VALIKKO

Hurja määrä kansanedustajia pyrkii Brysseliin – tässä he ovat kaikki

Kesällä käytävissä eurovaaleissa on ehdolla poikkeuksellisen paljon kansanedustajia. Heitä on listalla peräti 31.

Tätä suurempi määrä kansanedustajia on ollut ehdolla vain vuonna 2014, jolloin heitä oli peräti 40.

Kansanedustajia on yhteensä 200.

Eniten kansanedustajaehdokkaita on tänä vuonna järjestettävissä vaaleissa perussuomalaisilla, peräti 9 eli lähes puolet 20 ehdokkaan listasta. Seuraavaksi eniten heitä on SDP:llä, yhteensä 6.

Perussuomalaisista istuvista kansanedustajista ehdolla ovat Sanna Antikainen, Kaisa Garedew, Vilhelm Junnila, Arja Juvonen, Ari Koponen, Mauri Peltokangas, Mikko Polvinen, Sara Seppänen ja Sebastian Tynkkynen.

Mainittakoon, että perussuomalaisista ehdokaslistalle ei päässyt istuva meppi Teuvo Hakkarainen, vaikka hän ilmoitti ehdolle haluavansa.

Perussuomalaisten kansanedustajat edustavat kaiken kaikkiaan kuutta eri vaalipiiriä kolmestatoista.

SDP:n kuudesta kansanedustajaehdokkaasta peräti kolme tulee Uudenmaan vaalipiiristä, Maria Guzenina, Kimmo Kiljunen ja Pinja Perholehto. Muuta kansanedustajaehdokkaat ovat Piritta Rantanen, Suna Kymäläinen ja Ville Merinen.

VIHREILLÄ ja kokoomuksella on molemmilla 4 kansanedustajaa ehdolla.

Kokoomuksesta meppipaikkaa tavoittelevat Ville Kaunisto, Susanne Päivärinta, Pekka Toveri ja Aura Salla.

Arkadianmäeltä Brysseliin vihreistä pyrkivät Atte Harjanne, Inka Hopsu, Krista Mikkonen sekä Maria Ohisalo.

Keskustallakin on kolme kansanedustajaehdokasta. He ovat Petri Honkonen, Katri Kulmuni ja Mika Lintilä, joista kaikilla on myös ministerikokemusta. Ministerikokemusta on myös vasemmistoliiton ehdokkailla, puheenjohtaja Li Anderssonilla, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramolla sekä kansanedustaja Merja Kyllösellä, jolla on myös europarlamenttikokemusta.

RKP:stä europarlamenttiin haluavat kansanedustaja Eva Biaudet ja puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson.

Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat solmineet teknisen vaaliliiton eurovaaleissa. Kumpikin puolue on asettanut vaaliliitossa 10 ehdokasta. Kansanedustajia ei ole ehdolla.

Muilla eduskuntapuolueilla on kullakin maksimimäärä ehdokkaita listoillaan eli yhteensä 20.

KANSANEDUSTAJAEHDOKKAITA on 13 vaalipiiristä 10:stä. Satakunnasta ja Hämeestä ei ole yhtään kansanedustajaehdokasta, myöskään Ahvenanmaan edustaja ei ole ehdolla.

Uudenmaan kansanedustajia eurovaaleissa nähdään peräti 9 ja Helsingistä on 4 edustajaa. Kolmen ehdokkaan vaalipiirejä ovat Keski-Suomi, Vaasa ja Oulu.

Kaksi ehdokasta tulee niin Savo-Karjalasta, Varsinais-Suomesta Lapista kuin Kaakkois-Suomesta.

Pirkanmaalta ehdolla on ainoastaan yksi kansanedustaja, SDP:n Ville Merinen.

On kuitenkin tärkeä huomata, että eurovaaleissa ei äänestetä vaalipiirikohtaisesti vaan koko Suomi on yhtenä vaalipiirinä eli äänestää voi ketä tahansa ehdokasta ympäri Suomen.

Europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa 6.-9. kesäkuuta. Suomessa europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai 9. kesäkuuta.

AVAINSANAT

Hallitus on antanut esityksen uudesta rajaturvallisuuslaista – sisäministeri Rantanen myöntää “eräät jännitteet”, pääministeri Orpo on toiveikas

Hallitus on antanut esityksen uudesta rajaturvallisuuslaista. Käännytyslaiksi kutsutun poikkeuslain tavoitteena on torjua välineellistettyä maahantuloa.

Hallitus voisi tietyin edellytyksin päättää rajoittaa kansainvälisen suojelun hakemusten vastaanottamista tietyllä osalla rajaa ja sen välittömässä läheisyydessä.

Poikkeuslaki tarkoittaa, että esityksellä pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki, jotta se voitaisiin säätää kiireellisessä järjestyksessä.

Laki olisi voimassa vuoden voimaantulosta.

Hallitus katsoo, että esityksellä on erittäin painavat ja hyväksyttävät tavoitteet. Suomen on varauduttava siihen, että Venäjän Suomeen kohdistama painostaminen jatkuu pitkäaikaisesti ja voi saada jatkossa aiempaa laajempia ja vakavampia muotoja.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) korosti tiedotustilaisuudessa tiistaiaamuna, että hallituksen velvollisuus on huolehtia Suomen ja rajojen turvallisuudesta kaikissa tilanteissa.

– Se että rajalla on (nyt) rauhallista ei poista lainsäädännön tarvetta. Viisas varautuu hyvän sään aikana.

Orpon mukaan hallituksella on käsitys, jonka mukaan mitkään muut keinot kuin tänään esitellyt eivät ole riittäviä vieraan valtion Suomeen kohdistaman vaikuttamisen torjumiseksi.

Olen optimistinen ja toiveikas, luottavainen meidän mahdollisuuksimme, että laki saadaan hyväksyttyä.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoi aamun mediatilaisuudessa, että itsenäisellä valtiolla on oikeus kontrolloida pääsyä alueelleen.

– Suomalaisen oikeusvaltion on voitava suojautua ulkoisilta uhilta. Siksi me teemme lainsäädännön, jonka perusteella rajaviranomaiset voivat rajalla toimia ja myös torjua tämänkaltaisia uhkia.

Rantanen sanoi, että hallitus on tietoinen siitä, että esityksessä on “eräitä jännitteitä” perustuslain, EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten kanssa.

– Niistä on hallituksen esityksessä avoimesti kerrottu. Mutta hallituksen on kuitenkin voitava tuoda eduskunnan käsittelyyn sellaisia esityksiä, jotka ovat välttämättömiä kansallisen turvallisuutemme ja itsemääräämisoikeutemme suojaamiseksi ja itse asiasssa meillä on siihen suoranainen velvollisuus.

APULAISPÄÄLLIKKÖ Markku Hassinen Rajavartiolaitoksesta totesi tilaisuudessa, että poikkeuslainsäädännölle on ehdoton tarve.

– Riskitaso on hyvin korkea. Me arvioimme, että tällä on aivan ehdoton tarve, koska tilanne saattaa muuttua sen kaltaiseksi, että joudumme tuottamaan sen kaltaisen tilannekuvan valtioneuvostolle, mikä edellyttää lain toimeenpanemista.

Hallitusneuvos Sanna Palo sisäministeriön rajavartio-osastolta kertoi, että hallituksen esitystä on täsmennetty oikeuskanslerin palautteen perusteella.

– Aina voidaan kannella virkamiehen toiminnasta, sen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Olemme myös kiinnittäneet huomiota siihen, miten asiat dokumentoidaan, mikä sitten turvaa sekä maahan saapuneen henkilön että virkamiehen oikeusturvaa siinä tilanteessa, että hänellä on siihen huomautettavaa.

Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Pääministeri Orpo arvioi tiistaina, että esitykselle löytyy kannatusta eduskunnassa.

– Jos jotain uskallan arvioida, sanoisin, että olen optimistinen ja toiveikas, luottavainen meidän mahdollisuuksimme, että laki saadaan hyväksyttyä. Henki on ollut se, että huoli yhdistää Suomen kansallisesta turvallisuudesta ja rajaturvallisuudesta.

AVAINSANAT

Hallitus kertoi käännytyslaista tiedotustilaisuudessa – katso tallenne

Käännytyslaiksi kutsuttu poikkeuslaki on etenemässä tänään eduskuntaan.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.), sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja hallitusneuvos Sanna Palo sisäministeriön rajavartio-osastolta kertoivat hallituksen esityksestä istunnon jälkeen järjestettävässä tiedotustilaisuudessa kello yhdeksältä.

Paikalla tiedotustilaisuudessa on myös apulaispäällikkö Markku Hassinen Rajavartiolaitoksesta.

Tilaisuuden tallenteen voi seurata Demokraatin sivuilla alla olevalla videolla:

Hallitus on viilannut luonnosta oikeuskanslerin ennakkotarkastuksessa viime viikolla esittämien huomioiden pohjalta. Oikeuskansleri katsoi, että lakiehdotus oli edelleen eräiltä osin ongelmallinen Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kannalta, joskin se oli aiemmasta versiosta parantunut.

Pääministeri Orpo on kertonut, että oikeuskanslerin näkökulmat otetaan suurelta osin huomioon, mutta lain vaikutus ei saa heiketä.

Poikkeuslaki tarkoittaa, että esityksellä pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki, jotta se voitaisiin säätää kiireellisessä järjestyksessä.

Orpo on painottanut perustuslakivaliokunnan kannan lakiesitykseen olevan aivan oleellisessa roolissa, kun esitystä käsitellään eduskunnassa.

Lailla halutaan estää maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun, elleivät maahan pyrkivät henkilöt ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Sitä voisi soveltaa esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttäisi mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen.

Lausunnoilla olleen luonnoksen mukaan päätös voitaisiin tehdä vain rajatulle osalle Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyyttä ja enintään kuukaudeksi kerrallaan.

ORPO kertoi sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla, että käännytyslain hyväksymisen jälkeen rajaliikenne voitaisiin avata jollakin tapaa.

Tilanne arvioidaan yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa. Orpo kuitenkin painotti, ettei laajamittaiseen rajan avaamiseen voi lähteä nopeasti. Hänen mukaansa Venäjällä Suomen rajan lähialueilla on edelleen tuhansia henkilöitä, jotka odottavat mahdollisuutta pyrkiä Suomeen.

-  On kaikki syy olettaa, että jos avaisimme raja-aseman, sinne tulisi väkeä melko varmasti. Sen lisäksi maastorajoihin kohdistuu suurta epävarmuutta.

Suomea sitoo muun muassa palautuskielto, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Oikeuskansleri peräänkuulutti lakiluonnokseen muutoksia muun muassa rajavartijan tehtävien selkiyttämiseksi.

Orpo on todennut lakiesityksen kiperimpiä kysymyksiä olevan, miten painotetaan kansallista turvallisuutta ja oikeutta hakea turvapaikkaa ja miten rajavartijat maastorajalla toimivat.

Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT

Kirjavisa: Monikulttuurisuuden siunauksia

Rolf Bamberg

Vuolas vihjailu kirjailijan monikulttuurisuudesta taisi ollaavain siihen, että nyt saatiin vastauslaariin saatiin kevätsesongin ennätyssato.

Taina Ukkonen näyttää ratkaisumallia.
“Tämänkertaisen kirjavisan teos on Jhumpa Lahirin Tulvaniitty, joka ilmestyi vuonna 2013, suomeksi Sari Karhulahden kääntämänä 2014.

Kirjailijan tiesin heti vihjeen perusteella, kirjaa varten piti käydä kirjastossa vähän selailemassa. Olen lukenut kaikki Lahirin suomennetut teokset (Tämä siunattu koti, Tuore maa, Kaima ja Missä milloinkin), muttei en varmasti muistanut, mistä sitaatti oli.

Sitaatissa mainittu Subhas on vanhempi kahdesta veljeksestä, joiden tarinan kirja kertoo. Subhas lähtee Yhdysvaltoihin opiskelemaan, pikkuveli Udayan jää Intiaan ja liittyy äärivasemmistolaiseen liikkeeseen. Valitettavasti en enää muista kirjan tarinasta oikein mitään, parasta lukea se uudestaan.”

Myös Raila Rinne pohdiskeleekirjailijan kulttuuritaustan merkitystä ja täydentää faktoja.

“Siirtolaisuus, erilaisten kulttuurien törmääminen ja perheen merkitys toisaalta idässä, toisaalta lännessä ovat keskeisiä teemoja kaikissa Lahirin kirjoissa. Hän on taiteessaan mainiosti hyödyntänyt sukunsa elämänkokemuksia eri maissa. Jhumpa Lahiri on etniseltä taustaltaan intialainen, syntynyt Lontoossa 1967 ja muuttanut USA:han jo varhain. Pitkään hän asui New Yorkin Brooklynissä. Nykyisin Lahiri perheineen asuu Roomassa. Suomessa hän vieraili lyhyesti esittelemässä Tulvaniityn suomennosta keväällä 2014.

Visasitaatin Subhash on toinen Jhumpa Lahirin hienon romaanin Tulvaniitty päähenkilöistä. Kirja kertoo kahdesta Intian Kolkatassa (Kalkutassa) elävästä veljeksestä, Subhashista ja Udayanista. Aikuistuessaan heidän tiensä erkanevat: S. lähtee USA:han opiskelemaan, U. jää kotimaahan. Monesti palkittu romaani kuvaa näiden erilaisten miesten elämänvaiheita, valintoja, arvoja ja läheisiä ihmisiä. Jäntevän mutta värikkään kerronnan kyydissä lukija pääsee syvälle 1960- ja 1970-lukujen vaihteen kiistoihin ja perhetraditioihin.

Tulvaniitty ilmestyi suomennettuna 2014 Tammen Keltaisessa kirjastossa. Sitä aiemmin oli samassa laatukirjallisuuden sarjassa jo julkaistu kolme Lahirin varhaisempaa teosta: Tämä siunattu koti, Kaima ja Tuore maa. Vuonna 2020 julkaistu Missä milloinkin poikkeaa tekijänsä muusta tuotannosta, koska se tapahtuu Roomassa ja koostuu lyhyistä tarinoista tai havainnoista.”

EDELLISKERRAN voittaja Lappilan kirjapiiri kertoo innostuneensa keksittyään, kuka kirjailija on kyseessä.

“Hän on Jhumpa Lahiri. Häni kuvaa elämää kahden kulttuurin ristipaineessa, ja sen aiheen hän tuntee syvästi, kun syntyi Englantiin muuttaneiden bengalilaisten vanhempien lapsena Lontoossa, ja opiskeli sittemmin Yhdysvalloissa Bostonin yliopistossa kirjallisuutta. Hän aloitti uransa kirjoittamalla novelleja lehtiin, ja kokosi niitä novellikokoelmaksi. Tämä siunattu koti ilmestyi v. 1999 ja sai heti merkittäviä kirjallisuuspalkintoja mm. Pulitzerin. Hän osaa kuvata aidosti kahden maailman välissä eläviä ihmisiä, idän ja lännen kohtaamista ihmisen arkielämässä. Kerronta on täsmällistä ja taitavaa. ”

Ja niinpä: “Kärkölän kirjasto onnistui hankkimaan Tulvaniityn piirimme luettavaksi tosi nopeasti, mistä olemme tosi kiitollisia!”

Näin vanha (32 vuotta) kirjapiiri innoittaa nuorempaa!

Näin kirjoittaa Unto Vesa heti lehden ilmestymispäivänä 25.4.:

“Kirja kuuluu lukemattomien osastoon, mutta selvästikin pitäisi lukea, jopa monesta syystä. Kirjailjjan itsensä esittämä teoksen ja sen taustan esittely on youtubessa. ”

Ja kakkosviestissä kuusi päivää myöhemmin:

“No nyt siirtyi luettujen joukkoon. Löysin divarista ja pitihän se heti lukea.. Kiinnostava kyllä, muttei itselleni suuri elämys eli odotin enemmän. Sen verran koukuttava, neljän sukupolven kattava, Intiasta Yhdysvaltoihin eestaas polveileva tarina kuitenkin, että loppuun asti sen ahmin.”

Eipä kuhnusteltu tämän asian kanssa!

VELI-PEKKA SALMINEN ryhtyy visalle pitkästä aikaa, vaikka asianomainen teos vielä lukematta onkin.

“Pari kertaa Intiassa matkailleena olen kyllä lukenut jonkin verran intialaislähtöistä kaunokirjallisuuttakin, viimeksi Amitav Ghoshia. Ovat usein tapahtumarikkaita stooreja, joissa yllättäviä käänteitä ja värikästä henkilögalleriaa on vähintään riittävästi. Ei mitään vähäeleistä tai liian ytimekästä vaan kirjavaa kuvaa leveällä pensselillä.

Mutta niinpä vain nyt haetun Jhumpa Lahirin kirjoihin en ole ehtinyt. Hänen lavea romaaninsa Tulvaniitty näyttää myös kuljettavan ihmisiä historian kuohuissa, laajakaarisesti: Intian itsenäistymisestä USA:n 60-luvun poliittisiin asetelmiin ja dilemmoihin, jne.”

Paluuta visakartalle tekee myös Tuula Hynynen.

“Kirjassa seurataan sitaatissa mainitun Subhasin ja hänen perheensä elämää Kalkutassa ja hänen myöhempää elämäänsä Rhode Islandissa. Yhdysvalloissa. Subhasin veli, Udayan, ei ole yhtä tunnollinen kuin veljensä, mutta kuitenkin vanhemmille läheisempi. Vastarintaliikkeeseen kuuluneen Udayan järkyttävä kuolema aiheuttaa Subhasille, suuren menetyksen ja surun lisäksi, velvollisuudentunteita tämän vaimon tulevaisuuden suhteen.

Teoksessa piirtyy hienolla tavalla kuva kahdesta eri kulttuurista ja eroista niiden välillä. Esimerkiksi naisten mahdollisuuksista tehdä päätöksiä omasta elämästään.”

Sirpa Taskinen pohtii kirjailijan äidinkieltä ja isän- tai ainakin kotimaata.

“Jhumpa Lahiri on ilmeisen kielitaitoinen – hän on julkaissut viimeisimmän kirjansa italiaksi, muut kirjat englanniksi, äidinkieli on varmaan joku Intian kielistä. Eri tietojen mukaan hän asuu Italiassa (ainakin puolet vuodesta), omien virallisten sivujensa mukaan taas Brooklynissä.”

Myös Tarmo Tikka on vähän ihmeissään faktojen kanssa.

” Kirjasta saa tietoa myös intialaisten perhekeskeisyydestä ja tavoista, jotka saattavat olla muuttumassa vapaampaan suuntaan. Lahirista saamieni tietojeni vuoksi hän jää hieman salaperäiseksi, joka houkuttaa tutustumaan hänen muihin teoksiinsa.”

Mauri Panhelainen on taas ollut ihmeissään lähinnä omien ajatustensa kanssa.

“Olin aluksi aika varma, että ensiksi mieleen tullut kirjailija on jo ollut visassa. Sitten aloin ajatella, että ehkä häneen on tullut vain törmättyä usein visakirjailijaa etsiessä. Lopulta päädyin siihen, että ilmeinen etsitty onkin juuri hän, johon tuntomerkit ja vihjeet tuntuivat alun perinkin sopivan parhaiten: 56-vuotias naispuolinen yhdysvaltalaiskirjailija Jhumpa Lahiri.”

Jari-Pekka Vuorela löytää Lahirin tyylille osuvan vertailukohdan.

“Jhumpa Lahirin saamista palkinnoista yksi on nimetty Ernest Hemingwayn ja toinen Frank O’Connorin mukaan. Sopivasti, mielestäni. Lahirin tyyli on lakoninen, virtaviivainen ja informatiivinen, journalistinen jopa.”

Tulvaniitty ei tehnyt Juhani Niemeen odotettua vaikutusta.

“Mukaan pääseminen vei aikansa, eikä tarina sen jälkeenkään alkanut vetää niin hyvin kuin Lahirilta olisi voinut odottaa. Paljon enemmän antoi novellikokoelma Tämä siunattu koti.

Muita vilkkaan visan tietäjiä olivat Veikko Huuska, Terttu Vanhala, Helena Nurmio ja Mauri Niemi. Palkinto Taina Ukkoselle. E(rb)

Visasitaatti 7

Tällä vuosikymmenellä visakirjailijamme tuotanto on yhtä tähtielämäkertaa lukuunottamatta suuntautunut etupäässä lapsille. Edellisellä vuosikymmenellä hän julkaisi joukon hymya lukijoiden kasvoille nostattaneita aikuisten kirjoja, ja sama hilpeä meno on jatkunut lastenkirjoissakin. Oheisesta sitaatista ja eräästä hänen kirjansa nimestä voisi äkkinäisempi päätellä, että dinosaurukset viehättävät häntä.

Siis ketä, ja mistä teoksesta nyt on kyse? Vastaukset viimeistään 27.5. klo 12 mennessä s-postilla kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

“Katriina ajoi jäisiä metsäteitä saunalle. Hän taittoi korkeilla koroillaan mustan, jäisen pihamaan, kiipesi portaat ja avasi oven. Pukuhuoneesta tulvi kasvoille lämpöä ja ääntä.

Sisällä istui seitsemän pätevää ja lihaisaa naista. Kaikki saunaseuran jäsenet olivat hyväntahtoisia, mutta maan hiljaiset arastelivat heitä kuin alkunisäkkäät tyrannosauruksia. Romps, romps. Saniaismetsän kamara tärisi, kun sellaiset naiset etenivät elämässä kulttuurin ja järjestöelämän huipulle.”

AVAINSANAT

Pienimmät yritykset hermostuivat hallituksen veropäätöksestä – “Kyllä tämä kerralla on aikamoinen paukku”

Hallituksen esitys arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistamiseksi ilman minkäänlaista kompensaatiota herättää tuohtumusta kaikkien pienimpien yritysten keskuudessa.

Alarajahuojennus on ollut verohelpotus arvonlisäverorekisteriin kuuluville yrityksille, joiden tilikauden liikevaihto on ollut alle 30  000 euroa. Alarajahuojennusta haki viime vuonna kaikkiaan 80  000 yritystä.

Hallitus antoi lakiesityksen alarajahuojennuksen poistamisesta viime torstaina. Esityksen mukaan alarajahuojennus poistuu vuoden 2025 alussa.

LAKIESITYKSEN taustalla on EU:n pienyritysdirektiivi, joka poistaa arvonlisäveron alarajahuojennukset EU-jäsenmaissa.

Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtajan Liisa Hanénin mukaan alarajahuojennuksen poistaminen ilman minkäänlaisia korvaavia toimia koettelee kaikkien pienimpiä yrityksiä, kun samaan aikaan yleistä arvonlisäverokantaa ollaan nostamassa ja myös yel-vakuutusmaksut nousevat.

-  Kyllä tämä kerralla on aikamoinen paukku, kun maksurasitteet kasvavat. Tässä puhutaan kuitenkin kaikkein pienituloisimpien yrittäjien joukosta, Hanén sanoi STT:lle.

“Iso raha yksinyrittäjille”

Arvonlisäveron alarajahuojennuksen myötä yrittäjät ovat voineet saada veronpalautuksena liikevaihdosta ja vähennyksistä riippuen muutamasta sadasta eurosta jopa lähes kolmeen tuhanteen euroon.

Hanén muistuttaa, että erityisesti yksinyrittäjien bruttoansiot jäävät usein alle 2  000 euroon kuukaudessa.

-  Jos bruttoansio on alle 2  000 euroa kuukaudessa, pari tuhatta euroa vuodessa on todella merkittävä summa. Se on käytännössä jopa pari sataa euroa kuukautta kohden. Se on iso raha etenkin, jos samaan aikaan pitää maksaa sata euroa kuukaudessa lisää yel-vakuutusta, Hanén painottaa.

HANÉNIN mukaan alarajahuojennuksen poistoa olisi voitu kompensoida nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nykyisestä 15  000 eurosta vähintään 30  000 euroon.

Hanén muistuttaa, että lausuntokierroksella arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista kannatettiin laajasti. 15  000 euron alaraja on kansainvälisesti vertaillen erittäin matala.

-  Vaikka lakiesityksen taustalla on EU:n direktiivi, hallitus ei voi sanoa, että ei me tälle mitään voitu. Mikään ei estä tekemästä kompensaatioita kansallisella tasolla, Hanén sanoo.

Myös Suomen Yrittäjät olisivat toivoneet, että alarajahuojennuksen poistamisen kompensoimiseksi hallitus olisi nostanut arvonlisäverovelvollisuuden alarajan 30  000 euroon.

Veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellmanin mukaan hallituksen esitys oli Suomen Yrittäjille pettymys.

SUOMEN Yrittäjät ovat kannattaneet pienimuotoisen yritystoiminnan pitämistä arvonlisäverotuksen ulkopuolella, jotta yrittäjyyden kynnys olisi mahdollisimman matala ja hallinnollista taakkaa mahdollisimman vähän.

-  Lakimuutos heikentää suoraan yksinyrittäjien sekä pienimpien työvoimavaltaisten yritysten kannattavuutta ja vähentää intoa ryhtyä yrittäjäksi, Hellman sanoi STT:lle.

Lakimuutos koskettaa Hellmanin mukaan lähes joka viidettä suomalaista yritystä, sillä Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2022 noin 440  000 yritystä.

“Palkansaajat menisivät yleislakkoon”

Hanén kertoo saavansa järjestönsä jäsenkunnasta jatkuvasti huolestuneita yhteydenottoja hallituksen ratkaisuista.

Hän kummeksuu sitä, että hallitus sanoo koko ajan, että työn ja yrittämisen verotusta ei kiristetä, ja samaan aikaan toteuttaa tällaisia päätöksiä.

-  Jos me puhuisimme saman kategorian palkansaajista, jotka tienaavat bruttona 2  000 euroa kuukaudessa, ja jos heiltä vietäisiin näin merkittävä verovähennys ja samaan aikaan laitettaisiin sata euroa lisää pakollisia maksuja, niin meillähän olisi ihan mieletön haloo. Meillähän olisi yleislakko Suomessa, Hanén vertailee.

Hanénia ihmetyttää, onko hallituksella minkäänlaista kokonaiskuvaa siitä, miten sen eri ratkaisut vaikuttavat esimerkiksi mikro- ja yksinyrittäjiin.

-  Kun puhutaan yrittäjistä ja yrityksistä, niin ajatellaan, että eihän tällaiset mitään merkitse. Sanotaan, että nostakaa hintoja. Tässä on aivan vääränlainen mielikuva. Yritykset nähdään kasvottomina organisaatioina, joille tällaiset eivät merkitse mitään, Hanén jatkaa.

Hanénin mukaan suurten ja keskisuurten yritysten näkökulmat hallitsevat Suomessa käytävää keskustelua, ja pienten ja mikroyritysten näkemykset jäävät usein vaille huomiota, vaikka niitä on yrityksistä selvä enemmistö.

Hän arvioi, että yrittämisen edellytysten heikentyminen saattaa johtaa jopa tuhansien yritysten toiminnan loppumiseen.

ERITYISESTI uhan alla ovat Hanénin mukaan pienet palvelualan, hyvinvointialan, sote-alan ja luovien alojen yritykset, joiden yrittäjät usein ovat naisia.

Hanénin mukaan on suuri riski, että lopettavat yrittäjät joutuvat työttömiksi, etenkin jos he ovat yli 55-vuotiaita ja asuvat syrjäseuduilla. Monelle itsensätyöllistäminen on ainoa merkittävä vaihtoehto työttömyydelle.

-  On iso miinus valtiontaloudelle, jos aikaisemmin itsensä työllistäneet ja veroja maksaneet ihmiset siirtyvät työmarkkinatuelle. Jos vaikka 10  000 yrittäjää lopettaa tämän takia niin se on huomattava summa, aika paljon tulee työttömyysmaksuja maksettavaksi, Hanén summaa.

Tuomas Savonen/STT

AVAINSANAT

Käännytyslaki etenee tiistaina eduskuntaan, tiedotustilaisuus aamuyhdeksältä

Käännytyslaiksi kutsuttu poikkeuslaki on etenemässä tiistaina eduskuntaan.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.), sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja hallitusneuvos Sanna Palo sisäministeriön rajavartio-osastolta kertovat hallituksen esityksestä tiedotustilaisuudessa kello yhdeksältä aamulla.

Paikalla tiedotustilaisuudessa on myös apulaispäällikkö Markku Hassinen Rajavartiolaitoksesta.

Hallitus on viilannut luonnosta oikeuskanslerin ennakkotarkastuksessa viime viikolla esittämien huomioiden pohjalta. Oikeuskansleri katsoi, että lakiehdotus oli edelleen eräiltä osin ongelmallinen Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kannalta.

Pääministeri Orpo on kertonut, että oikeuskanslerin näkökulmat otetaan suurelta osin huomioon, mutta lain vaikutus ei saa heiketä.

Poikkeuslaki tarkoittaa, että esityksellä pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki, jotta se voitaisiin säätää kiireellisessä järjestyksessä.

Orpo on painottanut eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanoton lakiesitykseen olevan aivan oleellisessa roolissa, kun esitystä käsitellään eduskunnassa.

Lailla halutaan estää maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun, elleivät maahan pyrkivät henkilöt ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Sitä voisi soveltaa esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttäisi mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen.

Päätös voitaisiin tehdä vain rajatulle osalle Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyyttä, ja enintään kuukaudeksi kerrallaan.

ORPO kertoi sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla, että käännytyslain hyväksymisen jälkeen rajaliikenne voitaisiin avata jollakin tapaa.

Tilanne arvioidaan yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa. Orpo kuitenkin painotti, ettei laajamittaiseen rajan avaamiseen voi lähteä nopeasti. Hänen mukaansa Venäjällä Suomen rajan lähialueilla on edelleen tuhansia henkilöitä, jotka odottavat mahdollisuutta pyrkiä Suomeen.

-  On kaikki syy olettaa, että jos avaisimme raja-aseman, sinne tulisi väkeä melko varmasti. Sen lisäksi maastorajoihin kohdistuu suurta epävarmuutta.

Suomea sitoo muun muassa palautuskielto, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Oikeuskansleri peräänkuulutti lakiluonnokseen muutoksia muun muassa rajavartijan tehtävien selkiyttämiseksi.

Orpo on todennut lakiesityksen kiperimpiä kysymyksiä olevan, miten painotetaan kansallista turvallisuutta ja oikeutta hakea turvapaikkaa, ja miten rajavartijat maastorajalla toimivat.

AVAINSANAT