VALIKKO

“Minä riemuitsin, kun se tuli tähän rakoon” – Ministeri Juuso avaa nyt yllättävän sairaalaverkkoratkaisun taustat

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso saapui valtion juhlahuoneistolle Helsingissä jatkamaan hallituksen kehysriihineuvottelua 16. huhtikuuta.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) sanoo olevansa helpottunut sairaalaverkkotyöryhmän esitykseen sisältyneen kakkosvaiheen hylkäämisestä.

Hallitus päätti toteuttaa kehysriihessään työryhmän esittämän ykkösvaiheen, jossa laaja ympärivuorokautinen päivystys loppuu Kemistä ja Savonlinnasta. Lisäksi yöpäivystys lakkaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa.

Demokraatti kertoi tänään, miten hallituksen leikkaukset näkyvät suomalaisissa sairaaloissa.

Toisessa vaiheessa keskussairaalaverkkoa olisi karsittu lisää ja Suomeen olisi perustettu kevyempää päivystystä tekeviä akuuttisairaaloita.

– Viemme tätä ykkösvaihetta eteenpäin niin, että poikkeusluvat, jotka ovat nyt voimassa päättyvät viimeistään 2025, Juuso sanoi Demokraatille eduskunnassa keskiviikkona.

Hän viittaa poikkeusluvilla muun muassa synnytyksiin Kemissä Juuson omassa vaalipiirissä.

– Tuhannen synnytyksen raja saatiin lakiin jo 1. kesäkuuta 2015 Susanna Huovisen (sd.) ministerikaudella. Se on ollut voimassa 2025 loppuun tultaessa kymmenen vuotta ja sitä on jatkettu aina näillä määräaikaisilla poikkeusluvilla pari vuotta kerrallaan. Nyt synnytysten määrä on laskenut Kemissä niin alas, neljänsadan paikkeille, että nyt ei enää kerta kaikkiaan voi jatkaa. Kemissä syntyy suurin piirtein yksi vauva per vuorokausi ja sitä vauvaa päivystetään kolmessa vuorossa erittäin laajalla monierikoisalakohtaisella erikoislääkäriringillä ja tehohoidon henkilöstöllä.

Laaja päivystys loppuu nyt Kemistä samalla?

– Tämä on tavallaan kytköksissä synnytysten kanssa. Koska siellä on samat lääkärit, anestesialääkärit ja kirurgit, jotka päivystävät myös tätä raskasta päivystystä, akuuttia päivystystä.

Savonlinnassa on tehty raskasta kirurgiaa, joka vaatii suurta 24/7-päivystysrinkiä, mutta siellä ei ole synnytyksiä.

– Se loppuu myös. Mutta paljon jää. Päiväkirurgiset toimenpiteet vapautetaan. Aikaisemmin leikkaustoimenpiteitä on saanut tehdä vain sairaalassa missä on ympärivuorokautinen leikkaussalivalmius ja päivystys. Se vapautetaan. Niitä voi tehdä ilman, että on ympärivuorokautista päivystystä.

Pysyvätkö siellä työntekijät?

– Uskon, että pysyy, koska yöpäivystykset eivät ole ainakaan lääkärien keskuudessa olleet kovin suosittuja.

Päiväkirurgiassa ei kuitenkaan ole isompia leikkauksia?

– No ei, se raskas kirurgia lähtee pois.

Ja ne työntekijät lähtevät pois, jotka tekevät sitä työkseen?

– Jos ei pystytä lisäämään päiväkirurgista toimenpidettä. Heillähän on mahdollisuus siihen siirtyä, kun tekee tehtävänjakoa näiden sairaaloiden välillä, mihin siirtyy raskas kirurgia. Sieltä voi tuoda päiväkirurgeja näihin toisiin sairaaloihin. On hyvin paljon kysymys työnjaosta. Näissä (laajasta päivystyksestä luopuvissa) sairaaloissa voidaan edelleen tehdä hyvin paljon.

Juuson mukaan muutokset eivät heikennä potilasturvallisuutta.

– Se millaista päiväkirurgista toimintaa näissä sairaaloissa voidaan tehdä yksilöidään asetuksella myöhemmin ja haetaan sellaisia leikkauksia, joita on turvallista tehdä.

Mitenkäs tässä kävi näin, että sairaalaverkkopäätös tuli yhtäkkiä ja jo riihessä. Olit itsekin sanonut, että esitys tulisi toukokuussa ja päätökset tehtäisiin vasta syksyllä?

– Tämä oli alunperin tarkoitus, mutta paine alueelta on ollut todella kova koko ajan. Epätietoisuus hyvinvointialueilla, sairaaloissa ja henkilökunnan keskuudessa on tuotu esiin hyvin voimakkaasti. Sen vuoksi haluttiin nyt edetä ja tehdä nopeat päätökset, jotta kaikki tietävät mitä on tulossa ja tilanne voidaan rauhoittaa. Paniikin lietsonta loppuu.

Demokraatin tietojen mukaan sairaalaverkko nousi riihen asialistalle vasta viikonlopun aikana aivan viime tingassa.

Oliko syynä se, että STM:ssä oli vaikea löytää säästöjä?

– No tämähän vähentää mahdollisuuksia säästöihin, kun torppasimme kakkosvaiheen. Joudumme hakemaan ne säästöt muualta. Yksi iso toimenpide, mitä tämän johdosta tehdään on neuvottelujen käynnistäminen hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidosta. Yritämme hakea heiltä ratkaisua siihen miten erikoissairaanhoitoa voidaan kehittää, jotta saamme sinne säästöjä. Lähdemme työstämään tätä ruohonjuuritasolta.

Onko niin, että itse et olisi vielä halunnut tuoda tätä esitystä, kun se viikonloppuna päätettiin ottaa tähän rakoon?

– Kyllä, minä riemuitsin, kun se tuli tähän rakoon.

– Halusin mahdollisimman nopeat päätökset. Myös se päätös, että luovutaan kakkosvaiheesta oli erittäin positiivinen asia minulle.

Juuson mukaan ehtona kakkosvaiheesta luopumiselle oli hallitusohjelmassa sovittujen säästöjen etsiminen jostakin muualta STM:n budjetista.

– Olemme löytäneet ja kammanneet niitä useista eri kohteista. Sitten tulee vielä tämä neuvottelu (hyvinvointialueiden erikoissairaanhoidon kanssa tulevaisuudessa).

Mitä säästöjen etsiminen alueilla erikoissairaanhoidosta tarkoittaa käytännössä?

– Lähdemme neuvottelemaan hyvinvointialueiden asiantuntijoiden kanssa. Mietimme yhdessä aivoriihessä miten näitä voidaan järkevöittää. Säästöt erikoissairaanhoidossa ovat aina olleet todella vaikeita löytää. Kuten olette huomanneet hyvinvointialueet hakevat paljon säästöjen perusterveydenhuollosta ja vanhustenhoidosta. Se ei ole ollenkaan soten tarkoitus. Erikoissairaanhoidosta niiden hakeminen on todella vaikeata. Aina törmätään johonkin muuriin ja hirveään paniikkiin. Nyt yritetään hakea ruohonjuuritasolta toimenpiteitä, millä ei vaaranneta palveluita.

Millaista summaa sieltä pyritään säästämään?

– Tavoitteena on 25 miljoonaa.

26,3 on kuulemma se virallinen tavoite eli vähän enemmän. Sanoitte, että ette lakkauta sairaaloita mutta käytännössä keskussairaalat lakkaavat Savonlinnasta ja Kemistä?

– Ei lakkaa. Höpöhöpö.

Laaja päivystys lakkaa.

– Se on vain se 24/7-päivystys. Kuten äsken sanoin, niin päiväkirurgista toimintaa voi edelleenkin tehdä ja sitä voi laajentaa näissä sairaaloissa. Muut konservatiivisten alojen vuodeosastot voivat edelleenkin olla. Vuodenosastojen vaatima sairaala- ja lääkäripäivystys voi edelleenkin olla. Se tarkoittaa vain, että 24/7-päivystys loppuu. Edelleenkin voi päivystää aamuseitsemästä iltakymmeneen yleislääkäritason päivystystä.

Sinulle on lyöty poliittisesta hirmuinen tehtävä. Sehän on suurin piirtein poliittinen itsemurha lakkauttaa sairaaloita ja yöpäivystyksiä. Voitko jatkaa kansanedustajana?

– Jollekinhan tämä tulee. Tilanteet muuttuvat, väestörakenne muuttuu, syntyvyys laskee ja vanhusten määrä nousee. Jossakin vaiheessa täytyy olla realisti ja katsoa totuutta silmiin, mitä täytyy tehdä. Ymmärrän, että se aiheuttaa vastustusta äänestäjissä ja kentällä. Sille ei voi mitään. Ei voi tehdä asioita vain miellyttääkseen äänestäjiä vaan täytyy tehdä oikeita ratkaisuja, jotka ovat myös järkeviä kokonaistaloudellisesti ja kansakunnan kannalta.

Oletko tulevissa eduskuntavaaleissa ehdolla?

– En ole sitä päättänyt vielä.

On sanottu, että nämä uudistukset muuttavat järjestelmää ja ohjaavat työntekijöitä siirtymään yksityiselle puolelle. Kela-korvaukset nousevat, hoitotakuu heikentyy, asiakasmaksut nousevat jne. Onko kokoomuslainen vakuutuspohjainen terveydenhuollon malli etenemässä vaivihkaa?

– Tätä monituottajuuttahan on myös korostettu hallitusohjelmassa. Esimerkiksi päiväkirurgista toimintaa voi jatkossa tehdä myöskin yksityiset toimijat. Haemme tässä yksityisten toimijoiden tehokkuutta ja vähän kilpailuasemaa julkisen ja yksityisen välille. Julkinen puoli on todella jähmeä ja muutoksiin päästään yksityiseen verrattuna hitaasti. Siellä homma toimii ihan eri tavalla. Olisi hirveän hyvä, jos nämä kaksi lähentyisivät ja julkinen puoli ottaisi oppia siitä, miten yksityisellä tehdään, että tämä saadaan pelittämään.

Kun alueet saavat itse päättää, jos ne haluavat pitää jossakin sairaalassa vaikkapa päiväkirurgista toimintaa, niin mistä se raha tulee? Laaja päivystys kuitenkin loppuu esimerkiksi Kemissä ja Savonlinnassa.

– Laaja päivystys edellyttää nimenomaan kallista, raskasta monen erikoisalan erikoislääkäripäivystystä. Sen lakkauttaminen on säästö. Päiväkirurgiset toimenpiteet ovat paljon edullisempia.

Mutta kun annetaan hyvinvointialueille mahdollisuus tehdä omia ratkaisuja, niin mistä he saavat siihen rahat?

– Ne toimivat yleiskatteellisen rahoituksen puitteissa. Mitään lisärahaa ei tule. Tavoitteena on purkaa normeja ja helpottaa heidän mahdollisuuksiaan päästä niihin taloudellisiin tavoitteisiin. mitä heillä on.

Paljonko sotesta kokonaisuudessaan säästetään, jos kehysriihen päätökset lyödään yhteen?

– Ensi vuonna hyvinvointialueille maksetaan arvion mukaan 2,5 miljardia lisää rahaa. Siinä on mukana arvioitu miljardin kasvu sekä jälkitarkastuksessa tuleva lisä, mikä johtuu vuoden 2023 isosta alijäämästä. Nämä toimenpiteet, joilla tilannetta helpotamme, ovat arvoltaan ensi vuonna vähän alle 400 miljoonaa ja seuraava vuonna noin 450-500 miljoonaa. Näissä summissa liikutaan. Kyllä sinne lisärahaa menee koko ajan.

SDP:N kansanedustaja Saku Nikkanen tiedotti eilen, miten hän oli tehnyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle sairaalaverkkoselvityksen merkityksestä sairaaloille ja niiden mahdollisesta vähentämisestä selvityksessä ehdotetun mukaisesti.

– Sain tänään 16.4. iltapäivällä vastauksen ministeri Juusolta, jossa luvattiin asian huolellista selvittämistä. Päätöksiä kerrottiin tehtävän syksyllä 2024 ennen mahdollisia toimia tai muutoksia sairaalaverkkoon. Noin kaksi tuntia vastauksen saapumisen jälkeen sain kuitenkin kuulla hallituksen kehysriihitiedotuksessa, että sairaalaverkkoselvityksen 1. vaihe otetaan kuitenkin heti käyttöön. Herää kysymys, kuinka perusteellinen arviointi on tässä ajassa voitu tehdä, Nikkanen kirjoitti eilisessä tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Vornanen Karjalaiselle ja Savon Sanomille: Aseenkantolupa myönnettiin poliisityön ja itsensä suojaamisen perusteella

Kansanedustaja Timo Vornanen (ps.) kertoo Karjalaiselle ja Savon Sanomille, että hän on saanut kantoluvan aseelleen aikaisemman poliisityönsä ja itsensä suojaamisen perusteella. Vornasen mukaan kantolupa antaa luvan aseen kantamiseen myös julkisilla paikoilla.

Vornasen mukaan kantoluvalle on ollut asianmukaiset ja erittäin vahvat perusteet. Vornasella oli hallussaan taskuase, kun poliisi otti hänet kiinni.

Lehdille lähettämässään tiedotteessa Vornanen ei kiistä viime perjantain tapahtumia, joihin hänen on kerrottu olleen osallisena. Vornanen sanoo, ettei hän kommentoi asiaa laajasti, koska poliisin esitutkinta on yhä kesken.

AVAINSANAT

Kansanedustaja tyrmää hallituksen näkemyksen pohjoismaisesta mallista – kysyy siitä nyt Pohjoismaiden hallituksilta

Pohjoismaiden neuvoston jäsen, kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) on esittänyt Pohjoismaiden hallituksille kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, miten Pohjoismaiden hallitukset ovat edistäneet työllisyyttä ja miten ne varmistavat toimivan sopimusyhteiskunnan.

– Pohjoismainen yhteistyö antaa meille mahdollisuuden oppia toisiltamme. Meidän on hyödynnettävä toistemme kokemuksia, löydettävä se, mikä toimii, ja vältettävä sellaista, mikä on osoittautunut vähemmän toimivaksi, Mikkonen sanoo tiedotteessa.

Kysymyksensä tausta-aineistossa Mikkonen kertoo, miten Suomessa Orpon hallitus heikentää ammattiyhdistysoikeuksia ja työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Hän moittiikin vääräksi tapaa, jolla Orpon hallitus käytti väärin pohjoismaisen mallin käsitettä oikeuttaakseen politiikkansa.

– Pohjoismaissa on aina pyritty uudistusehdotuksiin, jotka näkevät kokonaisuuksia ja joita valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Nyt toteutetaan politiikkaa, joka voi johtaa työntekijöiden pirstoutuneeseen ja heikentyneeseen ääneen, jolloin heidän tilanteensa on huomattavasti heikompi kuin heidän vastapuolensa. Se ei ole pohjoismaista.

Kirjallisessa kysymyksessään Mikkonen toivoo, että vastaukset voivat tuoda lisää tietoa suomalaiseen keskusteluun siitä, miten esimerkiksi työtaistelutoimia on rajoitettu.

– Työoikeudessa puhutaan heikomman markkinaosapuolen suojelun tärkeydestä ja se on jo pitkään määritelty työntekijäosapuoleksi. Pohjoismaissa asia on tosin ratkaistu eri tavoin. Olisi hyvä, jos asiaa selvennettäisiin. Tämän vuoksi päätin esittää kysymyksen kaikkien Pohjoismaiden hallituksille. Pohjoismaiden neuvoston istunnossa pitäisi myös keskustella näistä asioista ja siitä, miten vahvistamme tavallisten työntekijöiden turvallisuutta muuttuvassa maailmassa, Mikkonen sanoo.

MIKKONEN esittää Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Islannin hallituksille tällaisen listan kysymyksiä:

  1. Onko maassanne rajoitettu työtaistelutoimia? Mikäli on, miten työtaisteluita on rajattu?
  2. Mikäli työntekijöiden ammatilliset järjestäytymis- ja työtaisteluoikeudet eivät toteudu kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti maassanne tai muissa Pohjoismaissa, millaisiin toimiin hallitus aikoo osaltaan ryhtyä?
  3. Mitä toimenpiteitä hallitus tekee Pohjoismaisen työmarkkinayhteistyön tiivistämiseksi ja työmarkkinoiden rajaesteiden poistamiseksi?
  4. Mitä hyviä käytänteitä maanne työllisyyspolitiikasta olisi hyvä edistää yhteispohjoismaisesti?
  5. Miten hallituksenne suhtautuu henkilöstön edustukseen yritysten hallinnossa? Työntekijöiden tulkintaetuoikeuteen ristiriitatilanteissa? Työntekijöiden vahvempaan tiedonsaantioikeuteen ja vahvaan neuvottelukulttuuriin työpaikoilla?
AVAINSANAT

Presidentti Stubb työvierailulle Berliiniin ensi viikolla

Presidentti Alexander Stubb tekee ensi viikon keskiviikkona työvierailun Berliiniin.

Stubb tapaa matkallaan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin. Asialistalla ovat Suomen ja Saksan kahdenväliset suhteet, Ukrainan tukeminen, Lähi-itä ja globaali turvallisuuspoliittinen tilanne.

Stubb tapaa myös Saksan liittokansleri Olaf Scholzin.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjät tukee valituksen tekemistä YK:n ihmisoikeuskomitealle vaaliluettelosta ja vaaleista

Saamelaiskäräjien hallitus päätti maanantaina antaa tukensa ihmisoikeusvalituksen tekemiselle YK:n ihmisoikeuskomitealle.

Valitus koskee korkeimman hallinto-oikeuden antamia päätöksiä saamelaiskäräjien vaaliluettelosta ja saamelaiskäräjävaaleista. Saamelaiskäräjien hallituksen jäsenet aikovat yhdessä allekirjoittaa valituksen.

Korkein hallinto-oikeus määräsi maaliskuussa merkitsemään 65 ihmistä saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaaliluetteloon saamelaiskäräjien elinten päätösten vastaisesti. Myös saamelaiskäräjävaalit määrättiin uusimaan.

-  Saamelaiskäräjien hallitus antaa tukensa ihmisoikeusvalitukselle. Se on osa jatkumoa, jossa Suomen on useaan kertaan todettu loukkaavan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia saamelaiskäräjien vaaliluetteloasiassa, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi tiedotteessa.

YK:n ihmisoikeuskomitealle voi tehdä yksilövalituksia yksityishenkilönä tai yksityishenkilöiden ryhmään kuuluvana. Näkkäläjärven mukaan saamelaiskäräjien hallitus tukee yksilövalituksen tekemistä, koska korkeimman hallinto-oikeuden viimeisimmät ratkaisut loukkaavat saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana.

KORKEIN hallinto-oikeus päätti maaliskuussa, että saamelaiskäräjävaalit toteutettiin lainvastaisella tavalla, joka vaikutti vaalien lopputulokseen. Tulos ei ollut siksi oikaistavissa. Kaikkiaan 113 ihmistä valitti vaaleista. Valituksissaan he kokivat joutuneensa asiattomasti vaaliluettelon ulkopuolelle.

Saamelaiskäräjävaalien äänioikeutetuista on väännetty peistä vuosien ajan. Korkein hallinto-oikeus on myös antanut aiemmin ratkaisuja siitä, ketkä on liitettävä vaalien vaaliluetteloon.

Saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeutettuja ovat saamelaiset. Saamelaisella tarkoitetaan tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan muun muassa ihmistä, jonka isovanhempi, vanhempi tai hän itse on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään, joka on sellaisen henkilön jälkeinen, joka on merkitty henkikirjoihin tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi tai että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Näkkäläjärvi sanoi maaliskuussa, että tilanteeseen johtaneet perimmäiset ongelmat ratkeavat vain saamelaiskäräjälain muuttamisella.

-  Saamelaisten itsemääräämisoikeus ei edelleenkään toteudu tässä vaaliluetteloasiassa.

AVAINSANAT

Päivi Räsänen esittää aseenkäsittelyyn 0,5:n promillerajaa – Metsästäjäliiton puheenjohtaja: “Henkilökohtaisesti olen nollan kannalla”

Päivi Räsänen (kd.).

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen on tehnyt kirjallisen kysymyksen asejuoppouden kriminalisoimisesta. Demokraatti kysyi asiaan kantaa Metsästäjäliitosta.

Räsänen ehdottaa, että hallitus valmistelisi esityksen, jossa panostetun tai ladatun aseen käsittelylle asetettaisiin 0,5 promillen raja.

– Samalla tulisi myös tehdä rangaistavaksi ampuma-aseen luovuttaminen juopuneelle. Myös aseiden käyttö huumausaineiden vaikutuksen alaisena tulee kieltää. Selkeällä promillerajalla ja sen rikkomisesta seuraavilla rangaistuksilla voitaisiin myös tiukentaa seuraamuksia juopuneena tapahtuneiden aseen käyttöön liittyneiden rikosten kohdalla. Tällä lainsäädännöllä olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus rattijuopumussäädösten tapaan, Räsänen toteaa tiedotteessaan.

METSÄSTÄJÄLIITON puheenjohtaja Ilkka Mäkelä muistuttaa, että alkoholi on jo nyt raskauttava tekijä esimerkiksi metsästysonnettomuuksia tutkittaessa.

– Jos on aseen kanssa alkoholin vaikutuksen alaisena, niin todennäköisesti menettää aselupansa, Mäkelä sanoo.

Räsäsen avausta hän pitää hyvänä.

– Olemme selvästi sitä mieltä, että laiton aseenkäsittely tai aseenkäsittely alkoholin vaikutuksen alaisena ei ole kenellekään suositeltavaa. Aina, jos on aseiden kanssa liikkellä, pitäisi olla selvinpäin. Luvallisilla aseilla ja luvallisissa paikoissa. Alkoholi ja metsästys eivät sovi yhteen. Jahdissa pitää olla selvinpäin, samoin ampumaradalla.

Laki ei nykymuodossaan tunne Räsäsen kirjallisessa kysymyksessään esittämää promillerajaa. Metsästäjäliitto ei Mäkelän mukaan vastusta, jos sellaista ryhdytään säätämään.

– Alkoholia ei tarjota enää metsästyksen aikana ymmärtääkseni missään. Se on muuttunut ihan täysin.

Kaatoryyppyperinne on kuitenkin olemassa?

– Kaatoryyppy tarjotaan ainakin täällä Varsinais-Suomessa ja Hämeessä päin, missä itse metsästelen, siellä lahtivajalla, missä saalista käsitellään. Sekin on mennyt lähes nollaan eli sitä ei välttämättä edes tarjota.

Mäkelä sanoo maailman muuttuneen kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana.

– Esimerkiksi omassa seurassani on niin, että jos koet edellisen illan olleen vähän vauhdikas, niin voit tulla ajomieheksi, mutta asetta ei oteta mukaan.

Olisiko tämä Räsäsen esittämä 0,5 teidän mielestä hyvä promilleraja?

– Metsästäjäliitto ei ole ottanut promillerajaan kantaa, mutta Virossa raja on nolla. Henkilökohtaisesti olen nollan kannalla. Virossa myös puhallutetaan. Uskon, että aika moni on nollan kannalla. Ollaan raittiina metsästämässä ja katsellaan sitten illalla saunassa tilannetta. Ase ja alkoholi eivät sovi yhteen

AVAINSANAT