VALIKKO

Karut luvut TEM:iltä: työllisyysaste putoaa tänä vuonna selvästi – rakennusalan työllisyys on alimmillaan 25 vuoteen

Suomen työikäisen väestön työllisyysaste laskee tänä vuonna 0,6 prosenttiyksikköä 73,0 prosenttiin, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) työmarkkinaennusteessaan.

Työllisyysasteen loiva lasku jatkuu TEMin mukaan ensi vuonna, mutta vuonna 2026 työllisyysaste kääntyy kasvuun päätyen 73,3 prosenttiin.

TEMin mukaan Suomen heikko talouskehitys näkyy työvoiman kysynnän laantumisena. Avoimia työpaikkoja on ministeriön mukaan vain puolet siitä, kuinka paljon niitä oli koronakriisin jälkeen.

Vaikka työllisyysasteen ennustetaankin laskevan tänä vuonna, työllisten määrän ei ennusteta kääntyvän laskuun. Syynä tähän on vilkas maahanmuutto.

Vuonna 2025 työllisten määrä kasvaa talouskehityksen ja maahanmuuton ansiosta 16 000 työllisellä, ja vuonna 2026 vielä 29 000 työllisellä lisää.

SUOMEN työttömyysaste nousee TEMin arvion mukaan tänä vuonna 0,5 prosenttiyksiköllä 7,7 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyysasteen arvioidaan laskevan 7,5 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 7,1 prosenttiin.

Vuonna 2024 työttömiä työnhakijoita ennustetaan olevan keskimäärin 277  000, mikä on 17  000 enemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2025 työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan laskevan 269  000 henkilöön, ja vuonna 2026 edelleen 267  000 henkilöön.

TALOUDEN taantuma on näkynyt TEMin mukaan eniten rakentamisessa, jossa työllisyys on vähentynyt vuoden 2023 alusta lähtien ja on nyt alimmillaan 25 vuoteen. Työmarkkinaennusteessa rakennusalan työllisyys putoaa vielä tänä vuonna viime vuoteen nähden lähes 15  000 työllisellä.

Vuoden 2025 loppua kohden rakennusalan työllisyystilanne alkaa parantua, ja myönteinen suuntaus jatkuu vuonna 2026.

Teollisuudessa on käytetty matalasuhdanteeseen sopeutumisessa paljon lomautuksia ja siten saatu säilytettyä työpaikkoja. Työmarkkinaennusteessa teollisuuden työllisyys onkin tänä vuonna vain muutamia tuhansia alhaisempi kuin vuonna 2023. Tulevina vuosina voidaan teollisuuden työllisyydessä jo nähdä pientä kasvua.

TEMin työmarkkinaennuste perustuu valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen, jonka mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu pysähtyy kuluvana vuonna, kasvaa jälleen 1,6 prosenttia ensi vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2026.

AVAINSANAT

Asianajajat avustavat ukrainalaisyhtiötä pro bono: “Yksi tapa meille kantaa kortemme kekoon”

Venäjän valtion kiinteistöjen ja muun omaisuuden takavarikointiin Suomessa johtanut tapaus on erittäin harvinainen, luonnehtii asianajaja Mikko Leppä asianajotoimisto HPP:stä.

Hän avustaa ukrainalaista öljy- ja kaasuyhtiö Naftogazia, joka oli pyytänyt Suomen viranomaisia ryhtymään Venäjän omaisuuden takavarikointiin.

Taustalla on kansainvälisen välitystuomioistuimen Haagissa viime vuonna antama päätös, jossa Venäjä määrättiin maksamaan Naftogazille miljardien dollarien korvaukset Krimin miehityksen yhtiölle aiheuttamista menetyksistä. Venäjä on kieltäytynyt maksamasta korvauksia.

Elokuussa Helsingin käräjäoikeus määräsi Venäjän omaisuutta Suomessa takavarikoitavaksi yli neljän miljardin dollarin arvosta turvaamistoimena.

Lokakuun lopulla Ulosottolaitos päätti useiden Venäjän omistamien kiinteistöjen ja huoneistojen takavarikoinnista.

SUOMESSA takavarikoidun Venäjän omaisuuden arvo on muutamia kymmeniä miljoonia euroja.

Lepän mukaan ei ole kovinkaan poikkeuksellista, että ulkomailla annettua välitystuomiota laitetaan täytäntöön Suomessa.

-  Mutta se on harvinaista, että toinen osapuoli on valtio, ja Suomessa erittäinkin harvinaista, hän sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa saattaa olla jopa ensimmäinen kerta, kun Suomessa ollaan laittamassa täytäntöön valtiota vastaan annettu välitystuomio.

KOSKA VENÄJÄ ei maksanut välitystuomiossa määrättyä miljardien korvaussummaa, Naftogaz ja sen neuvonantajana toimiva yhdysvaltalainen asianajotoimisto Covington pohtivat, missä maissa Venäjän valtiolla saattaisi olla omaisuutta, jota voisi yrittää muuttaa rahaksi.

-  Erilaisten selvitysten jälkeen Covington ja Naftogaz arvioivat, että muun muassa Suomessa näyttäisi olevan Venäjän omistuksia, Leppä kertoo.

Sen jälkeen Covington ja Naftogaz ryhtyivät yrittämään välitystuomion täytäntöönpanoa muun muassa Suomessa.

-  Kaikissa maissa, joissa sitä yritetään laittaa täytäntöön, Naftogaz pyrkii saamaan mahdollisimman suuren suorituksen saamiselleen, yhteensä koko tuomittuun summaan saakka viivästyskorkoineen.

Tämä selittää sitä, miksi Naftogaz on pyytänyt takavarikoimaan Venäjän omaisuutta Suomessa yli neljän miljardin dollarin edestä.

-  Tuskin he ajattelevat, että täältä löytyisi niin paljon sitä omaisuutta.

HPP:N ASIANAJAJAT Leppä ja Tatu Jaarinen avustavat Naftogazia Suomessa pro bono eli ilman palkkiota.

-  Koimme, että tämä on keissinä mielenkiintoinen, ja koimme myös, että tämä voisi olla yksi tapa meille kantaa kortemme kekoon Ukrainan asiassa, Leppä sanoo.

Hän korostaa, että kyseessä on heille aivan kuin mikä tahansa vastaava toimeksianto, vaikka vastapuolella onkin Venäjän valtio.

-  Mitkään poliittiset tai muut vaikuttimet eivät vaikuta meidän työhömme.

Iiro-Matti Nieminen / STT

AVAINSANAT

Paluu vanhaan perinteeseen – HS: Stubb pitää uudenvuodenpuheensa suorassa lähetyksessä

Presidentti Alexander Stubb pitää ensimmäisen uudenvuodenpuheensa suorassa lähetyksessä, Helsingin Sanomat kertoo.

Stubb palauttaa näin uudenvuodenpuheeseen vanhan perinteen. Hänen edeltäjänsä presidentti Sauli Niinistön kaikki uudenvuodenpuheet näytettiin televisiossa tallenteelta.

Presidentin kansliasta ei kommentoida Helsingin Sanomille, tehdäänkö puheeseen myös joitain muita muutoksia aiempiin vuosiin nähden.

Edellisen kerran tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe on näytetty suorana lähetyksenä vuonna 2005, jolloin presidenttinä oli Tarja Halonen. Tuolloin oli muutama päivää aiemmin tapahtunut Kaakkois-Aasiassa tuhoisa tsunamikatastrofi, jossa kuoli 179 suomalaista.

Halosen aikanakin puheet lähtökohtaisesti tallennettiin, mutta alun perin tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe on ollut suorana lähetetty radiopuhe.

AVAINSANAT

“Olisin priorisoinut luonnon broilerinviennin edelle” – vihreiden ex-ympäristöministereiltä kovaa kritiikkiä Mykkäselle

Entiset vihreiden ilmasto- ja ympäristöministerit, kansanedustaja Krista Mikkonen ja europarlamentaarikko Maria Ohisalo arvostelevat kovin sanoin ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkästä (kok.).

YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen osapuolet ovat kokoontuneet täksi viikoksi Kolumbian Caliin. Kokouksen keskeisenä tavoitteena on sopia maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta.

Suomen valtuuskuntaa johtaa ministeri Kai Mykkänen, mutta Ohisalon ja Mikkosen mukaan häntä ei ole vielä näkynyt itse kokouksessa, vaikka korkean tason ministeriosuus päättyi eilen.

Mykkänen on sen sijaan osallistunut presidentti Alexander Stubbin Kiinan vierailulle.

– Vaikka tasavallan presidentin vierailu Kiinaan on tärkeä, olisi ympäristöministeriltä odottanut toisenlaisia valintoja. Suomi meni YK:n luontokokoukseen tyhjin käsin eikä ympäristöministeri pitänyt siellä puheenvuoroa, kun priorisoi vientimatkan, vihreiden kaksikko ihmettelee tiedotteessa.

“Mediatietojen mukaan Kiinassa saatiin kaupaksi kanan siipiä ja jalkoja.”

Tämä kertoo heidän mielestään hallituksen arvovalinnasta: kauppasuhteet Kiinaan ovat tärkeämpää kuin YK:n biodiversiteettikokous, jossa etsitään keinoja luontokadon pysäyttämiselle. Kaksikko toteaa, että itse olisivat priorisoineet luonnon broilerinviennin edelle.

– Mediatietojen mukaan Kiinassa saatiin kaupaksi kanan siipiä ja jalkoja. Epäselväksi sen sijaan jää, kuka huolehtii luonnon tilan parantamisesta, kun asiasta vastaava ministeri ei pidä sitä tärkeänä, Mikkonen kommentoi.

Ohisalo muistuttaa, että edellisessä luontokokouksessa Montrealissa tehtiin historiaa, kun kaikki valtiot päättivät yhdessä pysäyttää luontokadon vuoteen 2030 mennessä.

– Olin itse tuolloin ministerinä mukana, enkä keksi, mikä vientimatka olisi saanut minut priorisoimaan toisin.

AVAINSANAT

SAK ja STTK: Konkareiden työllistämistä puiva raportti jätti toivomisen varaa – ”Velvoittavuus puuttuu”

Tuoreessa raportissa todetaan, että työpaikoilla pitäisi keskustella esimerkiksi työaikoihin liittyvistä joustoista, kun työntekijä lähestyy eläkeikää.

Selvityshenkilö Jari Lindström nostaa yli 55-vuotiaiden työllistymiseen tärkeitä ja hyviä näkökulmia tänään julkaistussa raportissaan, mutta esitykset jäävät SAK:n ja STTK:n asiantuntijoiden mielestä valitettavan yleiselle tasolle.

Työministeri Arto Satosen (kok.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) alulle panema selvityshanke on kaksiosainen. Nyt julkaistiin ensimmäisen osan raportti, jossa selvityshenkilö Lindström pui, miten yli 55-vuotiaiden – raportin otsikon mukaisesti konkareiden – työllistymistä voitaisiin edistää ja työuria jatkaa työvoimapolitiikan keinoilla.

Sosiaalipolitiikan asiantuntija Tuuli Glantz SAK:sta ja juristi Samppa Koskela STTK:sta näkevät selvityshankkeen positiivisena. Kummassakin keskusjärjestössä tunnistetaan yli 55-vuotiaiden työllistymisen pulmat. Esimerkiksi SAK:n syksyllä julkaisemassa työttömyysbarometrissa ikääntyneiden työttömien työllistymisen keskeisiksi esteiksi listattiin ikäsyrjintä, terveysongelmat ja osaamisen puutteet.

Molemmat arvioivat, että Lindström on tunnistanut konkareiden työllistymisen keskeiset haasteet oikein ja antanut niihin myös mielenkiintoisia ratkaisuehdotuksia. Raportti jätti molempien mielestä kuitenkin myös toivomisen varaa.

– Me SAK:ssa odotimme, että raportissa olisi ollut jotain varsinaista työvoimapolitiikkaan liittyvää, mutta kauhean paljon perinteiseen työvoimapolitiikkaan siinä ei mennä, Glantz sanoo.

Kumpikin näkee puutteena sen, että esitykset jäävät varsin yleiselle tasolle. Raportissa annetaan ennemmin suosituksia tai ohjeita työpaikoille, eikä esimerkiksi lainsäädäntöön esitetä muutoksia. Velvoittavuus puuttuu, Koskela kiteyttää.

– Sitä tarvitaan, jotta työpaikoilla tosiasiallisesti saadaan asioita eteenpäin – että esimerkiksi velvoitetaan työnantaja toteuttamaan työn muokkausta vaikkapa silloin, kun työntekijä sitä työkykynsä vuoksi tarvitsee tai haluaa, hän sanoo.

Glantz toivoo, että raportti herättää keskustelua ja kannustaa lisäselvityksiin. Hän kuvailee, että monet raportin esityksistä ovat sen verran ympäripyöreitä, ettei niitä voi suoraan ottaa käyttöön kaikkialla.

– Sitä odotan, että näitä jalostetaan pidemmälle, hän sanoo.

Hän kertoo myös, että SAK on jo ennen Lindströmin selvityksen alkamista käynnistänyt oman samaan teemaan pureutuvan hankkeensa, jossa luvassa on myös lainsäädäntöehdotuksia.

Työkulttuuri on vielä monilla työpaikoilla sellainen, että tehdään joko kokoaikatyötä tai ei olla töissä ollenkaan.

RAPORTISSA selvityshenkilö Jari Lindström käsittelee neljää asiakokonaisuutta. Niistä kaikkein olennaisimmiksi Samppa Koskela ja Tuuli Glantz nostavat ensinnä työn joustoihin ja toiseksi osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat.

Lindströmin mukaan työpaikoilla pitäisi keskustella työn tekemisen tapoihin tai työaikoihin liittyvistä joustoista, kun työntekijä lähestyy eläkeikää. Raportin julkistustilaisuudessa hän nosti esimerkiksi mahdollisuuden, että kun yötyö ei enää luonnistu, voisi työvuorot järjestää toisin. Lindström mainitsee myös osa-aikatyön.

– SAK:n jäsenkentästäkin on noussut esiin, että jäsenistöllä on mahdollisesti halukkuutta lyhentää työaikaa ikääntyessä. Meidän kokemuksemme ovat kuitenkin sen suuntaisia, että vaikka kiinnostusta osa-aikatyöhön tai työajan lyhentämiseen olisi, työkulttuuri on vielä monilla työpaikoilla sellainen, että tehdään joko kokoaikatyötä tai ei olla töissä ollenkaan, Tuuli Glantz kertoo.

Työajan lyhentämisestä mieleen nousevat väistämättä myös toimeentulon kysymykset, hän sanoo. Luodaanko sitä varten jokin tukijärjestelmä, jotta mahdollinen palkan aleneminen kompensoituu? Hän nostaa esiin osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen, mutta sen kohderyhmä on hieman iäkkäämpää kuin juuri yli 55-ikävuoden ehtineet.

MOLEMMAT huomauttavat, että sekä työssä jaksamisen että jatkuvan oppimisen edistämisessä hallitus on jo mennyt toimineen mönkään. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa heitettiin roskakoriin, vaikka kumpikin on SAK:n ja STTK:n mielestä tarpeen.

– Lindström on esittänyt osaamissetelimallia ja työurasuunnittelua. Molemmat ovat ajatuksena ihan hyviä, mutta jatkuvan oppimisen edistämiseen pitäisi tehdä merkittävästi lisätoimia niin, että työntekijöillä olisi väline ja todellinen mahdollisuus osaamistansa päivittää ja kehittää. Sellaista välinettä ei nyt ole, kun aikuiskoulutustuki poistui, Koskela sanoo.

Vuorotteluvapaan on puolestaan katsottu parantavan vuorottelijoiden hyvinvointia ja työssä jaksamista, Koskela muistuttaa. Vastaavasti moni nuori on päässyt vuorottelijan sijaisena kiinni työelämään.

Koskela olisi odottanut raportilta hieman enemmän ikääntyvien työttömien tukemiseen liittyviä esityksiä.

– Ikäsyrjinnän ja monien muiden asioiden vuoksi moni on vaarassa, että työttömyys pitkittyy. Myös tässä työkyky ja osaaminen ovat tärkeitä näkökulmia – että ei tueta pelkästään työntekijöitä silloin, kun he ovat työssä, vaan tuetaan myös työttömiä. STTK katsoo, että työttömien palvelutarpeen tunnistus on tärkeää ja myös moniammatillinen, oikea-aikainen ohjaus oikeaan palveluun. Palvelut pitää räätälöidä tarpeen mukaisesti, hän sanoo.

Ikääntyneillä työntekijöillä on paljon osaamista ja hiljaista tietoa.

OSAAMISEEN ja jatkuvaan oppimiseen liittyvät esitykset raportissa saavat myös kiitosta Samppa Koskelalta ja Tuuli Glantzilta. Kummatkin pitävät hyvänä esimerkiksi Lindströmin ehdottamaa mentori-kisällimallia, jossa iäkkäämpi työntekijä voi opastaa nuorempaansa.

– Ikääntyneillä työntekijöillä on paljon osaamista ja sellaista hiljaista tietoa siitä, miten asiat kannattaa ja pitää tehdä. Mentori-kisällimalli on hyödyllinen tapa pitää ikääntyneet työntekijät, joiden fyysinen työkyky on ehkä heikentynyt, töissä ja opettamassa nuorempia työntekijöitä, Glantz kuvailee.

Glantz pitää kannatettavana Lindströmin raportin julkistustilaisuudessa esittämää ajatusta siitä, että jo nelikymppisenä käytäisiin ikään kuin ”työuratsekissä”.

– Ideana se on erittäin hyvä, että käydään läpi työntekijän toiveita ja katsotaan hänen työkykyhaasteitaan, osaamista ja sen sellaista. Että ihminen alkaisi miettiä pitkäjänteisemmin omaa työuraansa ajoissa, eikä vasta sitten, kun on sitä kremppaa tai osaamisen haastetta, hän sanoo.

Glantz tulkitsee, että tällaista suunnittelua voisi Lindströmin mukaan käydä jollei kehityskeskustelun yhteydessä niin ainakin kehityskeskustelun tyylisesti. Työurasuunnittelun lisäksi Lindström tosiaan nostaakin esiin myös kehityskeskustelut, joissa kehittämis-, osaamis- ja koulutustarpeita puitaisiin.

– Kysyimme SAK:laisilta luottamusmiehiltä, miten kehityskeskustelut ovat toimineet. Valtaosalla työpaikoista niitä käydään, mutta niissä on hyvin paljon alakohtaista vaihtelua. Joillain aloilla keskustelut voivat olla hyviäkin ja johtaa toimenpiteisiin, mutta isossa osassa ne on koettu turhina, jopa ajanhukkana, Glantz kertoo.

Glantzin mukaan kehityskeskusteluissa ongelmana usein on se, että vaikka keskustelussa havaittaisiin tarvetta vaikkapa työn tekemisen tavan ja työajan joustoille tai osaamisen päivittämiselle, ei keskustelua käyvällä esihenkilöllä välttämättä ole valtaa tehdä tarvittavia muutoksia.

LINDSTRÖMIN selvityshanke jatkuu kevääseen 2025 saakka. Keväällä hän luovuttaa selvityshankkeen toisen osan, jossa on pyydetty esitystä Suomeen soveltuvasta kokeilusta, joka tukee alimman eläkeiän saavuttaneiden tai sitä lähestyvien työntekijöiden työurien jatkumista.

Selvityshankkeen loppuraportti julkaistaan helmikuun lopussa.

AVAINSANAT

Sosiaalialan yritykset ovat ahdingossa – Talentia varoittaa: asiakkaat jäämässä ilman tukea

Monilla hyvinvointialueilla on syksyn aikana käyty järeitä yhteistoimintaneuvotteluja riittämättömän rahoituksen vuoksi.

Tilanne on heijastunut myös sosiaalihuollon yrityksiin merkittävänä palveluiden kysynnän laskuna, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia huomauttaa.

Muutosneuvotteluja on käyty useissa hoivapalveluyhtiöissä, joiden seurauksena on henkilöstövähennyksiä, ja moni harkitsee niitä. Lisäksi osa hyvinvointialueista on ilmoittanut, että ne eivät toistaiseksi hanki lainkaan sosiaalihuollon ostopalveluita yksityisiltä tuottajilta.

Talentia pitää tilannetta huolestuttavana.

– On vaikea uskoa, että ihmisten tarve sosiaalihuollon palveluille olisi hyvinvointialueilla vähentynyt näin radikaalisti. Todellisuudessa alueet säästävät ja siirtävät palveluja omaksi tuotannokseen, mutta sen seurauksena ihmiset jäävät ilman tarvittavaa apua, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio arvioi tiedotteessa.

TALENTIA painottaa, että panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin voidaan välttää kustannusten kasvua ja raskaampien palveluiden tarvetta.

– On huolestuttavaa, että sosiaalihuollon yritysten tarjoama merkittävä tuki on vaarassa kadota ylimitoitettujen säästötoimien seurauksena. Se, että hyvinvointialueet ovat karsimassa palveluista, on suoraan pois yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista.

Talentia katsoo, että hyvinvointialueet tarvitsevat myös yksityisiä palveluntuottajia vastaamaan asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin. Palveluntuottajilla on usein sellaista osaamista, jota ei helposti korvata.

“Ostopalveluita tarjoavilla yrityksillä on merkittävä rooli.”

– Hyvinvointialueiden niukat resurssit tuskin riittävät vastaamaan asiakkaiden moninaisiin tilanteisiin. Jos säästöjen takia lopetetaan ostopalveluiden hankinta yksityisiltä, asiakkaiden hyvinvointi väistämättä heikkenee. Tämä ei ole luonnollisesti kenenkään etu ja rapauttaa osaltaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, Karsio sanoo.

Ostopalveluita tarjoavilla yrityksillä on merkittävä rooli sosiaalihuollon palvelukokonaisuudessa, Talentia muistuttaa, kun ne tarjoavat muun muassa ikäihmisten hoivaan, lastensuojeluun ja perhetyöhön liittyviä palveluita.

AVAINSANAT