VALIKKO

Miten Ylen rahoitukselle käy? – SDP:n Guzenina: “Kyllä tässä realiteetit ovat varmasti valjenneet kaikille tahoille”

Eduskuntapuolueiden pitäisi tulla näkemyksissään merkittävästi toisiaan vastaan, jotta ne pääsisivät kompromissiin Yleisradion tulevaisuuden rahoituksesta. Yle-työryhmässä istuva perussuomalaisten Joakim Vigelius kertoo STT:lle, että puolue kannattaa yhä 25 prosentin leikkausta Ylen rahoitukseen.

Vasemmistopuolueet ja vihreät ovat perinteisesti korostaneet Ylen roolia, eivätkä ne ole väläyttäneet suuria leikkauksia Ylen rahoitukseen. Suurinta oppositiopuoluetta SDP:tä työryhmässä edustavan Maria Guzeninan mukaan ei voi kuitenkaan “betonoida täysin” ja sanoa, ettei mistään Ylellä saa leikata.

Ylen tehtäviä ja rahoitusta pohtiva parlamentaarinen eli kaikkien eduskuntapuolueiden työryhmä on tiivistänyt kokoustahtiaan nyt, kun ryhmä on aloittamassa vaikeiden rahoituskysymysten käsittelyn. Viime syksynä aloittanut työryhmä pyrkii saamaan työnsä valmiiksi ennen eduskunnan kesätaukoa.

Odotuksia Yleen kohdistuvista säästöistä on kasannut se, että nykyiset päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset esittivät viime vaalikaudella tuntuvia leikkauksia Ylen rahoitukseen.

Kokoomus ehdotti vuoden 2023 vaihtoehtobudjetissaan yhteensä yli 120 miljoonan euron säästöjä Ylelle. Perussuomalaiset olisi vaihtoehtobudjettinsa mukaan leikannut Ylen määrärahoista peräti neljäsosan eli runsaat 140 miljoonaa euroa.

Näkyvästi Yleä kritisoineen Vigeliuksen mukaan perussuomalaisten leikkaushalujen keskeinen syy on, että Ylen rahoitus on nykymuodossaan “Pohjoismaiden ja koko maailman kärkeä”. Hänen mukaansa Yle on maan väkilukuun ja talouden kokoon suhteutettuna jopa kymmeniä prosentteja kalliimpi kuin sen verrokit Pohjoismaissa.

Yle puolestaan sanoi työryhmälle toimitetussa muistiossa, että yleisradiotoiminnan rahoitus on Suomessa keskitasoa tai vähän sen alle, jos sitä verrataan muihin Pohjoismaihin tai keskikokoisiin Euroopan maihin, joiden yleisradioyhtiöt ovat samankaltaisia.

Vigelius pitää lisäksi ongelmana, että Ylen rahoitus kasvaa nyt indeksikorotuksilla nopeammin kuin Yle-veron tuotto.

-  Jos Ylen annetaan jatkaa normaalilla kasvu-urallaan, Yle-veroa pitäisi korottaa, eikä sitä voida pitää perusteltuna nykyisessä valtiontalouden tilanteessa.

SDP:N Guzeninan mielestä kokoomus ja perussuomalaiset lähtivät “aika rehvakkaalla otteella” viemään eteenpäin Ylen rahoituksen leikkauksia.

-  Harvemmin silloin saadaan parasta mahdollista ratkaisua aikaan, jos esitetään, että summa X on tässä pöydällä, ja siihen pitää löytyä sopivat palaset, joista leikataan, Guzenina sanoo STT:lle.

Guzeninan mukaan pitää ymmärtää, mitä 120-140 miljoonan euron leikkaukset Ylen rahoitukseen tarkoittaisivat käytännössä.

-  Kyllä tässä realiteetit ovat varmasti valjenneet kaikille tahoille, ja se on tavallaan ehkä viisauden alku. Tieto lisää tuskaa niin sanotusti, Guzenina sanoo.

Hän mainitsee, että esimerkiksi urheilu oli Yle-työryhmän keskusteluissa nostettu esiin kohteena, joka tulisi pitää suojassa leikkauksilta.

-  Vasta siis keskusteluissa. Mitään ei ole päätetty.

Guzenina pitää tärkeänä, että audiovisuaalisen alan tilanne huomioidaan työryhmässä. Hänen mukaansa Ylen ostoja ei pitäisi nyt vähentää, kun av-alan tilanne on huonontumassa.

-  Näkisin, että ostoja pitäisi pikemminkin lisätä tässä tilanteessa, jotta saadaan enemmän kotimaista tuotantoa.

Guzenina sanoo lähestyvänsä objektiivisesti kysymystä Ylen rahoituksesta.

-  Ei voi sanoa, ettei mistään voi leikata, mutta ei myöskään voi sanoa, että otetaan vaan sieltä 120 (miljoonaa euroa), Guzenina sanoo.

-  Johonkin suuntaan tässä varmaan Ylen talouden osalta tullaan liikkumaan, mutta millä aikavälillä ja minkälaisilla summilla, sitä ei tässä vaiheessa voi vielä sanoa.

YLE-työryhmän kokoomuslaiset jäsenet ovat kommenteissaan pidättyväisiä. Mari-Leena Talvitien (kok.) mukaan kokoomus pitää työskentelyn kannalta tärkeänä, että eduskuntaryhmät eivät lukitsisi tarkkoja kantoja tässä vaiheessa.

-  Kokoomuksella on ollut viime kaudella vaihtoehtobudjeteissaan säästöesityksiä Ylen rahoituksesta. Siitä valtion taloustilanne on kiristynyt, joten sen vuoksi säästöpaineita kohdistunee myös Yleen, Talvitie kertoo tekstiviestillä STT:lle.

Työryhmää johtava Matias Marttinen (kok.) ei halua ottaa kantaa siihen, miten siinä tapauksessa edetään, jos työryhmä ei pääse työssään yksimielisyyteen.

-  Sitten siinä täytyy tehdä toisenlaisia ratkaisuja, Marttinen sanoo STT:lle.

-  Olen koko prosessin ajan korostanut, että tavoitteenani on tehdä yksimielinen mietintö. Toivon, että puolueiden kesken löytyy yhteinen näkemys Yleä koskevista asioista. Sillä on suuri merkitys ja arvo, että Yleä koskien puolueet pystyisivät edelleen yhdessä sopimaan linjauksista, Marttinen jatkaa.

Perussuomalaisten Vigeliuksen mukaan työryhmässä on käynnissä tietynlainen neuvottelutilanne, koska siellä pyritään yksimieliseen lopputulemaan.

-  Se on tietysti nykyisellään aika vaikeasti saavutettavissa puolueiden erilaisten kantojen vuoksi, Vigelius sanoo.

SDP:n Guzenina ei sulje pois sitä, että työryhmä voisi saada aikaan yksimielisen mietinnön.

-  En itse asiassa pitäisi mitenkään toivottomana tätä työtä. Mutta emme tosin ole myöskään vielä siinä vaiheessa, jossa helposti saattaa tilanne eskaloitua.

OPPOSITIOPUOLUE keskusta on kertonut kannattavansa Ylen rahoituksen leikkaamista 20 prosentilla eli noin 120 miljoonalla eurolla. Keskusta toteuttaisi säästöt kaksi vaalikautta kestävällä indeksijäädytyksellä eli pidemmän ajan kuluessa.

-  Lähdemme tietysti siitä, että myös Yle osallistuu talkoisiin. Kun valtiontalous on tiukalla, niin kaikki kantavat kortensa kekoon, sanoo Yle-työryhmään kuuluva Jouni Ovaska (kesk.) STT:lle.

Ovaska ei halua avata, millaisia keskusteluja työryhmässä on käyty Ylen tehtävistä tai rahoituksesta. Hänestä olisi tärkeää, että työryhmässä saavutettaisiin yhteinen linja puolueiden kesken.

Ovaska ja Vigelius kertovat pitävänsä hyvin todennäköisenä, että Ylen rahoitusta leikataan tällä vaalikaudella.

-  Mutta ennen kuin kaikki puolueet ovat sovussa takana, on turha lähteä spekuloimaan liikoja, Ovaska sanoo.

SYKSYLLÄ perustetussa Yle-työryhmässä on mukana edustajia kaikista eduskuntapuolueista. Ylen tehtäviä ja rahoitusta koskevat muutokset on perinteisesti valmisteltu kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.

Työryhmä on syksystä lähtien kuullut laajasti asiantuntijoita ja media-alan toimijoita. Marttisen mukaan työryhmä valmistelee nyt mietintöä, jossa käydään läpi Ylen ja kaupallisen median suhdetta, Yleä koskevaa lainsäädäntöä ja ohjausta sekä “totta kai ehkä haastavimpina” rahoitukseen liittyviä kysymyksiä.

Työryhmän on tarkoitus antaa mietintönsä eduskunnan kevätistuntokauden loppuun mennessä. Marttisen mukaan kokousaikoja on lisätty toukokuulle ja työryhmä kokoontuu nyt 2-3 kertaa viikossa.

-  Nyt sitten haetaan näihin vaikeimpiin kysymyksiin parhaillaan vastauksia, Marttinen kertoo.

Hän ei halua arvioida, miten todennäköisesti työryhmä voisi saada aikaan yksimielisen mietinnön.

Perussuomalaisten Vigelius sanoo, että jos yksimielistä sopua ei saavutettaisi, pyrittäisiin mahdollisimman laajaan tukeen lopulliselle mietinnölle.

-  Vaikka sieltä yksittäisiä puolueita saattaisi tehdä pesäeroa siihen, mihin suuntaan mietintö lähtee kehittymään, niin varmasti suuri tuki saadaan sille paperille, joka sieltä valmistuu, Vigelius sanoo.

-  Itse olen pitänyt ja perussuomalaiset on pitänyt lähtökohtana, että sellaista sopua työryhmässä ei voi syntyä, että Yleltä ei leikattaisi.

Iiro-Matti Nieminen/STT

AVAINSANAT

Asianajajat avustavat ukrainalaisyhtiötä pro bono: “Yksi tapa meille kantaa kortemme kekoon”

Venäjän valtion kiinteistöjen ja muun omaisuuden takavarikointiin Suomessa johtanut tapaus on erittäin harvinainen, luonnehtii asianajaja Mikko Leppä asianajotoimisto HPP:stä.

Hän avustaa ukrainalaista öljy- ja kaasuyhtiö Naftogazia, joka oli pyytänyt Suomen viranomaisia ryhtymään Venäjän omaisuuden takavarikointiin.

Taustalla on kansainvälisen välitystuomioistuimen Haagissa viime vuonna antama päätös, jossa Venäjä määrättiin maksamaan Naftogazille miljardien dollarien korvaukset Krimin miehityksen yhtiölle aiheuttamista menetyksistä. Venäjä on kieltäytynyt maksamasta korvauksia.

Elokuussa Helsingin käräjäoikeus määräsi Venäjän omaisuutta Suomessa takavarikoitavaksi yli neljän miljardin dollarin arvosta turvaamistoimena.

Lokakuun lopulla Ulosottolaitos päätti useiden Venäjän omistamien kiinteistöjen ja huoneistojen takavarikoinnista.

SUOMESSA takavarikoidun Venäjän omaisuuden arvo on muutamia kymmeniä miljoonia euroja.

Lepän mukaan ei ole kovinkaan poikkeuksellista, että ulkomailla annettua välitystuomiota laitetaan täytäntöön Suomessa.

-  Mutta se on harvinaista, että toinen osapuoli on valtio, ja Suomessa erittäinkin harvinaista, hän sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa saattaa olla jopa ensimmäinen kerta, kun Suomessa ollaan laittamassa täytäntöön valtiota vastaan annettu välitystuomio.

KOSKA VENÄJÄ ei maksanut välitystuomiossa määrättyä miljardien korvaussummaa, Naftogaz ja sen neuvonantajana toimiva yhdysvaltalainen asianajotoimisto Covington pohtivat, missä maissa Venäjän valtiolla saattaisi olla omaisuutta, jota voisi yrittää muuttaa rahaksi.

-  Erilaisten selvitysten jälkeen Covington ja Naftogaz arvioivat, että muun muassa Suomessa näyttäisi olevan Venäjän omistuksia, Leppä kertoo.

Sen jälkeen Covington ja Naftogaz ryhtyivät yrittämään välitystuomion täytäntöönpanoa muun muassa Suomessa.

-  Kaikissa maissa, joissa sitä yritetään laittaa täytäntöön, Naftogaz pyrkii saamaan mahdollisimman suuren suorituksen saamiselleen, yhteensä koko tuomittuun summaan saakka viivästyskorkoineen.

Tämä selittää sitä, miksi Naftogaz on pyytänyt takavarikoimaan Venäjän omaisuutta Suomessa yli neljän miljardin dollarin edestä.

-  Tuskin he ajattelevat, että täältä löytyisi niin paljon sitä omaisuutta.

HPP:N ASIANAJAJAT Leppä ja Tatu Jaarinen avustavat Naftogazia Suomessa pro bono eli ilman palkkiota.

-  Koimme, että tämä on keissinä mielenkiintoinen, ja koimme myös, että tämä voisi olla yksi tapa meille kantaa kortemme kekoon Ukrainan asiassa, Leppä sanoo.

Hän korostaa, että kyseessä on heille aivan kuin mikä tahansa vastaava toimeksianto, vaikka vastapuolella onkin Venäjän valtio.

-  Mitkään poliittiset tai muut vaikuttimet eivät vaikuta meidän työhömme.

Iiro-Matti Nieminen / STT

AVAINSANAT

Paluu vanhaan perinteeseen – HS: Stubb pitää uudenvuodenpuheensa suorassa lähetyksessä

Presidentti Alexander Stubb pitää ensimmäisen uudenvuodenpuheensa suorassa lähetyksessä, Helsingin Sanomat kertoo.

Stubb palauttaa näin uudenvuodenpuheeseen vanhan perinteen. Hänen edeltäjänsä presidentti Sauli Niinistön kaikki uudenvuodenpuheet näytettiin televisiossa tallenteelta.

Presidentin kansliasta ei kommentoida Helsingin Sanomille, tehdäänkö puheeseen myös joitain muita muutoksia aiempiin vuosiin nähden.

Edellisen kerran tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe on näytetty suorana lähetyksenä vuonna 2005, jolloin presidenttinä oli Tarja Halonen. Tuolloin oli muutama päivää aiemmin tapahtunut Kaakkois-Aasiassa tuhoisa tsunamikatastrofi, jossa kuoli 179 suomalaista.

Halosen aikanakin puheet lähtökohtaisesti tallennettiin, mutta alun perin tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe on ollut suorana lähetetty radiopuhe.

AVAINSANAT

“Olisin priorisoinut luonnon broilerinviennin edelle” – vihreiden ex-ympäristöministereiltä kovaa kritiikkiä Mykkäselle

Entiset vihreiden ilmasto- ja ympäristöministerit, kansanedustaja Krista Mikkonen ja europarlamentaarikko Maria Ohisalo arvostelevat kovin sanoin ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkästä (kok.).

YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen osapuolet ovat kokoontuneet täksi viikoksi Kolumbian Caliin. Kokouksen keskeisenä tavoitteena on sopia maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta.

Suomen valtuuskuntaa johtaa ministeri Kai Mykkänen, mutta Ohisalon ja Mikkosen mukaan häntä ei ole vielä näkynyt itse kokouksessa, vaikka korkean tason ministeriosuus päättyi eilen.

Mykkänen on sen sijaan osallistunut presidentti Alexander Stubbin Kiinan vierailulle.

– Vaikka tasavallan presidentin vierailu Kiinaan on tärkeä, olisi ympäristöministeriltä odottanut toisenlaisia valintoja. Suomi meni YK:n luontokokoukseen tyhjin käsin eikä ympäristöministeri pitänyt siellä puheenvuoroa, kun priorisoi vientimatkan, vihreiden kaksikko ihmettelee tiedotteessa.

“Mediatietojen mukaan Kiinassa saatiin kaupaksi kanan siipiä ja jalkoja.”

Tämä kertoo heidän mielestään hallituksen arvovalinnasta: kauppasuhteet Kiinaan ovat tärkeämpää kuin YK:n biodiversiteettikokous, jossa etsitään keinoja luontokadon pysäyttämiselle. Kaksikko toteaa, että itse olisivat priorisoineet luonnon broilerinviennin edelle.

– Mediatietojen mukaan Kiinassa saatiin kaupaksi kanan siipiä ja jalkoja. Epäselväksi sen sijaan jää, kuka huolehtii luonnon tilan parantamisesta, kun asiasta vastaava ministeri ei pidä sitä tärkeänä, Mikkonen kommentoi.

Ohisalo muistuttaa, että edellisessä luontokokouksessa Montrealissa tehtiin historiaa, kun kaikki valtiot päättivät yhdessä pysäyttää luontokadon vuoteen 2030 mennessä.

– Olin itse tuolloin ministerinä mukana, enkä keksi, mikä vientimatka olisi saanut minut priorisoimaan toisin.

AVAINSANAT

SAK ja STTK: Konkareiden työllistämistä puiva raportti jätti toivomisen varaa – ”Velvoittavuus puuttuu”

Tuoreessa raportissa todetaan, että työpaikoilla pitäisi keskustella esimerkiksi työaikoihin liittyvistä joustoista, kun työntekijä lähestyy eläkeikää.

Selvityshenkilö Jari Lindström nostaa yli 55-vuotiaiden työllistymiseen tärkeitä ja hyviä näkökulmia tänään julkaistussa raportissaan, mutta esitykset jäävät SAK:n ja STTK:n asiantuntijoiden mielestä valitettavan yleiselle tasolle.

Työministeri Arto Satosen (kok.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) alulle panema selvityshanke on kaksiosainen. Nyt julkaistiin ensimmäisen osan raportti, jossa selvityshenkilö Lindström pui, miten yli 55-vuotiaiden – raportin otsikon mukaisesti konkareiden – työllistymistä voitaisiin edistää ja työuria jatkaa työvoimapolitiikan keinoilla.

Sosiaalipolitiikan asiantuntija Tuuli Glantz SAK:sta ja juristi Samppa Koskela STTK:sta näkevät selvityshankkeen positiivisena. Kummassakin keskusjärjestössä tunnistetaan yli 55-vuotiaiden työllistymisen pulmat. Esimerkiksi SAK:n syksyllä julkaisemassa työttömyysbarometrissa ikääntyneiden työttömien työllistymisen keskeisiksi esteiksi listattiin ikäsyrjintä, terveysongelmat ja osaamisen puutteet.

Molemmat arvioivat, että Lindström on tunnistanut konkareiden työllistymisen keskeiset haasteet oikein ja antanut niihin myös mielenkiintoisia ratkaisuehdotuksia. Raportti jätti molempien mielestä kuitenkin myös toivomisen varaa.

– Me SAK:ssa odotimme, että raportissa olisi ollut jotain varsinaista työvoimapolitiikkaan liittyvää, mutta kauhean paljon perinteiseen työvoimapolitiikkaan siinä ei mennä, Glantz sanoo.

Kumpikin näkee puutteena sen, että esitykset jäävät varsin yleiselle tasolle. Raportissa annetaan ennemmin suosituksia tai ohjeita työpaikoille, eikä esimerkiksi lainsäädäntöön esitetä muutoksia. Velvoittavuus puuttuu, Koskela kiteyttää.

– Sitä tarvitaan, jotta työpaikoilla tosiasiallisesti saadaan asioita eteenpäin – että esimerkiksi velvoitetaan työnantaja toteuttamaan työn muokkausta vaikkapa silloin, kun työntekijä sitä työkykynsä vuoksi tarvitsee tai haluaa, hän sanoo.

Glantz toivoo, että raportti herättää keskustelua ja kannustaa lisäselvityksiin. Hän kuvailee, että monet raportin esityksistä ovat sen verran ympäripyöreitä, ettei niitä voi suoraan ottaa käyttöön kaikkialla.

– Sitä odotan, että näitä jalostetaan pidemmälle, hän sanoo.

Hän kertoo myös, että SAK on jo ennen Lindströmin selvityksen alkamista käynnistänyt oman samaan teemaan pureutuvan hankkeensa, jossa luvassa on myös lainsäädäntöehdotuksia.

Työkulttuuri on vielä monilla työpaikoilla sellainen, että tehdään joko kokoaikatyötä tai ei olla töissä ollenkaan.

RAPORTISSA selvityshenkilö Jari Lindström käsittelee neljää asiakokonaisuutta. Niistä kaikkein olennaisimmiksi Samppa Koskela ja Tuuli Glantz nostavat ensinnä työn joustoihin ja toiseksi osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat.

Lindströmin mukaan työpaikoilla pitäisi keskustella työn tekemisen tapoihin tai työaikoihin liittyvistä joustoista, kun työntekijä lähestyy eläkeikää. Raportin julkistustilaisuudessa hän nosti esimerkiksi mahdollisuuden, että kun yötyö ei enää luonnistu, voisi työvuorot järjestää toisin. Lindström mainitsee myös osa-aikatyön.

– SAK:n jäsenkentästäkin on noussut esiin, että jäsenistöllä on mahdollisesti halukkuutta lyhentää työaikaa ikääntyessä. Meidän kokemuksemme ovat kuitenkin sen suuntaisia, että vaikka kiinnostusta osa-aikatyöhön tai työajan lyhentämiseen olisi, työkulttuuri on vielä monilla työpaikoilla sellainen, että tehdään joko kokoaikatyötä tai ei olla töissä ollenkaan, Tuuli Glantz kertoo.

Työajan lyhentämisestä mieleen nousevat väistämättä myös toimeentulon kysymykset, hän sanoo. Luodaanko sitä varten jokin tukijärjestelmä, jotta mahdollinen palkan aleneminen kompensoituu? Hän nostaa esiin osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen, mutta sen kohderyhmä on hieman iäkkäämpää kuin juuri yli 55-ikävuoden ehtineet.

MOLEMMAT huomauttavat, että sekä työssä jaksamisen että jatkuvan oppimisen edistämisessä hallitus on jo mennyt toimineen mönkään. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa heitettiin roskakoriin, vaikka kumpikin on SAK:n ja STTK:n mielestä tarpeen.

– Lindström on esittänyt osaamissetelimallia ja työurasuunnittelua. Molemmat ovat ajatuksena ihan hyviä, mutta jatkuvan oppimisen edistämiseen pitäisi tehdä merkittävästi lisätoimia niin, että työntekijöillä olisi väline ja todellinen mahdollisuus osaamistansa päivittää ja kehittää. Sellaista välinettä ei nyt ole, kun aikuiskoulutustuki poistui, Koskela sanoo.

Vuorotteluvapaan on puolestaan katsottu parantavan vuorottelijoiden hyvinvointia ja työssä jaksamista, Koskela muistuttaa. Vastaavasti moni nuori on päässyt vuorottelijan sijaisena kiinni työelämään.

Koskela olisi odottanut raportilta hieman enemmän ikääntyvien työttömien tukemiseen liittyviä esityksiä.

– Ikäsyrjinnän ja monien muiden asioiden vuoksi moni on vaarassa, että työttömyys pitkittyy. Myös tässä työkyky ja osaaminen ovat tärkeitä näkökulmia – että ei tueta pelkästään työntekijöitä silloin, kun he ovat työssä, vaan tuetaan myös työttömiä. STTK katsoo, että työttömien palvelutarpeen tunnistus on tärkeää ja myös moniammatillinen, oikea-aikainen ohjaus oikeaan palveluun. Palvelut pitää räätälöidä tarpeen mukaisesti, hän sanoo.

Ikääntyneillä työntekijöillä on paljon osaamista ja hiljaista tietoa.

OSAAMISEEN ja jatkuvaan oppimiseen liittyvät esitykset raportissa saavat myös kiitosta Samppa Koskelalta ja Tuuli Glantzilta. Kummatkin pitävät hyvänä esimerkiksi Lindströmin ehdottamaa mentori-kisällimallia, jossa iäkkäämpi työntekijä voi opastaa nuorempaansa.

– Ikääntyneillä työntekijöillä on paljon osaamista ja sellaista hiljaista tietoa siitä, miten asiat kannattaa ja pitää tehdä. Mentori-kisällimalli on hyödyllinen tapa pitää ikääntyneet työntekijät, joiden fyysinen työkyky on ehkä heikentynyt, töissä ja opettamassa nuorempia työntekijöitä, Glantz kuvailee.

Glantz pitää kannatettavana Lindströmin raportin julkistustilaisuudessa esittämää ajatusta siitä, että jo nelikymppisenä käytäisiin ikään kuin ”työuratsekissä”.

– Ideana se on erittäin hyvä, että käydään läpi työntekijän toiveita ja katsotaan hänen työkykyhaasteitaan, osaamista ja sen sellaista. Että ihminen alkaisi miettiä pitkäjänteisemmin omaa työuraansa ajoissa, eikä vasta sitten, kun on sitä kremppaa tai osaamisen haastetta, hän sanoo.

Glantz tulkitsee, että tällaista suunnittelua voisi Lindströmin mukaan käydä jollei kehityskeskustelun yhteydessä niin ainakin kehityskeskustelun tyylisesti. Työurasuunnittelun lisäksi Lindström tosiaan nostaakin esiin myös kehityskeskustelut, joissa kehittämis-, osaamis- ja koulutustarpeita puitaisiin.

– Kysyimme SAK:laisilta luottamusmiehiltä, miten kehityskeskustelut ovat toimineet. Valtaosalla työpaikoista niitä käydään, mutta niissä on hyvin paljon alakohtaista vaihtelua. Joillain aloilla keskustelut voivat olla hyviäkin ja johtaa toimenpiteisiin, mutta isossa osassa ne on koettu turhina, jopa ajanhukkana, Glantz kertoo.

Glantzin mukaan kehityskeskusteluissa ongelmana usein on se, että vaikka keskustelussa havaittaisiin tarvetta vaikkapa työn tekemisen tavan ja työajan joustoille tai osaamisen päivittämiselle, ei keskustelua käyvällä esihenkilöllä välttämättä ole valtaa tehdä tarvittavia muutoksia.

LINDSTRÖMIN selvityshanke jatkuu kevääseen 2025 saakka. Keväällä hän luovuttaa selvityshankkeen toisen osan, jossa on pyydetty esitystä Suomeen soveltuvasta kokeilusta, joka tukee alimman eläkeiän saavuttaneiden tai sitä lähestyvien työntekijöiden työurien jatkumista.

Selvityshankkeen loppuraportti julkaistaan helmikuun lopussa.

AVAINSANAT

Sosiaalialan yritykset ovat ahdingossa – Talentia varoittaa: asiakkaat jäämässä ilman tukea

Monilla hyvinvointialueilla on syksyn aikana käyty järeitä yhteistoimintaneuvotteluja riittämättömän rahoituksen vuoksi.

Tilanne on heijastunut myös sosiaalihuollon yrityksiin merkittävänä palveluiden kysynnän laskuna, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia huomauttaa.

Muutosneuvotteluja on käyty useissa hoivapalveluyhtiöissä, joiden seurauksena on henkilöstövähennyksiä, ja moni harkitsee niitä. Lisäksi osa hyvinvointialueista on ilmoittanut, että ne eivät toistaiseksi hanki lainkaan sosiaalihuollon ostopalveluita yksityisiltä tuottajilta.

Talentia pitää tilannetta huolestuttavana.

– On vaikea uskoa, että ihmisten tarve sosiaalihuollon palveluille olisi hyvinvointialueilla vähentynyt näin radikaalisti. Todellisuudessa alueet säästävät ja siirtävät palveluja omaksi tuotannokseen, mutta sen seurauksena ihmiset jäävät ilman tarvittavaa apua, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio arvioi tiedotteessa.

TALENTIA painottaa, että panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin voidaan välttää kustannusten kasvua ja raskaampien palveluiden tarvetta.

– On huolestuttavaa, että sosiaalihuollon yritysten tarjoama merkittävä tuki on vaarassa kadota ylimitoitettujen säästötoimien seurauksena. Se, että hyvinvointialueet ovat karsimassa palveluista, on suoraan pois yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista.

Talentia katsoo, että hyvinvointialueet tarvitsevat myös yksityisiä palveluntuottajia vastaamaan asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin. Palveluntuottajilla on usein sellaista osaamista, jota ei helposti korvata.

“Ostopalveluita tarjoavilla yrityksillä on merkittävä rooli.”

– Hyvinvointialueiden niukat resurssit tuskin riittävät vastaamaan asiakkaiden moninaisiin tilanteisiin. Jos säästöjen takia lopetetaan ostopalveluiden hankinta yksityisiltä, asiakkaiden hyvinvointi väistämättä heikkenee. Tämä ei ole luonnollisesti kenenkään etu ja rapauttaa osaltaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, Karsio sanoo.

Ostopalveluita tarjoavilla yrityksillä on merkittävä rooli sosiaalihuollon palvelukokonaisuudessa, Talentia muistuttaa, kun ne tarjoavat muun muassa ikäihmisten hoivaan, lastensuojeluun ja perhetyöhön liittyviä palveluita.

AVAINSANAT