Evp-upseeri: Kuinka paljon Venäjä vaikuttaa Suomeen vanhoillisten uskonyhteisöjen kautta?

Patriarkka Kirill ja Vladimir Putin käyttävät uskontoa myös Ukraina-sotansa oikeuttamiseen.

Viron demarien puheenjohtaja, sisäministeri Lauri Läänemets ehdotti taannoin, että Moskovan patriarkaatin ortodoksikirkko julistettaisiin terroristiorganisaatioksi. Tajutaanko meillä, miten Kreml käyttää konservatiivisia uskovaisia ja uskontoa keppihevosenaan länttä vastaan?

Johanneksen evankeliumissa kirjoitetaan Jeesuksen ilmoittaneen ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Venäjän ortodoksikirkko eli Moskovan patriarkaatti tulkitsee, että Vladimir Putin määrää, minne sen tien pitää uskovaisia viedä.

Tukemalla Putinia kirkko vaurastuu ja saa kehitettyä yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan.

Venäjän kirkon tavoitteena on yhteiskunta, joka nojaa voimakkaasti perinteisiin perhearvoihin. Tässä kontekstissa miehellä on jopa oikeus kurittaa vaimoaan, mikäli tämä ei toimi perheenpään haluamalla tavalla. Perheväkivallan käsite poistettiin Venäjän lainsäädännöstä kirkonkin toiveiden mukaisesti vuonna 2017.

Seksuaalivähemmistöjäkään ei täydellisessä venäläisessä maailmassa (Russkij mir) ole, koska se suuntaus on tyypillistä vain degeneroituneelle lännelle.

Kirkon tuki oikeuttaa Putinin toimet: kirkko korostaa, miten kaikkien uskovaisten pitää auttaa toteuttamaan hänen tahtoaan. Tällä on etenkin maaseudun uskonnollisen väestön parissa suuri merkitys.

MOSKOVAN patriarkaatti on asettunut koko arvovallallaan siunaamaan myös Venäjän rikollista sotimista Ukrainassa. Patriarkaatille kuuliaiset kirkonpalvelijat, papit ja työntekijät Venäjällä tai muissa maissa eivät saa valita puoltaan tai kyseenalaistaa sotaa.

Siksi Virossa sosialidemokraattisen (SDE) puolueen puheenjohtaja ja sisäministeri Lauri Läänemets ehdotti huhtikuussa, että Moskovan patriarkaatin kirkko julistettaisiin lännessä terroristiorganisaatioksi.

Sodanlietsonnan lisäksi Venäjän kirkkokunnat yrittävät myös piilovaikuttaa länteen edistämällä nimellisesti asioita, jotka ovat tärkeitä läntisille fundamentalisteille ja uskonnollisille konservatiiveille.

Kreml on pyrkinyt tukemaan äärivanhoillista kristillisyyttä kaikkialla niissä EU-maissa, missä uskonlahkot kokevat olevansa vastahangassa maallisen vallan kanssa.

Kremlin logiikalla kaikki sellainen protestoiminen, mikä tekee kiusaa EU-maiden hallituksille tai lisää maiden kansalaisten sisäistä vastakkainasettelua, on Venäjälle hyväksi.

SUOMIKAAN ei ole tässä poikkeus. Helsingin Sanomat kertoi viime syksynä, miten Venäjällä Inkerin evankelisluterilainen kirkko auttaa hyvän hyvyyttään suomalaisia naispappeuden vastustajia pääsemään papeiksi.

Kaikki ilmiöt, jotka saadaan näyttämään läntisten kristittyjen vainoamiselta, kelpaavat Kremlille keppihevosiksi.

Halukkaat voivat kiertää Suomen evankelisluterilaisen kirkon tasa-arvosääntöjä käymällä hakemassa pappis- ja diakonivihkimyksen Venäjältä. Palattuaan tänne he voivat jatkaa täkäläisen kirkon oppien vastaista julistustaan tittelin suomalla arvovallalla.

Syyskuussa Pietarissa papeiksi vihityt miehet olivat Suomen Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen, Kansanlähetyksen sekä Raamattuopiston työntekijöitä.

Eduskunta antoi 2023 kahdelle ensinmainitulle yhdistykselle joululahjarahoina puoli miljoonaa euroa, huolimatta siitä että nämä osallistuivat Venäjän kirkollisen propagandakoneiston seremonioihin. Lahjarahoitusta ajoivat etenkin kristillisdemokraattien poliitikot.

Meillä ei välttämättä aina tajuta, että kaikki ilmiöt, jotka saadaan näyttämään läntisten kristittyjen vainoamiselta, kelpaavat Kremlille keppihevosiksi.

Yksi tällainen on Suomessa paraikaa käynnissä oikeusprosessi kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) julkisesti esittämistä homonäkemyksistä. Venäjän kaikki kirkkokunnat ovat auliisti rientäneet osoittamaan tukeaan vainotulle.

(Räsäsen puolesta ovat vedonneet myös yhdysvaltalaiset Trump-uskovaiset sekä Espanjassa toimiva, venäläisten oligarkkien rahoittama uskonnollinen lobbausjärjestö. Räsänen on kertonut, että itäinen ja läntinen apu tulivat hänelle yllätyksenä, pyytämättä ja kysymättä.)

SUOMEN oma ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin patriarkaattiin, ja se on tukenut Ukrainaa koko ajan voimakkaasti. Moskovan patriarkka Kirill on ollut jo vuosia ilmiriidoissa Konstantinopolin virkaveljiensä kanssa, ja välirikko on vuodesta 2022 syventynyt entisestään.

Mutta Suomessa toimii myös Moskovan patriarkaatin alaisuudessa olevia pieniä ortodoksiseurakuntia, joiden jäsenistössä on avoimesti Venäjän sotimista tukevia ihmisiä.

Moskovan alaiset seurakunnat eivät ole tohtineet avoimesti tuomita Putinin toimintaa, vaan ne ovat lähinnä ilmoittaneet olevansa rauhan puolella ja vakuuttaneet noudattavansa Suomen lakeja.

Suomessa toimiva, Putinia puolustava ja maastoharjoituksillaan ihmetyttänyt kasakkayhteisökin kehuu olevansa kiinteässä yhteydessä ortodoksiseurakuntiin.

Ulkopuolisilla on vain vähän tietoa siitä, mitä ulkovenäläisten uskonnollisten yhteisöjen sisällä tapahtuu – ja mihin seurakuntalaisten lojaalius suuntautuu.

Kirkolliskokous pui piispojen jakavaa avioliittoesitystä – päätöksiä aikaisintaan marraskuussa

Uusi kirkolliskokous koolla ensimmäisellä istuntoviikolla Turussa 15. toukokuuta.

Piispainkokouksen esitys avioliittokäsityksen muuttamisesta eteni odotetusti evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa valiokuntien pohdittavaksi. Kirkko kertoi asiasta torstaina.

Esitys lähetettiin lakivaliokuntaan, joka pyytää lausunnon perustevaliokunnalta. Mietintö tulee käsittelyyn aikaisintaan kirkolliskokouksen seuraavassa kokoontumisessa marraskuussa.

Piispainkokous ehdotti maaliskuussa kirkkojärjestykseen kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen mallia. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa kahden henkilön välisenä. Papilla olisi mahdollisuus toimittaa samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkiminen tai avioliiton siunaaminen, mutta hän voisi siitä myös pidättäytyä.

Kirkolliskokous keskusteli asiasta keskiviikkona ja torstaina. Puheenvuoroja kuultiin yhteensä 67.

KIRKON tiedotteen mukaan osa puhujista piti esitystä kompromissina, kun taas osa esityksen vastustajista näkee avioliiton vain miehen ja naisen välisenä eikä siksi ole valmis kompromissiin. Osassa puheenvuoroja piispojen esitystä ei kannatettu, koska sen tulkittiin mahdollistavan syrjinnän. Nykyisellään kirkkojärjestyksessä ei ole mainintaa vihittävien sukupuolesta.

Vaikka kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä, monissa seurakunnissa kirkkotilat on annettu kaikkien vihkiparien käyttöön. Useat papit vihkivät myös samaa sukupuolta olevia pareja.

Esityksen hyväksyminen vaatii taakseen kolme neljäsosaa kirkolliskokousedustajista.

Kirkolliskokous lähetti yleisvaliokuntaan määräenemmistösäännöksen muuttamista koskevan aloitteen, jonka on allekirjoittanut 25 edustajaa.

ALOITTEESSA esitetään, että määräenemmistöksi riittäisi kaksi kolmasosaa nykyisen kolmen neljäsosan sijaan. Siinä esitetään, että määräenemmistöä edellytettäisiin ainoastaan niissä kirkolliskokouksen asioissa, jotka käsittelevät kirkon uskoa, tunnustusta ja oppia, kirkon jäsenyyden edellytyksiä, jumalanpalvelusta, sakramentteja sekä pappis- ja piispanvirkaa.

Nykyinen määräenemmistövaatimus on aloitteen mukaan kaatanut monia uudistusprosesseja, joiden takana on ollut edustajien suuri enemmistö ja jotka eivät ole suoraan liittyneet kirkon oppiin.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Siihen kuuluu 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.

Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto jättävät välikysymyksen

SDP:n Helena Marttila, Vihreiden Maria Ohisalo ja Jenni Pitko (oik.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 16. toukokuuta.

Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto tekevät välikysymyksen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta. Puolueiden mielestä hallitus on ollut kyvytön esittämään uskottavia keinoja Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiseksi.

Välikysymyksen tarkemman sisällön esittelevät iltapäivällä eduskunnassa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne, SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Vihreiden tiedotteen mukaan välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo.

“Heikko, surkea, katastrofaalinen” – näin kuntapäättäjät arvioivat oman kuntansa talousnäkymiä

Suomalaisten poliittisten kuntapäättäjien näkemykset kuntiensa tulevaisuudesta ovat heikentyneet rajusti. Tämä käy ilmi työeläkevakuuttaja Kevan kuntapäättäjäbarometrista.

Barometrikyselyn vastaajista peräti 68 prosenttia kertoi näkevänsä kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena. Edellisessä, vuoden 2022 lopussa tehdyssä barometrissä 45 prosenttia poliittisista päättäjistä näki kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena.

Kuntien johtavasta viranhaltijajohdosta 59 prosenttia pitää tulevaisuutta negatiivisena tai ristiriitaisena. Vuonna 2022 vastaava lukema oli 34 prosenttia.

Poliittisista päättäjistä vain 16 prosenttia näki kuntansa tai hyvinvointialueensa tulevaisuuden positiivisena. Lukema on lähes sama kuin kuntien viranhaltijajohdossa, missä 18 prosenttia näki tulevaisuuden myönteisenä.

Edellisessä barometrissä poliitikoista 18 prosenttia ja viranhaltijoista 27 prosenttia näki tulevaisuuden positiivisena.

BAROMETRIN avoimissa vastauksissa nousi esiin huoli kuntien taloustilanteen lohduttomuudesta.

Suuri osa kuntien poliittisista päättäjistä näkee kuntansa talouskehityksen joko huolestuttavana, heikkona, surkeana tai jopa katastrofaalisena. Pieni osa vastaajista taas näkee kuntansa taloustilanteen tällä hetkellä kohtalaisena, vakaana tai jopa hyvänä. Silti pitkän ajan näkymä koetaan haastavana ja huolestuttavana.

Kuntien virkamiesjohto kertoo olevansa melko luottavainen tulevaisuuden suhteen, mutta huoli kunnan talouskehityksestä ja palveluverkoston kehityksestä sekä työvoimapulaan liittyvät asiat nousevat esiin useissa vastauksissa.

Barometria varten haastateltiin myös hyvinvointialueiden poliittisia päättäjiä ja virkamiesjohtoa.

HYVINVOINTIALUEIDEN poliittiset päättäjät toivat vastauksissaan esiin rahoituksen vähäisyyden sekä huolet palveluverkoston karsimisesta.

Hyvinvointialueiden virkamiesjohto toi esiin sen, että talouden sopeuttamisen määräaika on lyhyt ja sopeutussummat euromääräisesti tiukkoja.

-  Näkymä on kääntynyt yllättävän nopeasti todella synkäksi. Viimeinen vuosi on ollut kunnissa ja hyvinvointialueilla talousuutisten osalta hyvin ikävä ja näyttää siltä, että tämä on nyt tiedostettu myös päättäjien keskuudessa, johtava asiantuntija Ismo Kainulainen sanoo Kevan tiedotteessa.

SYNKISTÄ talousnäkymistä huolimatta 73 prosenttia päättäjistä kertoi, että kunnassa tai hyvinvointialueella ei ole tänä vuonna suunnitteilla henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.

Henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia suunnitellaan hieman enemmän hyvinvointialueilla kuin kunnissa. Hyvinvointialueiden johdosta ja päättäjistä 30 prosenttia kertoi, että hyvinvointialueella on suunnitteilla henkilöstön irtisanomisia tai lomautuksia, kun vastaava luku kunnissa oli 13 prosenttia.

Kevan helmi-maaliskuun aikana toteuttaman kyselytutkimuksen kohderyhminä olivat Suomen kuntien ja hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ja niiden ylin virkamiesjohto.

Vastauksia saatiin yhteensä 947, joten tutkimuksen vastausprosentti oli 10,3. Kuntien ja alueiden poliittisten päättäjien vastausprosentti oli 10,0 ja virkamiesjohdon vastausprosentti oli 15,0.

Kyselytutkimuksen Kevalle toteutti Pohjoisranta BCW.

”Kumpaa pitää uskoa, THL:ää vai teitä?” – Orpo väitti, että hoitojonot ovat pidentyneet

Oppositiopuolueista SDP ja vasemmistoliitto epäilevät, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi väärän todistuksen eduskunnan kyselytunnilla todetessaan, että hoitojonot ovat kasvaneet eikä viime kaudella toteutettu hoitotakuu toimi.

Hallitus päätti kehysriihessään pidentää julkisen perusterveydenhuollon hoitotakuun kolmeen kuukauteen nykyisestä kahdesta viikosta.

Päätöksen kyseenalaisti kyselytunnilla ensimmäisenä SDP:n Ville Merinen, joka kertoi tositarinan läheisestään, joka alkoi kärsiä vatsakivuista. Selvitykset kuitenkin myöhästyivät ja pääsy jatkotutkimuksiin venyi. Syyksi paljastui vatsan alueen syöpä.

– Hän pääsi onneksi lopulta hoitojen pariin. Hallitus rajaa hoitotakuun jopa kolmeen kuukauteen, ja voimme jokainen kuvitella elämistä jatkuvassa epävarmuudessa kolme kuukautta pohtimassa oireita ja niiden syitä.

Hän kysyi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolta (ps.), mitä tämä vastaa ihmiselle, joka pohtii, pääseekö ajoissa lääkärille.

– Kolmen kuukauden hoitotakuu ei tarkoita sitä, että se on aina ja kaikilla se kolme kuukautta. Palvelutarpeen arvio tehdään siinä vaiheessa, kun asiakas on yhteydessä terveysasemaan. Jos on epäily, että voisi olla syöpää, varmasti pääsee aikaisemmin tutkimuksiin, ministeri vastasi.

VIIME hallituskauden perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kuvaili hoitotakuun romuttamista yhdeksi kehysriihen kauheimmista päätöksistä. Hän kysyi pääministeri Orpolta, onko hallituksella varaa sosiaali- ja terveydenhuollon alasajoon.

– Te teitte lain hoitotakuusta, mutta se ei toiminut, koska te teitte siihen ympärille sote-ratkaisun, joka on räjäyttänyt kustannukset. Hoitojonot ovat pidentyneet, Orpo totesi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (kuvassa) tarttui tähän vastaukseen.

– Pääministeri Orpo, taisitte tulla antaneeksi väärän todistuksen eduskunnan edessä. Sanoitte, että hoitojonot ovat pidentyneet, ja sillä ikään kuin perustelitte hoitotakuun leikkaustanne. Tämä ei pidä paikkaansa.

TUPPURAINEN lainasi sanatarkkaan Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n arviota: ”Lokakuussa 2023 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsi selvästi aiempaa paremmin jo viikon kuluessa.”

– Eli tämä kahden vuoden aikainen hoitoon pääsyn pidentyminen on siis pysähtynyt ja odotusajat ovat lyhentyneet. Tämä kertoo siitä, että hoitotakuu on toiminut.

Hallitus vie hyvinvointialueilta rahat, 132 mijoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että lääkäreitä ja hoitajia vähennetään satoja, Tuppurainen huomautti.

– Ja sen vuoksi te joudutte heikentämään hoitotakuuta, koska ihmiset eivät saa sitä hoitoa. Te annoitte eduskunnalle väärän todistuksen. Kumpaa pitää uskoa THL:ää vaiko teitä?

Orpon mukaan ”isossa kuvassa tosiasia on se, että meillä on erittäin pitkät jonot hoitoon, viestejä tulee jatkuvasti eri puolilta Suomea”.

Tuppurainen kommentoi kyselytunnin jälkeen hoitotakuuasiaa myös viestipalvelu X:ssä.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kritisoi sitä, ettei Orpo vastannut Tuppuraisen kysymykseen.

– Kyllä ministerien pitää puhua eduskunnalle ja kansalaisille totta. Puhuitteko te tänään totta vai ette?

Orpo selitti, että hänen tarkoituksenaan oli kuvata tilannetta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Meillä pitkät hoitojonot, pulaa osaavasta henkilökunnasta ja valtava puute rahasta. Me ratkomme näitä kolmea asiaa. Perusta tälle kokonaisuudelle luotiin viime hallituksen sote-ratkaisulla. Jos jollain on merkitystä ja jos joku on totta, se on, että me teemme kaikkemme, että ihmiset saavat tässä maassa hoitoa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman yritti vielä saada Orpon vastaamaan, antaako THL hänen mielestään väärää tietoa nykyisestä hoitotakuusta

– Täytyy olla tarkkana, mitä sanoo, mutta oliko niin, että hoitotakuun lainsäädäntö tuli voimaan 1. syyskuuta 2023? Tuskin se on valtavasti ehtinyt vaikuttamaan, jos hoitojonot ovat sitten lyhentyneet, pääministeri totesi.

SDP:n Ilmari Nurminen kertoi tilanteesta Pirkanmaalla, jossa tilannetta on tutkittu. Nykyisen lain tultua voimaan 85 prosenttia on päässyt hänen mukaansa kahdessa viikossa lääkärille.

Ohisalo kurmotti Mykkästä metsien suojelusta: “Aikooko hallitus hyväksyä absurdit satumetsäkriteerit”

Vihreiden Maria Ohisalo ja Jenni Pitko (oik.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 16. toukokuuta.

Vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo kovisteli hallitusta vanhojen metsien suojelusta eduskunnan torstain kyselytunnilla. Ohisalon nosti tikun nokkaan vielä valmistelussa olevat suojelukriteerit, jotka ovat herättäneet viime päivinä vilkasta keskustelua.

– Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut suojelemaan kaikki valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät. Nyt tästä lupauksesta kiinni pitäminen vaikuttaa olevan erittäin, erittäin huteralla pohjalla, Ohisalo aloitti.

Suojelukriteereitä ollaan Ohisalon mukaan hilaamassa niin korkeiksi, ettei esimerkiksi Etelä-Suomesta löydy välttämättä lainkaan suojeltavia metsiä.

– Etenkin maa- ja metsätalousministeriön käden jälki näkyy siinä, että lahopuukriteereitä vaaditaan sellaisiksi, että sopivia määriä ei ehkä löydy enää kuin harvoista luonnontilaisista metsistä jos niistäkään. Se, että te ette sano näistä kriteereistä yhtään mitään julkisuuteen, kertoo ehkä siitä, että ne eivät ole teille täysin poissuljettuja. Luonnon kannalta ne ovat kuitenkin täysin mahdottomia, Ohisalo sanoi ja viittasi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäseen (kok.).

OHISALO penäsi vastausta siihen miksi hallitus “pyörittelee kriteereitä, jotka ovat jopa viisi kertaa tiukempia kuin arvokkaiden metsien vapaaehtoisen suojelun Metso-ohjelmassa” samalla, kun se leikkaa myös Metso-ohjelman rahoitusta.

– Aikooko hallitus hyväksyä absurdit satumetsäkriteerit vanhoille metsille vai aiotteko te varmistaa, että myös Etelä-Suomesta saadaan riittävästi uusia kohteita vanhoille metsille kuuluvaan suojeluun, Ohisalo totesi.

Ministeri Mykkänen selvensi valmisteilla olevan suojelukriteeripäätöksen koskevan kaikkia metsiä.

– Ja kyllä, se täytyy tehdä tasapainoisesti sekä luonnontieteen kannalta että siltä kannalta, että siinä on kysymys myös omaisuuden suojasta, vaikutuksista yksityismetsätalouteen, puunhankintaa ja siitä, että saadaan arvokkaita metsiä suojelun piiriin nykyistä enemmän.

MYKKÄNEN totesi, että hallituksen luontopolitiikkaa on syyttetty kestämättömistä rimanalituksista ja muistutti, että vapaaehtoisen Metso-ohjelman kautta on tulossa tuhansia hehtaareja lisää suojeltavaa metsää. Helmi-ohjelman kautta metsiä puolestaan ennallistetaan, vaikka samaan aikaan tehdään Mykkäsen historiallisiksi kutsumia valtiontalouden säästöjä.

– Jos olisi paljon rahaa, tehtäisiin enemmän, mutta tämä hallitus tekee ihan kohtuullisesti, Mykkänen sanoi.

Demokraatti pyysi ministeri Mykkästä torstaina ennen kyselytuntia kommentoimaan vanhojen metsien suojelukriteereitä, mutta ministeri kieltäytyi.