VALIKKO

Jutta Urpilainen kannattaa EU:n puolustuskomissaarin tehtävää – turvallisuus EU:n kärkihankkeita myös ensi kaudella

Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd.) uskoo puolustuksen olevan Euroopan unionin tärkeimpiä tehtäviä myös tulevalla kaudella. Hän sanoi Ylen Ykkösaamussa EU-maiden jakavan näkemyksen, että EU:n pitää vahvistaa omaa puolustustaan ja varautumista erilaisiin kriiseihin.

Urpilainen piti hyvänä presidentti Sauli Niinistön tehtävää, jossa hän tekee raportin Euroopan kriisivarautumisesta.

– EU:n on kyettävä vahvistamaan omia kyvykkyyksiään niin jäsenvaltioiden kuin koko unionin tasolla. Tämä tarkoittaa myös eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehittämistä. Pidän esitystä puolustuskomissaarin tehtävän perustamisesta on hyvänä.

URPILAINEN näkee Suomen tilanteen haastavaksi Venäjän aggression lisääntyessä. Myös itärajan tilanne huolestuttaa.

Urpilainen arvioi, että EU:ssa on hyvin laaja tuki Suomen turvallisuuden takaamiseksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili Suomessa ja itärajalla viime kuussa. Hän lupasi vierailullaan EU:n tukevan Suomea puolustuksessa.

– Von der Leyenin lupaus tarkoittaa sitä, että Suomi ei ole yksin. Kyse on etenkin poliittisesta tuesta. Sen lisäksi EU on antanut meille Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kautta konkreettista henkilöstötukea ja teknistä apua, Urpilainen sanoi Ykkösaamussa.

Suomi on oikeusvaltio ja noudatamme niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden puolesta maailmalla puhumme.

Itärajan jännittyneestä tilanteesta huolimatta Urpilainen ei kannata sellaisten rajoihin liittyvien lakien säätämistä, jotka olisivat kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien vastaisia.

– Suomi on oikeusvaltio ja noudatamme niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden puolesta maailmalla puhumme. Ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä huomioimaan tämän lakeja säädettäessä.

Urpilainen pitää tärkeänä myös Itä-Suomen taloudellista tukemista.

– Tämä on välttämätöntä, koska etenkin Itä-Suomi on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista.

KESÄN EU-vaaleihin liittyvissä kyselyissä on ennakoitu menestystä niin sanotulle laitaoikeistolle. Jo nyt monessa Euroopan maassa on laitaoikeiston kannatus vahvassa kasvussa.

Jutta Urpilainen näkee tässä kehityksessä riskejä. Hän sanoo laitaoikeiston monien näkemysten eroavan merkittävästi EU:n tämän kauden peruslinjasta. Hän pelkää laitaoikeiston vaalimenestyksen vaarantavan EU:ta kehittävän ja eteenpäin vievän suunnan.

Laitaoikeisto nousu voisi Urpilaisen mukaan muuttaa merkittävästi muun muassa EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Hän arvioi tässä tilanteessa ympäristötoimien kunnianhimon tason laskevan ja tavoitteiden aikataulun hidastuvan. Esimerkiksi EU:n tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2050 mennessä voisi siirtyä myöhemmäksi.

– Takapakkia voisi tulla myös maahanmuutossa, naisten oikeuksissa, tasa-arvokysymyksissä ja työntekijöiden oikeuksissa. Nämä ovat perinteisesti olleet laitaoikeistolle niitä vähemmän tärkeitä asioita.

KIINAN johtaja Xi Jinping vierailee ensi viikolla Euroopassa.

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava Urpilainen näkee Kiinalla olevan kaksi vastakkaista roolia Euroopassa. Se on EU:lle taloudellinen kilpailija, joka ajaa poliitikallaan Euroopan arvoista eroavaa yhteiskuntajärjestelmää. Samalla EU:lla ja Kiinalla on paljon yhteisiä intressejä ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä alkaen.

Takapakkia voisi tulla maahanmuutossa, naisten oikeuksissa, tasa-arvossa ja työntekijöiden oikeuksissa. Nämä ovat laitaoikeistolle niitä vähemmän tärkeitä asioita.

Urpiainen korostaa rakentavan vuoropuhelun ylläpitämistä Kiinan kanssa, vaikka samalla pohditaan kauppaan ja kiinalaisiin investointeihin liittyviä riskitekijöitä ja niiden hallintaa.

Kiina on ollut myös Afrikassa pitkäjänteinen toimija, joka on sielläkin samalla pyrkinyt edistämään omia poliittisia pyrkimyksiään.

Afrikassakin on kasvavaa kritiikkiä Kiinan toiminaa kohtaan. Kiinan Afrikkaan liittyvät hankkeet rahoitetaan pääosin kiinalaisella lainarahalla. Osassa Afrikan maita jopa 50 prosenttia budjetista menee lainanhoitokustannuksiin.

Afrikan maiden kumppanuuksista vastaava Urpilainen kertoi EU:n muuttaneen tällä kaudella kansainvälisiin kumppanuuksiin liittyvää kehityspolitiikkansa paradigmaa. Tavoitteena on rakentaa EU:n ja Afrikan maiden välillä tasavertaisia kumppanuuksia, jotka hyödyttävät kumpaakin osapuolta.

EU:n suunnitelmana on aloittaa Afrikassa yksityisiä ja julkisia investointeja 150 miljardin euron arvosta vuoteen 2027 mennessä.

AVAINSANAT

Krista Kiurua vaaditaan kuultavaksi suureen valiokuntaan

Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hylkäsi kuluneella viikolla hallituksen esityksen alkoholilain muuttamisesta.

Mietintö etenee ensi viikolla täysistuntoon, josta se ennakoidaan lähetettävän suureen valiokuntaan.

Suuren valiokunnan jäsenen, keskustan valiokuntavastaavan, Jouni Ovaskan mielestä asia on syytä perata kunnolla.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiurua (sd.) on kuultava valiokunnassa ja selvitettävä, mitä sotevaliokunnassa on tapahtunut ja miksi hallitus jäi vähemmistöön, Ovaska sanoo tiedotteessaan.

Ovaskan mielestä alkoholilain muutokset eivät sinänsä ole radikaaleja mutta hallituksen esitys vaikuttaa hänen nähdäkseen olevan EU-oikeuden vastainen. Hän katsoo, että suuren valiokunnan on arvioitava esityksen suhdetta EU-oikeuteen ja kuultava asiantuntijoita sekä tarvittaessa konsultoitava komissiota.

– Jo tässä vaiheessa jokaisen kansanedustajan, olipa muutoksen puolesta tai vastaan, on tiedostettava päätöksen vaikutukset tulevaisuudessa. Kun kaupassa myytävän alkoholin prosenttiosuuksia muutetaan, Alkon asema heikkenee ja duopolimme (K- ja S-kauppa) asema vahvistuu. Tämä vain on fakta, joka pitää ymmärtää, Ovaska sanoo tiedotteessa.

Ovaska kertoo pitävänsä hieman huvittavana, että alkoholin saatavuutta helpotetaan erityisesti kristillisdemokraattien ollessa hallituksessa.

– Tätä kutsuttaneen politiikaksi. Ehkäpä KD on saanut vastapalveluksena jotain todella arvokasta.

AVAINSANAT

Lauri Lyly: “Tämä on synkkä päivä”

Kansanedustaja Lauri Lyly (sd.).

Lakkolait siirtävät yksipuolisesti vallan painopistettä työnantajaleirin suuntaan ja heikentävät palkansaajapuolen neuvotteluvoimaa. Vaikutukset ovat kauaskantoisia, arvioi kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) tiedotteessaan.

Työehtosopimukset määrittelevät Suomessa minimipalkan ja minimityöehdot.

– Mikäli työntekijöiden asemaa tes-neuvotteluissa tai muuten ei pystytä täydellä voimalla puolustamaan, niin kyllä se tarkoittaa heikennyksiä työntekijöiden sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan. Ja koska tämä laki on vain yksi osa työntekijöiden aseman heikentämisarsenaalia, on suunta jatkossa työntekijöiden osalta vain alaspäin, Lyly huolehtii.

– Muita Orpo-Purran hallituksen työelämäheikennyksiä ovat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan romuttaminen, aikuiskoulutustuen lopettaminen, paikallisen sopimisen avaaminen ilman velvollisuuksia, irtisanomisen helpottaminen, ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi ja niin edelleen. Pala kerrallaan heikennetään työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Mihin vielä päädytäänkään tällä hallituskaudella, hän jatkaa tiedotteessaan.

Lyly toteeaa, että tästä eteenpäin hallituksen “työntekijöihin kurjistavaa politiikkaa” voi vastustaa lakoilla vain vuorokauden ajan per vuosi per aihe.

– Työntekijöihin, ammattiyhdistyksiin ja liittoihin kohdistuvia lakkosakkoja korotetaan nelinkertaisesti. Myötätuntotyötaisteluita rajataan kohtuuttomasti, joten esimerkiksi matalapalkka-alojen tukeminen vaikeutuu nykyisestä.

Lakkolait astuvat voimaan tänään, lauantaina 18.5. Lyly sanoo, että lain voimaantulon myötä hallitus romuttaa työntekijäpuolen mahdollisuuksia sekä uskallusta asettua lakkoon tulevaisuudessa.

– Hallitus murtaa työntekijöiden asemaa ja vie meidät kauas pohjoismaisesta linjasta. Tämä on synkkä päivä.

– Hallitus väitti koko kevään ajan, että lakkolakien osalta voimaan asettamisella ei ole kiire. Lakiesityksessä voimaantulopäiväksi asetettiin 1.7. Kuitenkin Eduskunnassa työ- ja tasa-arvovaliokunta ja muut valiokunnat työskentelivät poikkeusaikoina ison kiireen saattelemana. Voimaantuloaika osoittaa kiireen, mutta syytä, miksi näin toimittiin, se ei kerro, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lyly päättää tiedotteensa.

AVAINSANAT

Lakkolait voimaan tänään

Lakko-oikeuden rajoittamista koskevat lakimuutokset astuvat voimaan tänään.

Vastedes poliittiset lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Lisäksi tukilakkoja rajoitetaan ja lakkosakkoja korotetaan.

Eduskunta hyväksyi kiistellyt lakkolait viime viikolla äänin 107-57. Hallituspuolueiden lisäksi lakiesitysten puolesta äänestivät paikalla olleet keskustan ja Liike Nytin edustajat.

AVAINSANAT

SDP:n ryhmäjohtajalta kova vaade Orpolle: “Virhe on oikaistava”

SDP:n Tuppurainen: Kokoomus on repimässä laitaa auki ääriliikkeille niin Suomessa kuin Euroopassa

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa tiedotteessaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) avanneen vaalien alla oven yhteistyölle Euroopan laitaoikeiston kanssa tulevalle Euroopan parlamenttikaudelle.

Tuppurainen sanoo, että linjaus on kaukana siitä vastuullisesta ja myönteisestä Eurooppa-politiikasta, jota kokoomuksen suunnalta on kenties totuttu kuulemaan.

– Seurauksista voi hakea esimakua Suomesta, jossa lauotaan vääriä totuuksia ja hassataan EU-varoja, Tuppurainen lisää.

Petteri Orpo ei ole sulkenut pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa europarlamentissa.

Tuppurainen katsoo, että niin kotimaan politiikassa kuin eurooppalaisessa viitekehyksessä kokoomus on osoittanut, että sille käy mikä vain, “kunhan se pääsee heikentämään kaikille kuuluvia yhteisiä julkisia palveluja ja työntekijöiden asemaa”.

– Olemme kotimaan politiikassa saaneet viimeisen vuoden ajan todistaa millaista jälkeä kokoomuksen ja Euroopan parlamentissa laitaoikeistolaiseen ECR-ryhmään kuuluvien perussuomalaisten yhteistyöllä saadaan aikaan. Ihmisten arjen turvan jokaista kulmakiveä on vuorollaan koetettu murentaa. Voimme vain arvailla niitä seurauksia, jotka samanlainen yhteistyö voisi aiheuttaa koko Euroopan mittakaavassa, Tuppurainen sanoo tiedotteessaan.

TUPPURAINEN toteaa myös, että heti ensimmäisen toimintavuotensa aikana Orpon ja Purran hallitus on paitsi ryvettynyt kansainvälisesti noteeratussa rasismikohussa, myös iskenyt lujaa ihmisten perusturvaan leikkaamalla niin lapsiperheiltä, opiskelijoilta kuin eläkeläisiltä. Hallitus on romuttanut työelämän pelisääntöjä kohdistaen toimensa yksipuolisesti työntekijöihin ja leikkaa lyhytnäköisesti perusterveydenhuollosta.

– Ihmisten hoitoon pääsyn viivästyttäminen hoitotakuun perumisella uhkaa tulla kalliiksi Suomelle monin tavoin. Se on kallis inhimillisesti sekä vaikeammin ja kalliimmalla hoidettavina vaivoina. Päivystykset ruuhkautuvat ja paine erikoissairaanhoitoon kasvaa. Päätös heikentää hoitotakuuta ei perustu mihinkään tutkimustietoon, minkä pääministerin räikeä tietämättömyys torstain kyselytunnilla paljasti. Orpo väitti virheellisesti, että Marinin hallituksen säätämä hoitotakuulaki ei olisi ollut toimiva ja että hoitojonot olisivat kasvaneet. Tämä ei pidä paikkaansa, ja pääministerin olisi pitänyt heti tunnustaa olleensa väärässä. Virhe on oikaistava, vai aikooko pääministeri tietoisesti johtaa eduskuntaa harhaan, Tuppurainen kysyy.

Orpo on jonkin verran pakitellut hoitojono-puheissaan niin kyselytunnilla kuin eilen Demokraatille asiaa kommentoidessaan, mutta SDP odottaa häneltä selkeää irtisanoutumista väitteestään.

Hoitojonot eivät ole kasvaneet vuoden 2023 lopun hoitotakuun kiristymisen jälkeen aina tämän vuoden puolelle saakka.

TUPPURAISEN mukaan hallituksen hoitotakuun heikennys on uhka myös Suomen EU:lta saamalle elpymis-palautumistukivälineen rahoitukselle. Tuppurainen sanoo sen olevan nimenomaan suunnattu hoitotakuun vahvistamiseen.

– SDP:lle on ollut tärkeää varmistaa Suomelle mahdollisimman hyvä saanto EU:n elpymisrahastosta.

– Nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamiseen tarkoitettu lähes 200 miljoonan euron rahoitus uhkaa jäädä saamatta, koska hallituksen hoitotakuun heikennys vesittää rahoitukselle asetetut tavoitteet. Hukatut EU-rahat on pahimmillaan säästettävä jostain muualta. Hallituksen näköalaton kurjistamispolitiikka johtaa tältäkin osin leikkausten kierteeseen, Tuppurainen varoittaa.

Tuppurainen huomauttaa, että vaikka kokoomus puhuu vahvemman ja tehokkaamman EU:n puolesta, se on samalla repimässä unionin laitaa auki sellaisille voimille Euroopassa, joiden intresseissä ei ole rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa saati parempaa ja toimivampaa Eurooppaa kaikille.

AVAINSANAT

STT:n kyselyssä jopa viisi eduskuntapuoluetta olisi vähintään jossain määrin valmis hyväksymään EU-maiden uuden yhteisvelan

Suurin osa suomalaisista eduskuntapuolueista näkee eurooppalaisen yhteisvelan ainakin jossain määrin mahdolliseksi keinoksi rahoittaa Euroopan puolustusta tai Ukraina-tukea. Tämä käy ilmi STT:n EU-vaalikyselystä, jossa kartoitettiin eduskuntapuolueiden näkemyksiä ennen kesäkuun vaaleja.

Suomessa on perinteisesti suhtauduttu hyvin kriittisesti EU-maiden yhteiseen velkaan. Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätös suurhyökkäyksestä Ukrainaan näyttääkin liikuttaneen mannerlaattoja myös suomalaisessa velkakeskustelussa.

Myös osa oikeistopuolueista raottaa nyt ovea sille, että puolustusta tai Ukrainaa voisi olla mahdollista tukea eurooppalaisella yhteisvelalla.

Pääministeripuolue kokoomuksesta kerrotaan aluksi, että puolue suhtautuu yhteisvelkaan kriittisesti ja haluaa löytää rahat ensisijaisesti EU-budjetin sisältä ja muilla keinoilla. Tämän jälkeen vastauksessa kuitenkin lisätään, ettei puolue sulje pois mahdollisuutta uuteen eurooppalaiseen yhteisvelkaan.

- Ukrainan kohtalo määrää samalla koko Euroopan kohtalon. Maan tukeminen ja puolustusteollisuuden ylös saaminen vaativat merkittäviä summia ja tästä syystä juuri puolustuksen kohentamiseksi ja Ukrainan tukemiseksi otettu yhteisvelka ei ole kategorisesti pois suljettu vaihtoehto, puoluetoimiston vastauksessa kerrotaan.

RKP katsoo tätäkin suoremmin, että yhteisvelka voi olla vaihtoehto Ukrainan tai eurooppalaisen puolustuksen rahoittamiseksi, jotta kaikki maat osallistuvat Euroopan puolustuksen ja Ukrainan jälleenrakennuksen rahoittamiseen. Liike Nyt kertoi niin ikään olevansa valmis yhteisvelkaan.

POLIITTISEN historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta pitää suomalaisten puolueiden velkakannan muuttumista merkittävänä vuoden 2019 EU-vaaleihin verrattuna. Hän katsoo, että nykytilanne työntää Suomea ja unionin itälaitaa kohti unionin vanhimpien ja suurimpien valtioiden nykyistä ajattelua.

– Saksassa se oli tosi merkittävä käänne silloin koronakriisin aikaan. Kun tehtiin se periaatteellinen päätös, että nyt voidaan käyttää myös yhteisvelkaa, Aunesluoma sanoo.

Perinteisesti Saksa on kuulunut talousajattelussaan samaan joukkoon Suomen kanssa.

Suomen puoluekentältä löytyy kuitenkin yhä myös yhteisvelan kategorisia tyrmääjiä. Eduskuntapuolueista sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta eivät olisi valmiita uuteen yhteisvelkaan edes Ukrainan tai puolustuksen takia.

Perussuomalaiset katsoo vastauksessaan, että yhteisvelka-ajattelun taustalta voi löytyä Ukrainan ja puolustuksen sijaan muita syitä.

- Syy siihen, miksi tähän halutaan ottaa mukaan EU-velka, johtuu joko siitä, että joidenkin EU-maiden ei uskota pystyvän tai suostuvan ottamaan lisää velkaa, tai sitten kyseessä on EU:n pyrkimys siirtää itselleen päätös-, budjetti- ja verotusvaltaa hyvän tekosyyn varjolla.

Myöskään keskusta ei näe uutta yhteisvelkaa perusteltuna, vaan esittää keinoiksi Euroopan investointipankin rahoituksen laajentamista ja Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämistä Ukraina-tuessa.

SOSIALIDEMOKRAATIT ja kristillisdemokraatit jättivät ensin vastaamatta täysin suoraan STT:n kysymykseen yhteisvelasta. Jatkokysymyksen jälkeen puolueista kerrottiin, että ne eivät kannata uutta yhteisvelkaa puolustuksen kohentamiseen tai Ukraina-tukeen.

Kristillisdemokraatit esittää varojen suuntaamista Ukrainalle jo olemassa olevista rahoitusinstrumenteista ja rahastoista.

SDP puolestaan haluaisi kanavoida Euroopan investointipankin rahoitusta puolustusteollisuudelle sekä kartoittaa mahdollisuuksia EU:n omien varojen keräämiseen esimerkiksi haittaveroilla, päästökauppamaksuilla tai rahoitusmarkkinoiden verottamisella. Lisäksi puolue rahoittaisi Ukraina-tukea Venäjän jäädytetyillä varoilla sekä yksityistä pääomaa houkuttelemalla.

SDP piti eurokriisin aikaan valtiovarainministeripuolueena kiinni tiukan EU-taloudenpitäjän roolista. Eurooppalaisten sisarpuolueidensa joukossa SDP edustaakin asiassa hyvin tiukkaa laitaa, professori Aunesluoma katsoo.

Hän pitää epävarmana sitä, kuinka suuria summia esimerkiksi SDP:n esittämillä keinoilla on mahdollista kerätä ja minkälainen omien varojen hankinta olisi tosiasiassa poliittisesti toteutettavissa. Verot ja maksut myös jäävät helposti pysyviksi tuloautomaateiksi, mutta velan käyttöä on helpompi rajata, hän arvioi.

MIKÄLI hallitus päätyisi seuraavan EU-vaalikauden aikana hyväksymään uuden yhteisvelan, se voi odottaa saavansa tukea osalta oppositiosta.

Vihreät arvioi, että EU:n on merkittävästi lisättävä aseellista, humanitääristä ja taloudellista tukea Ukrainalle sekä samalla vahvistettava omaa puolustustaan.

- Tämä vaatii merkittäviä varoja ja mahdollisesti korotuksia jäsenmaksuihin. Myös yhteisvelan tulee olla työkalupakissa tarvittaessa, puolue katsoo.

Vasemmistoliitto olisi valmis puoltamaan Ukrainan tueksi otettua yhteisvelkaa.

- Unionin on tehtävä kaikkensa Ukrainan puolustuksen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi. Mikäli Ukrainan tukeminen edellyttää velanottoa, on näin toimittava.

STT / Mikko Gustafsson

AVAINSANAT