasen mahdollista erottamista käsittelevän perussuomalaisten puoluehallituksen kokousaikataulua.

-  Puoluehallituksen kokousten aikataulu ei ole julkinen, mutta lienee selvää, että tulevassa kokouksessa me tätä käsittelemme. Jo lain mukaan ja omien sääntöjemme mukaan siihen liittyy erillinen prosessi, jossa henkilöä kuullaan, Purra sanoi.

Mäkelä ei halunnut kommentoida Vornasen Facebook-kommenttia, jossa Vornanen kritisoi muun muassa sisäministeri Mari Rantasta (ps.) hänen toimintansa tuomitsemisesta ennen kuin asiaa on käsitelty tuomioistuimessa tai edes sen esitutkinta on valmistunut.

-  Emme ota kantaa juridiikkaan vaan politiikkaan. Vornanen voi päivittää Facebookiin mitä hyväksi katsoo, Mäkelä sanoi.

MÄKELÄN mukaan Vornanen oli etäyhteydellä yhteydessä perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokoukseen. Mäkelä ei suostunut luonnehtimaan tarkemmin ryhmässä käytyä keskustelua.

-  En käy avaamaan luottamuksellisia keskusteluja. Meillä on hyvin luottamuksellinen keskustelukulttuuri eduskuntaryhmässä, ja siellä voi esittää kaikenlaisia kysymyksiä ja näkemyksiä ja kaikkia kuunnellaan, Mäkelä sanoi.

Myöhemmin Mäkelä kuitenkin sanoi, ettei eduskuntaryhmän keskustelussa ilmennyt erimielisyyttä Vornasen tapauksesta.

-  Ei siellä mitään erimielisyyttä asiasta ollut, siitä vain keskusteltiin ja haluttiin tietoa.

Mäkelä ei pitänyt tarpeellisena, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä antaisi kansanedustajille jonkinlaista ohjeistusta aseiden käsittelystä.

-  Mielestäni sellaiselle ei ole mitään tarvetta. Tämä oli hyvin poikkeuksellinen yksittäinen tapaus, joka jää varmaan Suomen poliittiseen historiaan. Näkisin tämän hyvin ainutlaatuisena tapauksena, Mäkelä sanoi.

“Ei vaikuta hallitusyhteistyöhön”

Mäkelältä kysyttiin myös Vornasen valiokuntapaikkojen tulevaisuudesta.

-  Tämä on sellainen asia, joka jää nähtäväksi ja käsiteltäväksi. Valiokuntapaikathan kuuluvat eduskuntaryhmälle, ja sääntöjen mukaan edustaja, joka eroaa tai tulee erotetuksi ryhmästä, on niistä velvollinen luopumaan. Tämä keskustelu tullaan käymään jatkossa, siitä ei ole mitään valmista sapluunaa olemassa, Mäkelä vastasi.

MÄKELÄLTÄ kysyttiin myös, olisiko mahdollista, että Vornanen palaisi perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi jossain vaiheessa.

-  Sillä on turha lähteä tässä kohtaa spekuloimaan. Ryhmäpäätös oli selvä erottaminen, Mäkelä sanoi.

Mäkelä ei ottanut kantaa siihen, pitäisikö Vornasen pyytää eroa koko eduskunnasta.

-  Se on hänen asiansa. Jos rikosprosessi johtaa johonkin, niin siihen ehkä palataan, mutta tässä kohtaa se on täysin hänen asiansa, Mäkelä sanoi.

Purra ja Mäkelä eivät tiedotustilaisuudessa nähneet minkäänlaisia yhtymäkohtia Vornasen toiminnan ja perussuomalaisten kovana pidetyn retoriikan välillä.

-  Tämä asia on yksittäisen henkilön tekoa. Tämä ei liity puolueeseen tai sen politiikkaan, Mäkelä sanoi.

Purra ei usko, että Vornasen tapaus vaikuttaa mitenkään pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen keskinäiseen yhteistyöhön. Purran mukaan asiaa käsiteltiin torstaiaamuna hallituspuolueiden puheenjohtajien nelikossa. Mäkelän mukaan asiasta on käyty keskustelua myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien kesken.

“Ei julkisuuteen epävarmoilla tiedoilla”

PERUSSUOMALAISIA on kritisoitu tiedottamisen hitaudesta Vornasen tapauksessa, kun puolue ei tiedottanut asiasta lainkaan ennen kuin Seiska-lehti kertoi tapauksesta perjantaina illalla. Puheenjohtaja Purra oli saanut tiedon tapauksesta jo perjantaina aamulla.

Purralta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, olisiko puolue lainkaan tiedottanut tapahtuneesta, jos Seiska ei olisi kertonut tapahtuneesta.

Purra perusteli tiedotuksen verkkaisuutta sillä, että puolue ei voinut lähteä julkisuuteen epävarmoilla tiedoilla.

-  Epävarmoja tietoja, jotka liittyvät näin vakavaan tilanteeseen, me emme voi tuoda julki, Purra sanoi.

Mäkelän mukaan eduskuntaryhmä ei lähtenyt tiedottamaan tapauksesta ennen viranomaisten tiedottamista.

-  Emme lähde kommentoimaan huhupuheita omasta aloitteestamme julkisuuteen, Mäkelä sanoi.

Vornanen oli osallisena ampumavälikohtauksessa ravintolan edustalla Helsingissä viime viikon torstain ja perjantain välisenä yönä. Hänen epäillään uhanneen aseella kahta ihmistä ja ampuneen sen jälkeen maahan.

TIMO Vornanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiristä. Hän on parhaillaan kahden viikon sairauslomalla.

Vornanen ilmoitti erottamisuutisen jälkeen, että hän aikoo perustaa oman eduskuntaryhmän.

Vornanen sanoi STT:lle lähettämässään tiedotteessa katsovansa, että hänen eduskunnasta eroamiselleen tai erottamiselleen ei ole olemassa juridista perustetta. Vornanen perustelee asiaa sillä, että esitutkinta on yhä keskeneräinen eikä tapauksesta ole lainvoimaista tuomioistuimen päätöstä.

Vornanen sanoo aikovansa pyytää itse eroa, mikäli perusteet tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen jälkeen ilmenevät.

Tiedotteessaan Vornanen sanoo haluavansa pyytää mitä nöyrimmin anteeksi äänestäjiltään heille aiheuttamaansa mielipahaa ja tilanteen luomaa epätietoisuutta.

-  Syntyneen mainehaitan vuoksi haluan esittää vilpittömän anteeksipyyntöni perussuomalaiselle puolueelle, kansanedustajille sekä koko kansanedustajalaitokselle, Vornanen sanoo.

VORNANEN vetoaa esitutkinnan keskeneräisyyteen ja sanoo, ettei sen takia voi julkisesti kommentoida asiaa, vaikka mieli kovasti tekisi.

-  Median edustajille haluan vielä korostuneesti pahoitella tätä tiedottamiseni vähäisyyttä, toivon kuitenkin ymmärrystänne tässä tilanteessa. Esitutkinnan ollessa keskeneräinen, en voi asianmukaisen poliisitutkinnan turvaamiseksi avata teille tätä asiaa tämän enempää. Tiedottamisen linjan peruste on minusta riippumaton force majeure -syy, johon en voi vaikuttaa, Vornanen selvittää.

Tiedotteessaan Vornanen lupaa vastata median kysymyksiin sitten kun esitutkinta on valmis.

-  Media ja median edustajat tekevät päivittäin yhteiskunnallisesti arvokasta työtä, ja haluaisin olla tässäkin tapauksessa työtänne tukemassa. Kun esitutkintamateriaali tulee julkiseksi, niin lupaan olla käytettävissänne ja avata tätä asiaa laajasti.

AVAINSANAT

Grahn-Laasonen HS:lle: Yleistuki tulee voimaan vuonna 2026

Sosiaalitukien uudistus on etenemässä vaiheittain.

-  Suunnittelupöydällä on ensi vaiheessa työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan yhdistäminen yleistueksi vuodesta 2026 alkaen, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo Helsingin Sanomissa.

Samalla Kelan tukien hakuprosessia on tarkoitus yksinkertaistaa.

-  Tarkoituksena on ensi vaiheessa, että yleistukea ja asumistukea voi hakea samalla hakemuksella, ministeri sanoo.

Uudistuksen seuraavissa vaiheissa hallitus aikoo yhdistää yleistukeen muut perusturvaetuudet sekä asumistuen ja toimeentulotuen. Grahn-Laasosen mukaan tavoitteena on selkeä ja työhön kannustava malli, jossa sosiaalituen määrä pienenee suoraviivaisesti työtulojen noustessa.

Uudistusta on valmisteltu edellisen hallituksen vuonna 2020 perustamassa eduskuntapuolueiden yhteisessä sosiaaliturvakomiteassa.

Vielä ei ole tiedossa, mitä eri tukimuotojen yhdistäminen tarkoittaisi esimerkiksi tukien keston kannalta. Mikäli yleistuen kestoa rajataan, monet työttömistä siirtyisivät toimeentulotuen asiakkaiksi, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Liisa Siika-aho arvioi Helsingin Sanomissa.

AVAINSANAT

Kirkolliskokous pui piispojen jakavaa avioliittoesitystä – päätöksiä aikaisintaan marraskuussa

Uusi kirkolliskokous koolla ensimmäisellä istuntoviikolla Turussa 15. toukokuuta.

Piispainkokouksen esitys avioliittokäsityksen muuttamisesta eteni odotetusti evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa valiokuntien pohdittavaksi. Kirkko kertoi asiasta torstaina.

Esitys lähetettiin lakivaliokuntaan, joka pyytää lausunnon perustevaliokunnalta. Mietintö tulee käsittelyyn aikaisintaan kirkolliskokouksen seuraavassa kokoontumisessa marraskuussa.

Piispainkokous ehdotti maaliskuussa kirkkojärjestykseen kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen mallia. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa kahden henkilön välisenä. Papilla olisi mahdollisuus toimittaa samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkiminen tai avioliiton siunaaminen, mutta hän voisi siitä myös pidättäytyä.

Kirkolliskokous keskusteli asiasta keskiviikkona ja torstaina. Puheenvuoroja kuultiin yhteensä 67.

KIRKON tiedotteen mukaan osa puhujista piti esitystä kompromissina, kun taas osa esityksen vastustajista näkee avioliiton vain miehen ja naisen välisenä eikä siksi ole valmis kompromissiin. Osassa puheenvuoroja piispojen esitystä ei kannatettu, koska sen tulkittiin mahdollistavan syrjinnän. Nykyisellään kirkkojärjestyksessä ei ole mainintaa vihittävien sukupuolesta.

Vaikka kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä, monissa seurakunnissa kirkkotilat on annettu kaikkien vihkiparien käyttöön. Useat papit vihkivät myös samaa sukupuolta olevia pareja.

Esityksen hyväksyminen vaatii taakseen kolme neljäsosaa kirkolliskokousedustajista.

Kirkolliskokous lähetti yleisvaliokuntaan määräenemmistösäännöksen muuttamista koskevan aloitteen, jonka on allekirjoittanut 25 edustajaa.

ALOITTEESSA esitetään, että määräenemmistöksi riittäisi kaksi kolmasosaa nykyisen kolmen neljäsosan sijaan. Siinä esitetään, että määräenemmistöä edellytettäisiin ainoastaan niissä kirkolliskokouksen asioissa, jotka käsittelevät kirkon uskoa, tunnustusta ja oppia, kirkon jäsenyyden edellytyksiä, jumalanpalvelusta, sakramentteja sekä pappis- ja piispanvirkaa.

Nykyinen määräenemmistövaatimus on aloitteen mukaan kaatanut monia uudistusprosesseja, joiden takana on ollut edustajien suuri enemmistö ja jotka eivät ole suoraan liittyneet kirkon oppiin.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Siihen kuuluu 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.

AVAINSANAT

Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto jättävät välikysymyksen

SDP:n Helena Marttila, Vihreiden Maria Ohisalo ja Jenni Pitko (oik.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 16. toukokuuta.

Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto tekevät välikysymyksen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta. Puolueiden mielestä hallitus on ollut kyvytön esittämään uskottavia keinoja Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiseksi.

Välikysymyksen tarkemman sisällön esittelevät iltapäivällä eduskunnassa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne, SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Vihreiden tiedotteen mukaan välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo.

AVAINSANAT

“Heikko, surkea, katastrofaalinen” – näin kuntapäättäjät arvioivat oman kuntansa talousnäkymiä

Suomalaisten poliittisten kuntapäättäjien näkemykset kuntiensa tulevaisuudesta ovat heikentyneet rajusti. Tämä käy ilmi työeläkevakuuttaja Kevan kuntapäättäjäbarometrista.

Barometrikyselyn vastaajista peräti 68 prosenttia kertoi näkevänsä kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena. Edellisessä, vuoden 2022 lopussa tehdyssä barometrissä 45 prosenttia poliittisista päättäjistä näki kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena.

Kuntien johtavasta viranhaltijajohdosta 59 prosenttia pitää tulevaisuutta negatiivisena tai ristiriitaisena. Vuonna 2022 vastaava lukema oli 34 prosenttia.

Poliittisista päättäjistä vain 16 prosenttia näki kuntansa tai hyvinvointialueensa tulevaisuuden positiivisena. Lukema on lähes sama kuin kuntien viranhaltijajohdossa, missä 18 prosenttia näki tulevaisuuden myönteisenä.

Edellisessä barometrissä poliitikoista 18 prosenttia ja viranhaltijoista 27 prosenttia näki tulevaisuuden positiivisena.

BAROMETRIN avoimissa vastauksissa nousi esiin huoli kuntien taloustilanteen lohduttomuudesta.

Suuri osa kuntien poliittisista päättäjistä näkee kuntansa talouskehityksen joko huolestuttavana, heikkona, surkeana tai jopa katastrofaalisena. Pieni osa vastaajista taas näkee kuntansa taloustilanteen tällä hetkellä kohtalaisena, vakaana tai jopa hyvänä. Silti pitkän ajan näkymä koetaan haastavana ja huolestuttavana.

Kuntien virkamiesjohto kertoo olevansa melko luottavainen tulevaisuuden suhteen, mutta huoli kunnan talouskehityksestä ja palveluverkoston kehityksestä sekä työvoimapulaan liittyvät asiat nousevat esiin useissa vastauksissa.

Barometria varten haastateltiin myös hyvinvointialueiden poliittisia päättäjiä ja virkamiesjohtoa.

HYVINVOINTIALUEIDEN poliittiset päättäjät toivat vastauksissaan esiin rahoituksen vähäisyyden sekä huolet palveluverkoston karsimisesta.

Hyvinvointialueiden virkamiesjohto toi esiin sen, että talouden sopeuttamisen määräaika on lyhyt ja sopeutussummat euromääräisesti tiukkoja.

-  Näkymä on kääntynyt yllättävän nopeasti todella synkäksi. Viimeinen vuosi on ollut kunnissa ja hyvinvointialueilla talousuutisten osalta hyvin ikävä ja näyttää siltä, että tämä on nyt tiedostettu myös päättäjien keskuudessa, johtava asiantuntija Ismo Kainulainen sanoo Kevan tiedotteessa.

SYNKISTÄ talousnäkymistä huolimatta 73 prosenttia päättäjistä kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella ei ole tänä vuonna suunnitteilla henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.

Henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia suunnitellaan hieman enemmän hyvinvointialueilla kuin kunnissa. Hyvinvointialueiden johdosta ja päättäjistä 30 prosenttia kertoi, että hyvinvointialueella on suunnitteilla henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia, kun vastaava luku kunnissa oli 13 prosenttia.

Kevan helmi-maaliskuun aikana toteuttaman kyselytutkimuksen kohderyhminä olivat Suomen kuntien ja hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ja niiden ylin virkamiesjohto.

Vastauksia saatiin yhteensä 947, joten tutkimuksen vastausprosentti oli 10,3. Kuntien ja alueiden poliittisten päättäjien vastausprosentti oli 10,0 ja virkamiesjohdon vastausprosentti oli 15,0.

Kyselytutkimuksen Kevalle toteutti Pohjoisranta BCW.

AVAINSANAT

”Kumpaa pitää uskoa, THL:ää vai teitä?” – Orpo väitti, että hoitojonot ovat pidentyneet

Oppositiopuolueista SDP ja vasemmistoliitto epäilevät, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi väärän todistuksen eduskunnan kyselytunnilla todetessaan, että hoitojonot ovat kasvaneet eikä viime kaudella toteutettu hoitotakuu toimi.

Hallitus päätti kehysriihessään pidentää julkisen perusterveydenhuollon hoitotakuun kolmeen kuukauteen nykyisestä kahdesta viikosta.

Päätöksen kyseenalaisti kyselytunnilla ensimmäisenä SDP:n Ville Merinen, joka kertoi tositarinan läheisestään, joka alkoi kärsiä vatsakivuista. Selvitykset kuitenkin myöhästyivät ja pääsy jatkotutkimuksiin venyi. Syyksi paljastui vatsan alueen syöpä.

– Hän pääsi onneksi lopulta hoitojen pariin. Hallitus rajaa hoitotakuun jopa kolmeen kuukauteen, ja voimme jokainen kuvitella elämistä jatkuvassa epävarmuudessa kolme kuukautta pohtimassa oireita ja niiden syitä.

Hän kysyi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolta (ps.), mitä tämä vastaa ihmiselle, joka pohtii, pääseekö ajoissa lääkärille.

– Kolmen kuukauden hoitotakuu ei tarkoita sitä, että se on aina ja kaikilla se kolme kuukautta. Palvelutarpeen arvio tehdään siinä vaiheessa, kun asiakas on yhteydessä terveysasemaan. Jos on epäily, että voisi olla syöpää, varmasti pääsee aikaisemmin tutkimuksiin, ministeri vastasi.

VIIME hallituskauden perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kuvaili hoitotakuun romuttamista yhdeksi kehysriihen kauheimmista päätöksistä. Hän kysyi pääministeri Orpolta, onko hallituksella varaa sosiaali- ja terveydenhuollon alasajoon.

– Te teitte lain hoitotakuusta, mutta se ei toiminut, koska te teitte siihen ympärille sote-ratkaisun, joka on räjäyttänyt kustannukset. Hoitojonot ovat pidentyneet, Orpo totesi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (kuvassa) tarttui tähän vastaukseen.

– Pääministeri Orpo, taisitte tulla antaneeksi väärän todistuksen eduskunnan edessä. Sanoitte, että hoitojonot ovat pidentyneet, ja sillä ikään kuin perustelitte hoitotakuun leikkaustanne. Tämä ei pidä paikkaansa.

TUPPURAINEN lainasi sanatarkkaan Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n arviota: ”Lokakuussa 2023 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsi selvästi aiempaa paremmin jo viikon kuluessa.”

– Eli tämä kahden vuoden aikainen hoitoon pääsyn pidentyminen on siis pysähtynyt ja odotusajat ovat lyhentyneet. Tämä kertoo siitä, että hoitotakuu on toiminut.

Hallitus vie hyvinvointialueilta rahat, 132 mijoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että lääkäreitä ja hoitajia vähennetään satoja, Tuppurainen huomautti.

– Ja sen vuoksi te joudutte heikentämään hoitotakuuta, koska ihmiset eivät saa sitä hoitoa. Te annoitte eduskunnalle väärän todistuksen. Kumpaa pitää uskoa THL:ää vaiko teitä?

Orpon mukaan ”isossa kuvassa tosiasia on se, että meillä on erittäin pitkät jonot hoitoon, viestejä tulee jatkuvasti eri puolilta Suomea”.

Tuppurainen kommentoi kyselytunnin jälkeen hoitotakuuasiaa myös viestipalvelu X:ssä.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kritisoi sitä, ettei Orpo vastannut Tuppuraisen kysymykseen.

– Kyllä ministerien pitää puhua eduskunnalle ja kansalaisille totta. Puhuitteko te tänään totta vai ette?

Orpo selitti, että hänen tarkoituksenaan oli kuvata tilannetta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Meillä pitkät hoitojonot, pulaa osaavasta henkilökunnasta ja valtava puute rahasta. Me ratkomme näitä kolmea asiaa. Perusta tälle kokonaisuudelle luotiin viime hallituksen sote-ratkaisulla. Jos jollain on merkitystä ja jos joku on totta, se on, että me teemme kaikkemme, että ihmiset saavat tässä maassa hoitoa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman yritti vielä saada Orpon vastaamaan, antaako THL hänen mielestään väärää tietoa nykyisestä hoitotakuusta

– Täytyy olla tarkkana, mitä sanoo, mutta oliko niin, että hoitotakuun lainsäädäntö tuli voimaan 1. syyskuuta 2023? Tuskin se on valtavasti ehtinyt vaikuttamaan, jos hoitojonot ovat sitten lyhentyneet, pääministeri totesi.

SDP:n Ilmari Nurminen kertoi tilanteesta Pirkanmaalla, jossa tilannetta on tutkittu. Nykyisen lain tultua voimaan 85 prosenttia on päässyt hänen mukaansa kahdessa viikossa lääkärille.

AVAINSANAT